HANKKEEN 107065 LOPPURAPORTTI Valaistusolosuhteiden parantamisen vaikutus koettuihin työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin Toteuttaja: Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, 2007 2008 Rahoittajat: Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto (hankenro 107065) ja Parlok Oy Yhteistyökumppanit: Parlok Oy, Philips Oy, Kanmanco Oy 1. Tausta Valaistuksen vaikutusta työsuoritukseen on tutkittu 1920 luvulta lähtien, melko pian sen jälkeen kun sähkövalaistusta ruvettiin laajamittaisesti käyttämään teollisilla työpaikoilla. Työsuoritusta on mitattu nopeuden ja laadun perusteella. Valaistuksen vaikutusta työsuoritukseen on myös tutkittu laboratorio olosuhteissa. Koska tuottavuuteen vaikuttavat useat tekijät, on valaistuksen osuutta yksilön tai koko työpaikan työsuoritukseen vaikea osoittaa tieteellisin menetelmin, koska muut tekijät ohjaavat työsuoritusta enemmän kuin valaistuksen määrä tai laatu. On kuitenkin ilmeistä, että puutteellinen valaistus heikentää hyvän työsuoriutumisen edellytyksiä useiden mekanismien, kuten näkötehokkuuden, ympäristötyytyväisyyden, vireystilan ja viihtyvyyden heikentymisen kautta. Työsuorituksen suora mittaaminen on kuitenkin mahdollista vain harvoissa työtehtävissä kuten sarjatuotannossa tai puhelinpalvelutyössä. Ympäristötyytyväisyyden ja valaistuksen eri osa alueiden kartoittaminen subjektiivisilla mittareilla on varsin vähän käytetty menetelmä, vaikka ne soveltuvat lähes kaikkiin työpaikkoihin, riippumatta työtehtävästä. Kyselyillä voidaan tutkia myös olosuhteiden yhteyttä työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Työterveyslaitos on käyttänyt kyselymenetelmiä toimistojen ääniympäristöjen arviointityökaluna. Näiden kokemusten perusteella työntekijät osaavat arvioida hyvin ääniympäristöstä aiheutuvia haittatekijöitä. Vastaavankaltaisia kyselymenetelmiä lähdettiin soveltamaan tässä hankkeessa valaistuksen arviointiin. 2. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että valaistuksen valaistuksen tason nostaminen nykystandardien (SFS EN 12464 1) mukaiseksi parantaa koettuja työolosuhteita ja työhyvinvointia. Tutkimustuloksista tiedottamalla on tavoitteena helpottaa vastaavanlaisten työympäristön kehitystoimenpiteiden investointipäätöksen tekoa muissa yrityksissä. 3. Tehtävät ja menetelmät Tutkimus toteutettiin Parlok Oy:n tuotantotiloissa Paraisilla. Yritys valmistaa alihankintana raskaiden ajoneuvojen muoviosia pääasiassa vientiin. Yrityksessä on noin 30 työntekijää toimihenkilöt mukaanlukien. Hanke lähti liikkeelle alustavasta valaistusselvityksestä, joka tehtiin valaistussaneeraustarpeen kartoittamiseksi. Tulosten perusteella yritys teki investointipäätöksen valaistuksen laadun nostamiseksi nykyaikaiselle tasolle. Investoinnin perusteluina oli vanhentunut valaistusjärjestelmä ja tarve kehittää työolosuhteita tuottavammiksi ja houkuttelevammiksi. Valaistussaneerauksen yhteyteen liitettiin tämä tutkimusprojekti. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena. Tutkimusmenetelminä olivat valaistusmittaus ja valaistusympäristökysely, jotka toteutettiin ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen. Valaistussaneeraus tapahtui kesä syyskuussa 2007. Mittaukset ja kyselyt toteutettiin maalishuhtikuussa 2007 ja tammi helmikuussa 2008. Valaistusmittaukset käsittivät valaistusvoimakkuuden, tasaisuuden ja heijastusten tutkimuksia. Mitattuja suureita olivat valaistusvoimakkuus ja tasaisuus. Lisäksi arvioitiin silmämääräisesti 1/5
valonlähteiden tuottamaa häikäisyä ja selvitettiin valaisinten värintoisto ominaisuuksia teknisistä tiedoista. Kyselymenetelmä kehitettiin tätä tutkimusta varten Työterveyslaitoksella. Vastaavan laajuista valaistusympäristön kyselymenetelmää ei ole ollut Suomessa aikaisemmin olemassa. Kysely koostui useasta osiosta: sisäympäristön haittatekijät, päivänvalon riittävyys, valon määrällinen ja laadullinen toimivuus, valaistuksen säädettävyys, pintakirkkaudet, värit, puutteellisen valaistuksen aiheuttamat käyttäytymisreaktiot, työpistekohtaisen lisävalaistuksen tarve, valaistuksen haitat työnteolle, taipumus kaamosmasennusoireisiin, oireiden esiintyminen sekä niiden johtuminen valaistuksesta. Lisäksi kartoitettiin psykososiaalisia tekijöitä, jotta voitiin kontrolloida psykososiaalisen työympäristön vaikutusta kyselyvastaamiseen. Projektissa laadittiin alustava valaistussuunnitelma, jonka perusteella investointipäätös ja urakkakyselyt voitiin tehdä. Suunnitelmassa korostettiin energiataloutta investoinnin takaisinmaksun perusteena ja työympäristön valaistustason korotuksen vaikutusta työhyvinvoinnin parantajana. Valaisinten uusinnan lisäksi valaistuksen säätö ja ohjausjärjestelmiä kehitettiin, jotta valoa saataisiin tarpeen mukaisesti. 4. Tulokset 4.1 Kyselytutkimus Kyselytutkimus onnistui erittäin hyvin. Vastausprosentti oli yli 90% sekä ennen (N=28) että jälkeen (N=31) saneerauksen. Tilastollisilla menetelmillä (Wilcoxonin testi) analysoitiin tulokset vain niiden 21 henkilön kohdalta, jotka vastasivat kyselyyn sekä ennen että jälkeen saneerauksen. Muutoksen myötä valaistusolosuhteista aiheutuva haitta työnteolle väheni merkitsevästi. Myös lämpöolosuhteissa tapahtui parannus, koska valaistuksen aiheuttama lämpökuorma pieneni ja kohdepoistolla saatiin vähennettyä lämpötilaa merkittävästi muutamassa työpisteessä. Muut sisäympäristötekijät koettiin lähes muuttumattomina ennen ja jälkeen saneerauksen. Tämä oli odotettavissa, koska työympäristöä ei merkittävästi kehitetty muilta osin. Muita tarkastelujaksolla tapahtuneita työympäristön kehitystoimia olivat yhden koneen meluntorjunta ja muutaman tuotantolinjan kohdepoisto. Näiden vaikutus oli paikallinen, kun taas valaistusparannus kohdistui koko tilaan. Valaistus oli viidenneksi suurin sisäympäristöongelma kahdeksesta haittatekijästä ennen saneerausta ja pienin haittatekijä saneerauksen jälkeen. Eniten sisäympäristöhaittaa koettiin melusta sekä ennen että jälkeen saneerauksen. Työympäristötyytyväisyys kokonaisuutena ei parantunut kuin hieman. Tämä osoittaa sisäympäristön kokonaisvaltaisen tarkastelun tarpeen. Jos olosuhteita kehitetään siinä ajatuksessa, että työympäristötyytyväisyydessä halutaan merkittävä parannusta, tulisi kehittäminen aloittaa pahimmasta haittatekijästä, tässä tapauksessa meluntorjunnasta. Tyytyväisyys työpisteen valaistukseen kokonaisuutena parani erittäin merkitsevästi. Tyytyväisyys valaistuksen säätö ja ohjausmahdollisuuksiin parani myös erittäin merkitsevästi. On tärkeää huomata, ettei säätömahdollisuuksia varsinaisesti parannettu. Tyytyväisyys ohjausmahdollisuuksiin heijastanee sitä, että saneerauksen jälkeen valaistus oli siinä määrin riittävä, että tarve säätömahdollisuuksille väheni. Tarve omalle siirrettävälle työpistevalaisimelle väheni merkitsevästi, mikä myös osoittaa yleisvalaistuksen onnistumisen. Valaistuksen eri osatekijöiden aiheuttama häiritsevyys väheni merkittävän alhaiselle tasolle. Näitä olivat mm. valon vähyys, valon epätasaisuus, valon välke, varjot ja heijastukset. Valaistussaneeraus vaikutti merkittävästi myös erilaisiin työtapoihin, jotka liittyvät valaistuksen haittoihin. Työskentely hankalassa asennossa, työympäristöön liittyvien parannusaloitteiden määrä, työn laadusta tinkiminen ja työpisteen vaihto puutteellisen valaistuksen vuoksi vähenivät. Saneerauksen jälkeen työssä arvioitiin tehtävän vähemmän virheitä, työvälineet oli helpompi löytää ja vaaratilanteita arvioitiin syntyvän vähemmän. 2/5
Valaistuksen koettiin vaikuttavan oman työn laatuun ja nopeuteen positiivisemmin saneerauksen jälkeen kuin ennen saneerausta. Kaikkien oireiden kokeminen väheni. Tilastollisesti merkitsevä vähennys tapahtui väsymyksessä, motivaatiovaikeuksissa ja silmien kuivumisessa. Myös valaistuksen osuus oireiden syynä väheni, mutta tätä muutosta ei kuitenkaan voitu vahvistaa tilastollisin menetelmin. Psykososiaalista työympäristöä arvioitiin ennen saneerausta melko myönteisesti, mikä viittaa siihen, että kielteiset valaistusarviot alkutilanteesta eivät olleet heijastumaa kielteisestä työilmapiiristä. Saneerauksen jälkeen kaikissa psykososiaalisissa tekijöissä, kuten työtyytyväisyydessä ja luottamuksessa työpaikan johtoon, tapahtui lievää positiivista muutosta. Valaistuksen osuutta näihin muutoksiin ei kuitenkaan voida erottaa muista keskeisistä tekijöistä, kuten samanaikaisten henkilöstövaihdosten merkityksestä ja siitä, miten saneeraustoimenpiteet on työyhteisöllisenä prosessina hoidettu. Koska psykososiaaliset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, voidaan työyhteisön tilan katsoa pysyneen vakaana muutosprosessin ajan ja siten työyhteisötekijöillä on tuskin tässä tutkimuksessa ollut merkittävää vääristävää vaikutusta tuloksiin. 4.2 Valaistusolosuhteiden mittaukset Ennen saneerausta valaistus ei täyttänyt valaistukselle annettuja ohjearvoja. Tilat olivat liian pimeitä ja värit näyttivät epäluonnollisilta. Saneerauksen myötä päästiin nykyaikaisten ohjearvojen (SFS 12464 1) tasolle. Mittauksia tehtiin 4 työpistealueella. Valon määrä kasvoi 100 200 % ja tasaisuus parani merkittävästi. Valaistusvoimakkuus kasvoi 60 200 luksista 200 600 luksiin. Tasaisuus kasvoi 0.5 0.8:sta 0.7 0.9:ään. Uusien valaisinten optiikka oli suunniteltu siten, että häiritseviä heijastuksia/häikäisyjä sattui aikaisempaa vähemmän. 4.3 Energiatarkastelu Energiankulutusta arvioitiin laskennallisesti, kun tiedetään valonlähteiden käyttömäärät ja sähkön ottotehot. Valaistuksen sähkön kulutus pieneni yli 60 %. Ennen saneerausta kulutus oli noin 530 MWh kun muutoksen jälkeen se oli 200 MWh. Investointi maksaa laskelmien mukaan itsensä takaisin jo pelkästään energiansäästön kautta peräti 5 vuodessa. Koska töitä tehdään ympäri vuoden 3 vuorossa, säästö vastaa yli 10 tavanomaisesti lämpöeristetyn omakotitalon vuosittaista lämmitysenergian kulutusta. Sähkönkulutuksen pieneneminen johtui energiatehokkaampien loisteputkivalaisimien ja paremman optiikan omaavien valaisien käyttämisestä. Arvion mukaan vastaavia saneerattavia kohteita löytyy Suomesta paljon, joissa voidaan valaistusolosuhteita kehittää merkittävästi ja samalla pienentää energiankulutusta. 5. Tiedotus ja muu hyödyntäminen Tulosten tiedottaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun tulokset ovat TSR:n internet sivuilla. Tiedote on jo valmis. Tiedotus suunnataan mm. seuraaviin ammattialan lehtiin: Talotekniikkalehti, Sisäilmauutiset, Valo (Valoteknillinen Seura r.y:n lehti), Spotti (Philips Oy Valaisimet asiakaslehti), Sähköala, Rakennuslehti, Sähkömaailma, Plaani, Telma ja TTT lehti. Tiedotus suunnataan myös alueelliseen yleismediaan kuten Turun Sanomat ja Paraisten alueelliseen lehteen. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaan oli tarkoitus laatia suomenkielinen raportti TTL:n julkaisusarjaan. Koska tutkimus onnistui tieteelliseltä kannalta ennakoitua paremmin, päätettiin jättää laaja suomenkielinen raportti tekemättä ja tyytyä tähän raporttiin, joka julkaistaan Työsuojelurahaston sivuilla. 3/5
Sen sijaan on valmisteltu tieteellisen alkuperäisjulkaisun käsikirjoitusta lehteen Scandinavian Journal of Work, Environment and Health. Julkaisun käsikirjoitus (v16.9.2008) on liitteenä. Se on tarkoitus lähettää julkaistavaksi marraskuussa 2008. Tutkimustulokset on tarkoitus esittää suomenkielisessä seminaarissa, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus, esimerkiksi Sisäilmastoseminaarissa 18.3.2008, jolloin tutkimustulosten tiivistelmä julkaistaisiin myös suomeksi painettuna. 6. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat henkilöt ja heidän toteutuneet työpanoksensa Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt (toteutunut/budjetoitu): Valtteri Hongisto, 4.0/2.6 htkk, projektin johto, 2006 2008 Jukka Keränen, 2.7/1.3 htkk, valaistustekniikka, 2007 2008 Annu Haapakangas, 9.5/8.5 htkk, kyselytutkimus ja raportointi, 2007 2008 Työterveyslaitos rahoitti Hongiston ja Keräsen osuuden ja Työsuojelurahasto Haapakankaan. Projektin päävalmistelijana vuonna 2006 oli apulaistutkija Marko Nyman. Tutkimussuunnitelman kirjoittivat Valtteri Hongisto ja Annu Haapakangas. Projektin toteuttamisessa avainhenkilönä toimi tuotantojohtaja Jari Salminen Parlok Oy:stä. Kiitokset tutkimuksen onnistumisesta kuuluvat luonnollisesti kyselyihin vastanneille työntekijöille. Projektin budjetoitu työpanos ylitettiin hieman (16.2/12.4 htkk). Tästä syystä ulkomaanmatkaan varattu budjetti käytettiin palkkoihin. Ulkomaanmatkan toteuttamiseen suunnitellussa aikataulussa kesällä 2008 ei ollut järkeviä perusteita, koska tulokset olivat tiedossa vasta keväällä 2008, eikä vuoden 2008 kongresseihin ilmoittautuminen ei enää ollut mahdollista. 7. Pohdinta ja johtopäätökset Projektissa saavutettiin asetetut päätavoitteet. Projektin kriittiset vaiheet eli investointipäätös, valaistussuunnitelma, urakka, vastaanotto, kyselymenetelmän kehitys ja tieteellinen analysointi toteutuivat halutulla tavalla ja laatutasolla. Ainoastaan aikataulu hieman venyi suunnitellusta. Tämä johtui rakennusalan yleisestä suhdanteesta 2007. Työpaikka sai haluamansa työympäristöparannuksen. Tutkijat saivat todistusaineistoa siitä, että valaistusmuutokset paransivat työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Lopputulokseen päästiin vieläpä siten, että energiankulutus laski huomattavasti. Tiedotustyö on vielä kesken mutta arvion mukaan tutkimus saanee hyvän vastaanoton sekä tieteellisellä foorumilla että ammatti ja yleismediassa. Työterveyslaitokselle projekti on ollut erittäin merkittävä päänavaus valaistustutkimuksen alueella. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin Suomessa. Jatkossa valaistustutkimusta tullaan liittämään myös muiden rakennustyyppien sisäympäristön tutkimus ja kehityshankkeisiin. Seuraavaksi on tarkoituksena tutkia sairaalaympäristöjen valaistusta. Turussa 16.9.2008 Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14 18 B 20520 Turku valtteri.hongisto@ttl.fi 4/5
gsm 0405851888 Liitteet 1 Kyselytutkimuksia koskeva esitelmä (Haapakangas 1.4.2008.pdf) 2 Mittaustuloksia koskeva esitelmä (Keränen 1.4.2008.pdf) 3 Tieteellisen julkaisun käsikirjoitus, versio 16.9.2008 (ei saa levittää) 4 Muut tiedot ja arvioinnit 5/5