TAKAHARJULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TAKAHARJULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, Luonnos TAKAHARJULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS TILALLA 740-578-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 18.10.2017

2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE LOKAKUUN 18. PÄIVÄNÄ 2017 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA TAKAHARJULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Vihtarin kylään tilalle 740-578-2-3 Asemakaavalla muodostuvat: Takaharjulan ranta-asemakaavan kortteli 2 sekä maa- ja metsätalous- ja tiealueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 S-posti: arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 17.11.2017 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx ( xx) Kaava-alueen sijainti: Kaava-alueet sijaitsevat Savonlinnan kaupungin Vihtarin kylässä n. 18 kilometriä Savonrannan taajamasta pohjoiseen. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Takaharjulan ranta-asemakaavan muutos. Tarkoitus: Tarkoituksena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että RA -lomarakennuspaikka siirretään jyrkähköltä pohjoisrinteeltä tasaisemmalle länteen suuntautuvalle alueelle.

3 Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 7,3602 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 0,6076 ha, jolla rakennusoikeutta 150 kem². Maa- ja metsätalousaluetta (M) on n. 6,3464 ha. Tiealuetta on n. 0,4062 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava määräyksineen 3. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta 1:5000 ja määräykset

4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Ranta-asemakaavan muutos 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 6 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 6 2.2.1 Rakennettu ympäristö 6 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 7 2.2.3 Väestö ja työpaikat 7 2.2.4 Ympäristökuormitus 7 2.3 Maanomistus 7 2.4 Suunnittelutilanne 7 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 9 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 9 3.3 Kaavan tavoitteet 9 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 9 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 10 4.1 Kaavan rakenne 10 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 10 4.3 Korttelialueet 10 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 10 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 10 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 11 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 12 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 12 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus 12 5.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään 13 5.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 13 5.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 13 5.6 Vaikutukset luonnon ympäristöön 13 5.7 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin 13 5.8 Vaikutukset elinympäristöön 14 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 14

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan muuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavoituspäällikkö on päätöksellään 19.9.2017 (30 ) päättänyt käynnistää Takaharjulan ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Luonnos on nähtävillä 18.11.- 18.12.2017. Ehdotus on nähtävillä xx.xx.2018. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. 1.2 Ranta-asemakaavan muutos Suunnittelualueen muodostaa Vihtarin kylässä tila 740-578-2-3. Kaavan käynnistämispäätöksen aikaan tila oli lohkomaton ja kuului tilaan 740-578-2-60. Lohkominen suoritettiin 25.9.2017 ja tilan rekisterinumeroksi tuli 740-578-2-3. Rakentamisaluetta on loma-asuntojen korttelialueita (RA) 0,6076 ha. Tiealuetta on 0,4062 ha. Maa- ja metsätalousaluetta (M) on 6,3464 ha. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 7,3602 ha. 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Leivo-järven rannalla Ristilahdentien päässä sen länsipuolella. Alueelle 11.5.2001 vahvistetun ranta-asemakaavan jälkeen muutosalueilla ei ole tapahtunut rakentamista.

6 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat metsäisiä. Korttelin 2 alueella metsämaasto on vanhempaa mustikkatyyppistä sekametsää. Rantavyöhykkeellä esiintyy jossain määrin lehtipuustoa. Koko suunnittelualueelle on tunnusomaista maaston vaihtelevuus. Alimmat kohdat ranta-alueella ovat +84,4 metriä mpy ja ylimmät 115 metriä mpy eli korkeuserot alueen sisällä ovat lähes 30 metriä. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu Leivo -järveen. Korttelialueen ranta on kova ja karuhko. Kaava-alueen lounaan puoleinen Ristilahti on osin soistunut ja runsaasti kaislottunut. Kasvillisuus Suunnittelualueen metsät ovat peittoisaa vanhempaa havumetsää ja sekametsää. Johtopäätökset: Luonnon monimuotoisyyden kannalta kaava-alueen merkittävimmät kohteet ovat Ristilahden osin soistunut ja runsaasti kaislottunut lounaisranta sekä sen eteläpuolella Leivo -järvelle avautuva kallio ja jyrkkä rinne. Rakennuspaikka siirretään vastaavanlaiselle sekametsä -alueelle kuin se on voimassa olevassa kaavassa ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden ulkopuolella. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen koillispuolella (vastarannalla) yli 300 metrin päässä ja kaakkoispuolella 250-350 metrin päässä on loma-asuntoja ja omakotitaloja. Tie alueelle on tehty. Alueilla ei ole vesi- eikä viemäriverkostoa.

7 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.3 Väestö ja työpaikat Kaavamuutosalue on rakentamaton. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa sopimusalueella ei ole merkintöjä. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.

8 Savonrannan rantayleiskaava Ote Savonrannan rantayleiskaavasta Alueella on voimassa 4.2.2004 vahvistettu rantayleiskaava. Rantayleiskaavassa sopimusalue on merkitty rantakaavoitettavaksi alueeksi. Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 11.5.2001 vahvistettu ranta-asemakaava (Liite 2). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaista karttaa, joka on Insinööritoimisto Heikki Rautiaisen laatima. Pohjakartta on muutettu skannaustekniikalla sähköiseen muotoon. Pohjakartan on hyväksynyt kaupungin kiinteistöinsinööri yleisellä päätöksellä 25.9.2017 (30 ).

