TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty vuoden 2014 syyskokouksessa 1
Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi www.nuori.fi 2
SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 5 Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen merkitys nuorten elämäntaitojen vahvistajana... 6 2. TOIMINNAN ARVOT... 6 3. VISIO VUOTEEN 2020... 6 Miten työmme näkyy toiminnassa mukana olevien nuorten elämässä?... 6 Missä olemme vuonna 2020?... 7 4. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN TAITEEN KEINOIN... 7 Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen... 8 Osallisuus kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus vaikuttaa... 8 Soveltava taide hyvinvointia taidelähtöisin menetelmin... 9 Miksi taidelähtöiseen työhön kannattaa panostaa?... 9 5. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET... 10 6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA... 11 Myrsky... 12 Myrsky-projektituet... 13 RAY-rahoitteiset projektit, jotka toteutetaan kumppanien kanssa... 13 ESR-rahoitteinen Resonanssi-hanke... 13 Zest... 13 Kehitysyhteistyö... 16 Edistämme ja tuemme nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittyvissä maissa.... 17 Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2015... 18 Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista... 19 Vahvistamme nuorten kanssa toteutettavan kehitysyhteistyön asemaa ja osaamista Suomessa... 19 7. VIESTINTÄ... 21 Viestinnän painopisteet: tunnettuuden lisääminen ja brändin kirkastaminen... 21 Viestinnän kohderyhmät ja toteutus... 22 8. TALOUDEN VAHVISTAMINEN... 23 Rahoituksen tarve ja lähteet... 23 Varainhankinta... 24 Yritys- ja yksityinen varainhankinta... 24 Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto... 25 Riskit ja niihin varautuminen... 26 9. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN... 26 Hallitus... 26 Neuvottelukunta... 26 Asiantuntijaraati... 27 Muut asiantuntijaryhmät... 28 Nuorisopaneeli... 28 Henkilökunta... 28 3
ALKUSANAT Maailmassa ei ole ollut koskaan yhtä paljon nuoria kuin juuri nyt. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan maailmassa on 1,8 miljardia 15 24-vuotiasta nuorta, joista 90 % asuu kehittyvissä maissa. Keskeinen haaste maailman tulevaisuuden kannalta on, että nuorten potentiaalia ei saada käyttöön. Yhä useampi nuori on eksyksissä itsensä kanssa eikä löydä keinoja päästä elämässä eteenpäin ja toimia yhdessä muiden kanssa. Suomessa nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta vähemmistöllä (15 20 %) pahoinvointi on lisääntynyt. Syrjäytyminen on voimakkain eriarvoistumista aiheuttava tekijä Suomessa. Se on myös merkittävä rikollisuutta ja sosiaalista levottomuutta aiheuttava ilmiö. Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme keskeisimmäksi uhaksi, erityisesti huomioiden lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ongelmien periytymisen sukupolvelta toiselle. Eri laskentatapojen mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kustannus ja tulonmenetys yhteiskunnalle ovat yhteensä miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroa. Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuodesta 2001 saakka toteuttanut ja tukenut nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista edistävää toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Toiminnassamme mukana olevat nuoret saavat vahvistusta elämäntaitoihinsa: sosiaaliset taidot, rohkeus osallistua ja usko itseen karttuvat työskentelemällä yhdessä esim. musiikki-, teatteri-, sirkus- ja lyhytelokuvaprojekteissa. Toimimme valtakunnallisesti Suomessa Myrsky-ohjelman ja Zest-kouluvierailuiden kautta, sekä kehitysyhteistyöhankkeissa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Tavoitamme vuosittain yli 13 000 nuorta. Jotta työ nuorten hyvinvoinnin ja elämäntaitojen edistämiseksi jatkuu vaikuttavana ja tehokkaana tulevaisuudessakin, laadimme säätiöllemme vuonna 2014 uuden toimintastrategian. Se linjaa työskentelyämme vuosina 2015 2017. Toimintamme lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa ja tavoitteena nuorten elämäntaitojen vahvistuminen. Säätiön sillanrakentajan rooli perustuu vahvaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa; nuoresta yritysjohtajiin, järjestöistä kouluihin ja lastensuojeluun asti. Kutsumme mukaan työhön kaikki nuorten asioista kiinnostuneet. Helsingissä 27. marraskuuta 2014 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 4
