IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

IPM periaatteet puutarhatuotannossa Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

IPM periaatteet puutarhatuotannossa IPM:n periaatteet ja perusteet: yleinen taso Mitä? Miksi? Miten? IPM:n käyttö valituilla kasveilla: tiivistetyt ohjeet Tuhoeläimet, kasvitaudit, rikkakasvit: menetelmät ja käytännöt Suunnittele, estä ja ehkäise, tarkkaile ja tunnista, käytä kynnysarvoja, torju, arvioi, opi Nykyhetki ja tulevaisuus IPM-tietolähteet ja kehittämisen tuki IPM-portaali ja kirjallisuus Asiantuntijat ja palvelut Vertaisryhmät ja demotilat IPM-APU: Irene Vänninen, Tuomo Tuovinen VIPM: Marja Aaltonen, Sakari Raiskio 2.12.2014 2

Suunnittele, Suunnittele, estä ja ehkäise estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 3

Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjuntaja hävittämisvaihtoehdot Kasvintuotannossa sovelletaan mahdollisimman monipuolista viljelykiertoa Viljelyssä käytetään asianmukaista viljelytekniikkaa viljelykasville oikeaa kylvöalustan valmistelua sopivaa istutus- tai kylvöajankohtaa ja istutus- tai kylvötiheyttä kylvöä suojaviljaan kevennettyä muokkausta, harvennusta tai suorakylvöä Mahdollisuuksien mukaan käytetään kasvintuhoojia kestäviä lajikkeita sekä sertifioitua siementä ja taimiaineistoa. Tasapainoiseen kasvintuotantoon kuuluvat myös tarpeenmukainen lannoitus, kalkitus, kastelu ja ojitus. Kasvintuhoojien leviämistä estetään hyvällä viljelyhygienialla, kuten koneiden ja kaluston säännöllisellä puhdistuksella. Asianmukaiset kasvinsuojelutoimet 2.12.2014 4

Suunnittele, estä ja ehkäise; marjat Mansikkapunkki Viljelylohkon valinta ja valmistelu Etäisyys vanhaan lohkoon, liikkuminen ja työjärjestys lohkojen välillä Viljelytekniikan valinta Rivikatteet, harson käyttö Taimihankinta Vattukärsäkäs Viljelylohkon valinta ja valmistelu Etäisyys villivadelmiin Viljelytekniikan valinta Avomaa kausihuone Taimihankinta Lajikkeen valinta (aikaisuus, jatkuvasatoiset) Harmaahome Viljelylohkon valinta ja valmistelu Lohkoa ympäröivän kasvillisuuden raivaus Viljelytekniikan valinta Avomaa kausihuone, rivikatteet, istutustiheys Lajike; Pitkät kukkavanat, harva lehvästö 2.12.2014 5

Ennakoivia toimenpiteitä, omena Viljelylohkojen valinta ja valmistelu: 15-20 v perspektiivi 15-20 v perspektiivi Viljelmän sijainti kasvuvyöhyke lämpösumma Vaikutukset lajikevalintaan Vesitalous, maalaji, tuulensuojat, aitaus Viljelyn perustamisvaiheen valintoja Harjuistutus, istutustiheys, myyräverkot Rivikatteet, kastelu/lannoitus Vuosittaiset viljelytoimenpiteet Leikkaukset, pölytyksen varmistaminen, työjärjestys, liikkuminen lohkojen välillä Taimien hankinta ja istutus Lajikevalinta Kotimaiset, ulkomaiset Paljasjuuriset taimet, astiataimet 2.12.2014 6

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja Tarkkaile ja tunnista tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 7

Kasvintuhoojien seuranta Kasvintuhoojien esiintymistä seurataan asianmukaisin menetelmin ja välinein tarkkailua kentällä varoitus-, ennuste- ja havainnointijärjestelmät neuvojat 2.12.2014 8

Tarkkaile ja tunnista, menetelmät; omena Visuaalinen tarkkailu: havainnot kasvustossa Oksa- ja runkovioitusten tarkkailu: talvivauriot, myyrät, jänikset, kauriit, hirvet, linnut Hedelmäpuupunkki: talvimunat oksilla, punkit lehdillä Omenakemppi: talvimunat oksilla, toukat nupuissa Kasvinäytteet, tarkastus luupilla/mikroskoopilla Omenakempin ja hedelmäpuupunkin talvimunat, talvehtivat omenankellastajapunkit Hedelmäpuupunkki: toukat, aikuiset ja munat ruusukelehtien alapinnalla Karistushaavinäytteet, tarkastus silmävaraisesti, luupilla Omenankukkakärsäkäs: varhainen nuppuvaihe Omenanlehtikemppi: varhainen nuppuvaihe Feromonipyydykset, tärkeimmät lajit Pikkuhedelmäkääriäinen: lämpösumma 200-400 Omenakääriäinen: ls 250-700 (1. sukupolvi) Pihlajanmarjakoi: ls 300-800 2.12.2014 9

Tarkkaile ja tunnista; marjat Mansikkapunkki Uudet istutukset: Suppulehtinäyte, seuranta kasvukaudella Vanhat lohkot: Oireiden tarkkailu, suppulehtinäytteet elokuussa Mansikkapunkin tunnistus: Mikroskooppi tai tehokas luuppi Vattukärsäkäs Tarkkailu; aikuiset ja vioitukset: Vatinäyte, feromonipyydykset Tarkkailun ajoitus: Lämpösumma, nuppujen esiintulo, lämmin ja tyyni sää, aikaisimmat lajikkeet ensin Harmaahome Harmaahomeen eteneminen vaatii kosteutta: Korkea kosteus kukinnan aikana > tartunta kukkiin > tartunta kukkapohjukseen > tartunta raakileeseen Tunnistus: Ilmenee selvästi vasta raakileessa 2.12.2014 10

VATINÄYTTEEN OTTO Pesuvadista muotoillaan sopiva näytteenottoväline Pesuvati sujautetaan lehtien ja kukkien alle Karistetaan nopeasti hyönteiset vatiin Tunnistusta varten näyte muovipussiin

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät Käytä torjuntakynnyksiä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 12

Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen Kasvintuhoojien seurannan tulosten perusteella päätetään, toteutetaanko kasvinsuojelutoimenpiteitä mitä toimenpiteitä toteutetaan milloin niitä toteutetaan Päätöksenteossa apuna kasvintuhoojien torjunnan kynnysarvot paljonko kasvintuhoojia pitää esiintyä ennen kuin niiden torjunta on taloudellisesti kannattavaa 2.12.2014 13

Ohjeellisia torjuntakynnyksiä vihanneksilla Porkkanakempin torjuntakynnys Hernekääriäisen torjuntakynnys tuorehernetuotannossa Torjuntakynnys: 5 kemppiä / 5 pyydystä Torjuntakynnys: 7kpl/pyydys kahtena peräkkäisenä kertana tai summa ylittää 14 kpl/pyydys 2.12.2014 14

VATTUKÄRSÄKÄS KÄYTÄ TORJUNTAKYNNYKSIÄ Vatinäyte: 100 kasvia Ohjeellinen kynnysarvo: Alkukeväällä: 3-5 kärsäkästä Kukinnan alkaessa: 5-10 kärsäkästä Lohkon sisäiset suosikkipaikat syytä huomioida Tilakohtainen kynnysarvo Historia vattukärsäkkään vioitusten osalta Lajikkeiden aikaisuus Myyntihinta, poimintakustannus, torjuntakustannus Laskentamallin käyttö kynnysarvon määritykseen IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 15

