Terveydensuojelujaosto OMAKOTITALON ASUMISKIELTO, SIPOO TERVSJST

Transkriptio

1 Terveydensuojelujaosto OMAKOTITALON ASUMISKIELTO, SIPOO TERVSJST Valmistelu ja lisätiedot: I kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Tiina Tiainen puh ja terveystarkastaja Paula Hänninen puh , etunimi.sukunimi(at)porvoo.fi Terveyshaittaepäily omakotitalossa, osoite * * * * * * * * * * * *, tuli vireille Porvoon ympäristöterveydenhuollossa talossa asuvan kiinteistönomistajan omasta aloitteesta. Terveystarkastaja tarkasti asunnon Tarkastuksella kiinteistönomistaja kertoi, että kohteeseen oli tilattu kuntotutkimus, jonka tulee suorittamaan Kodin Terveys / Ari Laamanen. Tämän johdosta sovittiin, että tarkastaja antaa lausuntonsa Laamasen raportin valmistuttua. Tarkastushetkellä huoneiston sisäilmassa ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa poikkeavia hajuja eikä asunnon sisäpuolisissa rakenteissa ollut nähtävissä mikrobi- tai kosteusvaurioon viittaavia muutoksia. Pintakosteusmittarilla (Gann) mitattaessa pesuhuoneen suihkutilasta seinän alaosassa havaittiin korkeampia lukemia vertailupintaan nähden. Kodin Terveys / Ari Laamasen päivätyn kuntotutkimuksen (liite 1) mukaan kulmamakuuhuoneen ulkoseinän alajuoksun etuosassa havaittiin korkeita kosteusarvoja piikkimittarilla sekä silmin havaittavaa kosteutta, ja alajuoksun etuosan alapinnasta sekä sisäverhouslevyn alareunasta otetuissa materiaalinäytteissä todettiin suoraviljelymenetelmällä selvä mikrobikasvu. Myös alapohjan betonilaatassa havaittiin suuntaa-antavalla pintakosteustunnistimella kohonnutta kosteutta. Olohuoneen ja työhuoneen parketin askeleristeen alta mitattu suhteellinen kosteus (RH%) oli tutkimuksen mukaan korkeampi kuin sisäilman suhteellinen kosteus ja lattian askeleristeestä otetuissa materiaalinäytteissä (2 kpl) todettiin suoraviljelymenetelmällä selvä mikrobikasvu. Lisäksi merkkiainekokeessa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja alapohjan kautta sisäilmaan sekä ilmavuotoja vaipparakenteiden läpivientien ja liittymien kautta. Terveystarkastaja antoi lausunnon (nro , liite 2) kuntotutkimuksen perusteella. Lausunnossa todettiin kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella esiintyvän terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta, joka tulee korjata lausuntoon täydennettiin terveystarkastajan tekemät havainnot asunnosta.

2 Kiinteistön omistajan asiamies lähetti sähköpostilla rakentajan (Intep Oy) Finspector Oy:llä teettämän, päivätyn asiantuntijalausunnon (liite 3). Samalla hän toimitti niin ikään rakentajan teettämän Tero Viinikan (LVI-INS. Amk 2006) raportin ilmanvaihdon toimivuuden tarkistuksesta, joka on päivätty (liite 4). Finspector Oy:n lausunnon mukaan askeläänieristeestä otetuissa kahdessa materiaalinäytteessä ei havaittu merkittäviä viitteitä mikrobivauriosta. Ulkoseinän alajuoksusta otetuissa kolmesta materiaalinäytteestä kahdessa todettiin viitteitä mikrobivauriosta. Suuntaa antavalla pintakosteustunnistimella ei havaittu merkkejä kohonneesta kosteudesta betonilaatassa. Askeläänieristeen alla todettiin 71,4 75,5 %:n suhteellisia kosteuksia, mikä raportin mukaan kuvaa betonin pinnan suhteellista kosteutta. Arvoa ei raportin perusteella voi suoraan verrata sisäilman suhteelliseen kosteuteen. Tero Viinikan raportin mukaan tuloilmasuodatin oli laitteen alkuperäistä suodatinta tiheämpi ja tuloilma todettiin paine-eromittaukseen perustuvassa ilmanvaihdon mittauksessa erittäin heikoksi. Viinikka arvioi talon olleen mittaushetkellä 77 % alipaineinen. Tuloilmasuodatin vaihdettiin alkuperäiseen malliin ja paine-ero palautui raportin mukaan normaaliksi. Kiinteistön omistaja ilmoitti sähköpostitse (liite 5), että toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi ei ole ryhdytty. Omistajan ilmoituksen mukaan he ovat muuttaneet talosta pois Kiinteistön omistaja toimitti Ari Laamasen täydennetyn tutkimusselostuksen (liite 1), jossa oli mukana lisätutkimukset Tutkimusselostuksen perusteella ilmanvaihdon ilmamäärät olivat pienemmät ja asunnon alipaineisuus jonkin verran suurempi, kun mittaus tehtiin vakiosuodattimen päälle asetetun paksumman tuloilmasuodattimen kanssa. Ulkoseiniin tehdyistä rakenneavauksista otetuissa viidessä materiaalinäytteessä todettiin selvä mikrobikasvu ja askeläänieristeestä otetuista materiaalinäytteistä neljässä todettiin selvä mikrobikasvu ja yhdessä epäily mikrobikasvusta myös rakentajan asiamies toimitti edellä mainitun Finspector Oy:n asiantuntijalausunnon. Kiinteistönomistaja vaati kirjallisesti (liite 6) ympäristöterveydenhuoltoa määräämään omakotitalonsa asumiskieltoon ja osoittamaan talossa havaittujen vaurioiden korjausmääräyksen rakentajalle. Terveystarkastaja pyysi lisäselvityksiä Kodin terveys /Ari Laamaselta ja Finspector Oy:ltä (liitteet 7 ja 8). Ari Laamanen vastasi

3 lisäselvityspyyntöön (liite 9) saapui Finspector Oy:n vastaus (liite 10) terveystarkastajan lisäselvityspyyntöön saapui LVI-asiantuntija Tero Viinikan vastaus lisäselvityspyyntöön (liite 11). Terveystarkastaja kehotti (pöytäkirja nro , liite 12) kiinteistönomistajaa selvittämään ja korjaamaan todetut kosteus- ja mikrobivauriot sekä toimittamaan ympäristöterveydenhuoltoon kirjallisen selvityksen toimenpiteistä ja toimenpiteiden aikatauluista mennessä. Kehotuksen mukaan kiinteistönomistajan tuli selvittää askeläänieristeessä sekä ulkoseinissä todettujen mikrobikasvustojen syyt ja laajuus sekä korjata vauriot ja niiden aiheuttaja. Lisäksi kiinteistönomistajan tuli varmentaa pesuhuoneen seinien pintakosteushavainnot rakennekosteusmittauksin. Kehotus kohdistettiin kiinteistönomistajalle, koska terveydensuojelulain 27 :n mukaan haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, ja koska terveydensuojelulain 27 :n esitöiden (HE 76/2014) mukaan terveydensuojeluviranomainen ei selvitä rakennuksen takuuaikana, kuka on vastuussa mahdollisesta rakennusvirheestä. Tällaisissa tapauksissa velvoite osoitetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle, joka puolestaan voi kääntyä rakentajan tai rakennuttajan puoleen. Kiireellistä asumiskieltoa ei määrätty, koska terveydensuojelulain mukaisia perusteita määräykselle ei ollut. Kiinteistönomistajaa informoitiin tarkastuspöytäkirjassa oikeudesta saada halutessaan asiasta valituskelpoinen päätös sekä tiedotettiin mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa. Kiinteistönomistaja toimitti vastineen korjauskehotukseen (liite 13). Vastineessa kiinteistönomistaja esittää, että korjausvastuu on kokonaisuudessaan rakentajayhtiöllä. Kiinteistönomistaja ei vastineen mukaan voi noudattaa annettua selvitys- ja korjauskehotusta taloudellisista syistä sekä keskeneräisestä ao. kiinteistön kauppaan liittyvästä oikeuskäsittelystä johtuen. Alustavan tiedon mukaan kestää noin vuoden ennen kuin asia käsitellään käräjäoikeudessa. Kiinteistönomistaja vaati vastineessaan korjaamaan myös korjauskehotusta ilmansuodattimen vaihdon ja alipaineisuuden osalta sekä viranomaista ottamaan kantaa siihen, onko kiinteistö nykyisessä kunnossa asumiskelpoinen perheelle. Liitteet 1. Kodin Terveys tutkimusselostus nro , jatkotutkimukset ja Terveystarkastajan lausunto nro (korjattu ) 3. Finspector Oy:n asiantuntijalausunto

4 4. Tero Viinikan (LVI-INS. Amk 2006) raportti ilmanvaihdon toimivuuden tarkistuksesta Kiinteistönomistajan sähköpostiviesti Kiinteistönomistajan sähköpostiviesti Terveystarkastajan lisätietopyyntö Ari Laamaselta 8. Terveystarkastajan lisätietopyyntö Finstpector Oy:ltä 9. Ari Laamasen vastaus lisätietopyyntöön Finspector Oy:n vastaus lisätietopyyntöön LVI-asiantuntija Tero Viinikan vastaus lisätietopyyntöön Terveystarkastajan korjauskehotus nro , Kiinteistönomistajan vastine Asiaa koskeva lainsäädäntö: Terveydensuojelulaki (763/1994 & muutokset) 1.2 : Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä : Jos asunnossa esiintyy hajua, mikrobeja, pölyä, kosteutta tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä : Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi : Jos terveyshaittaa ei voida korjata eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon käyttöä : Määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

5 Asumisterveysasetus (545/2015) 20 : Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Asunnossa todetut mikrobivauriot ja ylimääräinen kosteus rakenteissa ovat terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta, joka tulee korjata. Toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on lain mukaan ryhdyttävä viipymättä. Koska terveystarkastajan tarkastuksella ei ollut havaittavissa mitään aistinvaraisia merkkejä laajoista kosteus- ja mikrobivaurioista sekä koska tehty ilmanvaihtosuodattimen vaihto on vähentänyt asunnon alipaineisuutta ja siten myös epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan, eivät todetut terveyshaitat ole terveydensuojelulain tarkoittamalla tavalla ilmeisiä ja välitöntä vaaraa aiheuttavia. Näin ollen perusteita kiireelliselle asumiskiellolle ei ole. Terveydensuojeluviranomainen voi kuitenkin määrätä asumiskiellon, jos todettua terveyshaittaa ei voida korjata. Kiinteistön omistaja on ilmoittanut, ettei taloudellisista syistä ja keskeneräisestä oikeuskäsittelystä johtuen voi korjata asunnossa todettuja terveyshaittaa aiheuttavia puutteita. Asumiskiellon määrääminen on perusteltua asukkaiden suojaamiseksi, kun on syytä olettaa, että terveyshaittojen korjaus viivästyy vuosilla. Asumiskielto voidaan purkaa, kun terveyshaittaa aiheuttavat puutteet on korjattu. TSJ: Terveydensuojelujaosto määrää osoitteessa * * * * * * * * * * * * * * * * * *, Sipoo olevan omakotitalon asumiskieltoon lukien. Asumiskiellon purkamiseksi tulee kiinteistön omistajan ennen korjaustyöhön ryhtymistä esittää kylpyhuoneen seinän rakennekosteusmittausten tulokset sekä suunnitelmat asunnon lattia- ja ulkoseinärakenteissa todettujen mikrobivaurioiden sekä tarvittaessa kylpyhuoneen seinärakenteen kosteusvaurion korjaamiseksi siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa asunnossa. Asumiskieltoa on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta.

6 Päätös lähetetään tiedoksi Sipoon kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.