3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus 3518000 3519000 3520000 7253000
RUMAVAARA Tietokantatunnus: TUU-11-094 Muodostuma: Rantakerrostuma Korkeus: 195 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 65 m Muodon suhteellinen korkeus: 65 m Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha Karttalehti: 3532 04 Pudasjärvi Sijainti: Rumavaaran rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven itäpuolella, noin kolme kilometriä Korentokylästä etelään. Geologia Mannnerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) muodostuma peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Vedenpinta on ollut vain noin 5-10 metriä Rumavaaran laen yläpuolella. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui veden peitosta noin 10 000 vuotta sitten. Länsilounaan ja länsiluoteen välisestä sektorista puhaltaneiden tuulten nostattama aallokko huuhtoi vaaran lakea ja lajitteli irrottamaansa ainesta. Vaaran lakea peittäneestä moreenista peräisin olevat kivet ja lohkareet aallokko kerrosti vaaran rinteille useaksi erilliseksi rantakivikoksi, joiden välisillä alueilla on huuhtoutunutta moreenia. Hienomman aineksen aallokko kuljetti ja kerrosti rantakivikoiden alapuolelle vaaran alarinteille. Aallokon kulutus kohdistui voimakkaimmin vaaran länsiosan laelle ja rinteisiin, jotka se huuhtoi irtaimesta maa-aineksesta puhtaiksi, aina paljaaseen peruskallioon asti. Yhtenäisin rantakivikko sijaitsee vaaran laen itäosassa ja jatkuu itärinteellä noin 175 metrin korkeustasolle saakka. Sen kivet ovat halkaisijaltaan pääasiassa 10-40 cm, mutta muutamia isompiakin kiviä alueella on. Kivikoko vaihtelee hieman eri rantatasoilla. Maankohoamisen seurauksena rantakivikoille ja rinteille syntyi sarja allekkaisia rantavalleja, joita talvien jäät työnsivät vasten mäen rinnettä. Vaaran kaakkoisrinnettä myöten laelle johtavan polun varressa on parikymmentä selväpiirteistä rantavallia, joista ylin niin kutsuttu "lakivalli" on vaaran laella ja alin noin 153 metrin korkeustasolla. Alarinteen rantavallit 153-163 metrin korkeustasolla ovat pääosin kasvillisuuden peittämiä. Lakivallin luoteispuolella on lisäksi neljä rantavallia. Rantavallit ovat matalia, noin 0,5-1,5 metrin korkuisia ja kohtalaisen kehittyneitä. Niiden rannanpuoleiset eli vaaran alarinteeseen laskevat rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet. Aallokon vaaran laelta ja rinteiltä huuhtomat hiekat ja sorat ovat kerrostuneet vaaran juurelle. Biologia Alueen kalliokasvillisuus on hyvin monipuolista kasvualustan ravinteisuuden vaihtelun ja erilaisten kalliopintojen ansiosta. Runsaimpia oligotrofisia lajeja ovat mm. kalliokarstasammal, kallio-omenasammal, kiviturkkisammal, torasammalet ja laakasammalet. Lisäksi alueella esiintyy myös mm. mäyränsammalta, pikkunokkasammalta, pörrökynsisammalta ja pohjoista pohjantakkusammalta. Vaateliasta lajistoa edustaa mm. kalliopunatyvisammal. Alueella on myös kallioimarteen, seinäsammalen ja kynsisammalten luonnehtimia lohkarepintoja, joita ei Pohjois- Suomessa kovin usein tapaa. Silmälläpidettävistä jäkälistä kallioilla kasvavat mm. sinilimijäkälä (NT) ja sammallimijäkälä (NT). Vaaran luoteisosista on löytynyt viherraunioinen ja lehtoväkäsammal (Husa ym. 2001b). Kallioalueen metsistä on lähes puolet hakattu, mutta kasvillisuus on kuitenkin hyvin monipuolista ja paikoin ruohoista. Alueella kasvaa esimerkiksi valkolehdokkia, neidonkenkää (VU), näsiää ja karvayökönlehteä. Maapuilta on löydetty korkkikerroskääpä (NT) (Hertta 2010). Maisema ja muut arvot Rumavaara hahmottuu laajalle alueelle, mutta sen rantakerrostumat näkyvät vasta itse muodostumalta, koska ne sijaitsevat puuston suojassa. Rumavaaran "rantakallioilta" aukeaa kaunis järvimaisema länteen Korentojärvelle sekä metsäinen vaaramaisema muihin ilmansuuntiin. Myös Korentokylä näkyy Korennonjärven pohjoispuolella hyvin. Vaaran laen rantakivikolta aukeavaa maisemaa peittää rantakivikon reunoja ympäröivä metsä. Vain naapurivaarojen laet hahmottuvat puidenlatvojen lomasta. Paljaaksi huuhtoutuneet kalliot ja rantavallien muotojen vaihtelut sekä niitä osittain peittävä kasvillisuus luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Valtakunnallisesti arvokas Rumavaaran kallioalue (KAO110092) sijaitsee muodostuman alueella. Kirjallisuus: Husa, J., Teeriaho, J. ja Kontula, T. 2001. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois- Pohjanmaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 203. 180 s. Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000. Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
TUU-11-094. Rumavaaran laen kivikkoisia rantavalleja. Kuva: K. Mäkinen GTK. TUU-11-094. Rumavaaran alarinteen matalia porrasmaisia ja osittain kasvillisuuden peittämiä rantavalleja. Kuva: K. Mäkinen GTK.
TUU-11-094. Rumavaaran "rantakallioilta" aukeava järvimaisema länteen kohti Korentojärveä. Kuva: K. Mäkinen GTK.