Ajankohta Tuhoeläin Tarkastuskohde Kynnysarvo Ennen silmujen Hedelmäpuupunkki, talvimunat Oksanhangat ja silmujen tyvet (yli 50 %:ssa runsaasti munia 1 avautumista 1-v. oksat) (talvileikkausten Omenankellastajapunkki TORJUNTAKYNNYKSET 1 Silmut (1-v. vaakaversot) 50 %:ssa punkkeja, ks. teksti yhteydessä) Omenakemppi, talvimunat 1 Kannusversot, silmujen tyvet 80 %:ssa munia Lehtikirvat, talvimunat 1 1-v. oksat, silmut 10 %:ssa munia Silmujen avauduttua Perhostoukat silmuissa Avautuvat silmut 10 %:ssa toukkia tai vioitus (ls. 20-80) Omenakirva Vuosiversot 10 %:ssa kirvoja Lustokuoriainen Etanolipyydykset Ks. teksti Omenankukkakärsäkäs Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 kärsäkästä 5 Viikko ennen kukinnan Omenanratamokirva Versot, ruusukkeet 2 %:ssa kirvoja alkua Omenakirva Versot 10 %:ssa kirvoja (ls. 120-180) Muut lehtikirvat Versot, ruusukkeet 10 %:ssa kirvoja Omenakemppi Kukintoruusukkeet 50 %:ssa kemppejä Perhostoukat yht. A. Ruusukkeet 5-10 %:ssa toukkia Kukinnan aikana tai heti kukinnan jälkeen B. Haavinäyte, 33 oksaa 10-20 toukkaa 6 Omenankehrääjäkoi Oksat 20 %:ssa puista toukkaryhmiä Omena- ja luumuleikkuri Haavinäyte, 33 oksaa 2-5 leikkuria 5 Hedelmäpuupunkki 1 Ruusukelehdet, alapinta 80 %:ssa punkkeja Omenankellastajapunkki 1 Versolehdet, alapinta 80 %:ssa punkkeja Kasviluteet Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 ludetta 5 Omenakemppi -"- 100-200 kemppiä (ls. 180-350) Perhostoukat yht. -"- 5-20 toukkaa 6 Omena- ja luumuleikkuri -"- 2-3 leikkuria Kirvat Kuten ennen kukinnan alkua Kukinnan jälkeen, feromonipyydykset Pikkuhedelmäkääriäinen 2 Saalis kukinnan aikana 10-20 kpl/pyydys 5 Omenakääriäinen 3 Saalis 2-3 vk kukinnan jälkeen 10-20 kpl/pyydys, katso teksti (ls. 200-500) Pihlajanmarjakoi 4 Saalis kesäkuun lopulla 10-20 kpl/pyydys, katso teksti Heinä-elokuussa Muut perhostoukat, yht. Haavinäyte, 33 oksaa 5-10 toukkaa Omenakemppi Haavinäyte, 33 oksaa 100-200 kemppiä Omenakirva Uudet versot 5-10 %:ssa vioitusta Omenanratamokirva Oksat 2 %:ssa vioitusta Perhostoukat Raakileet (pintavioitus) 1-2 %:ssa toukka tai tuore pintavioitus 2.12.2014 16 Hedelmäpuupunkki Versolehdet 60 %:ssa punkkeja

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjunta- torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 17

Mekaaniset Verkot, harsot Aidat Kasvuston ja maan katteet 2.12.2014 18

Katekangas nuorella herukalla

Mekaaniset Harat Äkeet 2.12.2014 20

Biologiset Peittausaineet (Mycostop) Tuholaistorjunnan: >Virukset >Bakteerit >Sienitaudit Sukkulamadot Kasviperäiset aineet Pedot Loiset Koivu Tisle (etikkahappo) 2.12.2014 21

HARMAAHOME HARKITSE EI-KEMIALLISIA TORJUNTAKEINOJA Biologinen torjunta Gliocladium catenulatum Prestop ja Prestop Mix Prestop ruiskutteena: kolme käsittelyä Prestop Mix: mehiläislevitteinen valmiste, 2 pesää/ha Täydennyskäsittelyt tarvittaessa kemiallisilla valmisteilla (olosuhteet) Viljelyteknisiä keinoja Harva istutus, korkeat penkit Kausihuone, sadesuojat 2.12.2014 22

Mansikkapunkin biologinen torjunta Yksinkertainen levitysväline 1,5 litran virvoitusjuomapullosta Kaksirivinen versio on myös käytössä Myös kastelukannua on käytetty Kylvökoneista on tehty traktoriversioita

Ekologiset Houkutuskaistat Ympäristönkasvit > tuholais- ja tautipaine > rikkakasvien siemenet Ympäristön eläimet 2.12.2014 24

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitys- oikeat sivuvaikutukset: menetelmät levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 25

TÄSMÄTORJU JA MINIMOI SIVUVAIKUTUKSET: LEVITYSMENETELMÄT Mansikkapunkki Paikallisten pesäkkeiden käsittelyt Ajoitus ja toisto Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Riviruisku, mansikkatangosto, suojattu ruisku Vattukärsäkäs Lohkojen samanaikaiset käsittelyt Valmisteen valinta Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Omena Paikallisten tuholaispesäkkeiden käsittelyt (omenakirva) Ajoitus ja toistot (omenakääriäinen) Kasvinsuojeluaineen valinta (huom. petopunkit) Ruiskutusneste oikeaan paikkaan Tuulikulkeuman minimointi 2.12.2014 26

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise Ehkäise resistenssin syntyminen syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden vain Minimoi kasvinvälttämättömään käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 27

Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen käytetään vain, kun on välttämätöntä valittu kasvinsuojeluaine soveltuu kohteeseen mahdollisimman hyvin kasvinsuojeluaine, jolla on vähiten haittavaikutuksia ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle Käyttöä vähennetään pidentämällä levityskertojen välejä tai käsittelemällä vain osaa kasvustosta tai käyttämällä suotuisissa olosuhteissa alimpia suositeltuja käyttömääriä Käytön vähentämisessä otetaan huomioon, että kasvintuhoojien aiheuttama riski kasvustolle on hyväksyttävissä ettei pääse syntymään resistenssiä eli riskiä kasvinsuojeluaineita kestävien kantojen kehittymisestä kasvintuhoojissa Valmisteiden tehon säilyttämiseksi käytetään eri tehoaineryhmiin kuuluvia kasvinsuojeluaineita resistenssin syntymisen estämiseksi 2.12.2014 28

Tuntumaa käytöstä vihanneksilla ja perunalla Vuosina 2003 2011 käytettyjen aineryhmien osuudet kasviryhmittäin vihannesten sopimustuotannossa lohkokirjanpidon perusteella Eri torjunta-aineryhmien osuus kokonaiskäytöstä % 100 80 60 40 20 0 Rikkakasvit Kasvitaudit Tuhoeläimet Kilomääräisesti rikkakasviaineita käytetään eri kasveilla jokseenkin saman verran Lähde: Asko Hannukkala, MTT 2012 29

MINIMOI KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖ VAIN VÄLTTÄMÄTTÖMÄÄN Mansikkapunkki Punkkivapaat taimet ja lähiympäristö Vanhempi kasvusto, jossa lievä saastunta Kevät syyskäsittelyt Korvaavat menetelmät käyttöön Vattukärsäkäs Käytä torjuntakynnyksiä Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Ajoitus pahimman riesan mukaan Omena Omenarupiruiskutukset (säätila) Pihlajanmarjakoi (onko tarvetta?) Omenakääriäinen (feromonitarkkailu) Korvaavat ei-kemialliset menetelmät käyttöön 2.12.2014 30

EHKÄISE RESISTENSSIN SYNTYMINEN Mansikkapunkki Vältä vuodesta toiseen jatkuvia ruiskutuksia Tehoaineita käytännössä vain yksi: abamektiini (Vertimec ja Agrimec) Vaihtoehtona biologinen torjunta etenkin nuorissa kasvustoissa Vattukärsäkäs Vaihda välillä tehoaineryhmää, jos mahdollista Pyretroidit <> neonikotinoidit Omena Vältä saman valmisteen toistuvia perättäisiä ruiskutuksia 2.12.2014 31

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, Dokumentoi, arvioi tuminen ja opi arvioi onnistuminen ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 32

Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu Kasvinsuojelun suunnittelun perustana ovat viljelyhistorian tuntemus sekä aikaisempien vuosien kasvintuhoojien tarkkailutiedot. Suunnittelun tukena käytetään kirjanpitoa, johon merkitään tiedot kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja kasvintuhoojien esiintymisestä. Kirjanpidon perusteella tulisi voida tarkistaa miten hyvin toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat onnistuneet. 2.12.2014 33

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile ja tunnista Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi, arvioi onnistutuminen ja opi Paikallisiin Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM sovitettu IPM Harkitse ei-kemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset: oikeat levitysmenetelmät IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 34

PAIKALLISIIN OLOSUHTEISIIN SOVELLETTU IPM Tilan olosuhteet vaikuttavat Sijainti pohjoinen/etelä, paikallisilmasto, naapuriviljelmät Viljelijät, työntekijät, itsepoiminta, lähiliikenne Pellot ja niiden lähiympäristön kasvullisuus, tuuliesteet Tilan muut viljelykasvit, viljelykierrot, vuokrapellot Taimien hankintapaikat, laadun varmistus Viljelytekniikka ja sen muutokset, viljelykausien pituus Kasvinsuojeluaineiden valinta ja hankinta Ruiskutuskalusto Neuvontapalvelut, tiedon hankinta IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 35

Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Ehkäise resistenssin syntyminen Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömimpään Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT 2.12.2014 36

MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke) 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi