Asiantuntijalausunto Orimattilan kaupunki Erkontie 9 16300 Orimattila
2 (11) Kohde Koulurakennus, C-osa Koulutie 17 16300 Orimattila Tilaaja Jarmo Rantalainen Kiinteistöpalvelupäällikkö Orimattilan kaupunki Erkontie 9 16300 Orimattila Toimeksianto Kohteessa on koettu sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua vuosien saatossa eri tiloissa. Rakennuksen eri alueilla on suoritettu rakennusteknisiä kuntotutkimuksia sekä sisäilmatutkimuksia 2013-2016. Tutkimusalueiden rajaukset tapahtuivat oireiluilmoitusten perusteella. Tutkimusten jälkeen oireiluilla alueilla on suoritettu korjauksia raporttien korjausehdotusten mukaisesti. Tutkimukset ja niihin liitettävät sisäilmakorjaukset ovat painottuneet n C-osan kellari- ja 1.kerrokseen. Tämän lisäksi Orimattilan kaupunki on suorittanut rakennukseen erilaisia korjaus- ja muutostöitä C-osan alueella vuosina 2013-2016. Viimeisin sisäilmastokysely on suoritettu 2016 keväällä. Rakennuksessa on suoritettu viimeisimmät sisäilman parantamiseen liittyvät korjaustoimenpiteet kesällä 2017. Tämä lausunnon tarkoituksena on kuvata sisäilmaan liittyvien korjaustoimenpiteiden laajuutta sekä arvioida käyttäjien mahdollista altistumista rakennuksessa todetuille haitoille ennen korjauksia ja niiden jälkeen. Tämä lausunto on suunnattu Orimattilan kaupungin teknisen lautakunnan ja sivistys lautakunnan kokoukseen 7.11.2017 osallistuville. Lausunnon laativat rakennusterveysasiantuntija Jukka- Pekka Kärki ja asiantuntija Miikka Kronqvist. Rakennuskohteen kuvaus Tämä asiantuntijalausunto koskee Orimattilassa sijaitsevaa yhteiskoulun C-osaa. Rakennuksessa on kolme osaa (A-, B- ja C-osa). Rakennuksen A-osassa sijaitsee Erkko-lukio, joka on rakennuksen vanhin osa. B-osassa sijaitsee keittiö ja ruokalatilat. Rakennuksen C-osa on rakennettu vuonna 1970 ja siinä sijaitsee yläaste. Rakennuksen C-osassa on suoritettu peruskorjaus vuonna 1998, ulkoseinä/julkisivuremontti vuosina 2013-2014. Sisäilman parantamiseen liittyviä korjauksia on tehty oireiluilmoitusalueille vuosina 2013-2017. Tämän lisäksi rakennuksessa on vuosien saatossa suoritettu erilaisia tilamuutoksia.
3 (11) Kuva 1. Orimattilan yhteiskoulun C-osa. Käytössä olleet asiakirjat 16.10.2017 n tutkimusten yhteenveto raportti 24.8.2017 Valvontaraportti n lattiakorjaus 19.5.2016 Homekoiraraportti. Homekoirat S&S 23.4.2016 Sisäilmastokysely. Työterveyslaitos 21.10.2015 Muistio, tilojen 090 ja 084 hajuhaitan selvitys. Sisäilmatalo Kärki Oy 22.9.2015 Valvontaraportti tiivistyskorjauksista tiloissa 147, 157, 169 ja 198. Sisäilmatalo Kärki Oy 18.3.2014 Yhteenvetoraportti yhteiskoulun sisäilmatutkimuksista. Sisäilmatalo Kärki Oy 7.3.2014 Sisäilma- ja kuntotutkimukset Orimattilan yhteiskoulun 1. krs. tiloissa. Sisäilmatalo Kärki Oy 20.11.2013 Lisätutkimukset Orimattilan yhteiskoulu. Sisäilmatalo Kärki Oy 9.8.2013 Osittainen sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus. Sisäilmatalo Kärki Oy