1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Suomen lasten ja nuorten säätiö edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista Suomessa ja kansainvälisesti. Toimintamme lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa ja tavoitteena nuorten elämäntaitojen vahvistuminen. Kehitämme ja toteutamme tehokkaita ja vaikuttavia, nuorten elämäntaitoja vahvistavia hankkeita sekä tuemme harkitusti muiden hyviä hankkeita. Tuomme toiminnassamme esiin nuorten näkökulmia ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Teemme laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kehittyvissä maissa. Kuluvan vuosikymmenen toimintaa ohjaavana ajatuksena on edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista sekä sen osana nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. Haluamme myös vaikuttaa siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Tuomme yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yhteisöt ja yritykset sekä niiden henkilöstön. Olemme joustava, nopeasti reagoiva organisaatio, ja tarjoamme yrityksille räätälöityjä yhteistyömuotoja, joissa yritysten tarpeet ja osaaminen huomioidaan. Suomen lasten ja nuorten säätiö siltojen rakentajana ja lisäarvon tuottajana Mahdollistamme tarpeiden ja resurssien kohtaamisen Varmistamme toiminnan laatua Toimimme linkkinä eri toimijoiden välillä Teemme tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tunnistamme nuorten tarpeet ja nousevat ilmiöt. Tartumme toimintakentältä nousevista tarpeista olennaisimpiin. Suunnittelemme hankkeet yhdessä kumppanien kanssa. Toimimme linkkinä toimintakentän ja rahoittajien välillä. Tarve ja resurssit kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Kehitämme elämäntaitoja vahvistavia menetelmiä yhdessä kumppanien kanssa ja jaamme toimivia ratkaisuja. Toimiminen sekä Suomessa että kehittyvissä maissa mahdollistaa ainutlaatuisen, vastavuoroisen oppimisen. Tuemme ja koulutamme projektien ja kumppanien henkilöstöä sekä varmistamme toiminnan laatua. Voimme nostaa esiin nuoriin liittyviä asioita, viedä tietoa eri toimijoille ja vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin. Toimimalla erilaisten nuorten kanssa mahdollistamme erilaisten nuorten ja heidän todellisuuksien kohtaamisen. 5
Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen merkitys nuorten elämäntaitojen vahvistajana Nuorten paremmat elämäntaidot edistävät nuorten hyvinvointia, kouluttautumista, työllistymistä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten elämäntaidot ovat yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin: Suomessa hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää, että mahdollisimman moni nuorista saadaan töihin. Yhteiskuntarauhaa uhkaa huonosti voivien nuorten negatiivinen aktivoituminen. Eriarvoisuutta ja köyhyyttä voidaan vähentää ja ihmisoikeuksia edistää nuorten omaehtoisen vaikuttamisen kautta. Yhteiskuntien kehitystä edistää se, että nuorilla on aktiivinen rooli ja kokemus osallisuudesta. 2. TOIMINNAN ARVOT Säätiön toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 3. VISIO VUOTEEN 2020 Miten työmme näkyy toiminnassa mukana olevien nuorten elämässä? Nuorten elämäntaidot ovat vahvistuneet nuorilla on vahva itsetuntemus ja itsetunto nuorilla on valmius luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun nuoret toimivat vastuullisesti muiden kanssa ja ilmaisevat itseään rohkeasti nuorilla on tavoitteita ja he näkevät tulevaisuutensa mielekkäänä. Nuori on tasapainoinen ja aktiivinen hänellä on paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa oman yhteisönsä toimintaan yhdessä muiden kanssa löytää omat vahvuutensa ja onnistua työelämässä. 6
