LOPPURAPORTTI. Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa

Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala LOPPURAPORTTI Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa 30.3.2007 Maria Saarinen

SISÄLTÖ 1. Hankkeen taustaa ja asetetut tavoitteet 2. Rahoituspäätökset 3. Kuvaus hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 4. Projektista tiedottaminen 5. Yhteenveto ja esitykset jatkotoimista 5.1. Rahoituksesta 5.2. Koekalastuksista LIITTEET: 1. Marjaana Kohonen 2006: Automatisoidun koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhankalastuksessa 2. Ohjausryhmän pöytäkirja 14.9.2005 3. Laitteiston kuvat, Blekinge Fiskeredskap 4. Koekalastusten kirjanpitolomake Kannen kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy

2 1. HANKKEEN TAUSTAA JA ASETETUT TAVOITTEET Keskittyminen kuhankalastukseen on yksi tärkeimmistä strategioista kohtuullisen toimeentulon antavalle ammattikalastukselle Saaristomeren alueella. 1-ryhmän ammattikalastajien kuhasaalis oli vuonna 2003 noin 260 tonnia. Saaliin arvo oli noin 750 000 eli kaksi kolmasosaa pääammattikalastajien koko suomukalasaaliin arvosta. Kuha pyydetään lähes yksinomaan verkoilla; vain noin viisi prosenttia saaliista saadaan muilla pyyntivälineillä. Verkkokalastukselle ei ole olemassa hylkeenkestävää ratkaisua. Hyljeongelma koskee jo lähes kaikkia alueen kalastajia, ja osa on joutunut luopumaan verkkokalastuksesta kokonaan. Koukkuhanke pyrki löytämään verkkopyynnille korvaavia pyyntimuotoja Saaristomeren ja Selkämeren alueella. Hankkeen suunnitteluvaiheessa SAMPI projekti kehitteli hylkeenkestävää PU - rysää suomukalan kalastukseen soveltuvaksi, mutta nopeaa tulosta ei ollut odotettavissa ainakaan kuhapyydyksen kohdalla. Oletuksena oli, että kuhan kalastukseen saattaisi paremmin soveltua koukkukalastus automatisoidulla laitteistolla. Kalastustapa toisi helpotusta hyljeongelmaan, koska kokeminen olisi niin haluttaessa nopeampaa. Lisäksi koukkukalastusmuoto olisi alueella innovatiivinen pyyntimuoto; muutama kalastaja oli laskenut pitkää siimaa vain vanhanaikaisin tavoin soutuveneestä. Pyyntimuodon etuja olisi lisäksi selektiivisyys (koukun koon ja tyypin sekä syötin avulla). Kalastajilta saamiemme taustatietojen mukaan esimerkiksi 6/0 Mustadin koukulla alamittaisia kuhia oli ollut vain noin viisi prosenttia saaliista. Hankkeen päätavoitteet olivat: pyrkiä osaltaan ratkaisemaan / helpottamaan kuhan verkkokalastukseen kohdistuvia riskejä ja uhkia kokeilla automatisoidun koukkukalastuslaitteiston soveltuvuutta kuhan kalastuksessa Saaristomerellä ja Selkämerellä vaihtoehtona verkkokalastukselle antaa alueen ammattikalastajille mahdollisuus kokeilla laitteistoa ilman kalastajan omaa taloudellista riskiä Hankkeen kohderyhmänä olivat Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajat. Hanke toteutettiin vuosien 2005 2006 aikana.

3 2. RAHOITUSPÄÄTÖS Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö toimitti Koukkuhankkeen hankesuunnitelman ja siihen liittyvän rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen TE-keskukseen 14.12.2004. Haettu budjetti oli 53 900. TE-keskuksen pyynnöstä budjettia kuitenkin supistettiin 25 000 euroon ja hakemusta tarkennettiin supistetun budjetin raameihin. TE-keskuksen kirjallinen päätös saatiin 13.6.2005. Budjetin roima supistuminen merkitsi muun muassa projektikoordinaattorin palkan pudottamista kokonaan pois. Tästä syystä varsinainen loppuraportti on resurssien puuttuessa kirjoitettu suppeana, kuten tarkennetussa hankesuunnitelmassa todetaan, ja hankkeen tärkein raportti on opiskelija Marjaana Kohosen laatima raportti koekalastusten tuloksista (LIITE 1). 3. KUVAUS HANKKEEN TULOKSISTA JA TOTEUTUKSESTA Hankkeen yhteyshenkilöksi nimettiin työmestari Ari Oksanen. Oksanen osallistui lisäksi laitteiston asennustyöhön ja oli mukana jokaisella koekalastusmatkalla. Oksaselle saatiin hankkeesta kuitenkin vain kahden viikon palkka. Iktyonomiopiskelija Marjaana Kohosen tehtävänä oli pyyntiteknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja tulosten yhteenveto. Kohoselle saatiin hankkeesta kuukauden palkka Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Kari Penttinen, puheenjohtaja / Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kaj Mattsson / Åbolands fiskarförbund rf Petri Rannikko / L-S Kalatalouskeskus Ari Oksanen / Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Vesa Vihinen, ammattikalastaja / Kaarina Ohjausryhmän sihteerinä toimi SAMPI ja KANRA projektien koordinaattori Maria Saarinen. Saarinen hoiti myös laitteiston tilaukseen liittyvät tehtävät, kalastajien tiedottamisen ja kurssin järjestäminen. Johtoryhmä kokoontui vain kerran varsinaiseen kokoukseen (pöytäkirja LIITE 2). Tämän jälkeen asioista on sovittu sähköpostikeskustelujen pohjalta. Laitteisto tilattiin 20.4.2005 Blekinge Fiskeredskapista (kuvat LIITE 3). Laitteistolla kokonaisuudessaan on painoa noin 250 kg, ja tilantarve noin 2 m x 1 m. Vetokone ja syötinleikkaaja vaativat ulkopuolista hydrauliikkaa, esimerkiksi 15-20 l hydraulisen pumpun. Kasetit, siimat, tapsit ja koukut tilattiin samalta toimittajalta valmiina pakettina 24.7.2005. Kasetteja oli kahdeksan, ja jokaisessa 250 koukkua. Kahdessa kasetissa oli 5/0 koukut, neljässä 6/0 koukut ja kahdessa 7/0 koukut. Siima oli puolissa kaseteista uppoavaa ja puolissa hitaasti uppoavaa. Laitetoimittajan

4 suositusten lisäksi koukku- ja siimatyypeistä päätettäessä käytettiin apuna Iconex Oy:n asiantuntemusta. Ammattikalastaja Eino Tammiranta Merikarvialta tutustutti kalastajat ja kalakoulun henkilökunnan laitteiston asennukseen ja sen käyttöön syyskuun alussa 2005. Laitteisto asennettiin kalakoulun Kulkuriin. Varsinaiseen kurssiin osallistui 10 ammattikalastajaa Saaristomeren ja Selkämeren alueelta. Merikarvialainen ammattikalastaja Eino Tammiranta perehdytti kalastajat laitteiston asennukseen ja käyttöön (Kuva: Maria Saarinen) Asennustyö oli vaativampaa kuin oletettiin, se vaati muun muassa hitsaustyötä ja pysyvien muutosten tekemistä kansirakenteisiin. Tästä johtuen projektin ohjausryhmä päätti, että ainakin Saaristomeren suojaisissa olosuhteissa koekalastukset järjestettäisiin siten, että kalastaja saisi lainaksi koko paketin, eli Kulkurin laitteistoineen. Käytännössä näin toimittiin kaikissa tapauksissa, ja Ari Oksanen toimi veneen kuljettajana.

5 Kulkuri ja automaattinen koukkukalastuslaite (Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy) Laitteiston lainaamisen periaatteista päätettiin seuraavaa: 1-ryhmän ammattikalastajilla on etuoikeus laitteiston lainaamiseen, mutta myös 2- ja 3-ryhmän kalastajat ovat lainaamiseen oikeutettuja laina-ajan pituus on tapauskohtainen, mutta koekalastajalle on oltava vähintään 3 vrk aikaa varsinaiseen kalastamiseen lainausajankohdat myönnetään varausjärjestyksessä mikäli laitteisto asennetaan kalastajan omaan alukseen, kalastaja noutaa ja palauttaa laitteiston kalakoululle omalla kustannuksellaan vastineeksi laitteiston käyttöoikeudesta kalastajat ovat velvollisia pitämään koekalastuksista saaliskirjanpitoa ja luovuttamaan tiedot instituutille (LIITE 4, kirjanpitolomake) Koekalastukset ja niiden tulokset on kuvattu Marjaana Kohosen raportissa Automatisoidun koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhankalastuksessa (LIITE 1). Hanke päättyi 31.12.2006, jonka jälkeen laitteisto siirtyi Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin omistukseen. Laitteistoa käytetään muun muassa opetustarkoitukseen. Hankkeen toimialueen ammattikalastajilla säilyi kuitenkin oikeus saada laite korvauksetta koekäyttöönsä instituutin ilmoittamalla tavalla. 4. PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Projektikoordinaattori Saarinen tiedotti hankkeesta ja kalastajien mahdollisuudesta lainata laitetta useaan otteeseen vuosien 2005 ja 2006 aikana, ensin SAMPI projektin ja sen jälkeen KANRA projektin

6 kalastajakirjeissä. Jatkuva tiedote asiasta oli myös SAMPI projektin wwwsivuilla. Saarinen on tiedottanut toimialueen 1-ryhmän ammattikalastajia valmistuneesta raportista ja toimittaa sen asiasta kiinnostuneille. Myös tiedotusvälineille oli tarkoitus pitää oma tiedotustilaisuutensa kalastusnäytöksen muodossa. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, koska koekalastuksissa ei onnistuttu saamaan kuin muutama kala. 5. YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMISTA 5.1. Rahoituksesta Budjetin supistaminen alle puoleen merkitsi hankkeen toteuttamiselle suuria vaikeuksia. Kun hankkeen yhteyshenkilölle ja koekalastusmatkojen opastajalle Ari Oksaselle saatiin vain kahden viikon palkka eikä varsinaiseen koordinaatiotyöhön ollenkaan, tarkoitti tämä sitä, että suurin osa työstä on jouduttu tekemään talkootyönä. Työt on saatu hoidettua työntekijöiden varsinaisen työn ohella, mutta hanke jäi kuin tyhjän päälle; kenellekään ei suotu resursseja ottaa sitä ohjaksiinsa sillä tavalla, kuin EU-hankkeet vaatisivat. 5.2. Koekalastuksista Koska hanke oli todellinen pilottihanke kuhan kalastuksessa, laitteiston toimintaan tutustuminen oli niin hankkeen suunnittelijoille kuin kalastajillekin kokeilemista ja opettelua. Kuten Kohonen tulosraportissaan toteaa, koukkukalastuslaitteisto sinänsä toimi moitteettomasti, mutta kuhaa sillä ei kuitenkaan pystytty pyydystämään kuin muutama kappale. Syynä saaliin vähyyteen saattoivat olla esimerkiksi kuhan pyyntiin soveltumattomat syötit ja/tai koukut tai vähemmän otolliset vuorokauden ajat siiman laskulle. Myös siimojen ja etenkin tapsien rakennetta on todennäköisesti tarpeen muuttaa; nyt ne saattoivat olla liian järeää tekoa kuhan kalastusta ajatellen. Koska arvokas ja tekniseltä toiminnaltaan hyväksi todettu laite on nyt valmiiksi asennettuna Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutin alukseen, kokeiluja sillä tulee ehdottomasti jatkaa. Ilman erillistä hankerahoitusta tämä tuskin on mahdollista. Tällainen jatkohanke voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että hankkeeseen palkattaisiin kalastaja, jolla on jo ennestään kokemusta kuhan kalastuksesta pitkällä siimalla (ei-automaattisin välinein). Kalastaja kalastaisi laitteistolla muutaman kuukauden ajan sellaisin koukuin, syötein, siimoin ja tapsein sekä kalastusajankohdin, jotka on aikaisemman kokemuksensa perusteella todennut toimiviksi. Tulosraportti voitaisiin laatia esimerkiksi opinnäytetyönä Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutissa. Turussa 30.3.2007 Maria Saarinen projektikoordinaattori Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti

7 LIITE 1 Koekalastusraportti AUTOMATISOIDUN KOUKKUKALASTUSLAITTEISTON KOKEILU KUHANKALASTUKSESSA Marjaana Kohonen Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti 2006

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 5 1 KUHANKALASTUS 5 1.1 Kuha (Sander lucioperca) 5 1.2 Vuosittaiset saaliit ja kalastuksen pääalueet 6 1.3 Kuhankalastuksen ongelmat 9 2 AUTOMATISOITU KOUKKUKALASTUSLAITTEISTO 11 2.1 Koukkukalastuslaitteisto 11 2.1.1 Alustekniset tiedot 11 2.1.2 Koukkusiiman rakenne 12 2.2 Laitteiston esittelypäivä kalastajille 13 2.3 Koekalastusmahdollisuus 15 3 KOEKALASTUSTEN TULOKS ET 15 4 POHDINTAA KOEKALASTUSTULOKSISTA 18 4.1 Laitteiston sopivuus kuhankalastukseen 18 4.2 Laitteiston mahdollisuudet 18

9 KUVIOT Kuvio 1: Suomen ammattikalastuksen kuhasaaliit (1000 kg) vuosina 1985 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006]. 7 Kuvio 2: Ammattikalastuksen saaliit (1000 kg) merialueella työvoima- ja elinkeinokeskuksittain (aluksen rekisteröintisataman tai kalastajan kotipaikan mukaan) vuonna 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006]). 8 Kuvio 3: Ammattikalastuksen kuhasaaliit (1000 kg) merialueilla pyydystyypeittäin vuonna 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006)]. 9 Kuvio 4: Poisheitetyksi ilmoitettu saalis (1000 kg) osa-alueittain (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006]. 10

1 TAULUKOT Taulukko 1: Koukkukalastuslaitteiston koekalastuspaikat ja kalastajat 16 Taulukko 2: Automatisoidun koukkukalastuslaitteiston koekalastustulokset 17 KUVAT (Marjaana Kohonen) Kuva 1: Koukkukasetti selkäsiimoinen ja tapseineen 11 Kuva 2: Kulkuri 31 ja automatisoitu koukkukalastuslaitteisto 12 Kuva 3: Syöttileikkuri ja syöttikaukalo 13 Kuva 4: Kalastaja Eino Tammiranta ja työmestari Ari Oksanen koukkusiiman laskussa. Koukkukasetti on kuvassa etuvasemmalla. Siima tapseineen kulkee syöttikaukalon läpi, josta koukkuun tarttuu silakanpala 14 Kuva 5: Kalastajat tutustumassa automatisoidun koukkukalastuslaitteiston käyttöön Paraisilla 8.9.2005 15

1 1. JOHDANTO Automatisoidun koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhankalastuksessa toteutettiin vuosina 2005 2006. Hankeen rahoituksen myönsi Varsinais-Suomen TE-keskus. Rahoitusosuudet tulivat Euroopan yhteisön kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR) (50 %) ja valtion valtionosuudesta (50 %). Hankkeessa on ollut monia päätavoitteita. Yhtenä tavoitteena on ollut pyrkiä ratkaisemaan esim. hyljeongelma kalastajille edullisella tavalla. Hyljeongelma on tosin monitahoinen ja vaikea, eikä sen ratkaiseminen ole helppoa yhdellä teknisellä laitteella. Hankkeen tarkoituksena oli myös kokeilla uudenlaista laitteistoa ja tekniikkaa Saaristomeren ja Selkämeren kuhankalastusalueilla vaihtoehtona perinteiselle verkkokalastukselle, joka on ollut alueiden ehdottomasti käytetyin kuhan pyyntimuoto. Hankkeen kohderyhmänä olivat Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajat, joille annettiin hankkeessa mahdollisuus tutustua laitteistoon ilman omaa taloudellista riskiä. Syyskuussa 2005 laitteistoa esiteltiin kalastajille Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa, jonka jälkeen halukkaille tarjottiin mahdollisuutta koekalastaa laitteistolla työmestari Ari Oksasen johdolla. Hankkeen perimmäinen tarkoitus ei ollut olla tieteellinen, mutta koekalastuksista kerättiin tietoja esim. saaliista. KUHANKALASTUS Kuha (Sander lucioperca) Kuha elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Kuhat reagoivat helposti lämpötilan muutoksiin. 1990-luvun lämpimät kesät ovat jopa kaksinkertaistaneet kuhasaaliit. Maamme rannikkoalueilla kuhaa esiintyy eniten Suomenlahdessa, Saaristomerellä ja Ahvenanmaan sisäosissa. Tärkeimpiä murtoveden kuha-alueita ovat Rauman seutu, Kokemäenjoen suisto ja Vaasan saaristo. Kuha on hyötynyt rehevöitymisen aiheuttamasta vesien samenemisesta. Rannikon suojaisien merenlahtien lämmin vesi mahdollistaa kudun onnistumisen ja poikasten on helpompi saalistaa sameammassa vedessä. Rannikkovesissä viihtyvät myös aikuisten kuhien saalistamat kuoreet ja silakat. Kuha on jatkanut leviämistään Suomen etelärannikolla 1960-luvulta lähtien. (Koli 2003, 228 229.)