4 (11) Rakennuksessa esiintyvien altisteiden tutkimukset ja näihin liittyvät rakennustekniset tutkimukset ja korjaukset Kohteessa on vuonna 2013 suoritettu rakennusteknisiä tutkimuksia C-osan pohjakerrokseen, jossa todettiin kosteusvaurio maanvastaisen seinän alaosassa ja mikrobivaurioita alapohjan ja maanvastaisen seinän rajapinnassa olevassa valunerotuskaistassa. Tutkimuksissa havaittiin myös paikallisia kosteusvaurioita lattiapinnoitteissa. Vuonna 2013 suoritettiin sisäilmakorjauksia tutkimuksissa havaituille vaurioituneille alueille (vaurioiden poisto, tiivistyskorjaukset). Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että kellarissa on tarvetta korjata/poistaa valunerotuskaistoja vielä ulkoseinän ja alapohjan rajapinnasta. Valunerotuskaistoja korjattiin arviolta n. 60% koko C-osan kellarikerroksen alueelta. Haittailmoitukset ovat vähentyneet kellaritiloista korjauksen jälkeen. Vuonna 2014 suoritettiin rakennusteknisiä tutkimuksia C-osan 1. kerroksen ulkoseinärakenteeseen sekä luokka- ja varastotiloihin. Ulkoseinärakennetta tutkittiin sisäpihojen alueelta tulevaa julkisivuremonttia varten. Tutkimuksissa havaittiin ulkoseinärakenteen kotelorakenteessa epätiiviyksiä, sokkelirakenteessa mikrobivaurioita, paikallisia lattiapinnoitteiden kosteusvaurioita sekä ulkoseinärakenteen korjauksissa huomioitavia haitta-aineita. Auditorion alueella havaittiin ilmavuotoreittejä alla olevaan öljysäiliötilaan, josta aistittiin ummehtunutta hajua. Vuonna 2014 suoritettiin sisäpihojen ulkoseinärakenteen korjauksia, jossa huomioitiin sokkelirakenteen tiivistyskorjaukset sekä ulkovaipan tiivistystoimenpiteet ja haitta-aineet. Kosteusvaurioituneita lattiapinnoitteita korjattiin ja ilmavuodot alapohjasta tiivistettiin varastojen alueella. Auditoriossa tiivistettiin portaiden ja väliseinän aluetta, jossa havaittiin ilmavuotoreitti pannuhuoneeseen. Tutkimuksissa esitettyjä lattiapinnoitteiden paikallisia kosteusvaurioita jäi korjaamatta n. 15 m 2 alueelta. Nämä alueet korjattiin vuonna 2016 ja 2017 kesälomien aikana muiden korjausten yhteydessä. Vuonna 2015 suoritettiin aistinvarainen tarkastus sekä merkkisavukoe oireiluilmoitusten perusteella C-osan 1. kerroksen kahteen luokkatilaan sekä kellarissa olevaan kahteen varastotilaan. 1. kerroksen tiloissa havaittiin ulkoseinän ja alapohjan rajapinnassa ilmavuotoa sisäilmaan. Lisäksi todettiin linoleum-lattiapinnoitteessa olevan tyypillisesti ominaishaju. Varastotilassa 077 todettiin tilan tavaroista johtuvia ominaishajuja sekä ilmayhteyksiä tekniikkakanaaleihin. Varastossa 084 todettiin poikkeava haju sekä poikkeava kosteus pystyviemärin ympärillä. Lisäksi portaikkotilassa 088 todettiin poikkeava haju, jonka lähde paikannettiin siellä sijaitsevaan pystyviemäriin. Vuonna 2015 suoritettiin kellarissa olevien varastotilojen tiivistyskorjauksia sekä tilassa 084 lattiapinnoitteen uusiminen. Lisäksi 1. kerroksen kahdessa luokkatilassa tiivistettiin ulkoseinärakenteen ja alapohjarakenteen liitos. Porraskäytävän 088 ja varastotilan 084 hajun syy selvisi ja korjaukset suoritettiin vuonna 2016. 1. kerroksessa tiivistyskorjatuista kahdesta tilasta Orimattilan kaupunki sai oireiluilmoituksia vuoden 2015-2016 lukuvuoden aikana.
