Sisältö JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN 3 Hyvinvointistrategian tarkoitus 3 Strategiatyön lähtökohtia 3 Strategian hyvinvointinäkemys 3 Strategian laajuus 4 Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku 4 KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO 2015 6 STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT 6 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 8 Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, 10 syrjäytyminen vähenee Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut 12 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat 13 Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä 15 Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat 17 TOIMEENPANO JA SEURANTA 18 Viitteet 19 2
JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN Hyvinvointistrategian tarkoitus Hyvinvointistrategia on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaus alueen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteista. Strategia on tarkoitettu suunnan näyttäjäksi ja välineeksi kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategia on tarkoitettu alueen päättäjille, työtä hyvinvoinnin edistämisessä tekeville yhteisöille ja ihmisille sekä alueen asukkaille. Laajan yhteistyön tuloksena syntyneen strategian toteuttamisessa tavoitteena on lisätä laajaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä hyvinvoinnin kehittämisessä entisestään. Perimmäisenä strategian tavoitteena on lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Strategiatyön lähtökohtia Strategiatyön tärkeitä lähtökohtia ovat olleet: Tarve ja tahtotila strategiseen maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseen Ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta Laaja-alainen hyvinvointikäsitys Laaja-alainen yhteistyö Osallisuudet Kansalaistoiminnan näkökulma Monipuolinen hyvinvointitieto Alueen omat lähtökohdat ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen Strategian hyvinvointinäkemys Hyvinvointi on kokonaisuus, jonka määrittely on haastavaa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian näkemys hyvinvoinnista on laaja ja moniulotteinen. Sen lähtökohtana on keskipohjalaisen ihmisen hyvä arki. Hyvinvointia lähestytään strategiassa Erik Allardtin 1 tunnetun kolmijaon kautta. Lähtökohtana ovat inhimilliset perustarpeet (having, loving, being). Kolmijaon ensimmäinen ulottuvuus on elinolot, kuten toimeentulo, asuminen, työllisyys, työolot, koulutus, terveys sekä ympäristön laatu. Toinen ulottuvuus ovat yhteisyyssuhteet muun muassa perheen, suvun ja ystävien sekä paikallisyhteisöjen piirissä. Kolmas ulottuvuus on itsensä toteuttaminen, johon kuuluu osallistuminen omaa ja yhteistä elämää koskeviin toimiin ja päätöksiin sekä mahdollisuudet vapaa-ajan tekemiseen, mielekkääseen työhön ja luonnosta nauttimiseen. Tässä strategiatyössä ajatellaan ihmisenä kehittymisen ja hengellisyyden olevan osa sekä yhteisyyssuhteita että itsensä toteuttamista. Mikään edellä mainituista kolmesta ulottuvuudesta ei korvaa muita, vaan jokaisella niistä on ainutlaatuista arvoa. Hyvinvointi edellyttää perustarpeiden tyydytystä kaikilla kolmella ulottuvuudella. Hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja osatekijöiden keskinäinen tärkeys voi kuitenkin vaihdella, ja hyvinvointi merkitseekin eri ihmisille eri asioita elämänkulun eri vaiheissa. 3
Kolmiulotteinen hyvinvointinäkemys ja ymmärrys välttämättömien perustarpeiden kokonaisuudesta voi auttaa paneutumaan vähemmälle jääneisiin hyvinvoinnin osatekijöihin. Elinolojen parantuminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan yhteisyyssuhteita, osallisuutta ja mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen. 2 Tässä strategiassa ajatellaan keskipohjalaisen hyvinvoinnin olevan sitä, että ihmisen hyvä elämä toteutuu elinolojen, yhteisyyssuhteiden ja itsensä toteuttamisen osalta. Edellä sanotun perusteella hyvinvointi koostuu ainakin seuraavista tekijöistä: o Työllisyys, toimeentulo, koulutus, asuminen o Asuin- ja elinympäristö o Terveydentila o Ihmissuhteet; perhe, suku, ystävät ja paikallisyhteisöt o Itsensä toteuttaminen o Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet yhteisöissä ja yhteiskunnassa Strategian laajuus Maakunnan hyvinvointi on sen asukkaiden hyvinvointia. Paitsi ihmisestä itsestään on hyvinvoinnin toteutuminen aina riippuvainen myös ulkoisista tekijöistä eli siitä, millaisia edellytyksiä yhteisö, alue tai yhteiskunta yleensä hyvinvoinnille tarjoaa. Ihminen tarvitsee toimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin saavuttamiseen. Hyvinvointistrategia kohdentuu sellaisiin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Työ ja toimeentulo ovat tärkeä hyvinvoinnin perusta. Toimia työllisyyden pitkän tähtäimen edistämiseksi on esitetty Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategiassa 3. Koulutus ja tutkimus ovat myös osa-alueita, joissa on tehty ja tekeillä omia strategioita 4. Näiden hyvinvoinnin osa-alueiden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu tehtyihin strategioihin, eikä esitä strategisia tavoitteita kyseisten teemojen osalta. Hyvinvointistrategian toteuttamisessa em. strategioiden piiriin kuuluvilla toimijoilla, kuten työnantajilla ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioilla, on oma tärkeä roolinsa, ja niiden toivotaan jatkossa myös hyödyntävän hyvinvointistrategiaa omien kehittämislinjaustensa suunnittelussa. Keski-Pohjanmaalla on maakunnallinen päihdestrategia 5. Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma sekä maakunnallinen turvallisuussuunnitelma ovat tätä kirjoitettaessa valmistumassa. Jokainen em. kolmesta teemasta sisältyy kiinteästi hyvinvointiin, ja niiden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu mainittuihin suunnitelmiin ja strategioihin. Mielenterveystyön osalta maakunnallinen strategiaprosessi 6 on alkamassa. Maakunnallinen vuoteen 2015 ulottuva kulttuurija liikuntastrategia 7 tukee omalta osaltaan kyseisiä hyvinvointistrategiatyössä keskeiseksi nousseita teemoja. Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku Strategiatyössä hyvinvointia on tarkasteltu monin tavoin ja eri näkökulmista, koska on haluttu saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva hyvinvoinnista. Hyvinvointia voidaan tarkastella objektiivisesta näkökulmasta, jolloin keskitytään elinolojen tarkasteluun eli työllisyyteen, toimeentuloon, koulutukseen, asumiseen, terveydentilaan ja jossain määrin myös asuin- ja 4
elinympäristöön. Näistä asioista on saatavissa tilastotietoa, ja hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella erilaisten numeeristen mittareiden avulla. Toisaalta hyvinvointia voidaan tarkastella subjektiivisesta näkökulmasta, jolloin keskitytään ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Subjektiivisen hyvinvointitiedon saaminen ja mittaaminen ei ole yhtä yksinkertaista ja yksiselitteistä kuin objektiivisen hyvinvointitiedon. Tämän strategian pohjana on sekä objektiivista hyvinvointitietoa että tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista. Strategian perustana oleva tieto voidaan jakaa myös kokemukselliseen tietoon, tilastolliseen tietoon ja asiantuntijatietoon. Strategiatyötä on ohjannut Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmä. Lisäksi työssä on ollut mukana lukuisia yhteisöjä ja henkilöitä eri tavoin, kuten hankkeen tilaisuuksiin osallistuen. Strategiatyön kulku ja strategian pohjana olevan hyvinvointitiedon hankkiminen kulkevat pitkälti rinnakkain. 8 Alueen hyvinvoinnin kehittämistä ja erityisesti siihen sisältyviä osallisuuksia ajatellen tärkeää on ollut myös hyvinvointistrategiaan johtanut prosessi sinänsä, ei pelkästään lopputulos. 5
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO 2015 Strategian päämäärä on keskipohjalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Hyvinvoinnin kehittämisen arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja luovuus. Hyvinvoinnin kehittämistä ohjaa seuraava visio: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä, jossa kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Jotta strategiassa asetetut tavoitteet voivat toteutua, on kaikessa toiminnassa huomioitava tietyt läpileikkaavat teemat. Nämä ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta hyvinvointivisiossa esitettyyn tavoitetilaan voidaan päästä. Läpileikkaavia teemoja ovat arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö sekä hyvinvointitiedon käyttäminen. Läpileikkaavat teemat ovat strategiatyön kuluessa keskeisesti esille nousseita asioita. Arvopohja Arvopohjalla tarkoitetaan tässä yleisesti hyväksyttyä käsitystä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Arvopohja koostuu monista yksittäisistä arvoista, jotka liittyvät siihen, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa. Arvot ovat kulttuurisidonnaisia, ja niitä pidetään suhteellisen hitaasti muuttuvina, kun taas asenteet ovat vähemmän pysyviä suhtautumisia asioihin ja ilmiöihin. Hyvinvointistrategia on omalta osaltaan ilmaus yhteisestä arvopohjasta. Toisaalta arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen ja hyvinvointia tukevan arvopohjan vahvistaminen on tärkeää hyvinvoinnin kehittämisessä. Esimerkiksi terveyttä, elintapoja, yhteisöjä ja elinympäristöä koskevat arvot ja asenteet vaikuttavat hyvinvointiin. Vastuu hyvinvoinnista Vastuu hyvinvoinnista on yksittäisillä ihmisillä ja perheillä, valtiolla ja kunnilla sekä muilla toimijoilla, kuten järjestöillä, vapaaehtoistoiminnalla ja yrityksillä. Yksilöllä on vastuu omasta ja 6
läheistensä hyvinvoinnista, ja ihminen voi useimmiten omilla valinnoillaan vaikuttaa oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin kehittymiseen. Paitsi vastuu, on ihmisellä myös oikeus hyvinvointiin. Jotta tämä oikeus toteutuu myös niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on yhteisössä oltava muita vastuunkantajia. Valtiolla ja kunnilla on pitkälti lainsäädäntöön perustuva vastuu ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä. Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyllä pyritään estämään hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien asioiden syntyä, kuten syrjäytymistä, kansantauteja ja hyvinvointia heikentäviä elintapoja. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa Hyvinvoinnin näkökulma on oltava mukana alueen toimijoiden, kuten kuntien, kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, ja vaikutukset ihmisen hyvinvointiin on huomioitava kaikilla sektoreilla. Hyvinvointinäkökulma päätöksenteossa edesauttaa myös ennaltaehkäisyn periaatteen toteutumista. Kansalaislähtöisyys Maakunnan asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointinsa edellytysten kehittämiseen on turvattava. Samoin kansalaislähtöisen toiminnan, kuten yhdistysten, merkityksen tiedostaminen ja mukaan ottaminen hyvinvoinnin kehittämiseen on tärkeää. Laaja yhteistyö Laaja, sektorirajat ylittävä ja koordinoitu maakunnallinen yhteistyö, jossa on mukana julkisia, yksityisiä ja kansalaisyhteisöjen toimijoita, on tärkeää hyvinvoinnin kehittämisessä. Hyvinvointitiedon käyttö Hyvinvoinnin kehittämisen tulee perustua hyvinvointitietoon. Maakunnallisen hyvinvointitiedon tuottaminen, hankkiminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa hyvinvointistrategian toteutusta. 7
STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Keskipohjalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi esitetään viisi strategista tavoitetta. Nämä tavoitteet sisältävät hyvinvointistrategiatyön kuluessa esille nousseet keskeiset kehittämiskokonaisuudet. Tavoitteet ovat nousseet maakunnallisista lähtökohdista, mutta ovat samansuuntaisia myös kansallisten hyvinvointia koskevien linjausten kanssa. Kunkin strategisen tavoitteen osalta esitetään toimenpiteitä tavoitteeseen pääsemiseksi. Sama toimenpide voi merkitä eri asioita esimerkiksi eri yhteisöissä, ja käytännön toteuttamistavat muotoutuvat strategian toimeenpanovaiheessa. Keskeisiä strategian toteuttajia ovat paitsi kunnat ja kuntayhtymät, myös muut yhteisöt, kuten yhdistykset. Strategisten tavoitteiden yhteydessä on esitetty mahdollisia seurantatapoja ja indikaattoreita eli osoittimia, joiden avulla voidaan seurata hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia strategiaa toteutettaessa. Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, syrjäytyminen vähenee saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat elämässä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Tavoitteet kytkeytyvät toinen toisiinsa. Esimerkiksi terveydentilan parantuessa mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen kasvavat, jolloin osallisuus ja vaikkapa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ihmisen elämässä voimistuvat, mikä puolestaan edelleen lisää hyvinvointia. Ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistettäessä tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa myös siten, että ne ovat osin päällekkäisiä, kuten yhteisöllisyyden ja kulttuurin osalta. Jokainen viidestä tavoitteesta koskee kaikkia ikäryhmiä lapsista ikääntyneisiin. Strategiaa toteutettaessa eri ikäryhmät edellyttävät osittain erilaisia käytännön toteuttamistapoja. 8
Visio 2015: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä, jossa kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Läpileikkaavat teemat: Arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö, hyvinvointitiedon käyttö Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, syrjäytyminen vähenee Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elintavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Strategiset tavoitteet 9
Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, syrjäytyminen vähenee Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan tässä ihmisten vapaaehtoista osallistumista ja toimimista kansalaisryhmissä. Yhteisöllisyyden voima on keskinäisessä yhteydenpidossa. 9 Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi kansalais- ja vapaaehtoistoiminta, sosiaalinen osallistuminen, kulttuurin ja liikunnan harrastaminen erilaisissa ryhmissä sekä hengellinen toiminta. Osallisuus käsitetään tässä kiinteästi yhteisöllisyyteen liittyvänä. Osallisuus on yhteen kuulumisen, yhteisössä mukana olon tunnetta. Osallisuus on myös mahdollisuutta vaikuttaa asioihin yhteisössä, kuten kunnassa. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta, yhteiskunnallisesta elämästä, kuten opiskelusta tai työstä, syrjään jäämistä. Yhteisöllisyyttä pidetään keskipohjalaisena vahvuutena. Yhteisöjen tärkeä koossapitävä voima on sellainen keskipohjalainen kulttuuritraditio, johon perusarvot ihmisten elämässä pohjautuvat. Perinteiden kunnioittaminen, kyläyhteisö- ja kaupunginosaperinteet, sekä esimerkiksi arkipäivän uskonnollisuus ovat asioita, joilla on merkitystä yhteisöjä koossa pitävänä voimana. Lähiyhteisöillä on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointia edistävä yhteisöllisyys alueella pyritään säilyttämään ja vahvistamaan sitä entisestään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat nähdään voimavarana, myös kulttuurisesti, ja heidät otetaan avoimesti mukaan yhteisöihin. Kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, järjestöillä ja vapaaehtoistyöllä on keskeinen merkitys yhteisöllisyyden ja osallisuuden turvaajana ja vahvistajana sekä syrjäytymisen vähentäjänä. Yhdistysten toiminta tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa omaehtoiseen aktiivisuuteen, onnistumisen kokemuksiin, ystävyyssuhteisiin ja yleensä sosiaalisiin kontakteihin, mielekkääseen tekemiseen sekä tukeen. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta ovat suuri voimavara. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriyhdistykset tarjoavat edullisia harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Kaiken kaikkiaan kansalaislähtöinen toiminta on suuri hyvinvointia edistävä voimavara. Tämän voimavaran tunnistaminen ja sen arvostuksen kohottaminen on tärkeää. Toimijoita on aidosti kuultava ja kannustettava, ja otettava ne mukaan kumppanina laaja-alaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen. Yhdistyksille ja järjestöille annetaan vastuuta ja tehtäviä, ja niillä on vastaavasti oltava työvälineitä. Avoimuus, rohkeus rajojen ylittämiseen ja entistä suurempi vuorovaikutus toimijoiden kesken lisäävät välittämistä ja yhteistyötä. Syrjäytymisen ehkäisemisessä tärkeitä ovat myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä vähentävät toimet. 10 Toimenpiteet - Tunnistetaan kansalaislähtöisen toiminnan merkitys ja tehdään sitä näkyvämmäksi esimerkiksi maakunnallisen järjestöstrategian avulla - Tuetaan kansalaislähtöisen toiminnan kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä - Edistetään yhdistysten ym. kansalaisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteisöjen ja kuntien välistä yhteistyötä - Kehitetään uusia osallistumisen keinoja kuntalaisena toimimiseen ja kehitetään tiedottamista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista - Tuetaan perinne- ja paikallisyhteisölähtöistä toimintaa 10
- Vaikutetaan asenteisiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästi ja syrjäytymistä ehkäisevästi - Kehitetään uusia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi - Kehitetään työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia - Kehitetään kesken olevien opintojen loppuunsaattamista ja jatkoopintomahdollisuuksia parantavia toimia Toimijat Indikaattorit - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kulttuuri- ja taidelaitokset - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Seurakunnat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Työ- ja elinkeinohallinto - Elinkeinoelämä - Media - Kansalaiskysely Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja syrjäytymisen kokeminen - Tilastot mm. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Negatiivisten keskeyttäneiden määrä (ei työ- tai koulutuspaikkaa) Työttömänä työnhakijana ilman ammatillista koulutusta olevien alle 25-vuotiaiden määrä - Hyvinvointibarometri Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä o Työttömyys o Yksinäisyys o Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys o Puutteelliset harrastusmahdollisuudet - Kouluterveyskysely Niiden osuus, joilla on vähintään yksi läheinen ystävä 11
Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Kaikille alueen asukkaille on turvattava tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut joustavasti julkisen sektorin, yritysten sekä yhdistysten ja muiden yhteisöjen yhteistyönä. Tässä tarvitaan entistä suurempaa yhteistyötä toimijoiden kesken. Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt on otettava mukaan paitsi palveluiden tuottamiseen myös niiden yhteiseen kehittämiseen. Alueen pienuutta ja monia hyvin toimivia yhteistyöverkostoja on hyödynnettävä. Palvelutarpeita tulee tarkastella myös paikallisesta näkökulmasta, on edistettävä paikallista palvelutuotantoa ja kehitettävä paikallisia palvelumalleja. Palveluiden tasapuolisuus on tärkeää. Palveluiden kehittämisessä joustavuus ja asiakaslähtöisyys sekä sektorikeskeisen ajattelun vähentäminen ovat keskeisiä asioita. Palvelujärjestelmän tulee myös tukea ihmisen vastuuta itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi. Tarvitaan moniammatillisia työotteita laajaan käyttöön sekä matalia kynnyksiä puuttua asioihin. Palveluiden saaminen turvataan molemmilla kotimaisilla kielillä. Toimenpiteet Toimijat Indikaattorit - Valmistellaan ja sovitaan maakunnallisesta palvelujen järjestämissuunnitelmasta - Edistetään julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä parantamalla tiedonvälitystä ja keskusteluyhteyttä esimerkiksi maakunnallisen järjestöstrategian avulla - Edistetään paikallista palvelutuotantoa - Kehitetään paikallisia palvelumalleja - Kehitetään joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä - Kehitetään tiedotusta palveluista - Kehitetään palvelusetelijärjestelmää koskemaan yhdistysten ym. tuottamia palveluita - Kehitetään ja hyödynnetään uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluita sekä informaatioteknologiaa osana palveluita - Otetaan täydentävien hoitomuotojen, kuten kansanparannus, tuottajat mukaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen - Kehitetään hyvinvointiyrityksille suunnattuja yrityspalveluita - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Elinkeinoelämä - KOSEK - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Media - Kansalaiskysely Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen - Hyvinvointibarometri Palveluiden hankkimisen helppous 12
Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Keskipohjalaisten kuten muiden suomalaisten keskeisiä kansantauteja ovat sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, päihdesairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. 11 Näiden vähentämiseksi keskeisiä keinoja ovat liikunnan ja luovan toiminnan lisääminen, oikea ravitsemus, painonhallinta sekä tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentäminen, joista kaikki vaikuttavat terveyttä edistävästi muutoinkin. Terveyteen ja toimintakykyyn voi jokainen ihminen vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan, mutta tähän tarvitaan riittävää tietoa, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin. Arvoilla ja asenteilla on suuri merkitys arkipäivän valinnoissa. Tietoa ja tukea oikeisiin valintoihin on saatava kaikissa elämänkaaren vaiheissa, neuvoloista lähtien. Jo kansanterveyslain mukaan kunnan tulee mm. huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Laaja-alainen ja monisektorinen yhteistyö onkin tehtävässä onnistumisessa tärkeää. Painopisteen tulee siirtyä yhä enemmän korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat avainasemassa, koska nuorena omaksutut elämäntavat ja asenteet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Erityisesti nuorten osalta on tärkeää tarjota toimintaa ja vaihtoehtoja esimerkiksi päihteidenkäytölle. Toimenpiteet Toimijat - Parannetaan ihmisten tiedonsaantia, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret Esim. hyvinvoinnin edistämisen opetussuunnitelma kouluihin, hyvät esikuvat ja sosiaaliset mediat - Tuetaan yhdistysten ja muiden kansalaislähtöisten toimijoiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen näkyväksi tekemistä - Vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseksi - Päihdestrategian toteuttaminen - Mielenterveysstrategian toteuttaminen - Kunnat ja kuntayhtymät, erityisesti sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi ja vapaa-ajan toimi - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Työnantajat - Työterveyshuollot - Media 13
Indikaattorit - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu sairastavuusindeksi - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu kansantauti-indeksi - Kouluterveyskysely Terveysindikaattorit Terveystottumusindikaattorit - Hyvinvointibarometri Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä o Pitkäaikaissairaudet - Kansalaiskysely Elämäntavat ja koettu terveys ja hyvinvointi 14
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Kulttuurilla on keskeinen asema siinä, miten merkitykselliseksi ja mielekkääksi ihminen kokee arkensa. Kulttuuri käsitetään tässä laaja-alaisesti maakunnallisesta identiteetistä lähtien. Kulttuuri sisältää sekä itse tekemisen ja harrastamisen että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimisen. Kulttuurilla on osansa siinä, kokeeko ihminen olevansa kotiseudullaan, ja yhteisön täysivaltainen jäsen. Kulttuurin kautta ihminen liittyy erilaisiin ryhmiin. Yhteisö voi paremmin, kun taide ja luovuus ovat voimakkaammin mukana yhteisön ja sen jäsenten elämässä. Kulttuuri lisää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, jolloin on paremmat edellytykset osallistua ja toteuttaa itseänsä. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat monitahoisia. Myös liikunnan vaikutukset hyvinvointiin ovat monitahoiset. Liikunta edistää ihmisten hyvinvointia paitsi myönteisillä terveysvaikutuksilla, myös tarjoamalla osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Liikunta tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ylläpitää ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä ikääntyneiden vireyttä. Harrastusliikunnan lisäksi esimerkiksi arki- ja hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen lisäävät hyvinvointia. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta sekä kulttuuri että liikunta monine muotoineen ovat hyvin tärkeitä. Hyvinvointivaikutusten mittaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja monet vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistaminen - Tuetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan sekä itse tekemiseen ja toimimiseen kulttuurin piirissä että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen Mm. toimijoiden ulostulo ja näkyvyys, koulujen taidekasvatus, työpaikkojen kulttuurisetelit, sosiokulttuuriset innostajat - Edistetään monitaiteista ja yhteisöllistä näkökulmaa ja vähennetään sektoroitunutta ajattelua - Tuetaan kulttuurin parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen ja ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä Esim. tila-asiat - Kehitetään yhteistyötä kulttuurin parissa toimivien yhteisöjen välillä - Kehitetään yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden sekä liikuntatoimijoiden välillä Yhteisötaide Kulttuuri osana hyvinvointipalveluita - Kehitetään koordinointia ja tiedottamista Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, kuten Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun esittävän taiteen yksikkö - Kulttuurilaitokset 15
- Ammattitaiteilijat - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Media Indikaattorit - Kansalaiskysely Kulttuurin merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa o Kulttuurin piirissä itse toimiminen o Muiden tuottamasta kulttuurista nauttiminen - Kulttuuritilastot Liikunnan hyvinvointivaikutusten vahvistaminen Toimenpiteet Toimijat Indikaattorit - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin liikkumista lisäävästi - Edistetään mahdollisuuksia liikkumiseen Tarjonta Olosuhteet o Liikuntapaikat ym. - Kehitetään yhteistyötä liikunnan parissa toimivien yhteisöjen välillä - Tuetaan liikunnan parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen toimintaedellytyksiä Esim. tila-asiat - Kehitetään yhteistyötä liikuntatoimijoiden, sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden sekä kulttuuritoimijoiden välillä Esim. yhteisiä hyvinvointipalveluiden kokonaisuuksia - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kepli - Liikuntayhdistykset - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Hyvinvointialan yritykset - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Media - Kansalaiskysely Liikunnan merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa Liikunnan määrä ja laatu - Kouluterveyskysely Riittävästi liikuntaa viikossa harrastavien osuus 16
Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Elinympäristöllä, sekä rakennetulla että luonnonympäristöllä, on keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnissa. Asuinympäristön tekijät vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja arjen toimivuuteen. Asuinympäristöön liittyvän perusinfrastruktuurin on oltava kunnossa, mutta sen lisäksi asuinympäristöön liittyy paljon asioita, joiden suhteen on mahdollista tehdä hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Esimerkiksi kaavoitusratkaisuissa on huomioitava niiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Keski-Pohjanmaahan elinympäristönä liitetyt luonnonläheisyys ja turvallisuus ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka tuovat alueelle esimerkiksi nuoria perheitä paluumuuttajina. Asuinympäristön ja asumisen kehittäminen sekä luonnonympäristöstä huolehtiminen sisältyvät hyvinvoinnin kehittämiseen. Olennaisena osana hyvinvointiin sisältyy turvallisuus, jonka osalta maakunnallinen turvallisuussuunnitelma antaa suuntaviivat kehittämiselle. Myös maaseudulla on voitava jatkossakin elää ja asua, ja siellä on oltava tarpeellinen määrä palveluita ja työpaikkoja. Julkisen liikenteen toimivuus erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on huomioitava. Tietoliikenneinfrastruktuuri on maakunnassa hyvä, ja tietoverkot on saatava kaikkien ulottuville. Toimenpiteet Toimijat Indikaattorit - Kehitetään turvallisuutta maakunnallisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti - Edistetään luonnonympäristöstä huolehtimista ja sen saavutettavuutta - Kehitetään toimia ympäristöön liittyvien haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi - Kehitetään keinoja lisätä elinympäristön viihtyvyyttä - Edistetään palveluiden säilymistä myös harvaanasutuilla alueilla Erityinen huomio julkisessa liikenteessä - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - ELY - Elinkeinoelämä - Yhdistykset (mm. kylä- ja kaupunginosayhdistykset), järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Kansalaiskysely Koettu turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus suhteessa elinympäristöön - Turvallisuussuunnitelman indikaattorit - Hyvinvointibarometri Asumiseen ja elinympäristöön liittyvien ongelmien merkittävyys Palveluiden hankkimisen helppous, erityisesti joukkoliikenne 17
TOIMEENPANO JA SEURANTA Hyvinvointistrategia asettaa suuntaviivat ja painopisteet maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiselle. Strategian toteuttaminen ja asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää järjestelmällistä työtä strategian toimeenpanossa. Strategian laatimisen keskeiset lähtökohdat ovat ohjenuorina strategian toteuttamisessa: ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta, laaja-alainen hyvinvointikäsitys, laaja-alainen yhteistyö, osallisuudet, kansalaistoiminnan näkökulma, monipuolinen hyvinvointitieto ja alueen omat lähtökohdat. Hyvinvoinnin kehittämisessä on keskeistä myös avoimuus ja tiedottaminen. Hyvinvoinnin kehittäjät ovat olleet eri tavoin osallisena strategian laatimisessa. Strategiatyötä on toteutettu siten, että osallistujat voivat jatkossa sitoutua strategian sisältöön ja toteuttamiseen. Strategian onnistunut toimeenpano edellyttää, että työtä tehdään edelleen laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Strategian hyväksymisen jälkeen se viedään alueen toimijoiden tietoisuuteen, ja kootaan toimijat yhteen. Strategiasta tiedotetaan maakunnan asukkaille eri tiedotusvälineitä käyttäen. Päävastuu strategian toimeenpanon, seurannan ja resursoinnin koordinoinnista on Keski- Pohjanmaan liitolla ja alueen kunnilla. Koordinointia varten perustetaan ohjausryhmä ja työryhmä, joissa ovat edustettuina alueen kaikki keskeiset hyvinvoinnin kehittämisen toimijat. Kullekin tavoitteelle voidaan määritellä siitä vetovastuussa oleva toimija, ja edelleen voidaan organisoitua siten, että jokaiselle viidelle strategiselle tavoitteelle perustetaan oma työryhmänsä. Lisäksi pyritään hankkimaan henkilöresurssi koordinointityön toteuttamiseen. Koordinointi ja resursointi organisoidaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Välittömästi sen jälkeen alkaa strategian käytäntöön viemisen suunnittelu. Tässä ovat hyödynnettävissä myös strategian laatimisen aikana hankittu tieto ja ideat konkreettisista toimista hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointistrategiassa esitettyjä hyvinvoinnin kehittymisen seurannan indikaattoreita tarkistetaan ja täsmennetään strategian koordinoinnin työryhmissä. Tavoitteeksi voidaan ottaa hyvinvointiohjelman ja toimeenpanosopimuksen tekeminen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian ollessa ns. sateenvarjostrategia sitä voidaan hyödyntää alueen eri yhteisöjen omien strategioiden linjaamisessa ja kehittämistyön suuntaamisessa. Strategian viemisessä osaksi eri yhteisöjen toimintaa keskeinen rooli on työryhmillä ja eri yhteisöjen johto- ja esimiestasolla, mutta käytännön toteutuksessa hyvinvointityötä tekevien ihmisten tietoisuus, osallisuus ja sitoutuminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan, ja hyvinvointitiedon hankkiminen ja käyttäminen on oleellinen osa strategian toimeenpanoa. Kansalaisten kokemasta hyvinvoinnista hankitaan tietoa toistettavalla kansalaiskyselyllä, joka toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 aikana. Alueella olevaa hyvinvoinnin tutkimusosaamista on syytä hyödyntää maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä, ja strategian laatimisvaiheessa on koottu monitieteinen hyvinvoinnin tutkimusryhmä. Ensimmäinen konkreettinen toimi tutkimusosaamisen hyödyntämiseksi voisi olla hyvinvoinnin tutkimusohjelman laatiminen vuoden 2010 aikana. Strategian päivittäminen on oleellinen osa jatkuvaa strategiaprosessia. 18
Viitteet: 1 Allardt, Erik 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki. WSOY. Allardt, Erik 1993. Having, Loving, Being: An Alternative to the Swedish Model of Welfare Research. In Nussbaum, Martha & Sen, Amartya (eds.) The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press, 88 94. 2 Ks. esim. Bardy, Marjatta 2009. Hyvinvoinnin ulottuvuudet perheen ja yhteiskunnan suhteissa. Teoksessa: Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen & Salme Ahlström (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopiston kirjapaino, 226 242. Saatavissa: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/0e6f5676-9ccf-4490-8496-45c7b3acce5f 3 Hyvönen, Erno & Elina Pihlaja & Ilkka Rintala 2005. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia. MUTTI-hankkeen loppuraportti. Keski-Pohjanmaan liitto. Saatavissa: http://www.keski-pohjanmaa.fi/tiedostot/loppuraportti(1).pdf 4 Esim. raportti Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämisestä (Rantanen 2009), jossa yhtenä kolmesta pääkehittämissuosituksesta on alueen hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja matkailun hyödyntäminen väestön ja aluekehityksen hyväksi. (Rantanen, Jorma 2009. Saatavissa: http://www.keskipohjanmaa.fi/tiedostot/korkeakouluselvitys.pdf) Myös toisen asteen koulutuksen osalta on maakunnassa meneillään pitkän tähtäimen kehittämis/strategiaprosessi. Keski-Pohjanmaan oppilashuollolle, opiskelijahuollolle ja erityisopetukselle on strategia (9.3.2009). Saatavissa: http://www.kenuti.fi/data/liitteet/153426=opiskelijahuollon_strategia.doc 5 Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia 2007 2011. Saatavissa: http://www.pompke.fi/liite/terve_kunta_-_turvallinen_maakunta!_keski- Pohjanmaan_paihdestrategia_2007-2011.pdf. Strategian päivitys 2009 saatavissa: http://www.pompke.fi/liite/terve_kunta_- _TURVALLINEN_MAAKUNTA!_Keski-Pohjanmaan_paihdestrategia_2007-2011.pdf 6 Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke koordinoi mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä. 7 Ilmonen, Kari & Pekka Junkala & Pirkko Järvelä 2006. Kulttuuri ja liikunta alueen voimavarana. Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuri- ja liikuntastrategia 2007-2015. Keski-Pohjanmaan liitto, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Saatavissa: http://www.keski-pohjanmaa.fi/page.php?page_id=90 8 Kuvaus näistä tulee strategian taustaraporttiin. 9 Ks. Hyyppä, Markku T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. PS-kustannus. 10 Näitä esitetään mm. luonnosvaiheessa olevassa Keski-Pohjanmaan turvallisuussuunnitelmassa 11 Luonnosvaiheessa olevassa Keski-Pohjanmaan turvallisuussuunnitelmassa on yhdeksi painopisteeksi valittu terveiden elämäntapojen edistäminen elintasosairauksien ehkäisemiseksi, ja tältä osin hyvinvointistrategia tukeutuu myös siihen. 19