YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN

PÄÄTÖS LAPELY/28/07.04/2011 07.04.02.00 Lappi 27.12.2011 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN HANKKEESTA VASTAAVA TuuliWatti Oy c/o St1 Oy Purotie 1 /PL 100 00381 HELSINKI HAKEMUS TuuliWatti Oy on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Simon kuntaan sijoittuvasta Halmekankaan tuulivoimapuistosta. Hakemus sisältää ympäristöselvitykset. Hanke TuuliWatti Oy suunnittelee kolmen tuulivoimalaitoksen rakentamista Simon kuntaan sijoittuvalle Halmekankaan alueelle, joka sijaitsee Simon kuntakeskuksen kaakkoispuolella, siitä noin neljän kilometrin etäisyydellä, valtatien 4 itäpuolella. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Kemi- Oulu -valtatien ja -rautatien ja kantaverkon 110 kv Raasakka- Keminmaan -voimajohdon tuntumaan asumattomalle metsäalueelle. Rakenteilla oleva Onkalon kolmen voimalan tuulivoimapuisto sijoittuu noin 3,5 kilometrin päähän valta- ja rautatien lounaispuolella. Hankealue rajoittuu Iin kuntaan, joka kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2,5-3 MW ja tornikorkeudet enintään 140 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 196 metriä. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Sähkönsiirto toteutetaan tuulivoimapuiston sisällä ja sieltä edelleen keskijännitteisellä (20 kv) 3,5 km:n pituisella maakaapelilla Simon sähköasemalle. Tämä Rantakairan Sähkö Oy:n sähköasema sijaitsee Simojoen varrella, joen eteläpuolella. Sähköasemalle tarvitaan uusi muuntamo. Uusia sähköasemia, ilmajohtoja tai korkeajännitteisiä (110 kv) siirtojohtoja ei tarvita eikä rakenneta. Tuulivoimalaitoksen maa-alue on yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Ympäristöselvitys Asutus Hankealueen koillispuolelle jää noin kilometrin etäisyydelle pieni Halluanjärvi, jonka rannalla on kaksi pientä loma-asuntoa. Simon kuntakeskus sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta Simojoen LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi

2/12 rannalla. Simojoen varteen on sijoittunut asutusta ja viljelysalueita. Kuivajoki jää hankealueen kaakkoispuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle. Kuivajoen varteen sijoittuu asutusta ja jokea myötäileviä kapeita viljelysalueita. Luonto Kokonaisuutena hankealue on metsä- ja suoluonnon osalta varsin käsiteltyä. Alueen metsät ovat kuivahkon kankaan kivikkoisia talousmetsiä, joiden puusto on varsin nuorta. Ojitettuja korpia ja vahvasti muutettuja turvekankaita sijoittuu alueelle moreenimaiden kankaiden joukkoon. Paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi on todettu alueen ainut luonnontilainen ja pienialainen karu suoluontokohde. Suokohde sijoittuu varsin etäälle suunnitelluista voimalapaikoista, joten voimalan tai sen tielinjauksen rakentaminen ei muuta reuna-alueiltaan osin ojitetun suokohteen vesitasapainoa. Suota ympäröivä kangasmetsä on puustoltaan nuorta ja käsiteltyä. Pesimälinnustoon kohdistuva vaikutusarviointi sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä johtuen alueen pesimälinnuston puutteellisesta tuntemuksesta sekä puutteista pesäpaikka- ja ravinnonhakumatkatiedoissa. Hakemuksen ympäristöselvityksen mukaan Halmekankaan suunniteltu tuulipuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle, koska tuulipuisto on selkeästi muusta ympäristöstä erottuva ja pieni sekä tiivis kokonaisuus, jonka linnut voivat luultavasti helposti väistää. Lintujen muuttoreiteistä ja lentokorkeuksista ei ole alueelta tarkempaa tietoa, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioidaan, että tuulipuistolla saattaa olla vähäisiä paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin. Vähäisellä ja paikallisella muutoksella lintujen muuttoreitin varrella ei ole merkittävää vaikutusta laajemmassa mittakaavassa pohjoisen Perämeren rannikkoalueen kautta muuttaville linnuille. Lintujen on todettu välttelevän tuulivoimaloita myös ruokailu- ja levähdysalueiden lähistöllä. Halmekankaan tuulipuiston välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan olemassa olevan tiedon perusteella arvioida sijaitsevan merkittäviä muutonaikaisia levähdyspaikkoja tai lintujen ruokailualueita. Simon sisäsaariston FINIBA-alueella on ilmoitettu lepäilevän syksyllä 201 500 laulujoutsenta (Leivo ym. 2002), mutta alue sijoittuu noin 7,5 km Halmekankaan lounaispuolelle eikä joutsenten arvioida liikehtivän merkittävissä määrin suunnitellun tuulipuiston alueella. Tuulipuiston kautta ei arvioida kulkevan merkittävissä määrin lintujen ruokailulentoja, mutta epävarmuutta aiheuttaa merikotkan ja sääksen ruokailualueiden puutteellinen tuntemus. Arvio lintujen törmäämisestä voimaloihin olisi 1 kuolettava törmäys/ voimala/vuosi, joten sillä ei olisi populaatiovaikutuksia. Tuulipuistoa pidetään selkeästi ympäristöstä erottuvana, pienenä ja tiiviinä kokonaisuutena, jonka muuttolinnut voivat luultavasti helposti väistää. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioidaan, että tuulipuistolla saattaa olla vähäisiä paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 3 km etäisyydellä hankealueesta. Alueen luoteispuolelle sijoittuu Simojoen Natura-alue (FI1301613), joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Perämeren saarten Natura-alue (FI

3/12 1300302) sijoittuu lähimmillään Simojoen suistoon, sillä osa Simojoen saarista lukeutuu Natura-alueeseen. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Hankealueen lounaispuolelle noin kilometrin etäisyydelle sijoittuu rautatie ja noin 1,5 kilometrin etäisyydelle jää rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4 (Kemintie). Merenranta on lähimmillään noin kuuden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Tuulivoimalat eivät tule merkittävässä määrin näkymään hankealueen läheisille päätieväylille tai asutukselle. Voimalat näkyvät, mutta eivät todennäköisesti hallitse maisemaa merkittävästi Halluanjärvelle ja sen ranta-alueille. Esitetyn näkyvyyskartan perusteella Halmekankaan tuulivoimapuistolla on maisemallinen yhteisvaikutus muiden alueen tuulipuistojen kanssa. Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema, sijaitsee lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maakunnallisesti arvokas Kuivajoen pohjoisrannan -maisemaalue sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta etelään. Simon maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille tuulivoimalat eivät tule hallitsemaan maisemaan eivätkä voimalat muuta kohteiden luonnetta tai arvoa. Muinaisjäännökset Maastossa arkeologin toimesta tarkastelluilla voimaloiden rakennuspaikoilla ja suunnitelluilla tieurilla ei ole tehty havaintoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista tai muinaisjäännöksistä. Melu ja varjostus Laadittujen mallinnusten mukaan hanke ei näytä aiheuttavan melu- tai varjostushaittaa. Lähimmän lomarakennuksen varjostustunnit vuodessa ovat real case laskennan mukaan alle tunnin, kun puuston varjostusvaikutuksia ei huomioida. Meluvaikutukset eivät ulotu asuinkiinteistöille. MUUT HAKEMUKSET Halmekankaan lähialueella on vireillä Lapin ELY-keskuksessa YVAmenettelyn tarveharkinnassa samanaikaisesti myös Leipiön tuulivoimapuistohanke (kolme voimalaa) ja Onkalon tuulivoimapuiston laajennushanke kolmesta voimalasta yhdeksään voimalaan. Leipiön eteläpuolella, noin 1,5 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Putaankankaan kolme voimalaa. Kaikkien neljän hankkeen toteutuessa alueelle tulisi yhteensä 18 tuulivoimalaa. Teholtaan nykyiset/rakenteilla olevat voimalat ovat 18 MW, uudet 36 MW ja yhteensä voimaloiden teho olisi 54 MW. Kaikki mainitut hankkeet ovat TuuliWatti Oy:n hankkeita. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Asia on tullut vireille Lapin ELY- keskukseen 11.10.2011. Hankkeesta vastaava täydensi tietoja 16.11.2011 sekä 28.11.2011. Minkään muun lain mukaisessa menettelyssä ei ole selvitetty Halmekankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksia.

4/12 YVA-lain 6 :n mukaiseen arviointimenettelyn tarpeesta järjestettävään neuvotteluun kutsuttiin Simon kunta, Iin kunta, Lapin liitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Trafi, Museovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Puolustusvoimien Pääesikunta, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta ja Lapin lennosto, Metsähallitus luontopalvelut, Fingrid Oyj sekä hankkeesta vastaava. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin kaikkia kolmea TuuliWatti Oy:n vireillä olevaa tuulipuistohanketta. Viranomaiset ilmoittivat kantansa seuraavasti: Lapin liitto: Leipiön ja Onkalon tuulivoima-alueet ovat mukana Länsi- Lapin maakuntakaavaluonnoksessa. Halmekangas ei ole, koska se ei noussut Lapin eteläosien tuulivoimaselvityksessä maakunnallisena kohteena esille. Maakuntakaava ei ratkaise YVA-menettelyn tarpeellisuutta. Ovatko hankkeet erillisiä vai kokonaisuus? Hankkeet voisivat olla myös yksi kokonaisuus. Puolustusvoimien näkökulmasta ei ole tarvetta YVA-menettelylle. Mikäli turbiinien määrä (12) ja voimaloiden maksimikorkeus on esitetyn mukainen, niin näyttäisi siltä, ettei voimaloista ole tutka- eikä lentoestevaikutuksia puolustusvoimien toiminnalle. Suunnittelun edetessä pitää asiasta pyytää virallinen lausunto pääesikunnalta. Lapin aluehallintovirasto (AVI) totesi, että terveysvaikutusten vuoksi hankkeissa ei ole YVA-menettelyn tarvetta. Sitä vastoin yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa sen, että YVA-menettely voi olla tarpeen etenkin sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Toisaalta samat asiat voidaan ehkä hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kuulemisella. Simon kunnan mielestä valitut alueet ovat erittäin soveltuvia tuulivoimatuotantoon. Tuulisuus on hyvä, eikä alueilla ole erityisiä luontoarvoja. Myöskään asutus ei ole lähellä. Kunnan käsityksen mukaan hankkeet ovat erillisiä. Halmekangas ja Leipiö käsiteltäisiin suunnittelutarveratkaisuilla ja Onkaloon tulee laatia yleiskaava. Selvitykset ovat riittävät, eikä YVA-menettely ole tarpeen. Iin kunta on antanut lausunnon Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta ja todennut yhteensovittamisen tarpeen maakuntarajan yli ulottuvien tuulivoima-aluevarausten suhteen. YVA-asetuksen kokoraja estää hankkeiden mahdollisen laajentamisen ilman YVA-menettelyä Iin puolelle. Iin kunnan mielestä nyt esillä olevat hankkeet eivät edellytä YVA-menettelyä. Metsähallitus, Luontopalvelut piti tärkeänä, että linnustoselvityksiä jatketaan ja havaintoverkostoa laajennetaan. Uhanalaisen petolinnun reviirin etsintään on panostettava. Onkalossa yhden voimalan siirto maankohoamisrannikon suolta on tarpeen. Lisäselvitykset eivät ole tarpeellisia YVAan. Fingrid Oyj totesi alueella olevan useita tuulivoiman rakentamishankkeita sekä vireillä että YVA-menettelyssä. Kantaverkon voimajohto on Isohaara-Raasakka. Voimajohdon terminen siirtokapasiteetti on 120-130 MW. Olhavan hanke on 25 MW, Myllykangas 25 + 25 MW ja Fortumin Nyby 25 MW. Lisäksi TuuliWatti on rakentamassa Simoon yh-

5/12 teensä 18 MW. Yhteensä edellä mainitut ja nyt suunniteltu 36 MW ylittävät johdon termisen siirtokyvyn. Jos kaikki hankkeet toteutetaan, verkkoa on vahvistettava. Myös Rantakairan sähköasemalle on tehtävä jotain. Verkon vahvistamiseen on useita tapoja: vahvemmat johtimet tai uusi johto rinnalle. Myös muut hankkeet ovat kesken, joten ei tiedetä toteuttamisjärjestystä. Tiedossa on, että Myllykankaan hanke on supistunut YVA-ohjelmavaiheesta, ja Isohaaran ja Taivalkosken sähkönsiirtovaihtoehdot ovat poistuneet. YVA-selostuksessa on tarkasteltu 25 MW + 25 MW vaihtoehtoja. Voimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon riittävä etäisyys sekä olevaan voimajohtoon että mahdollisuuteen, että voimajohdon rinnalle rakennetaan uusi voimajohto. Kirjallisesti on saatu seuraavat kannanotot: Museovirasto antoi alustavan kirjallisen kommenttinsa viitaten samalla kirjeeseensä 5.10.2010 Onkamon ja Putaankankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyä käsitelleeseen viranomaisneuvotteluun 17.9.2010 (kirje 360/304/2010). Myös nyt virinneet uudet hankesuunnitelmat, Onkalon osalta aiemman suunnitelman laajennus, sijoittuvat alueelle, jossa niillä on vaikutusta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus) sekä valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (Simonjoen suun kulttuurimaisema). Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava ja analysoitava suhteessa niihin. Tästä näkökulmasta ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain tarkoittamalla tavalla on perusteltua. Onkalon ja Putaankankaan vuoden 2010 hankesuunnittelualueella on toteutettu rajattu arkeologinen selvitys, jossa ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nyt suunnitellun Onkalon alueen lähipiirissä on Karipalon ennestään tiedossa oleva muinaisjäännöskohde (muinaisjäännösrekisterin tunnus 751010018). Muut tunnetut kohteet ovat etäämmällä. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat kunnan yleisinventointiin, eivätkä vastaa maankäytön suunnitellulta edellytettäviä vaatimuksia. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on suunnitteluvaiheessa toteutettava arkeologinen inventointi. Pohjois-Pohjanmaan liitto: Vain yksi hankealue voi vaikuttaa liiton suunnitelmiin: Kartan mukaan Onkalon alueella kaksi voimalaa sijoittuisi aivan kunnan ja maakunnan rajalle. Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu tuulivoimalle soveltuva alue jatkuu Pohjois- Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä yhtenäisenä Iin puolella. Selvityksen perusteella tuulivoimala-alueita osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan vireillä olevassa maakuntakaavassa, mutta alustavissa kaavailuissamme tämä alue ei kuulu "parhaiten soveltuviin". Tiedossamme ei ole hanketta tällä alueella. Jos Onkalon alueelle tehdään osayleiskaava tai YVA, aluekokonaisuus on kuitenkin syytä ottaa huomioon sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan suunnitelmissa. Hankkeesta vastaava korosti, että hankkeet ovat erillisiä. Jos YVAmenettely edellytetään, hankkeiden toteutus kestää kaikkiaan 3-4 vuotta ja hankkeet raukeavat. Muutoin voidaan rakentaa vuonna 2013. Maantien pohjoispuolella on tarkoitus hankkia suunnittelutarveratkaisut ja Onkalo toteutetaan yleiskaavalla. Onkalo ja Halmekangas on mahdollis-

HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAPELY/28/07.04/2011 6/12 ta yleiskaavoittaa yhdessä. Kaavan laadinta aloitettaisiin välittömästi. Yleiskaavamenettely mahdollistaisi osallistamisen. Hankkeesta vastaava totesi, että jos puisto laajenee Iin puolelle, se on erillinen hanke. Metsästykselle tulee hyötyjä mm. parempien teiden ja uusien hirvitornien kautta eikä metsästyksen osalta ole todettu ristiriitoja. Voimaloiden paikkoja on mahdollista siirtää, mikäli ne tulevat liian lähelle olevia ja tulevia voimajohtoja. Onkalon yksi voimala siirretään siten, ettei suon vesiolosuhteita muuteta. Hankkeesta vastaava totesi, että sille riittää viranomaisneuvottelu tilaisuudeksi tulla kuulluksi. Tuulivoimalahankkeet, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n (359/2011) hankeluetteloon, jonka mukaisiin hankkeisiin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla. Kyseessä oleva hanke alittaa asetuksen hankeluettelon hankkeelle määritetyn koon. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (458/2006) 4.2 :ssä tarkoitettuun hankkeeseen on asetuksen 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen mm. hankkeen koko, yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutuksen suuruus, todennäköisyys, kesto ja palutuvuus. Hankkeen ominaisuudet Edellä mainittujen hankkeiden väliset etäisyydet Halmekankaalta ovat: Halmekangas-Onkalo lähimmillään 2,5 kilometriä, Halmekangas-Leipiö lähimmillään kuusi kilometriä, Halmekangas-Putaankangas alle kuusi kilometriä sekä Putaankankaalta Leipiöön on alle kaksi kilometriä. Kaukaisempien voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 10 kilometriä. Lisäksi Perämeren kaaren maa- ja merialueella on olemassa tai suunnitellaan Suomen puolella seuraavia tuulivoimapuistoja: - Röyttä, Tornio, suunnitellaan laajennusta - Ajos, Kemi, suunnitellaan laajennusta - Kuivaniemen Vatunki, Ii - Myllykangas, Ii - Nyby, Ii - Olhava, Ii, suunnitellaan laajennusta - Suurhiekka - Oulu-Haukipudas - Oulunsalo-Hailuoto Hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne Suunnittelualueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa suunnittelualue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) eli pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuiksi alueeksi, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavas-

7/12 ti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin sekä maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Alueelle on merkitty myös sähkölinja ja moottorikelkkailureitti. Länsi-Lapin maakuntakaavan muuttaminen on meneillään. Pesimälinnustoon kohdistuvat hankkeen suorat vaikutukset jäänevät varsin vähäiseksi. Kahden uhanalaisen petolintulajin reviirin sijoittuminen ja niihin kohdistuvat vaikutukset vaatisivat kuitenkin vielä lisäselvittelyä. Hankkeen vaikutuksia lintujen muuttoon ei varsinaisesti ole selvitetty vaan hakemusasiakirjoissa oletetaan, että tuulipuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle. Vaikutukset muuttolinnustoon voivat kuitenkin olla huomattavia mm. seuraavista syistä: - Hanke sijoittuu Lapin merkittävimmälle muuton pääjohtolinjalle. - Yksittäisten tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on suuri (196 m). Muuton pääjohtolinja sijoittuu Simon korkeudella rannikon kulkua noudattaen. Osa lajistosta muuttaa rantaviivan yleissuuntaa seuraten merellä, osa rannan tuntumassa, osa vaihtelevalla etäisyydellä rantaviivasta sisämaahan päin. Tällä alueella huomattava osa muuttovirrasta alkaa kuitenkin suuntautua sisämaahan päin, osaksi hajallaan, mutta suurimmaksi osaksi pienempiä johtolinjoja (esim. joet, vaaraselänteet) noudattaen. Tämän vuoksi muutto tapahtuu leveällä vyöhykkeellä. Samaan suuntaan vaikuttavat säätekijät ja -olosuhteet siten, että toisinaan tiettyjen, nousevia ilmavirtoja hyväksikäyttävien lajien vilkkain muuttovirta tapahtuu aivan rannan tuntumassa tai jopa merellä, toisinaan taas suhteellisen etäällä sisämaassa. Tämä johtuu mm. rannikolla vaikuttavasta merituuli-ilmiöstä. Keväällä ilmiö vaikuttaa siten, että rannikolta 10 20 km sisämaahan päin (vallitsevasta tuulesta riippuen joskus etäämmällekin) muodostuu voimakkaasti nostava merituulirintama, kun kylmä, meren päällä oleva ilma virtaa lämpimämmän mantereen päälle. Rannikolta em. rintaman alueelle saakka kylmä meri-ilma estää nostojen synnyn ennen merituulirintamaa. Nostavia ilmavirtoja hyväkseen käyttävät lajit siirtyvät tällöin rantaviivan tuntumasta sisämaahan päin rintaman nostoihin. Siirtymävyöhykkeellä lentokorkeudet jäävät mataliksi nostojen puuttuessa. Merituuli-ilmiö on keväällä aurinkoisella säällä hyvin tyypillinen ja tavallinen. Syksyllä ilmiö on meriveden suhteellisesta lämpimyydestä johtuen heikompi, ja nostoja syntyy auringon asemasta johtuen muutenkin heikommin, mikä johtaa matalampiin muuttokorkeuksiin. Syksyllä törmäysriskiä lisää myös edellisen kesän poikaslintujen osuus ja yömuuttajien suuri määrä (rastaat, monet pikkulintulajit, pöllöt). Myös yömuuttajien johtolinjoina toimivat mm. rannikkoalueet, jolloin muuttovirtojen yksilömäärät ovat suuria. Voimaloiden lentovalot voivat aiheuttaa ns. majakkailmiön, jolloin yömuuttajat suuntaavat lentonsa valonlähdettä kohti. Pohjois-Pohjanmaan puolella on tehty Myllykankaan tuulivoimapuistohanketta koskeva linnustoselvitys. Alue sijoittuu noin 10 km etelään Onkalonperän ja Halmekankaan hankealueilta. Selvityksestä on selkeästi tehtävissä johtopäätöksiä rannikon suuntaisen muuton johtolinjan sijoittumisesta ja merkittävyydestä sekä eri havainnoitujen lajien käyttämistä reiteistä muuttolinjan alueella.

8/12 Mustalinnuilla (40 000 50 000 lintua) muuttoväylä kääntyy sisämaahan Oulun - Haukiputaan välillä. Rannikkoa Simon korkeudelle seuraa selvästi vähäisempi määrä. Rannikolla lentokorkeus on osaksi törmäyskorkeudella, sisämaassa linnut nousevat jopa 400 metriin. Törmäyskorkeudella muuttavien lintujen määrä riippuu paljolti sääoloista. Mustalinnun Suomen (Pohjois-Suomen) sisämaan kanta on viime vuosikymmeninä taantunut. Kevätmuutolla kuikka- (18 000 yksilöä) ja kaakkuriparvet (7500 yksilöä) osin jakaantuvat sisämaahan koilliseen Iin ja Simon välissä ja osin jatkavat rannikkoväylää luoteeseen pohjoiseen. Kaakkurit lentävät lähempänä rannikkoa, kuikat meren päällä. Voimakkaat länsi-luodetuulet ja sumuiset säät saattavat painaa muuttoväylän mereltä rannikolle tuulivoimaloiden alueelle. Tällöin myös lentokorkeudet jäävät matalammiksi. Kuikkalintujen silmukkamuutosta johtuen syysmuutto on alueella vähäistä. Kaakkurin sisämaakanta on taantunut viime vuosikymmeninä. Kurkien kevät- ja syysmuuttoväylä on rannikon suunnassa rannikkovyöhykkeellä. Kurki käyttää muuttolennoillaan hyväkseen nostavia ilmavirtoja. Levähdysalueina toimivat merenrantaniityt, suot ja pellot. Kurkien muuttomäärät ovat alueella huomattavat (3 500 yksilöä) keväisin ja syksyisin. Lisäksi on huomattava, että Simon Kemin välisen rannikkovyöhykkeen soilla (mm. Martimoaapa) kurkien pesimäkanta on maamme tiheimpiä. Päiväpetolintulajit käyttävät muuttomatkoillaan tehokkaasti nostoja hyväkseen. Erityisesti näin menettelevät suuremmat lajit merikotka, maakotka, kalasääski, piekana, hiirihaukka, mehiläishaukka, sinisuohaukka, ruskosuohaukka, tuulihaukka, kanahaukka ja varpushaukka. Muutto tapahtuu rannikkovyöhykkeellä sekä keväisin että syksyisin. Kuivaniemen Simon alueella osa muuttajista suuntaa sisämaan suuntaan. Korkeuden kerääminen nostoissa alkaa tyypillisesti matalalta ja toistuvia, jatkuvia kaarroksia tehden, jolloin törmäysriski on suuri. Myllykankaan selvityksen perusteella muuttavat petolintumäärät ovat suuria. Selvityksen mukaan päiväpetolinnuista piekana, hiirihaukka, mehiläishaukka, varpushaukka, sinisuohaukka, maakotka ja merikotka lentävät syysmuuttoa kapeaa rannikon suuntaista väylää pohjoisesta noin Olhavan korkeudelle, mistä osa jatkaa kaakkoon mantereen päällä osan jatkaessa rannikon suunnassa. Piekanan (1 000 lintua) syysmuutossa on havaittu, että Simon - Olhavan välille mantereen päälle rannikon tuntumaan muodostuu ns. pullonkaula, kapea muuttoväylä. Olhavan tasalla muuttoväylä laajenee ja jakaantuu kaakon suuntaiseen ja rannikon suuntaiseen kahteen pääväylään. Myllykankaan selvityksen mukaan piekanan lentokorkeudet ovat syysmuutossa 50 350 metriä. On arvioitavissa, että törmäysriski muuttoväylän tuulivoimala-alueilla muodostuu suureksi myös Simon tuulivoimapuistoissa. Selvityksen perusteella tämä on törmäysvaikutuksista merkittävin. Arvioitu väistöliikekäyttäytyminen (90 % väistäisi) huomioon ottaen on laskettu, että Myllykankaan jälkeen 998 piekanaa selviäisi tuulivoimaloista. YVA-selostuksen perusteella piekanan osalta Myllykankaan tuulivoimapuiston populaatioriski merkitsisi pitkällä aikavälillä (10 vuotta) populaation vähenemistä 10 %:lla kevät ja syysmuuton aikaisten tappioiden yhteisvaikutuksena. Näin suurilla tappioilla on jo merkittävä vaikutus kannan suotuisan suojelutason turvaamisen kannal-

9/12 ta. Muuttoväylälle rakennettavien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusta ei tässä laskelmassa ole otettu huomioon. On lisäksi huomattava, että piekanamäärät ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä (1980-luvun 2 000-3 000 yksilöstä nykyiseen 1 000:een). Maakotkan havaittu muuttomäärä Myllykankaan selvityksessä on 15 lintua. Määrää on pidettävä kohtalaisen suurena ottaen huomioon maakotkan kokonaispopulaation (n. 450 paria), joten johtolinja on tärkeä myös maakotkan muutossa. Maakotkan lennot tapahtuvat syysmuuton aikana suurelta osin törmäyskorkeudella. Tarkempien tietojen saaminen Simon alueelta vaatii lisäselvityksiä. Merikotka käyttää ilmeisesti lähempänä rannikkoa olevia reittejä ja suurempia lentokorkeuksia, mutta tästäkään ei ole tarkempaa selvitettyä tietoa tuulivoimahankkeiden alueelta. Myllykankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä muuttoväyläselvitys antaa selkeän tiedon siitä, että rannikon suuntainen muuton johtoväylä on erittäin merkittävä lintujen muutossa sekä syksyllä että keväällä. Selvitys antaa myös tietoja ja viitteitä siitä, että törmäysriskit eräillä lajeilla, erityisesti piekanalla, voivat muodostua suuriksi ja lajin kantojen suotuisan suojelutason säilymisen kannalta jopa kohtalokkaiksi. Tuulivoimaloiden suuri korkeus ja useiden tuulivoimapuistojen sijoittuminen suhteellisen pienelle alueelle Lapin tärkeimmälle muuttolinnuston johtolinjalle aiheuttavat huomattavan estevaikutuksen ja todennäköisesti merkittävän törmäysriskin. Törmäysriskien toteutuminen muuttotappioina saattaa vaikuttaa heikentävästi pesimälinnustoon maantieteellisesti hyvin laajalla alueella. Vasta julkaistun laajan ruotsalaisen selvityksen perusteella on todettu, että tuulivoimaloiden linnustovaikutukset jäävät verrattain vähäisiksi, mikäli tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen paikat valitaan huolellisesti ottaen linnustonäkökohdat huomioon. Neljän tuulivoimapuiston lähekkäinen sijoittaminen Lapin tärkeimmän muuttojohtolinjan alueelle voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ja heikentäviä linnustovaikutuksia. Halmekankaan tuulivoimapuiston ja muiden lähistölle rakennettujen ja suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus kohdistuu muuton johtolinjan alueelle aiheuttaen todennäköisesti huomattavan törmäysriskin. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 3 km etäisyydellä hankealueesta. Alueen luoteispuolelle sijoittuu Simojoen Natura-alue (FI1301613), joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Perämeren saarten Natura-alue (FI 1300302) (SCI + SPA) sijoittuu lähimmillään Simojoen suistoon, sillä osa Simojoen saarista lukeutuu Natura-alueeseen. Hankkeella yhdessä muiden lähistön hankkeiden kanssa saattaa olla heikentäviä vaikutuksia myös joidenkin etäälläkin olevien Natura-alueiden varausperusteena oleviin luonto(linnusto-)arvoihin, mikäli hankkeen aiheuttamat todennäköiset törmäysriskit toteutuvat.

10/12 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS Päätös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että Simon Halmekankaan tuulivoimapuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tällä päätöksellä ei oteta kantaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen Natura-arvioinnin tarpeeseen. Perustelut Halmekankaan tuulivoimapuisto on voimaloiden määrän suhteen pieni, mutta voimalat ovat kooltaan suuria. Hankkeesta vastaavalla on lähialueella muita tuulivoimalahankkeita, joiden kanssa puheena oleva hanke muodostaisi yhteisvaikutuksia. Yhdessä olemassa/rakenteilla olevan Onkalon tuulipuiston ja sen laajennuksen ja olemassa/rakenteilla olevan Putaankankaan tuulivoimapuiston sekä esitetyn Leipiön tuulivoimapuiston kanssa tuulivoimaloiden yhteismäärä on 18 voimalaa ja teho on 54 MW. Voimalat sijoittuisivat viiden kilometrin säteelle vaikutusalueen keskipisteestä katsottuna. Kaukaisimpien voimaloiden etäisyys toisistaan on enintään 10 kilometriä. Yhdessä hankkeiden koko ylittää selkeästi tuulivoimaloille asetetun hankeluettelon mukaisen hankekokorajan. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on suuri. Hankkeet sijoittuvat Lapin alueen merkittävimmälle lintujen muuton pääjohtolinjalle. Linnut käyttävät sitä sekä keväällä pesimäalueille matkatessaan että syksyllä paluumuuton aikaan. Muuttovirtojen laji- ja yksilömäärät ovat huomattavan suuria ja muutto tapahtuu muuttovirtojen haarautumisesta ja sääoloista riippuen leveällä vyöhykkeellä. Muuttokorkeudet vaihtelevat lajikohtaisesta käyttäytymisestä ja sääoloista riippuen ja muuttoa tapahtuu yleisesti törmäyskorkeudella. Syksyllä muuttokorkeudet jäävät auringon asemasta ja sääoloista riippuen yleensäkin matalammiksi. Poikaslintujen iso osuus ja yömuuttajien suuri määrä lisäävät myös törmäysriskiä syksyllä. Hankkeista aiheutuu estevaikutus. Ottaen huomioon muut vaikutusalueella olevat ja suunnitellut hankkeet, Halmekankaan tuulivoimapuisto aiheuttaa mahdollisesti osana tuulipuistojen yhteisvaikutusta merkittävän törmäysriskin muuttavalle lintulajistolle. Joiltakin osin luonnon sietokyky mahdollisesti ylittyy muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi. Vaikutukset linnustoon ulottuvat maantieteellisesti hyvin laajalle alueelle. Joidenkin lajien osalta haittavaikutukset voivat johtaa kantojen kehitykseen heikentävästi. Näin ollen haitallisen vaikutuksen kesto voi olla pitkä. Hankkeen linnustoselvitykset ovat puutteellisia ja hankkeiden eteenpäin vieminen edellyttää riittävien linnustoselvitysten laatimista ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Kantaverkon 110 kv Isohaara-Raasakka -voimajohdon terminen siirtokyky ei riitä alueelle suunniteltujen ja nyt vireillä olevien hankkeiden toteuttamiseen ilman verkon vahvistamista. Etäisyys Isohaarasta Raasakkaan on yli 50 km. Sähkön siirto energiantuotantoalueelta on olennainen osa hanketta. Hankkeen ominaisuuksiin kuuluu yhteisvaikutus sähkön siirron kanssa. Koska kantaverkon vahvistamisen tapaa ja vaikutuksia ei tiedetä, tuulivoimapuistokokonaisuuden vaikutusalue voi olla hyvinkin laaja ja vaikutus monitahoinen. Sähkön siirrosta aiheutuvat vaikutukset voivat aiheuttaa hankeluettelon hankkeisiin verrattavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

11/12 Hanke ei yksin muuta maisemaa merkittävästi, mutta yhteisvaikutus muiden edellä mainittujen tuulivoimapuistohankkeiden kanssa kohdistuu niin laajalle alueelle, että maiseman muuttuminen on verrattavissa hankeluettelon hankekokoluokan hankkeista aiheutuviin vaikutuksiin. Edellä mainituin perustein hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon tuulivoimalahankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarpeen. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 4, 5.2, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 ja muutos 359/2011) 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Johtaja Erkki Kantola Ylitarkastaja Leena Ruokanen PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Simon ja Iin kuntien ilmoitustauluilla 3.- 27.1.2012. Päätös on nähtävänä saman ajan kunnanvirastolla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä osoitteessa www.ely-keskus.fi/ lappi hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > yva-päätökset > energiantuotanto > Halmekankaan tuulivoimapuisto Päätös Maksu Tiedoksi Hakijalle saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Simon kunta Iin kunta Lapin liitto

Lapin aluehallintovirasto Museovirasto Puolustusvoimat, Pääesikunta Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Lapin lennosto Liikennevirasto Trafi Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Fingrid Oyj mika.tiiro(at)simo.fi LAP/ YVA-tiimi, Timo Jokelainen, Jani Hiltunen sähköpostilla LAPELY/28/07.04/2011 12/12 LR/TKi