5 (11) Vuonna 2016 suoritettiin 1. kerroksessa rakennusteknisiä kuntotutkimuksia 9 tilaan oireiluilmoitusten perusteella. Lisäksi tutkimuksissa suoritettiin lisäselvitykset kellaritiloissa 084 sekä 088 hajujen paikantamiseksi. Tutkimuksissa todettiin fysiikka/kemia/biologia luokkien alueella lattiapinnoitteessa paikallisia kosteusvaurioita 2007 suoritettujen viemärimuutosten alueella. Lisäksi tiloissa todettiin maaperästä ilmayhteys sisäilmaan alapohjan ja seinärakenteiden liitoksista. Varastotilassa 084 todettiin betonilaatan alla mikrobivaurioitunutta muottilaudoitusta. Opetuskodissa todettiin mikrobivaurioita lattiapinnoitteen alla sekä vaatehuoltotilassa kosteusvaurioitunutta lattiapinnoitetta. Vuonna 2016 korjattiin opetuskodin ja vaatehuoltotilan lattiapinnoitteiden vauriota sekä tiivistettiin maaperäyhteydet sisäilmaan. Vuoden 2017 aikana on korjattu 10 luokkatilan lattiapinnoitteet sekä tiivistetty maaperän ilmayhteydet sisäilmaan. Korjausten aikana alapohjarakenteen liitoskohdissa havaittiin samanlaista valunerotuskaistaa kuin kellarikerroksessa. Valunerotuskaistaa poistettiin mahdollisuuksien mukaan ja sen päälle suoritettiin tiivistys. Korjausten aikana havaittiin myös ikkunoiden karmien kittauksissa sekä eristyksissä puutteita. Puutteet korjattiin lattiapinnoitteiden korjausalueelta. C-osan 1. kerroksen maanvastaiselta osalta n. 50-60% on korjattu tiivistämällä maaperäyhteydet ja uusimalla lattiapinnoite. C Rakenteissa olevien epäpuhtauksien merkitys rakennuksen käyttäjien terveydellisiin olosuhteisiin Mikrobiologisille epäpuhtauksille on useita erilaisia altistumis- ja tautimekanismeja, eikä kaikkia tunneta vielä riittävän hyvin. Siten sairastumisen syy-seuraussuhde on vielä epäselvä. Lisäksi mikrobikasvustosta vapautuvien mahdollisesti haitallisten yhdisteiden kirjo on erittäin laaja, ja tuotto riippuu kasvuolosuhteista. Tällä hetkellä ei voida asettaa sisäilman mikrobiologisille epäpuhtauksille terveysperusteisia raja-arvoja. Ei myöskään tiedetä, mikä on normaali mikrobipitoisuus. Esimerkiksi vanhassa hirsirakennuksessa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat eri tasoa kuin uudessa, kivirakenteisessa kerrostalossa. On kuitenkin selvää, että kosteus- ja homeongelmat ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja uuden astman syntyyn ja siksi kosteus- ja mikrobivauriot tulisi aina estää ja niihin liittyvä mahdollinen terveyshaitta poistaa. Toimenpidesuositukset ja niiden kiireellisyys perustuvat kokonaisuuteen arviointiin, jossa huomioidaan terveyshaitan esiintyminen, altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu sekä rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus. (Hyvärinen, 2014) Kohteessa todetuista kosteus- ja mikrobivaurioituneista valunerotuskaistoista sekä maaperästä voi päästä epätiiviiden rakenteiden kautta tulevien vuotoilmavirtausten mukana kulkeutumaan sisäilmaan mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua ja voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille sisäilmaan liitettyjä oireita. Rakennuksessa todettiin myös paikallisia puutteita ikkunoiden kittauksissa ja paikallisia kosteusvaurioita lattiapinnoitteissa. Puutteellisten ikkunakittauksen kautta ulkoseinärakenteen sisältä voi päästä
6 (11) epäpuhtauksia sisäilmaan. Lattiapinnoitteet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Molemmat tekijät voivat heikentää sisäilman laatua tiloissa ja voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille sisäilmaan liitettyjä oireita. Käytössä olleiden selvitysten ja kohdekäynnin perusteella riski tilojen käyttäjien haitalliseen altistumiseen sisäilmaston mikrobiepäpuhtauksille ja muille altisteille on mahdollista epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Em. altisteiden aiheuttamat oireet voivat voimistua erityisesti silloin, kun ilmanvaihto on riittämätön tai voimakkaasti alipaineinen. Lisäksi käyttöikänsä päässä olevista linoleum-pinnoitteesta todettiin aikaisemmin paikallisia kosteusvaurioita, jotka ovat myös riski tilojen käyttäjien haitalliseen altistumiseen mikrobiepäpuhtauksille ja muille altisteille. Aiemmin tehdyistä sisäilmakorjauksista kellarin alueelta on tähän mennessä oireiluilmoitukset selkeästi vähentyneet. Muista oireiluilmoitusalueiden isommista korjauksista on niin lyhyt aika, että korjausten vaikuttavuutta ei ole vielä voitu arvioida. n C-osa on tiivistetty ja lattiapinnoitteita uusittu n.50-60% yhteensä. Alapohjan kosteusteknisen toiminnan parantamiseksi 50%:lle C-osan maanvastaiselle alueelle on suunniteltu alapohjan alipaineistus, jotta maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus vähentyisi ja alapohja saataisiin alipaineiseksi sisäilmaan nähden. Alipaineistus on toteutettu n. 10% suunnitellusta alueesta. Ilmanvaihdon toimivuus on merkittävässä asemassa altisteiden kulkeutumisessa vauriorakenteista sisäilmaan. Tästä syystä rakenteiden tiiveyden lisäksi ilmanvaihto tulisi tasapainottaa tiivistystoimenpiteiden jälkeen. Arvio tehtävien toimenpiteiden riittävyydestä Arvio tarvittavien toimenpiteiden riittävyydestä perustuu edellä esitettyihin rakennuksesta oleviin kuntotutkimustietoihin, kohteessa tehtyihin havaintoihin, aikaisempiin korjauksiin sekä tällä hetkellä yleisesti käytössä olevilla sisäilmakorjaustoimenpiteillä saavutettaviin tutkitusti tiedossa oleviin hyötyihin. Tiivistyskorjaukset eivät poista altistelähteitä, vaan niillä pyritään estämään rakenne-epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Linoleum-pinnoitteiden korjaukset ovat käyttöikä-perusteisia ja mahdollisesti parantavat tätä myöten tilojen sisäilman laatua. Tiivistyskorjausten hallinta ja niihin liittyvät riskit Kohteen tiivistyskorjausten tavoitteena on estää todettujen vauriorakenteiden epäpuhtauksien kulkeutuminen vuotoilmavirtauksien mukana sisäilmaan. Tyypillisten vuotoilmavirtauskohtien (mm. ulkovaippa, rakenneliittymät ja läpiviennit) tiivistyskorjauksiin on olemassa useita erilaisia tuotteita. Tiivistämiseen voidaan käyttää esim. saumanauhaa, tiivistysmassaa, tiivistysteippiä, liimanauhaa, siveltäviä tai ruiskutettavia tuotteita jne. Käytettävät tuotteet tulee valita ko. kohteen tiivistystarpeisiin parhaiten soveltuvista tuotteista. Oikeiden tuotteiden valinta edellyttää kohteen tiivistystarpeiden
7 (11) kartoittamista eli selvitetään ilmavuotoreittien sijainnit, laajuus ja merkitys. Tämä edellyttää jo tehtyjen tutkimusten täydentämistä (esim. yläpohjan kunto) ja rakenteiden tuntemusta. Tiivistyskorjausten onnistumista sisäilmakorjauskohteissa ei tunneta vielä tarkasti, eikä tiivistyskorjausta pidetä ensisijaisena korjaustapana kosteusvauriokohteissa. Tiivistyskorjauksilla voidaan kuitenkin todistetusti estää ilmavirtausten mukana kulkeutuvien hiukkasmaisten ja hidastaa kaasumaisten epäpuhtauksien kulkeutumista, jolloin voidaan estää terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen syntyminen. Diffuusiolla rakenteiden tai rakennusmateriaalien läpi kulkeutuvien kaasumaisten epäpuhtauksien vaikutusta sisäilman laatuun ei vielä tunneta riittävästi. Myöskään mikrobiperäisten epäpuhtauksien kaikkia haitallisia yhdisteitä ja niiden ominaisuuksia ei tunneta, eikä niiden merkitystä sisäilman terveellisyyteen ja turvallisuuteen voida yksiselitteisesti tulkita. Tiivistystyöt tulee aina suunnitella juuri ko. kohdetta varten. Onnistunut tiivistyskorjaus vaatii huolellisen detaljitason suunnittelun, laadunvarmistuksen ja mallitöiden määrittelyn. Tiivistyskorjaussuunnittelu tulee tehdä yhdessä ilmanvaihtoteknisen suunnittelun kanssa. Tiivistystöiden toteutusta tulee valvoa laadunvarmistusmenetelmin (mallityöt, tiiveysmittaukset, opastus ja ohjaus). Iv-työt tulee suorittaa vasta tiivistystöiden jälkeen. Myös iv-töiden laatu tulee varmistaa (ilmamäärät ja painesuhteet). Rakennetekniset suunnitelmat koostuvat työselostuksesta sekä tarvittavista piirustuksista, joissa tiivistyskorjausten toteutustapa on määritelty tarvittavalla detaljitasolla. Suunnitelmissa määritetään purkutöiden laajuus, toteutustapa, materiaalit ja alustan valmistelu. Alustan tulee tyypillisesti olla riittävän tasainen, luja, puhdas liasta ja pölystä ja muista tartuntaa heikentävistä aineista. Alustan valmistelu edellyttää tyypillisesti pintamateriaalien poistamista, sillä tiivistyskorjaus onnistuu vain harvoin suoraan vanhojen pintojen päälle tehtynä (K. Laine 2014). Onnistunut korjaus edellyttää myös tehtyjen korjausten tietojen viemistä huoltokirjaan ja käyttäjien ohjeistusta sekä korjausten onnistumisen seurantaa mm. käyttäjäpalauttein ja olosuhdemittauksin. Katariina Laine on esittänyt julkaisussaan (Rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen sisäilmakorjausten yhteydessä, 2014) tiivistyskorjausten vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat seuraavasti.
8 (11) Ilmamäärien ja painesuhteiden hallinta ja siihen liittyvät riskit Ilmanvaihto on tärkeä osa tiivistyskorjauksia, sillä tiivistämällä rakenteita, vähennetään korvausilman määrää. Ilmanvaihtoa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena sen toimivuuden varmistamiseksi. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä, eikä ilmanvaihto jää paikallisesti riittämättömäksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että ilma vaihtuu kaikissa huoneissa ja huoneissa ilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Tämän lisäksi ilmanvaihdon on oltava riittävää siten, että suhteessa tilojen tavanomaiseen käyttöön, huoneilman kosteuskuormitus ei saa nousta niin suureksi, että siitä aiheutuu mikrobikasvun riskiä tai että huonetilan hiilidioksidipitoisuus nousee yli toimenpiderajan (Asumisterveysasetus, STM).
9 (11) Rakennuksen käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon tulee olla sellainen, että rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan ei aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Tämän lisäksi käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto ei saa aiheuttaa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin esimerkiksi korvausilman puutteesta syntyneen liiallisen alipaineisuuden vuoksi. Rakennuksen ylipaineisuus vaikuttaa mm. vuotoilmavirran suuntaan ja huoneilman kosteuden tiivistymisriskiin pinnoilla tai rakenteissa. Alipaineisuus puolestaan aiheuttaa rakenne-epäpuhtauksien kulkeutumista vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan. Ilmanvaihto tulee suunnitella ja säätää tasapainoon ulko- ja sisäilman välillä. Hetkellinen yli- tai alipaineisuus on mahdollista tuuliolosuhteista tai rakennuksen geometriasta johtuen. Linoleum-pinnoitteiden korjausten hallinta ja siihen liittyvät riskit Linoleum-pinnoitteiden korjaukset perustuvat niiden tekniseen käyttöikään ja niissä todettuihin paikallisiin kosteusvaurioihin oireiluilmoitusten alueella. Linoleum-pinnoitteet on asennettu pääosin vuonna 1997 edellisen peruskorjauksen aikaan. Fysiikka/kemia/biologia/maantieto luokkatiloihin asennettiin uusia kaivoja ja vesipisteitä vuonna 2007. Viemäri asennusten aikana tehdyt pinnoitukset on suoritettu liian kostealle alustalle, minkä vuoksi linoleum-pinnoitteet olivat kosteusvaurioituneet näillä alueilla. Käyttöikänsä loppupuolella olevat lattiapinnoitteet voivat pinnoitteen kulumisen ja jatkuvan siivouksen myötä kulua. Lattiapinnoitteen kulumisen myötä pinta hajoaa voi alkaa tuottaa kemiallisia päästöjä sisäilmaan. Linoleum-pinnoitteiden valmistuksessa käytetään esimerkiksi luonnon öljyjä (kuten pellavaöljyä), joka aiheuttaa materiaalille tyypillisen tuoksun. Monet vakavasti sisäilmaongelmaisissa kohteissa altistuneet voivat kokea ominaistuoksun ongelmalliseksi ja voivat oireilla sille. Lausunto korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta työskentelyolosuhteisiin Koulurakennukseen kohdistuvilla tiivistystoimenpiteillä ehkäistään alapohja- ja ulkoseinärakenteissa olevien mikrobiepäpuhtauksien sekä muiden mahdollisten epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Lisäksi lattiapinnoitteiden käyttöiän korjauksilla ehkäistään korjausvelkaa ja varmistutaan mahdollisten paikallisten kosteusvaurioiden poistamisesta. Asumisterveysasetuksen 20 :n (545/2015) ja Valviran laatiman asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaan mikrobeista johtuvana toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei
10 (11) ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Altistumista voidaan arvioida Työterveyslaitoksen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (2016) ohjeen mukaisesti neliportaisella asteikolla (haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen/mahdollinen/todennäköinen/erittäin todennäköinen). Altistumistodennäköisyyttä arvioidaan ensisijaisesti rakennus- ja taloteknisten kuntotutkimus- ja sisäilmastoselvitysten tulosten perusteella. Edellä esitettyjen suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä haitallinen altistumisolosuhde saadaan muutettua todennäköisestä epätodennäköiseksi, koska ilmayhteys rakenteissa olevien epäpuhtauksien ja sisäilman väliltä estetään tiivistystoimenpitein, mahdolliset paikalliset lattiapinnoitteiden vauriot poistetaan ja lisäksi rakennuksen painesuhteita muutetaan siten, että mahdollisissa epätiiveyskohdissa ilmavirtaus on alapohjarakenteisiin päin eikä huonetiloihin päin. Toimenpiteiden toimivuuden varmistamiseksi sisäilmaolosuhteita ja tilojen käyttäjien havaintoja ja kokemia oireita tulee seurata säännöllisesti. Seurantamittaukset ovat paine-eromittaukset sisä- ja ulkoilman välillä sekä sisä- ja alapohjarakenteen välillä sekä tiiveystarkastukset rakennuksen vaipparakenteiden osalta merkkiainekokeilla. Henkilöstön oireilua tulee seurata työterveyshuollon yksilö ja ryhmätason seurannalla. Käyttäjien havaintojen raportointiin tulee laatia yhteisesti sovittu käytäntö. Johtopäätös Koulurakennuksessa todetut sisäilmaan vaikuttavat tekijät ovat korjattavissa. Sisäilmakorjaukset vaativat onnistuakseen kaikkien sisäilmaan vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamista. Korjaukset vaativat tarkkaa detaljitason suunnittelua, ammattitaitoista toteutusta ja korjausten laadunvarmistusta suunnittelusta toteutukseen asti. Rakennuksen muissa korjauksissa tulee myös kiinnittää huomioita sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin.
11 (11) Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuussa 7.11.2017 Jukka-Pekka Kärki rakennusterveysasiantuntija VTT-C-1449-26-07 Miikka Kronqvist asiantuntija, RI Viitteet Asumisterveysasetus 545/2015 Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet, Valvira 2016 Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos 2016 Rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen sisäilmakorjauksissa, Katariina Laine 2014 Jakelu Jarmo Rantalainen, Orimattilan kaupunki Sisäilmatalo Kärki Oy, arkisto