1 Vuosittaiset saaliit ja kalastuksen pääalueet Vuonna 2005 ammattikalastajien kuhasaalis merialueella oli 440 tonnia ja saaliin arvo 1 496 000. Saaliin arvo on laskettu kalastajien vuonna 2005 saamien keskihintojen perusteella eikä se sisällä arvonlisäveroa. Kuhankalastusta voidaan pitää lähes lohenkalastuksen arvoisena tällä hetkellä (saalis 461 tonnia ja arvo 1 337 000 vuonna 2005). (Söderkultalahti 2006 [viitattu 10.12.2006].) Kuhasaalis on vaihdellut vuosittain, mutta kuitenkin saaliiden voidaan tilastollisesti osoittaa nousseen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana (kuvio 1). Kuhan levinneisyys on levinnyt pohjoisemmaksi samalla aikajaksolla. Kuhasta on tullut arvostettu ja tärkeä saalis ammattikalastajille, kun vaalealihaisen ja vähärasvaisen kalan kysyntä on kasvanut ravintoloissa ja vähittäiskaupassa kiitos kysynnän kasvusta kuuluu osittain television ruokaohjelmille sekä parantuneelle kylmäketjulle. 800 700 600 Saalis / tonnia 500 400 300 200 100 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 kuha 166 171 223 331 376 532 748 438 412 732 440 Vuosi Kuvio 1: Suomen ammattikalastuksen kuhasaaliit (1000 kg) vuosina 1985 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006].

1 Kuhankalastusalueet merellä ovat Suomessa eteläiset. Varsinais-Suomi on kaikkein tärkein kuhankalastuksen alue ammattikalastajille (kuvio 2). Vuonna 2005 kuhasaalis oli 280 tonnia, mikä on yli 60 % merialueen saaliista. Uusimaalaiset ammattikalastajat saivat kokonaiskuhasaaliista 28 % ja Ahvenanmaalaiset noin 6 %. Saaliit on laskettu Työvoima- ja elinkeinokeskuksittain siten, että joko kalastajan kotipaikka tai aluksen rekisteröintisatama määrittävät alueen. 300 250 Kuhasaalis / tonnia 200 150 100 50 0 Varsinaissuomi Uusimaa Ahvenenmaa Kaakkois- Suomi kuha 280 115 28 12 4 1 0 Työvoima- ja elinkeinokeskusalue Pohjanmaa Kainuu Lappi Kuvio 2: Ammattikalastuksen saaliit (1000 kg) merialueella työvoima- ja elinkeinokeskuksittain (aluksen rekisteröintisataman tai kalastajan kotipaikan mukaan) vuonna 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006]). Ammattimainen kuhankalastus tapahtuu lähes kokonaan verkoilla. Vuonna 2005 verkoilla kuhasaaliista otettiin 95 % eli 417 tonnia ja rysillä 5 % eli 22 tonnia (kuvio 3). Muiden pyyntimuotojen osuusammattikalastuksessa on mitättömän pieni. Saaristomeren alueella verkoista kaikkein käytetyin kuhankalastuksessa on 36 45 mm:n verkko (saalis 150 tonnia). 46 50 mm:n verkoilla saalis oli samalla alueella vain 14 tonnia. (Söderkultalahti 2006 [viitattu 10.12.2006].)

1 verkot 95 % troolit 0 % koukut 0 % muu 0 % rysät 5 % Kuvio 3: Ammattikalastuksen kuhasaaliit (1000 kg) merialueilla pyydystyypeittäin vuonna 2005 (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006)]. Kuhankalastuksen ongelmat Kuhankalastuksen yksi suurimmista ongelmista ovat pelottomat harmaahylkeet (Halichoerus grypus), jotka käyttävät kalastajien verkkoja ruokapöytänään. WWF:n Itämeren hyljetyöryhmän laskennoissa saatiin lounaisen merialueen ja Merenkurkun harmaahyljemääräksi noin 10 000 yksilöä vuonna 2006. Harmaahylkeiden määrä WWF:n laskennoissa oli muutama tuhat enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemissä hyljelaskennoissa. Suurin osa harmaahylkeistä eli n. 75 % nähtiin Ahvenanmaalla. (WWF 2006. [viitattu 10.12.2006].) Kuhankalastuksessa Saaristomeren, Selkämeren ja Suomenlahden alueella on saaliiksi tullut yhteensä 13 tonnia poisheitettyjä kuhia, joista ilmoitettu hylkeen syömiksi 96 % (kuvio 4). Kokonaiskuhasaaliista hylkeiden tuhoamat ovat alle 3 %, mutta yksittäiselle kalastajalle tai alueellisesti menetys voi olla kestämättömän suuri. Prosenttiluvut eivät huomioi hylkeiden hajalleen karkottamia kuhia eikä kokonaan syötyjä kuhia. Joten todellisempi tuntuma hyljeongelmasta on varmasti vesialueensa tuntevalla ja kokeneella kalastajalla.

1 8 7 Poisheitetty saalis (tonnia) 6 5 4 3 2 1 0 Eteläinen Itäm eri Saaristom eri Selkäm eri Peräm eri Suom enlahti kuha 0 7 4 0 3 Merialue Kuvio 4: Poisheitetyksi ilmoitettu saalis (1000 kg) osa-alueittain (Söderkultalahti 2006. Ammattikalastus merellä 2005 [viitattu 10.12.2006]. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselyssä kalastajien käyttämät keinot hyljeongelmien vähentämiseksi olivat pyyntipaikan vaihtaminen, pyyntimenetelmän vaihtaminen, kalastuksen vähentäminen, kokemiskertojen lisääminen, pyydysten vahvistaminen ja kalastuksen keskeyttäminen. Suosituin keino oli pyyntipaikan tai pyyntimenetelmän vaihtaminen tai molemmat. Tämä tieto tukee uusien kalastusmenetelmien kehittämistä ja kokeilemista kalastajien elinkeinon turvaamiseksi. (Salmi ja Salmi 2006. s. 14.)

1 AUTOMATISOITU KOUKKUKALASTUSLAITTEISTO Koukkukalastuslaitteisto Koukkukalastuslaitteiston toimitti tilauksen mukaan ruotsalainen Blekinge Fiskeredskap vuonna 2005. Laitteistoon kuuluu syöttileikkuri, syöttikaukalo sekä siimakone (nostolaite). Koukut ovat vaihdettavilla kaseteilla 250 koukun sarjoissa (kuva 1). Kasetteja toimitettiin yhteensä kahdeksan. Kuva 1: Koukkukasetti selkäsiimoinen ja tapseineen Alustekniset tiedot Koukkukalastuslaitteisto asennettiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin Kulkuri 31 -alukseen. Laitteiston asentaminen vaati yllättävän ison työn. Kulkuriin jouduttiin asentamaan kiinnitysalustoja sekä hitsaamaan metallitankoja laitteiston turvalliseksi kiinnittämiseksi (kuva 2). Aluksi koukkukalastuslaitteisto oli asennettu veneen keskelle poikittain. Jotta työskentely Kulkurissa olisi helpompaa, turvallisempaa ja sujuisi myös yksin kalastettaessa, laitteisto siirrettiin aluksen paapuurin puolelle pitkittäin ja asennettiin kytkimeen luistoventtiili sekä hallintalaitteet helpottamaan lasku- ja nostotilanteita. Asennus osoittautui luultua suuremmaksi työksi ja työmestari Carolus Lehtisen ammattitaidon avulla selvittiin

1 teknisistä ongelmista. Suuren asennustyön vuoksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kalastaja saa lainaksi koko aluksen sekä Ari Oksasen opastamaan laitteen käytössä. Kuva 2: Kulkuri 31 ja automatisoitu koukkukalastuslaitteisto Koukkusiiman rakenne Selkäsiimassa on tapseihin kiinnitettynä 250 koukkua 2,5 metrin välein. Puolessa kaseteista on uppoava (sänklina) ja puolessa hitaasti uppoava (semiflytande) selkäsiima. Koukkuina oli sekä suoria (5/0) että sivuvääriä (6/0) koukkuja. Koukut on kiinnitetty pujotettavalla ruostumattomalla leikarilla selkäsiimaan erittäin vahvalla tapsilla. Koekalastuksissa käytettiin molempia selkäsiimoja. Laskettaessa selkäsiimaa siihen kiinnitettiin vuoroin painoja ja vuoroin kohoja, jotta saataisiin selville kalojen oleskelusyvyys. Laitteiston esittelypäivä kalastajille Kalastajille oli järjestetty mahdollisuus tutustua koukkukalastuslaitteistoon Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa 8.9.2005. Paikalla oli kymmenen kalastajaa seuraamassa kalastaja Eino Tammirannan ja Ari Oksasen koekalastusta (kuva 4). Laitteisto toimi moitteettomasti ja automaattinen syötitys tapahtui, kuten oli luvattu.

1 Noin 70 %:iin koukuista tuli syötti selkäsiiman liukuessa tapseineen ja koukkuineen syöttikaukalon läpi (kuva 3). Kuva 3: Syöttileikkuri ja syöttikaukalo Kuva 4: Kalastaja Eino Tammiranta ja työmestari Ari Oksanen koukkusiiman laskussa. Koukkukasetti on kuvassa etuvasemmalla. Siima tapseineen kulkee syöttikaukalon läpi, josta koukkuun tarttuu silakanpala Koukkukalastuslaitteisto herätti keskustelua kalastajien ja koulun henkilökunnan keskuudessa. Uutta laitteistoa pidettiin kiinnostava ja erilaisena, mutta kriittisiäkin

1 kommentteja esitettiin. Esittelyä pitäneellä Eino Tammirannalla on vastaava tanskalainen laitteisto käytössään turskankalastuksessa. Kuva 5: Kalastajat tutustumassa automatisoidun koukkukalastuslaitteiston käyttöön Paraisilla 8.9.2005 Koekalastusmahdollisuus Ammattikalastajille annettiin koekalastusmahdollisuus laitteistolla vuoden 2006 aikana. Koekalastuksessa kalastaja sai tutustua laitteistoon ja sen käyttöön Ari Oksasen opastuksella ja avustuksella. Neljä kalastajaa käytti tilaisuutta hyväkseen, mikä oli vähemmän kuin oli odotettu. Osaan tapaamisista kalastajien kanssa tuli ylittämättömiä esteitä, jotka olivat harmillisia hankkeen kannalta. KOEKALASTUSTEN TULOKSET Koukkukalastolla koekalastettiin ajalla 7.9.2005 29.11.2006. Koekalastuksia suoritettiin Saaristomeren alueella yhteensä kolmentoista vuorokauden ajan. Tässä koekalastuksessa yhtä kasetillista koukkuja voitaneen pitää yhtenä pyyntiponnistuksena. Näin ollen pyyntiponnistuksia oli koekalastuksessa yhteensä 57.

2 Koukkuja on ollut pyynnissä yhteensä 14 250, joista laitteen valmistajan mukaan on 70 % syötitettyjä. Molempia selkäsiimatyyppejä, uppoavia lyijyllä painotettuja sekä hitaasti uppoavia, käytettiin tasapuolisesti. Ari Oksanen oli mukana kaikissa koekalastuksissa. Koekalastuksia suoritettiin Turussa Kakskerrassa Ari Lehtosen, Raumalla Kuuskajaskarilla ja Valkkikarilla Andrei Filjutan ja Aki Tarkian sekä Maarianhaminassa Joonas Kiukkosen kanssa. Peimarilla, Jukoluodolla, Airistonsuulla ja Kruunukarilla läheisyydessä Vapparilla Ari Oksanen on käynyt yksin tai kalastuksen opettajien sekä instituutin tai ammattikorkeakoulun iktyonomiopiskelijoiden kanssa. Koekalastuksia on tehty Suomen kala- ja ympäristöinstituutissa silloin, kun siihen on ollut mahdollisuus muilta töiltä tai kalastajat ovat olleet kiinnostuneita. Pelkästään kalastajien kanssa tehtyjen koekalastusten pyyntiponnistusmäärä olisi jäänyt pieneksi. Taulukko 1: Koukkukalastuslaitteiston koekalastuspaikat ja kalastajat pvm paikka kasettej kalastaja (+Oksanen Ari) a 21.9.05 Peimari 4 Oksanen Ari 16.5.06 Vappari 4 Oksanen Ari 6.6.06 Peimari 4 Oksanen Ari 7.6.06 Peimari 4 Oksanen Ari 1 19.6.06 Maarianhamina 8 Kiukkonen Joonas ja Oksanen Ari 20.6.06 Maarianhamina 8 Kiukkonen Joonas ja Oksanen Ari 21.6.06 Maarianhamina 5 Kiukkonen Joonas ja Oksanen Ari 30.8.06 Kakskerta 6 Lehtonen Ari ja Oksanen Ari 5.9.06 Kruunukari 2 Oksanen Ari 1 19.9.06 Kuuskajaskari 4 Tarkia Aki, Filiuta Andrei ja Oksanen Ari 27.8.06 Airisto 2 Oksanen Ari 8.11.06 Jukoluoto 2 Oksanen Ari 28.11.06 Peimari 4 Oksanen Ari yht. 57 2 kuhia Koekalastusten tulos on ollut kokonaisuudessaan pettymys. Vaikka laitteisto onkin alun perin ollut käytössä turskankalastuksessa tai lohenkalastuksessa, ei kukaan varmasti odottanut tällaista tulosta laitteistoa sovellettaessa kuhankalastukseen. Koekalastuksissa on saatu niin vähän kuhia, ettei niistä voida esittää mitään johtopäätöksiä tai päätelmiä niin koukuista, selkäsiimasta tai ylipäätään laitteiston teknisistä ominaisuuksista kuin saaliin keskikoostakaan. Koekalastuksissa on laskettu

2 yhteensä tuhansia koukkuja syötitettyinä silakalla ja saaliina on vain kaksi kuhaa ja muita lajejakin heikosti (taulukko 2). Kalastusalueetkin ovat vaihdelleet, joten syynä ei voitane pitää huonoa kalastuspaikkaa. Esimerkkinä mainittakoon Kruunukarin koekalastus, jossa laskettiin kaksi 250 koukun kasettia (1 km). Siimassa oli saaliina kuha, kaksi ahventa sekä made, kun taas viereen lasketuissa viidessä tuplamittaisessa (n. 280 m) kolmen metrin korkuisissa verkoissa (45 mm) oli viisi kuhaa, kuusi kampelaa sekä 20 simppua. Ainakin tässä tapauksessa voidaan verkkoa pitää kalastavampana pyydyksenä. Taulukko 2: Automatisoidun koukkukalastuslaitteiston koekalastustulokset Kalalaji Kappaleita Pyyntipaikka Kuha (Sander lucioperca) 2 Peimari, Kruunukari Turska (Gadus morhua) 1 Maarianhamina Säyne (Leuciscus idus) 1 Kakskerta Made (Lota lota) 10 Peimari, Kakskerta, Jukoluoto Ahven (Perca fluviatilis) 9 Peimari, Kruunukari ja Airisto Ankerias (Anguilla anguilla) 1 Peimari Härkäsimppu (Triglopsis quadricornis) 60 Maarianhamina, Kakskerta, Peimari Koekalastuksissa siimat on laskettu rannasta syvään ja niihin on kiinnitetty vuoroin painoja ja kohoja, jotta siima saadaan kulkemaan kaikilla syvyyksillä kalojen olinpaikkojen löytämiseksi. Syötteinä on käytetty silakanpalasia ja kokonaisia silakoita. Tuloksiin ei näissä koekalastuksissa syötillä, eikä siima- tai koukkutyypillä ollut merkitystä. Helppokäyttöisimmäksi selkäsiimaksi todettiin ehdottomasti lyijysiima, joka on tehty kevyestä verkon lyijypaulasta (n. 1,5 kg / 100 m). Siima soljuu kohtuullisen selvänä siimalaatikosta mereen. Samoin suoravartinen koukku kulki huomattavasti paremmin kasetista mereen ja merestä koneen kautta takaisin kasetille. Kolmessa koekalastuksessa selkäsiima meni poikki. Kahdessa tapauksessa koukku jäi pohjaan kiinni ja selkäsiima meni aallokon voimasta poikki. Kolmannessa tapauksessa hylje katkaisi siiman ja vei osan mennessään.

2 POHDINTAA KOEKALASTUSTULOKSISTA Laitteiston sopivuus kuhankalastukseen Koukkukalastuslaitteisto on toiminut moitteettomasti. Kuhankalastukseen se ei ainakaan koekalastetuilla siima- ja koukkutyypeillä ole parhaimmillaan. Ennen kuin laitteistoa voitaisiin suositella korvaamaan Saaristomeren alueella kuhan verkkokalastus, pitäisi saada merkittävästi lupaavampia kalastustuloksia kuin tähän mennessä on saatu. Kuhia on kuitenkin koekalastusten aikana saatu verkoilla, joten hankkeen perusteella tuskin monikaan kalastaja vaihtaa verkkojaan laitteistoon, vaikka hylkeet ovatkin alueella yhä vaikeampi ongelma vuosi vuodelta. Laitteiston mahdollisuudet Ari Oksanen kertoi, että kalastajat olivat kiinnostuneita laitteistosta, kun hän oli Kulkurilla koekalastusmatkoilla. Koukkukalastuslaitteiston hinta ja työmäärä ovat pienemmät, jos verrataan esim. verkkoihin, mikäli itse tekee suurimman osan siimoista ja laitteistosta. Laitteiston käyttö ei ole vaikeaa ja sitä on mahdollista käyttää myös kalastettaessa yksin. Oksasen piti laitteistoa hyvänä ja kehityskelpoisena kalastukseen Saaristomerellä. Osa kalastajista puolusti verkkojen käyttämistä, sillä että koukku ottaa vain yhden kalan ja verkko ainakin suurimman osan parvesta. Pidän näkemystä osittain oikeana, mutta tuskin se kertoo täyttä totuutta koukku- ja verkkokalastuksen eroista. Raumalla eräs kalastaja, projektista innostuneena, teki oman lyhyen siiman ja on kokeillut sen nostamista verkonnostokoneella. Eteläisellä Itämerellä turskaa ja lohta pyytävät kalastajat olivat jopa kiinnostuneita ostamaan laitteen. Maarianhaminan kalasatamassa esitellyt laitteet ja menetelmä herättivät kiinnostusta. Useat kalastajat tietävät pitkäsiimaa käytetyn kuhankalastukseen ja esittivätkin joitakin parannuksia siimoihin. Kukaan ei kuitenkaan osannut selittää miksi kuhasaalis jäi kuitenkin koekalastuksissa niin pieneksi.

2 Koukkukalastuslaitteisto jää Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin käyttöön. Laitteistoa käytetään opetustarkoitukseen. Kalastajat, jotka ovat kiinnostuneita laitteisto, ovat tervetulleita tutustumaan.

2 LÄHTEET Kirjallisuus Koli, Lauri 2003. Iso kalakirja. Ahvenesta vimpaan. Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki. s. 228-229 Salmi, Juhani ja Salmi, Pekka 2006. Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista vuonna 2006. Kala- ja riistaraportteja nro 339. Helsinki s. 14 Elektroniset lähteet Söderkultalahti, Pirkko 2006. Ammattikalastus merellä 2005, Yrkesfisket i havet 2005, Commercial Marine Fishery 2005, RKTL [viitattu 10.12.2006]. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/tilasto_ammattikalastus_merella_2005.pdf WWF 2006. WWF:n laskennoissa havaittiin 10 000 harmaahyljettä. Tiedote 23.8.2006 [viitattu 10.12.2006]. Saatavilla www-muodossa <URL: http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2006/laskennoissa_loydettiin_harmaa hyljetta.html Henkilökohtaiset tiedonannot Oksanen, Ari, työmestari, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Parainen. 10.12.2006 ja 17.12.2006 puhelinkeskustelu.

2 LIITE 2 Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja 1/2005 Aika: 14.9.2005 alkaen klo 13.10 14.40 Paikka: Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Parainen Läsnä: Kari Penttinen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ari Oksanen - - Marjaana Kohonen Turku Amk (opiskelija) Vesa Vihinen ammattikalastaja Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbund Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus Maria Saarinen SAMPI -projekti, Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Kari Penttinen, joka avasi kokouksen klo. 13.10. Tämän kokouksen sihteeriksi valittiin Maria Saarinen. 2 Asialistan hyväksyminen Asialista hyväksyttiin muutoksitta. 3 Hankkeen esittely Hankkeen suunnittelusta pääosin vastannut Maria Saarinen esitteli hankesuunnitelman, hankkeen tavoitteet, rahoitushakemuksen ja päätöksen. 4 Tähän mennessä tapahtunut Saarinen ja Kalakoulun hankkeen vastuuhenkilöksi nimeämä Ari Oksanen kertoivat hankkeessa tähän mennessä tapahtuneesta. Saarinen sai tehtäväkseen selvittää vakuutusehtoja, esim. kuka korvaa ja miten, jos toinen vene ajaa potkurinsa laitteiston siimoihin. Laitteiston teknisestä toiminnasta todettiin seuraavaa: Tammirannan kurssilla kelluvilta näyttäneet selkäsiimat ovat ns. hitaasti uppoavia. Valmistajalta saadun ohjeen mukaan siimoja kannattaa liottaa vedessä 2 vrk syötinleikkuri tekee ehkä liian pieniä paloja. Päätettiin ottaa leikkurista yksi väli pois