9 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Maanomistajan aloitteesta ja kaavoituspäällikön päätöksestä käynnistää rantaasemakaavan muuttaminen alueella olevan RA -rakennuspaikan osalta. Rantakaava-alueen rakennusoikeus ei tule lisääntymään. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla ja Savonrannan yhteispalvelupisteessä sekä internetsivulla www.savonlinna.fi /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että tilan RA- loma-asunnon rakennuspaikka siirrettäisiin jyrkähköltä pohjoisrinteeltä tasaisemmalle länteen suuntautuvalle alueelle. 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

10 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne ei merkittävästi muutu voimassa olevaan kaavaan nähden. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisina. 4.3 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA -kortteliin saa rakentaa loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 150 m². Maa- ja metsätalousalueet (M) Muilta osin suunnittelualue on M -aluetta. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtava Ristilahdentie on tehty. Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Kuivakäymälä varustetaan vettä läpäisemättömällä säiliöllä. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten rakennetaan saostuskaivo ja imeytyskenttä ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita.

11 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset RA Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-a m² suuruisen 1½ -kerroksisen loma-asunnon sekä sen yhteydessä olevan tai erillisen enintään 25 k-a m² suuruisen ja katetulta pohjapinta-alaltaan enintään 30 m² suuruisen saunarakennuksen. Lisäksi saa kullekin rakennuspaikalle rakentaa yhden talousrakennuksen ja käymälän, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 25 k-a m². Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 150 k-a m². M Maa- ja metsätalousalue. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. 3 metriä sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin ja alueen raja. 2 Korttelin numero. RISTILAHDENTIE I I u ½ Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Katu. Yleiset määräykset: Rakennusten ja laitureiden tulee olla sijoittelun, koon ja muodon puolesta ympäröivään luontoon sopeutuvia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivujen ja vesikattojen tulee olla väritykseltään tummasävyisiä, maaston väreihin sulautuvia. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojaava puusto tai pensaisto. Rakennuspaikoilla olevat maisemallisesti merkittävät puut tulee säilyttää. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen (mahdollisen parven korkeus alle 1,6 metriä) saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.

12 Vesikäymälävedet tulee johtaa umpisäiliöön. Rakennettaessa kuivakäymälä, on se varustettava vettä läpäisemättömällä säiliöllä ja sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta ja 10 metrin päähän viereisen rakennuspaikan rajasta. Kuivakäymäläjätteet on jälkikompostoitava ennen hyötykäyttöä lannoitteena. Käymäläjätteiden maahan hautaaminen tai nesteosan maahan kaataminen kasvukerroksen alapuolelle on kielletty. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Vesikäymälävedet on johdettava umpisäiliöön ja harmaat jätevedet on käsiteltävä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä syntyviä jätevesiä koskeva suunnitelma on esitettävä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen jätevesien käsittelylaitteiden rakentamista. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä tulee noudattaa, mitä jätelaissa ja Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä on säädetty. yk -merkinnällä kadut, ajoyhteydet ja lähivirkistysalueet kuuluvat maanomistajalle. 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 16.10.2017 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus - vaikutukset maa- ja kallioperään - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon - vaikutukset luonnonympäristöön - vaikutukset luonnonmonimuotoisuuteen ja luontokohteisiin - vaikutukset elinympäristöön 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Rakennuspaikkojen määrä ei kaavamuutoksella lisäänny. Rakennuspaikan siirto ei lisää rakennusoikeutta eikä rakennuspaikan rantaviivan pituutta. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan.

13 5.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai tehdään kuivakäymälä virtsan talteenotolla. Sauna- ja pesuvedet imeytetään, mikä on oikein tehtynä tehokas tapa vähentää vesistöön joutuvien ravinteiden määrää. Pesutavat ja pesuaineiden valinta vaikuttavat huomattavasti päästöjen määrään. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. 5.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta ympäristön rakennuskantaan. Rakentamisen tulee sopeutua ympäristöön (kaavamääräys). Rakennusten ulkonäkö tarkentuu rakennuslupavaiheessa, kun rakennuksia lopullisesti suunnitellaan. 5.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Ristilahdentie tulee tontin rajalle. Jätevedet käsitellään ympäristönsuojeluviranomaiset ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. 5.6 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavamuutoksen myötä luonnontilainen alue ei vähene. Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. Virkistyskäytön kannalta alueella ei ole merkittävää yleistä arvoa. 5.7 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Luonnonsuojeluohjelman kohteet Muutosalue ei ole Natura-alueella.

14 Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Ristilahden osin soistunut ja runsaasti kaislottunut lounaisranta sekä sen eteläpuolella Leivo -järvelle avautuva kallio ja jyrkkä rinne on huomioitu kaavan sisällössä, vaikka ne eivät ole varsinaisia suojelukohteita. Yhteenveto Ranta-asemakaavan voidaan tämän arvion perusteella katsoa ottavan riittävästi huomioon kaava-alueen luontoarvot. Luonnon, maiseman ja geologisten kohteiden ominaispiirteet tulevat alueella säilymään ja luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet on huomioitu kaavassa riittävästi. Kaava ei vaaranna alueen nykyisen lajiston elinolosuhteita, vaan sillä on mahdollisuus säilyä alueella pidemmälläkin aikavälillä. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä kaava edistää siinä määrin, kuin on mahdollista ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevalla ja ekologisesti tarkasteltuna suhteellisen pienialaisella alueella. 5.8 Vaikutukset elinympäristöön Kaava-alueen ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää ympäristön asukkaiden viihtyisyyttä. Lähialueen asukkaiden virkistysalueiden käyttömahdollisuudet pysyvät ennallaan. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa