PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y

Transkriptio

1 Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon ja lihantuotannon harjoittaminen laajennettavassa eläinsuojassa. Veikko Paavilainen Tourunkulmantie Nuutajärvi Saarikko RN:o 1:510 Urjalan kunnan Nuutajärven kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyjä lupia. Kysymyksessä oleva maatila sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 1200 euroa Eläinsuoja sijaitsee Urjalan kunnan Nuutajärven kylässä tilalla Saarikko RN:o 1:510. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 150 metriä. Lähin vesistö on Nuutajärvi, jonne matkaa laajennettavasta eläinsuojasta on vesiuomia myöden noin kaksi kilometriä. Nykyisessä eläinsuojassa on tilaa 63 lypsylehmälle, 35 hieholle ja 25 nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Laajennus toteutetaan kolmessa vaiheessa.

2 Vaihe 1. Eläinsuojassa on tilaa 107 lehmälle, 70 hieholle ja 40:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Suunniteltu laajennusvaihe kaksi on pohjan osalta rakennettu ja toimii tässä vaiheessa lantalana (16 m x 72 m x 1,3 m). Eläinsuoja toimii lietelantaperiaatteella. Lietelanta imeytetään lantalassa turpeeseen ja olkisilppuun. Rakennelma on varustettu 60 m 3 :n kaivolla. Neste siirretään kaivosta tarvittaessa olemassa olevaan 830 m 3 :n virtsakaivoon. Maitohuonevedet johdetaan vuonna 1995 rakennettuun noin 70 m 2 :n lantalaan, joka on varustettu noin 4 m 3 :n virtsakaivolla ja 1,6 metrin reunuksilla. Hiehoja laidunnetaan kolme kuukautta vuodessa. Laidunala on kahdeksan hehtaaria. Järjestettyä ruokintaa ei ole. Säilörehu valmistetaan terästorniin (2 500 t/a). Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 201 hehtaaria, josta omaa on noin 63 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 34 hehtaaria ja sopimuspeltoa noin 104 hehtaaria. Lanta levitetään pääosin kasvustoon (lietelanta letkulevittimellä, kuivalanta pystykelalevittimellä). Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (kuivuri litraa, konehalli litraa). Kuolleet eläimet toimitetaan käsittelyyn Honkajoki Oy:lle. Muovit, jäteöljy, akut, vanhat loisteputket ja metalliromu toimitetaan asianmukaiseen keräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään peltoon. Vaihe 2. Eläinsuojassa on tilaa 175 lypsylehmälle, 70 hieholle ja 60:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Laajennus toteutetaan rakentamalla lantalana toimiva laajennusosa eläinsuojaksi. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 6036 m 3 :n teräksinen emaloitu lietelantasäiliö. Säiliö rakennetaan maanpäällisenä ja täyttö tapahtuu pumppaamalla laajennusosan yhteydessä olevasta em. virtsasäiliöstä. Navetan vanhin osa muutetaan vasikoiden juotto osastoksi ja muutetaan kuivalannalle. Lanta varastoidaan em. vuonna 1995 rakennetussa lantalassa. Maitohuonevedet johdetaan lietesäiliöön. Vaihe 3. Eläinsuojan kaakkoispuolelle rakennetaan lisäsiipi. Eläinsuojassa on tällöin tilaa 175 lypsylehmälle, 110 hieholle ja 64:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Maitoa tuotetaan noin kg/a ja lihaa noin kg/a. 2

3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Urjalan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Urjalan Sanomissa ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto kuudelle asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Urjalan kunnanhallitukselta ja Urjalan ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölautakunnan saapuneessa lausunnossa on edellytetty mm., että lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja kattaa vähintään tarkoitukseen hyväksytyllä kelluvalla katteella. Erityistä huomiota on edellytetty kiinnitettävän lannan kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Ympäristön siisteyteen ja viihtyvyyteen on edellytetty kiinnitettävän enemmän huomiota. Urjalan kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt lausuntonaan ilmoittaa yhtyvänsä rakennus ja ympäristölautakunnan asiassa antamaan lausuntoon. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Hakijan kanssa on neuvoteltu lupahakemuksesta ja Urjalan rakennus ja ympäristölautakunnan lausunnosta. Hakija katsoi, että lietesäiliön kattamiseen kelluvallakaan katteella ei ole perusteita. Säiliö täytetään alta päin ja naudanlanta muodostaa luonnostaan hajua pidättävän kuoren säiliöön. Hakija ilmoitti tavoitteena olevan piha alueiden päällystäminen, jolloin ympäristön siisteys paranee ratkaisevasti. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä puhelimessa Paikalla on suoritettu tarkastus Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetun lausunnon päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Veikko Paavilaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Urjalan kunnan Nuutajärven kylässä tilalla Saarikko RN:o 1:510. 3

4 Vastaus yksilöityyn lausuntoon Ympäristölupa myönnetään lypsykarjatalouden harjoittamiselle kolmessa vaiheessa laajennettuna niin, että lopullisessa laajuudessa eläinmäärä on 175 lypsylehmää, 110 hiehoa ja 64 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Laajennusosat on sijoitettava ja mitoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lupamääräykset Lupamääräyksissä esitetyn lisäksi ympäristökeskus toteaa, että lietesäiliöiden kattamisesta kelluvallakaan katteella ei ole katsottu saatavan kattamisen kustannuksia vastaavaa hyötyä. Naudan lietelanta muodostaa nopeasti hajua pidättävän kuoren. Lietesäiliöistä aiheutuvan hajuhaitan on arvioitu jäävän tyhjennys /sekoitusaikoja lukuun ottamatta vähäiseksi. Kattaminenkaan ei tällöin kovin tehokkaasti hajuhaittoja poista. Näin ollen lietesäiliön täyttäminen altapäin on katsottu riittäväksi toimenpiteeksi säiliöistä aiheutuvan hajuhaitan estämiseksi. Suositeltavaa kattaminen luonnollisesti olisi. Lupamääräyksiin ei suosituksia kuitenkaan kirjata. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta varastoidaan vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa hakemuksen mukaisissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavan lietesäiliön salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskukselle. Salaoja tulee varustaa näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lietesäiliöt tyhjennetään perusteellisesti vuosittain. 3. Tuorerehutornin puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa niin, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön tai käsitellään asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa. 4

5 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Mikäli eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee rakentaminen perustua Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymään suunnitelmaan. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala ( vähimmäisvaatimus vaiheen kolme mukaiselle eläinmäärälle on noin 150 hehtaaria). Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitys luokitellulle pohjavesialueelle on kielletty. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet käsittelemättä lannalla. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 5

6 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden 6

7 laskennallista varastotilavuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tilavuuteen hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitus riski. Fosforilannoituksen enimmäistaso karjanlannalla on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Hiehon lannan vuotuinen ravinnesisältö on noin 7 kg fosforia. Tällöin neljän kuukauden laidunnuksessa fosforilannoituksen enimmäistaso saavutetaan hieholla/hehtaari. Jaloittelutarhoihin saattaa liittyä maaperän ravinnepitoisuuksien merkittävä nousu. Tästä saattaa aiheutua vesien pilaantumista/ pilaantumisuhkaa. Tästä johtuen mahdollisen jaloittelutarhan rakentamiseen on varauduttu lupamääräyksissä edellyttämällä ympäristökeskuksen hyväksyntää tarhaa koskeville suunnitelmille. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tule ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittä 7

8 vän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. Lannan levitys pohjavesialueelle aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjavesien pilaantumisriskin. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa, että lannan levitykseen käytettävien peltolohkojen mahdollisesti muuttuessa luvan voimassaoloaikana, pohjavesialueella sijaitsevat peltolohkot eivät tule kysymykseen levitysalueena. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa luokitellun pohjavesialueen ulkopuolellakin. Tämän vuoksi yksittäisten kaivojenkin ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupaehdossa on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä 8

9 LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset (1022/2000, 100/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 9

10 Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Urjalan kunnanhallitus Urjalan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Urjalan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 10