2 5 Opiskelijan palkkaaminen hankkeeseen / Marjaana Kohonen Päätettiin, että Kohonen tekee tarkoitusta varten varattua summaa vastaan hänelle hankkeessa sisältyvät työt: laatii ohjausryhmän ohjeiden perusteella koekalastuksissa käytettävät kirjanpitolomakkeet perehdyttää koekalastajat lomakkeiden täyttämiseen ja kerää lomakkeet koekalastuksen päätyttyä tallentaa ja käsittelee koekalastuksista kerätyt tiedot ja laatii niiden pohjalta raportin hyvissä ajoin ennen vuoden 2006 päättymistä Siltä osin kuin hankkeen työtehtävät eivät kuulu Kohoselle, ne kuuluvat Oksaselle. Oksanen toimii mm. kalastajien kontaktihenkilönä laitteiston lainausasioissa. 6 Laitteiston lainaaminen alueen ammattikalastajille ja koekalastusten suunnittelu lainaamisen toimintaperiaatteista päätettiin seuraavaa: o o o o 1-ryhmän ammattikalastajilla on etuoikeus laitteiston lainaamiseen, mutta myös 2- ja 3-ryhmän kalastajat ovat lainaamiseen oikeutettuja laina-ajan pituus on tapauskohtainen, mutta koekalastajalle on oltava vähintään 3 vrk aikaa varsinaiseen kalastamiseen lainausajankohdat myönnetään varausjärjestyksessä laitteiston siirto kalastajien välillä tapahtuu kalastajien kustannuksella siten, että koekalastuksen jälkeen kalastaja palauttaa laitteiston kalakoululle, jossa laitteiston kunto tarkastetaan. Seuraava kalastaja noutaa laitteiston itse, ja Oksanen perehdyttää kalastajan vielä laitteiston käyttöön Laitteiston lainauksesta kalastajille hankkeen päättymisen jälkeen päätetään myöhemmin. koekalastuksista päätettiin seuraavaa: o kalastajan ja kalakoulun välille laaditaan kirjalliset sopimukset. Saarisella on käyttökelpoisia sopimuspohjia, joiden pohjalta hän laatii tarkoitukseen soveltuvan o kalastajat merkitsevät koekalastusajalta kalakoulun laitteiston mukana toimittamille saaliskirjanpitolomakkeille seuraavat tiedot: päivämäärä, pyyntiaika (klo klo), pyyntipaikka, pyyntisyvyys käytetty syötti (laji ja koko) käytetty koukkutyyppi ja -määrä sekä siimatyyppi Kohosen laatima saalispäiväkirjamalliin periaate hyväksyttiin. Päätettiin kuitenkin, että selkeyden vuoksi jokaiselle nostokerralle tulee oma lomake

2 Lisäksi todettiin, että Kalakoulun Kulkuri nykyisessä kunnossa ei sovellu laitteistolla kalastukseen. Esimerkiksi luistoventtiili mahdollistaisi yksinkalastamisen o venttiili päätettiin hankkia koska laitteistoa varten on Kulkuriin tehty melkoinen asennustyö (reiät ja hitsaukset ym.), päätettiin, että Saaristomerellä tapahtuvaan koekalastukseen kalastaja voisi saada lainaksi koko paketin, eli Kulkurin laitteistoineen. Tämä edellyttää sitä, että lainaus ei häiritse opetusta kalakoululla ja että kalastaja vastaa itse polttoainekustannuksista. Todettiin kuitenkin, että toimiakseen kunnolla kyseinen tapa vaatisi sitä, että Oksanen olisi ainakin osan ajasta koekalastuksissa mukana o päätettiin hakea hankkeelle lisärahoitusta esim. Sandmanin säätiöstä. Rahoitus sisältäisi Oksasen muutaman kuukauden palkan ja Kulkurin polttoainekulut. Saarinen ja Kohonen laativat hakemuksen yhdessä 7 Hankkeesta tiedottaminen tästä eteenpäin Päätettiin, että tiedotustilaisuus tiedotusvälineille järjestetään vasta sitten, kun on saatu kunnolla kalastuskokemusta laitteistolla. Tähän menisi ehkä noin kuukausi. Saarinen hoitaa kutsujen lähettämisen myöhemmin sovittuna ajankohtana kalastajille tiedotetaan asiasta seuraavassa SAMPI kirjeessä syyslokakuun aikana 8 Muut esille tulevat asiat Muita asioita ei tullut esille. 9 Ohjausryhmän seuraava kokous Päätettiin, että Kohonen kutsuu ohjausryhmän kokouksen koolle sitten, kun tarvetta ilmenee. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo. 14.40. Pöytäkirja on tarkastettu sähköpostitse 29.9.2005 ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kari Penttinen, puheenjohtaja Maria Saarinen, sihteeri

2 LIITE 3 Rengöringsborstar Ledhjul Vattenanslutning Höjd 1,8 m kan sänkas till 1,6m Bredd 0,60m Längd 2,0m

2 Skivan drivs av en Hydraulmotor. Alltså måste Hydraulik finnas. Vattenslang Pådrags ventil Magasin för krok Krokvändare Tryck reducerings ventil Uppsamlingsbalja för stammlina

3 LIITE 4 SAALISPÄIVÄKIRJA Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa Kalastaja Alue Koukkujen lukumäärä Koukku suora sivuväärä Siima pohjasiima puolikelluva Syötti / koko silakka kilohaili muu Kalastussyvyys 0-10 m 10-20 m 20-30 m Kalalaji pvm klo kpl kg Kuha Kuha, alle 37cm Ahven Hauki Made Kampela Muu: