Opetussuunnitelma 1 (7) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön, terveydenhoitotyön ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehdot. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2014-2017, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2014-2018, kätilötyön suuntautumisvaihtoehto 2014-2018 Hoitotyö 210 op, Terveydenhoitotyö 240 op, Kätilötyö 270 op KUVAUS Opinnot valmistavat suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti sairaanhoitajan sekä terveydenhoitajan ja kätilön asiantuntijatehtäviin. Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistunut suunnittelee, toteuttaa ja kehittää terveyttä edistävää, ylläpitävää ja kuntouttavaa, sekä sairauksia ehkäisevää ja parantavaa hoitotyötä. Ihmisläheisessä työssä korostuu moniammatillisissa tiimeissä toimien asiakkaiden/potilaiden tukeminen, ohjaaminen ja hoitaminen sekä hoitotyön kehittäminen ja johtaminen. Opiskelu on käytännönläheistä, harjoittelua opinnoista on noin kolmasosa, kätilöopinnoissa lähes puolet. Kaikilla opiskelijoilla osa opinnoista on englanniksi. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Osa opiskelusta toteutetaan monialaisesti muiden opiskelijoiden kanssa laboppimisympäristöissä. Aiempi osaamisesi voi nopeuttaa valmistumistasi. Hyödynnät opinnoissasi verkko- ja projektioppimista. Opinnot mahdollistavat oman urapolun rakentamisen esimerkiksi yrittäjyys- ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen panostamalla. Voit hankkia kansainvälistä kokemusta tekemällä osan teoriaopinnoistasi tai harjoittelustasi ulkomailla. Suomi SHO14S Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Kätilö (AMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuus on henkilöillä, joilla on toisen asteen koulutus, esimerkiksi lukion päättötodistus, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä hoitotyön koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja hakuajan päättymiseen mennessä suorittaneet. Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa hakijat valitaan valintakokeeseen ensimmäisestä hakutoiveesta ja koulumenestyksestä annettavien pisteiden perusteella. Valintakokeeseen kutsutaan hakijoita nelinkertainen määrä opiskelemaan valittavien määrään nähden. Toinen vaihe on valintakoe, jossa painotetaan alalle soveltuvuutta arvioimalla hakijan motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia sekä oppimis- ja työskentelyvalmiuksia. Valintakokeeseen sisältyy matematiikan perusosaamisen testi, opettajan tekemä yksilöhaastattelu ja ryhmätilanne. Lisäksi hoitotyön koulutusohjelmaan hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun (Ammattikorkeakoululaki 20 a 12.8.2011/953). Rikostaustan selvittäminen tehdään SORA-lainsäädännön mukaan.
Opetussuunnitelma 2 (7) OPINNOT TAVOITTEET Jyväskylän ammattikorkeakoulututkinnon hoitotyön koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat Opetussuunnitelmatyön perusteet asiakirjaan sekä koulutusohjelmakohtaisiin pätevyyksiin. PROFIILI OPINTOJEN RAKENNE Opetussuunnitelman mukaisesti koulutusohjelmasta valmistuu laaja-alaisen hoitotyön/kätilötyön/terveydenhoitotyön osaamisen hallitsevia ammattilaisia, jotka kykenevät ammattialan tietojen ja taitojen kriittiseen soveltamiseen hoitotyön erilaisissa toimintaympäristöissä. He kykenevät toimimaan hoitotyön asiantuntijatehtävissä käyttäen toimintansa perustana tutkimustietoa. Heillä on vahva sisäisen yrittäjyyden kulttuuri ja he haluavat toimia yrittäjämäisesti. He kykenevät hankkimaan työtehtävien edellyttäessä erityisosaamista ja kehittymään työelämän muutoksien mukana. He osaavat toimia hoitotyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja ottaa vastuuta sekä itsensä että työyhteisön jatkuvasta kehittämisestä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa hoitotyön asiantuntijuus-osaamistaan painottaen ammattikorkeakoulumme painoalan, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta, yrittäjyysosaamista ja kansainvälistä osaamistaan. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella useita opintojaksoja englanninkielellä sekä opiskella tai harjoitella useita kuukausia ulkomailla. Hänellä on myös mahdollisuus opiskella yrittäjämäistä toimintaa ja yrittäjyyttä osana opintojaan. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, opiskelusta noin kolmasosa toteutuu harjoitteluna erilaisissa hoitotyön käytännön työtehtävissä.
Opetussuunnitelma 3 (7)
Opetussuunnitelma 4 (7) OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelu toteutuu sosiaali- ja terveysalan yhteisissä ja monialaisissa tiimeissä opettajatutorien/tiimivalmentajien johdolla. Ensimmäisen lukuvuoden opinnot sisältävät osia Työelämävalmiudet moduulista - Osaajana kehittyminen, ICT-valmiudet, Yrittäjyys ja innovaatiot, Työelämän englanti ja Työelämän viestintä - sekä Asiakkuus ja hyvinvointipalvelut osaamisalueen neljä opintojaksoa: Sosiaali- ja terveysalan asiakkuus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöt sekä Työelämälähtöinen oppiminen. Toisena ja kolmantena opiskeluvuonna osaamisalueina ovat; 1. Asiakaslähtöinen hoitotyö 2. Terveyttä ja toimintakykyä edistävä hoitotyö 3. Laajavastuinen hoitotyö 4. Kliininen hoitotyö eri toimintaympäristöissä (harjoittelu) sekä 5. Johtaminen ja laatu. Myös Työelämävalmiudet osaamisalueen opinnoista Työelämän ruotsi ja Tutkimus ja kehittäminen sisältyvät toisen ja kolmannen vuoden opintoihin. Neljännen vuoden opinnot koostuvat hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa opinnäytetyöstä ja Kehittyvä asiantuntijuus-osaamisalueesta, jossa opiskelija voi valita urasuunnitelmansa mukaisen hoitotyön alueen, jossa syventää osaamistaan. Terveydenhoitotyön ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehdoissa opiskelija opiskelee neljäntenä opiskeluvuotenaan suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisia ammattiopintoja. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen ura- ja opintosuunnitelman mukaisesti harjoittelupaikoissa, projekteissa sekä työskentelemällä Jamkin Lab-ympäristöissä. Opinnoista osa toteutetaan englanninkielisenä. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistarpeiden pohjalta toteutuva pitkäkestoinen tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotyö. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa.
Opetussuunnitelma 5 (7) OPISKELUMUODOT OSAAMISEN RAKENTUMINEN KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT Jamkin hyvinvointiyksikössä hyödynnetään jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen tiimioppimista. Tiimimuotoinen opiskelu mahdollistaa työelämässä tarvittavien tiimitaitojen harjoittelun, projektityötaitojen kehittymisen, oppijan aktiivisen roolin sekä sisäisen yrittäjyyden ja luovuuden hyödyntämisen. Tiimit toimivat hyvänä oppimisalustana myös hyvinvointialalle tärkeiden vuorovaikutustaitojen ja dialogin oppimiselle. Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: tiimioppiminen etäopiskelu (esim. virtuaaliopiskelu, verkko-opinnot) itsenäinen opiskelu kontaktiopiskelu työssä oppiminen Problem Based Learning Case Study moniammatillisissa ryhmissä projektityöskentely kansainvälisyysosaamista tukevat opinnot (mm. opintojaksoja englannin kielellä ja ulkomailla suoritettavat opinnot) Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu hoitotyön työelämälähtöisistä osaamisalueista sekä ammattikorkeakoulun yhteisistä ja valtakunnallisista koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Osaamisalueet koostuvat opintojaksoista sekä niiden muodostamista opintokokonaisuuksista, joihin yhteiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät. Osaaminen kehittyy JAMKin painoalan - Perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - koko koulutuksen ajan. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisia valintoja osaamisalueiden ja opintojaksojen sisällä muun muassa oppimistehtävien ja -menetelmien, opinnäytetyön sekä ammattitaitoa edistävien harjoitteluympäristöjen kautta. Opiskelun loppuvaiheessa opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan valitsemallaan hoitotyön asiantuntijuusalueella urasuunnitelmansa mukaisesti hyödyntäen moniammatillisuutta. Hoitotyön koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat ARENEn (ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) ammattispesifit (hoitotyön koulutusohjelmakohtaiset) pätevyydet sekä Euroopan parlamentin ja Neuvoston 7.9.2005 ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (2005/36/EY) vaatimukset. Sairaanhoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut laillistettu sairaanhoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja. Toimintaa valvovat aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA. Hoitotyön koulutusohjelmassa ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa 75 opintopistettä, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa 85 opintopistettä ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehdossa 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon opintoja useita opintojaksoja englanniksi valitsemalla ammattiopintoja englanninkielisestä sairaanhoitajan koulutusohjelmasta sekä englanninkielisiä vapaasti valittavia opintoja. Matkustus- ja ruokailukustannuksista kontaktiopiskelun aikana osallistuja vastaa itse. Samoin hän kustantaa valinnaiset opinnot lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjän tälle ryhmälle osoittamia Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoja. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii
Opetussuunnitelma 6 (7) vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/2009 2 ). VALMISTUMINEN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuneet työllistyvät hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön erilaisiin tehtäviin. Valmistuneet sairaanhoitajat työskentelevät hoitotyön asiantuntijatehtävissä esimerkiksi terveyskeskusten vastaanotoilla, vuodeosastoilla ja kotisairaanhoidossa, hoito- ja hoiva-alan yrityksissä sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, vuodeosastoilla, leikkaussalissa ja mielenterveystoimistoissa. Kätilöt työskentelevät esimerkiksi synnytyssaleissa, synnytysvuodeosastoilla, naistentautien poliklinikalla ja vuodeosastolla sekä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Terveydenhoitajat työskentelevät esimerkiksi koti- ja päiväsairaanhoidossa, terveyskeskusten vastaanotoilla, neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutuspäällikkö Pirkko Hautala, pirkko.hautala@jamk.fi, +358 40 564 9105 SUUNNITTELU Koulutusohjelman suunnittelutyöhön ja opetussuunnitelman osaamistavoitteiden määrittelemiseen on osallistunut opettajakunnan ohella hoitotyön opiskelijoita sekä työelämän edustajia perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidosta sekä erikoissairaanhoidosta. Suunnittelussa on huomioitu mm. STM:n ja THL:n hoitotyön kehittämishankkeiden ennakointituloksia hoitotyön ammattilaisten pätevyysvaatimuksista. Työelämässä vaadittavaa ja tulevaisuuden osaamista tarkennetaan ja sisällytetään opintojaksoihin vuosittain tutkimustiedon ja työelämästä nousevien haasteiden pohjalta.
Opetussuunnitelma 7 (7) YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointiyksikkö, hoitotyön koulutusohjelma Puistokatu 35, 40200 Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opiskelijajärjestö JAMKO kerää kaksi kertaa vuodessa palautteen opiskelijoilta (Jupinaviikko). Palaute käsitellään koulutusohjelman henkilökunnan kanssa. Koulutuspäällikkö käy kerran vuodessa palautekeskustelun opiskelijaryhmien kanssa. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamien Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opiskelu/tutkintosaantopedagogiset-ja-eettiset-periaatteet/ EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS 19.12.2013 OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus 15.12.2010) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opiskelu/tutkintosaantopedagogiset-ja-eettiset-periaatteet/ 20.1.2014 Heikki Malinen, vararehtori