Ympäristölupayksikkö Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 9.3.2004 1999Y0168-131 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen laajennettavassa eläinsuojassa. Vesa Seppä Sävintie 1100 38510 Suodenniemi Seppä RN:o 1:14 Suodenniemen kunnan Sävin kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 27.10.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyjä lupia. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Pirkanmaan seutukaavassa alue on luokiteltu luonnonolosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokkaaksi maa- ja metsävaltaiseksi alueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 840 euroa Eläinsuoja sijaitsee Suodenniemen kunnan Sävin kylässä tilalla Seppä RN:o 1:14. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa runsaat 100 metriä. Lähin vesistö on Sävijärvi, jonne matkaa eläinsuojasta vesiuomia myöden on noin 700 metriä. Nykyisessä eläinsuojassa on tilaa 46 lypsylehmälle, 20 hieholle, 30:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle ja kolmelle lihanaudalle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on tilaa 98 lypsylehmälle, 47 hieholle, 60:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle ja kolmelle lihanaudalle. Lannan poisto perustuu kokonaisuudessaan lietelantajärjestelmään. Lietelanta varastoidaan vanhoissa alta päin täytettävissä 1650 m 3 :n lietelantasäiliöissä ja rakennettavassa lietesäiliössä. Lietekuilujen tilavuus on yhteensä 500 m 3 :ä. Säiliöt ovat kattamattomia. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 105 hehtaaria, josta omaa on 44 hehtaaria, vuokrapeltoa 19 hehtaaria ja sopimuspeltoa 42 hehtaaria. Lanta levitetään ainakin toistaiseksi ns. hajalevityksenä. Tuorerehu (1200 t/a) valmistetaan esikuivattuna kahteen katettuun laakasiiloon. Vanha siilo on varustettu 3 m 3 :n umpisäiliöllä. Uuteen siiloon rakennetaan pumppukaivo, josta neste pumpataan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan rakennettavaan panosperiaatteella toimivaan puhdistamoon. Kaikki lehmät ja hiehot saavat kesällä olla vapaasti sisällä/ulkona. Vasikoita ulkoilutetaan tarvittaessa. Laidunala on noin 8 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet pääsevät vapaasti sisälle juomaan. Lisäksi navetan ulkoseinustalla on juomapaikka. Ulkoruokintaa ei ole järjestetty. Tilalla on mittarilla varustettu 5 000 litran polttoainesäiliö. Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 0,5 t/a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, vanhat loisteputket ja akut toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. Muovijäte toimitetaan Pirkanmaan jätehuoltoon. Pilaantunut rehu on ilmoitettu kompostoitavan. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Sävintielle. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 18.12.2003-16.1.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Suodenniemen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Paikallissanomissa 17.12.2003 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 11 asianosaiselle. 2
Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Suodenniemen kunnanhallitukselta ja Suodenniemen ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Suodenniemen kunnanhallitus on 13.1.2004 päivätyssä lausunnossaan mm. todennut, että ko. maatila sijaitsee haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa mitään kunnallisia rakennuskaavoja. Voimassa olevassa Pirkanmaan seutukaavassakaan ei ole asetettu rajoituksia ko. elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kyseisellä alueella, vaan alue on luokiteltu luonnonsuhteiltaan ja maisemiltaan arvokkaaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Lisäksi kunnanhallitus on todennut, että suunniteltu elinkeinotoiminta soveltuu hyvin ympäristöönsä ja mahdolliset haittatekijät on hakemuksessa huomioitu riittävästi. Kunnanhallitus ilmoitti puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä. Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystoimen ja vanhushuollon kuntayhtymän hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 7.1.2004 todeten, että kuntayhtymän hallitus ympäristönsuojelulautakunnan tehtäviä hoitavana viranomaisena on toimivaltainen viranomainen tässä asiassa. Hallitus on päättänyt hyväksyä terveystarkastaja Kaija Ekosen asiasta laatiman lausunnon. Lausunnossa on edellytetty mm. jätevesien käsittelyä koskevan tarkemman tiedon esittämistä lupaviranomaiselle ja suositeltu lantavarastojen kattamista joko kiinteällä tai kelluvalla katteella. ( ) on toimittanut ympäristökeskukselle muistutuksen, jossa todetaan ( ) ja Sepän kiinteistöjen rajalle kaivettuun salaojaan johdettavan jätevesiä, jotka purkautuvat ( ) kiinteistöllä kulkevaan laskuojaan aiheuttaen ojan täyttymistä vaahtopäisellä pahalle haisevalla lietevedellä. Muistutuksessa vaaditaan, että Vesa Sepän karjatilalle rakennetaan puhdistamo, jotta haittavaikutukset saadaan poistettua. Nykyiset haitat on vaadittu korjattaviksi. Lisäksi on edellytetty kuormituksen vaikutuksen selvittämistä Sävijärven rehevöitymiseen ja kuormituksen syyn selvittämistä (esim. vuotaako lietesäiliö). Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on 23.1.2004 lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen em. lausunnoista ja muistutuksesta. Vesa Sepän 26.1.2004 antamassa vastineessa on katsottu, että lietevesi ei voi tulla lietesäiliöstä. Säiliön saumojen tiiveyttä on seurattu silmämääräisesti useasti eikä vuotoa ole havaittu sateisinakaan aikoina. Vastineessa on esitetty seuraavia syitä mahdolliseen "lieteveden" tulemiseen laskua u- kon päästä: -asuinrakennuksen likakaivosta tuleva jätevesi menee ko. ojaan, -maitohuoneen ym. tilojen jätevedet menevät navetan nurkalla olevaan likakaivoon, mistä ne pumpataan lietekouruun. Pumpun toiminnassa on ollut toisinaan häiriöitä, jolloin jätevesi on päässyt ylivuotoputkea pitkin salaojaan, 3
VIRANOMAISEN RATKAISU - kaksi kuivaa kesää, jolloin em. jätevesien määrä suhteessa laskuaukosta tulevaan veden määrään on suuri. Navetan laajennussuunnitelmaan sisältyy puhdistamon rakentaminen jätevesille. Muiltakin osin hakija lupautuu suorittamaan kaikki toimenpiteet, jotka ympäristökeskus tulee ympäristöluvassa vaatimaan. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla 18.2.2004 suoritetussa tarkastuksessa. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Vesa Sepälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Suodenniemen Sävin kylässä tilalla Seppä RN:o 1:14. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa 98 lypsylehmää, 47 hiehoa, 60 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä ja kolme lihanautaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Laajennusosa on sijoitettava ja mitoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutukseen ( ) lausunnossaan esittämään lietesäiliöiden kattamista koskevaan suositukseen ympäristökeskus toteaa, että nautaeläinten lietesäiliöiden kattamisesta ei ole katsottu saatavan kattamisen kustannuksia vastaavaa hyötyä. Naudan lietelanta muodostaa nopeasti hajua pidättävän kuoren. Lietesäiliöistä aiheutuvan hajuhaitan on arvioitu jäävän tyhjennys- /sekoitusaikoja lukuun ottamatta vähäiseksi. Kattaminenkaan ei tällöin kovin tehokkaasti hajuhaittoja poista. Näin ollen lietesäiliön täyttäminen alta päin on katsottu riittäväksi toimenpiteeksi säiliöistä aiheutuvan hajuhaitan estämiseksi. ( ) vaatimus puhdistamon rakentamisesta tilalle on perusteltu. Puhdistamon rakentamiseen onkin sitouduttu sekä lupahakemusasiakirjoissa että Vesa Sepän vastineessa. Toisena vaihtoehtona olisi ollut eläinsuojan pesu- ja muiden jätevesien johtaminen lietesäiliöön. Mahdollisesti tähän mennessä karjasuojasta aiheutuneet haitat korjautunevat kuormituksen loputtua itsestään tai sitten tarvittavista toimenpiteistä on sovittava tai päätettävä erikseen. Häiriötilanteissa karjasuojasta tapahtuneen kuormituksen vaikutuksen selvittäminen Sävijärveen on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan jälkikäteen vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Muiden jätevesien vaikutuksen selvittäminen on tähän lupahakemusprosessiin kuulumaton asia. 4
Lupamääräykset Muistutus ja lausunnot on muilta osin otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsema t- tomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta varastoidaan vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa 3520 m 3 :n tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) ma i- nittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavan lietesäiliön salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskukselle. Salaoja tulee varustaa näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lietesäiliöt tyhjennetään perusteellisesti vuosittain. 3. Tuorerehun puristenesteet tulee kerätä talteen ja hyödyntää asianmukaisesti lannoitteena pellolla. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa tai kompostoitava sellaisissa olosuhteissa, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet käsitellään asianmukaisesti toimivassa puhdistamossa niin, että puhdistusteho orgaanisen aineen osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Em. puhdistustehot lasketaan todellisista puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän veden pitoisuuksista. Jätevesien käsittely on toteutettava ennen laajennusosan käyttöönottoa. Jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Puhdistamon tehon ja toiminnan tarkkailu on suoritettava ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia, jotta kulkuväylälle kerääntyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantu- 5
misvaaraa ei synny. Jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (noin 85 hehtaaria). Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa hava i- taan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä, -tiedot mahdollisista lannan vastaanottosopimuksista todellisine toimitettuine lantamäärineen, -tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, 6
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristö- haittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Tilavuudessa voidaan ottaa huomioon laidunnuksen vaikutus varastointitarpeeseen. Tässä tapauksessa edellytetyssä 3520 m 3 :n lietetilavuudessa on otettu laidunnus huomioon niin, että ilmoitetulle kahdeksan hehtaarin laitumelle voidaan sallia enintään 216 kg:n fosforikuormitus vuodessa (27 kg/ha/a). Tämä vastaa runsaan kuukauden laidunnusaikaa hakemuksen mukaiselle lypsylehmä- ja hiehomäärälle. Näin ollen perusteita suurempaan laidunvähennykseen ei ole. Vuoden varastointiaikaa vastaavilla varastoimistiloilla turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteis sa. Tilavuuteen hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Mahdollisessa vuototilanteessa 7
säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta- ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös esikuivatusta rehusta ja tämän vuoksi nesteen talteenottoon on varauduttava. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehdossa määrätyt käsittelyvaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen (542/2003) haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksista. Määräyksellä suunnitelman esittämisestä ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista halutaan varmistaa puhdistamon asianmukaisuus tarkoitukseensa. Puhdistamon toiminnan valvonta edellyttää vähintään puhdistamon asianmukaista käyttötarkkailua. Ympäristökeskuksen määräyksen mukaisella tarkkailuvelvoitteella on haluttu varmistaa tarkkailun tarkoituksenmukaisuus ja mahdollisuus joustavaan tarkkailun muuttamiseen tarvittaessa. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitus riski. Fosforilanno i- tuksen enimmäistaso karjanlannalla on noin 27 kg fosforia/hehtaari vuodessa. Lupahakemuksessa mainittu kahdeksan hehtaarin laidunala riittää lupahakemuksen mukaiselle lypsylehmä- ja hiehomäärälle vain noin 1,2 kuukaudeksi täysiaikaista laidunnusta. Jaloittelutarhoihin samoin kuin lypsykarjan kulkuväyliin laitumelle liittyy maaperän ravinnepitoisuuksien merkittävä nousu. Tästä saattaa aiheutua vesien pilaantumista/ pilaantumisuhkaa. Tästä johtuen jaloittelualueiden ja kulkuväylien valumavesiin ja lannan poistomahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaehdolla on haluttu mahdollistaa jaloittelutarhan rakentaminen luvan voimassaoloaikana. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kah- 8
deksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tule ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupaehdossa on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuha i- tan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 9
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähe n- tää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata la i- toksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2014 mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 51-57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 7, 16-19, 21, 23, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetukset ( 931/2000 ja 542/2003) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset (1022/2000, 6/2001, 100/2001) 10
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan 1.1.2004. Hakemus on tullut vireille 27.10.2003. Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Ympäristöpäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Suodenniemen kunnanhallitus Suodenniemen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Suodenniemen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 11