Missä olemme vuonna 2020? Suomen lasten ja nuorten säätiö on arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta erityisesti taiteen tekemisen kautta. Meidät tunnetaan: arvostettuna nuorten elämäntaitojen ja taidelähtöisten menetelmien edelläkävijänä, laadukkaan toiminnan toteuttajana Suomessa ja kehittyvissä maissa, aktiivisena sillanrakentajana ja parhaana kumppanina nuorten kanssa toimiville tahoille sekä yrityksille. 4. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN TAITEEN KEINOIN Säätiön toiminnan ydin on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen. Tätä työtä on tehty koko säätiön olemassaolon ajan erilaisissa hankkeissa. Myrsky-hankkeen myötä säätiö on tässä työssä ottanut uutena menetelmänä käyttöön soveltavan taiteen. Sekä hyvien kokemusten että Suomesta ja kehittyvistä maista tulleiden tutkimustulosten perusteella säätiön toimintaa kohdennetaan jatkossa aiempaa enemmän tähän suuntaan. Suomen lasten ja nuorten säätiö panostaa kulttuurisen nuorisotyön ja taidelähtöisten toiminnan kehittämiseen. Taiteen tekemisen avulla vahvistetaan nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Kulttuuri ymmärretään elämisen, tekemisen ja ajattelun tavaksi, joka on jatkuvassa muutostilassa. Kulttuuriin liittyy oleellisesti se, että jokainen ihminen etsii arkipäivässään vastauksia elämänongelmiensa ratkaisemiseen. Nämä vastaukset rakentuvat yhteisön oman kulttuurin pohjalle. Jokaisen ihmisen kyvyt ja mahdollisuus kulttuurin rikastamiseen ja tuottamiseen tunnustetaan, jolloin kulttuuri on aitoa osallisuutta ja osallistumista; se on sekä oman itsensä toteuttamista että toimintaa yhteisön jäsenenä. 7
Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen Elämäntaidot ovat kokonaisvaltaisia, kaikessa elämässä tarvittavia taitoja. Niitä ovat mm. itsetuntemus, usko itseensä, kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja kyky asettaa tavoitteita sekä vuorovaikutustaidot. Elämäntaitojen avulla myös nuorten osallisuus vahvistuu. Minätaidot Itseen liittyvät taidot Ajattelutaidot Identiteettitaidot Ympäristötaidot Yhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät taidot Sosiaaliset taidot Yhteiskuntataidot Elämäntaitoja voi oppia ja harjoitella. Ne kehittyvät osana arkielämää, mutta niitä voi ja täytyy myös aktiivisesti ja tietoisesti kehittää. Elämäntaitoja tarvitaan muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, ongelmien ratkaisussa, identiteetin ja oman elämänpolun rakentamisessa. Niiden merkitys korostuu elämän muutostilanteissa. Elämäntaidoilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Niiden avulla nuori pystyy ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja osallistumaan siihen. Elämäntaitojen vaikuttavuudesta on erityisen vahvaa näyttöä esimerkiksi Myrsky-hankkeessa ja kehitysyhteistyössä. Säätiön kehitysyhteistyön kautta on nähty, että nuorten elämäntaitojen vahvistuminen tukee sekä heidän mahdollisuuksiaan ihmisarvoiseen työhön että heidän osallistumistaan yhteisöjen kehittämiseen. Nuoret ovat kokeneet, että ryhmissä toimiminen ja yhdessä vaikuttaminen on ollut merkittävin elämäntaitoja tukeva tekijä. Osallisuus kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus vaikuttaa Osallisuus toteutuu yksilön ja yhteisön välisessä suhteessa: Nuori haluaa olla osa yhteisöä ja hänet hyväksytään osaksi yhteisöä. Yhteisö tarjoaa mielekkäitä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, joita nuori osaa ja haluaa hyödyntää. Nuori kokee, että hän kuuluu yhteisöön ja hänellä on annettavaa yhteisölle. Osallisuuteen kuuluu myös se, että nuoret ymmärtävät yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja voivat yhdessä vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen. 8
Soveltava taide - hyvinvointia taidelähtöisin menetelmin Taidelähtöisillä menetelmillä lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, edistetään yhdessä tekemistä sekä herätetään ajatuksia, tunteita ja näköaloja. Taide luo tilan nuorten äänien kuulemiselle. Taidetta ei siis nähdä vain taiteellisten päämäärien saavuttamiseksi. Taide nähdään nuorten kulttuureista nousevana, luovana toimintana. Jotta toimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, on huomioitava ainakin neljä asiaa: Nuoret toimivat yhdessä, omista lähtökohdistaan, ohjaajan tukemana. Prosessien sisällöt nousevat nuorten kokemusmaailmasta. Tärkeintä on luova Nuorten ja aikuisten yhdessä tekemisen välinen vuorovaikutus Miksi taidelähtöiseen työhön on tasavertaista. kannattaa panostaa? prosessi, ei tekninen osaaminen. Menetelmät ovat toiminnallisia, kannustavat yhdessä tekemiseen ja lähtevät nuorista itsestään, mikä tuottaa osallisuutta. Miksi taidelähtöiseen työhön kannattaa panostaa? Taiteen ja kulttuurin menetelmät on todettu monissa tutkimuksissa toimivaksi tavaksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vieraantumista omasta yhteisöstään ja yhteiskunnasta. Oman elämän kipukohtien käsittely symboliikan ja tarinoiden avulla voi olla helpompaa kuin niiden suora kohtaaminen. Monella nuorella on ilmaisuun liittyviä rajoitteita. Taide tarjoaa nuorelle monipuolisia ilmaisun keinoja. Taide luo yhteisöllisen tilan, jossa voi vapautua sosiaalisista peloista ja jossa voidaan käsitellä yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita. Kehitysyhteistyöhön menetelmät soveltuvat hyvin, sillä niiden avulla yksilöt ja yhteisöt tunnistavat voimavaransa ja voivat omaehtoisesti käsitellä ja ottaa vastuuta yhteisöjensä kehityksestä. Tutkimuksia: mm. Freire 1980, Bardy 1998, 2005, 2007, Kurki 2006, Koivisto ym. 2010, Siivonen & Kotilainen 2011, Känkänen 2013, Collard 2013, Ryynänen 2013. 9
5. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET Vuonna 2015 toiminnan läpileikkaavat tavoitteet ovat: Vahvistaa nuorten kanssa toimivien osaamista ja lisätä ymmärrystä siihen, mitä taidelähtöisillä menetelmillä voidaan saada aikaan. Vahvistaa säätiön asemaa asiantuntijana ja sillanrakentajana. Vahvistaa säätiön toiminnan taloudellisia resursseja. 10
6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA Vuonna 2014 Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Nuori Kulttuuri -säätiö käynnistivät neuvottelut lähemmästä yhteistyöstä ja jopa sulautumisesta. Neuvottelut etenivät vuoden aikana ja tavoitteena on loppuvuodesta 2014 tehdä päätökset siitä, sulautuvatko säätiöt ja muodostavatko ne yhteisen organisaation. Sulautumiselle nähdään monia hyötyjä niin toiminnan kattavuuden kuin kulttuurisen nuorisotyön kehittämisen ja osaamisen kannalta. Sulautumisen myötä tavoitteena olisi rakentaa kulttuurisen nuorisotyön laaja-alaisin, valtakunnallinen toimija, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Yhdistymisen myötä tavoitteena olisi vahvistaa lähes 20 000 nuoren elämäntaitoja taidelähtöisen toiminnan kautta. Vuonna 2015 panostetaan erityisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkyväksi tekevien mallien rakentamiseen. Asiantuntijaraati osallistuu tähän työhön kiinteästi. Vuonna 2015 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteuttaa Myrsky- ja Zest-ohjelmia ja kehitysyhteistyötä, joita kuvataan seuraavassa tarkemmin. Vuoden aikana tavoitteena on vahvistaa yli 13 000 nuoren elämäntaitoja taidelähtöisen toiminnan kautta. * Keskimääräinen hintalappu. Tuetuissa projekteissa matalammat kustannukset per nuori verrattuna kohdennettuihin hankkeisiin, joissa haastavammat ryhmät ja intensiivisempi tuki. 11
12
Myrsky Vahvistamme erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämäntaitoja ja mahdollisuuksia löytää oma tiensä kohti koulutusta ja työelämää. Myrskyssä työtä tehdään nuorten kanssa toteutettavissa taideprosesseissa, joissa nuoret itse ovat taiteen tekijöinä ja toimintaa ohjaa taiteen ammattilainen. Projektien sisällöt nousevat nuorten omista kokemuksista ja mukana ovat kaikki taiteenalat. Projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja nuorisopuolen toimijoiden tai oppilaitosten kanssa, jotta mukaan löydetään nuoria, joilla on erityinen tuen tarve. Yhteistyön kautta tuetaan nuorten kanssa toimivia tahoja löytämään uusia tapoja auttaa nuoria vahvistamaan elämäntaitojaan. Myrsky-ohjelman alla toimii erilaisia toimintamuotoja: Myrsky-projektituet Avustusten ja apurahojen jakaminen, projektien neuvonta ja seuranta sekä taiteilijoiden koulutukset, vertaistuki ja menetelmien jakaminen ja levittäminen (noin 1 660 nuorta ja 40 taiteilijaa). RAY-rahoitteiset projektit, jotka toteutetaan kumppanien kanssa Taidot elämään -hanke kymppiluokilla ja ammattistarteilla (noin 200 nuorta ja kuusi taiteilijaa) Impulssi-hanke lastensuojelun kentällä (noin 40 nuorta ja kuusi taiteilijaa) ESR-rahoitteinen Resonanssi-hanke nuorisotakuun piirissä oleville nuorille yhteistyössä kuntien kanssa (noin 300 nuorta ja 12 taiteilijaa) Vuonna 2015 painopisteenä on erityisesti Myrskyssä kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen kokoaminen levitettävään muotoon ja niiden levittäminen sekä vaikuttavien mallien ja nuorten kokemusten tarinallistaminen ja esitteleminen suurelle yleisölle. Myrsky-projektilla on ollut suuri merkitys meillä asuvien lasten elämään. Heidän kokemuksensa onnistumisista ja aikuisten luottamuksesta heidän kykyihinsä on lisännyt heidän uskoaan omaan itseensä. Heistä on tullut esiin uusia ulottuvuuksia, joita emme ole omassa hoidossamme huomanneet. Olemme saaneet hoitotyöhön lisää menetelmiä ja toiminta on tukenut lasten psyykkistä eheytymistä. Ennen kaikkea olemme saaneet valtavasti iloa ja oppia. Lastenkodin johtaja Hannele Mäki 13
14
Zest Valtakunnallinen Zest-ohjelma tukee koulujen kasvatustyötä ja antaa uusia välineitä elämäntaitokasvatukseen. Hanke tarjoaa yläkoululaisille mahdollisuuden elämäntaitojen, luovuuden ja lahjakkuuden kehittämiseen. Zestin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilaita luomaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään, tuntemaan vastuunsa omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä kehittämään sosiaalisia taitojaan. Nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja niissä tukeminen vahvistavat nuorten itsetuntoa, antavat eväitä tulevaisuuden poluille ja vähentävät syrjäytymistä. Zestin viestiä nuorille vie Zest-tiimi, johon on valittu omalla urallaan ja elämäntaidoissaan menestyneitä suomalaisia. Zest-tiimiläisiin kuuluvat näyttelijä Krista Kosonen, kansanedustaja/näyttelijä Jani Toivola, näyttelijä Pamela Tola sekä muusikko Tommy Lindgren. Tiimiläiset vierailevat yläkouluissa ja kertovat 7.-9.- luokkalaisille omien elämäntarinoidensa pohjalta, kuinka jokainen voi toteuttaa Zestin tavoitteita omassa elämässään. Tiimiläiset haluavat omalla esimerkillään osoittaa, että oma lahjakkuus ja hyvä elämä luodaan yhdessä muiden kanssa kodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Omien lahjojen ja luovuuden toteuttaminen ja elämän onnellisuus riippuvat ratkaisevasti oikeasta asenteesta ja hyvistä elämäntaidoista. Koulujen opetus korostaa tiedollisia tavoitteita. Elämäntaitojen merkitys näkyy uudistuvissa opetussuunnitelmissa aiempaa paremmin, mutta niiden opettaminen jää vähäiseksi usein siksi, että opettajilla ei ole välineitä elämäntaitokasvatuksen toteuttamiseen. Koulut tarvitsevat tukea elämäntaitoopetukseen ja Zest tekee sen innostavasti karismaattisten, omassa elämässään menestyneiden tiimiläisten kautta. Vuoden 2015 aikana toteutetaan Zest-vierailuja 40 eri yläkoulussa. Tavoitteena on saavuttaa yhteensä 10 000 nuorta kaikissa Suomen maakunnissa. Koulujen tarpeista ja mahdollisuuksista riippuen vierailu voi sisältää oppilaille suunnatun luennon lisäksi myös opettajille suunnatun oman koulutuksen ja/tai vanhempainillan. Zest-vierailijana meidän koulullamme käynyt Krista Kosonen sai nuoret hienolla tavalla keskustelemaan yhdessä tärkeistä asioista toisiaan kuunnellen. Erityisen otettu olin Kristan avoimesta ja sitoutuneesta asenteesta ja ymmärryksestä, jota hän osoitti nuorten elämäntilanteita kohtaan. Olen varma, että vierailulla oli nuorille todella suuri merkitys. Yläkoulun rehtori 15
16
Kehitysyhteistyö Toimimme Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa eniten tukea tarvitsevilla alueilla yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että vuosittain on käynnissä 5 kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta. Nuoret ovat työmme keskiössä aktiivisina toimijoina. Nuoret ovat: haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria (mm. koulutustausta, sukupuoli, vammaisuus, kuuluminen alkuperäisväestöön tai muuhun etniseen ryhmään) elävät köyhyysrajan alapuolella tyttöjen/naisten osuus vähintään 60 % 12 29-vuotiaita motivoituneita ja sitoutuneita koulutuksiin ja itsensä ja yhteisöjen kehittämiseen. Näihin nuoriin ja alueisiin keskittymällä vähennetään parhaiten eriarvoisuutta, vahvistetaan nuorten oikeuksia ja vaikutetaan köyhyyden vähenemiseen yhteisöissä ja alueilla. Nuoret ovat yhä väliinputoajaryhmä kehitysyhteistyössä. Edistämme ja tuemme nuorten hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Toteutamme kehitysyhteistyöhankkeita, jotka keskittyvät nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja heidän omaehtoiseen vaikuttamiseen yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Myös nuorten mahdollisuuksia osallistua taloudellisesti ihmisarvoisen työn kautta vahvistetaan. Läpileikkaavina teemoina ovat nuorten elämäntaidot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön huomioon ottaminen. Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa: nuorten oikeudet työhön ja ihmisarvon mukaiseen toimeentuloon, vapaaseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja äänioikeuden harjoittamiseen on taattava. Lisäksi nuorilla on oikeus saada perus- ja ammattiopetusta, joka pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä vahvistaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksien kunnioittamista. Pääsin ehdonalaiseen odottamaan tuomiotani väkivaltarikoksesta marraskuussa 2013. Lopetin samalla huumeiden käytön. Toukokuussa 2014 nuorisokeskuksen työntekijä kutsui minut keskukselle. Tiesin heti, että tahdon jäädä. Lähdin keskuksen johdon mukana rekrytoimaan uusia opiskelijoita jo seuraavana päivänä. Kesäkuun 2014 alussa oikeusistuin päätti, että saan vankilatuomion sijasta kahdeksan vuotta ehdonalaista koska olin niin sitoutunut nuorisokeskukselle. Olen täällä usein aamuviidestä iltakymmeneen: opiskelen, autan naapurikoulussa, teen vapaaehtoistöitä. Jos vanhat kaverit houkuttelevat takaisin, voin sanoa rehellisesti: En ehdi, olen liian kiireinen keskuksella. Elän ja teen muille täällä hyvää elämää. Gareth Solomons, Westbury Youth Centre, Etelä-Afrikka 17
Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2015 Etelä-Afrikka: Vuonna 2013 alkanutta hanketta toteutetaan Westburyssa yhdessä paikallisen kumppanin Khulisa Social Solutionsin kanssa. Hanketta tukee myös Koneen 100-vuotissäätiö. Tavoitteena on saavuttaa kolmessa vuodessa 700 nuorta ja tuoda alueen eri toimijat yhteen tekemään yhteistyötä. Nuorisokeskuksen remontoinnin jälkeen tiloissa toimii jo useampi paikallinen kansalaisjärjestö. Keskuksella koulutetaan nuoria useassa eri koulutusohjelmassa. Kaikissa on tavoitteena antaa nuorille elämäntaitoja ja taitoja, joita he voivat hyödyntää positiivisen muutoksen luomiseksi Westburyn yhteisössä. Nuoret oppivat myös mediataitoja, joista on hyötyä työnhaussa. Kenia: Säätiö aloittaa yhteistyön uuden kumppanin, African Center for Women, Information and Communications Technology (ACWICT), kanssa. Hankkeessa tuetaan Busian ja Trans-Nzoian lääneissä 1000 nuorta ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksilla, ICT- ja elämäntaitokoulutuksilla sekä tarjoamalla tukea yrityksen perustamiseen ja sosiaalisten projektien toteuttamiseen. Lisäksi tuetaan koulutuksella 144 ammattikoulun opettajan kykyä vahvistaa nuorten elämäntaitoja, ICT-taitoja ja yrittäjyystaitoja. Peru: Säätiön pitkäaikaisen kumppanin CEDRO:n kanssa yhteistyö jatkuu uuden hankkeen puitteissa, joka keskittyy 650 nuoren voimauttamiseen Perun VRAEM-alueella. Alkuperäisväestön nuorten oikeudet ovat erityishuomion kohteena. Hankkeessa tuetaan nuorten osallistumista ja yhteistoimintaa koulutusten, nuorten yhteisöprojektien ja alueellisen nuorisoverkoston luomisen kautta. Lisäksi vahvistetaan nuorten tukiverkostoja. Hankkeen aikana 250 opettajaa koulutetaan tukemaan nuorten elämäntaitoja ja 650 18
nuorten vanhempaa ja yhteisön johtajaa saavat koulutusta siitä, kuinka edesauttaa nuorten pyrkimyksiä perheissä ja yhteisöissä. Paraguay: Säätiön yhteistyö jatkuu CIRD:in kanssa. Uudessa hankkeessa tavoitetaan 700 nuorta, 80 opettajaa ja julkisen sektorin työntekijää sekä 12 nuorten ryhmää. Nuoret osallistuvat elämäntaito- ja työllistymistaitokoulutuksiin, saavat tukea pienyrityksen käynnistämiseen ja heidän aktiivista osallistumistaan tuetaan. Nuoret tulevat sekä virallisen koulujärjestelmän puitteista että koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. Kaikki nuoret osallistuvat vaikuttamistoimintaan yhteisöissään. Opettajat ja julkisen sektorin työntekijät vahvistavat taitojaan toimia nuorten osallistumisen tukena. Senegal: Paikallisen kumppanin Synapse Centerin kanssa jatkuu toista vuotta hanke, jossa tavoitetaan kolmen vuoden aikana 600 nuorta ja luodaan 300 sosiaalista yritystä. Hankkeen tavoitteena on löytää yrittäjiksi potentiaalisia nuoria, joita tuetaan sosiaalisessa yrittäjyydessä. Nuoret saavat koulutusta ja monenlaista ohjausta siinä kuinka yrittäjyydellä voi paitsi saada toimeentulon, myös kehittää omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista Vahvistamme paikallisten kumppanijärjestöjen osaamista kehitysyhteistyöhankkeiden ja kumppanijärjestön kehittämisen kautta. Kunkin kumppanijärjestön kanssa suunnitellaan yhdessä hanketiimin ja järjestön tietyn osaamisalueen vahvistaminen, ja se toteutetaan esimerkiksi työpajojen tai asiantuntijayhteistyön avulla. Vuonna 2015 järjestetään Senegalissa kumppanijärjestöseminaari, jossa yhteistyössä vahvistamme kumppanuuksia, kehitämme toimintamalleja, syvennämme tietoutta valitusta teemasta ja jaamme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Vuoden 2015 aikana syvennämme tietoutta soveltavan taiteen menetelmistä kehitysyhteistyössä ja suunnittelemme hankkeita, joissa taidetta hyödynnetään yhtenä metodina nuorten voimaantumisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa tehtävä yhteistyö on ollut erinomainen mahdollisuus CIRD:ille kehittää ja tehostaa monia prosesseja, kuten hallintoa, monitorointia ja evaluaatiota. Jatkuvan tuen ja neuvonnan ansiosta CIRD on ottanut käyttöön uusia menetelmiä nuorten kanssa työskentelyyn. Yhteistyö on myös tuonut tietoomme arvokkaita hyviä käytäntöjä muissa maissa toteutetuista hankkeista. Tämän ansiosta koemme kuuluvamme laajempaan yhteisöön, jossa saamme paljon hyödyllistä tietoa. Carlos Gauto, Projektipäällikkö, Centro de Información y Recursos para el Desarrollo (CIRD) Vahvistamme nuorten kanssa toteutettavan kehitysyhteistyön asemaa ja osaamista Suomessa Vaikutamme kehityspolitiikkaan Suomessa säätiön koordinoiman Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta. Nostamme nuoret esiin erityistä huomiota tarvitsevana kohderyhmänä kehityspolitiikassa. Vahvistamme nuorten oikeuksien huomioonottamista kehitysyhteistyössä Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta luomalla yhteiset toimintaperiaatteet nuorten kanssa toimimiseen. 19
Nuorten kanssa toimimisen periaatteiden kehittämisessä hyödynnetään kehitysyhteistyön eettisiä periaatteita ja kotimaisia nuorisotyön eettisiä sääntöjä. Periaatteet luodaan vuoden 2015 aikana. Innostamme muita toimijoita ja nuoria yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Säätiö järjestää yhdessä muiden Nuorisoverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa teemakylän Maailma kylässä -tapahtumaan. Lisäämme yritysyhteistyön kautta yritysten ymmärrystä kehitysyhteistyön hyödyistä ja tärkeydestä. Näen nuorten parissa toimivien kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyön erittäin tärkeänä, koska yhdessä järjestöt voivat tavoittaa suuremman joukon nuoria ja yhdistää asiantuntemuksensa kehitysyhteistyön eri osa-alueista. Yhteistyössä toimivat järjestöt voivat myös jakaa tietotaitoa ja toteuttaa asioita, joihin muuten ei olisi resursseja. Heidi Heinonen, viestinnän ja varainhankinnan koordinaattori, UFF, mukana Kehitysyhteistyön Nuorisoverkostossa Järjestöjen yhteinen Nuorten oikeuksien kylä Maailma kylässä -festivaaleilla 2014. 20
7. VIESTINTÄ Vuonna 2014 tehdyssä strategiatyössä pureuduttiin myös viestinnän uudistamiseen. Lähtötilannetta kartoitettiin keväällä 2014 tehdyssä sidosryhmäkyselyssä; sen tulosten mukaan tunnettuuden kasvattaminen on yhä tärkeä viestinnän painopiste. Tunnettuutta tarvitaan lisää yhtäältä koko säätiön toiminnalle, toisaalta säätiölle itselleen. Toiminnastamme on viestitty aiemmin voimakkaasti hankkeiden kautta, jolloin säätiö itsessään on jäänyt taka-alalle ja verraten tuntemattomaksi. Vuonna 2015 yhteistyötä median kanssa tehostetaan. Toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti ja toimittajiin pyritään luomaan henkilökohtaisia suhteita. Medialle tarjotaan valmiita tarinoita kerrottavaksi. Tiedotuksessa hyödynnetään myös Meltwater-tiedotejakelupalvelua. Säätiön luottamushenkilöitä, hankkeiden keulakuvia ja nuoria käytetään sopivissa tilanteissa puhemiehinä. Noin puolet säätiön ansaitsemasta medianäkyvyydestä on aiempina vuosina tullut Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kautta. Koska säätiö ei ole enää kampanjan järjestäjä, medianäkyvyys täytyy ansaita muilla viestinnän kärjillä. Säätiön tunnettuuden kasvattaminen ja brändin kirkastaminen muodostavat vuoden 2015 viestinnän ytimen. Viestinnän lähtökohdaksi on määritelty positiivinen lähestymistapa, mutta kerromme myös ratkaistuista ja vielä ratkaisemattomista haasteista. Toiminnan vaikuttavuus tuodaan esille nuorten tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Viestinnän painopisteet: tunnettuuden lisääminen ja brändin kirkastaminen Painopiste 1 Painopiste 2 Painopiste 3 Painopiste 4 Säätiö tunnetaan arvostettuna elämäntaitojen ja taidelähtöisten menetelmien asiantuntijana Säätiön tunnetaan nuorten kanssa toimivien parissa Säätiö tunnetaan parhaana yritysvastuukumppanina Toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen Nuorten kanssa toimivat ymmärtävät elämäntaitojen kokonaisvaltaisuuden ja merkityksen. Taidelähtöiset menetelmät tunnetaan tehokkaana tapana vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Säätiö saa enemmän medianäkyvyyttä. Säätiö tunnetaan laadukkaan, nuorten kanssa tehtävän toiminnan toteuttajana Suomessa ja kehittyvissä maissa. Säätiö tunnetaan parhaana kumppanina nuorten kanssa toimiville tahoille. Kehitämme malleja, joiden kautta yritykset saavat parempaa viestinnällistä hyötyä yhteistyöstä. Pidämme yrityksiin aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamme valmiita materiaaleja ja juttuideoita sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Tuomme yhteistyötä vahvemmin esiin nettisivuilla ja muussa viestinnässä. Toiminnan vaikuttavuuden esiin tuominen (tarinat = laatu, luvut = määrä). Case-esimerkkien rakentaminen yritysyhteistyöstä (referenssien hyväksikäyttö). Säätiö saa enemmän medianäkyvyyttä. 21