Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat. Koonti tehty 25.10.2017 tiedon perusteella Koonti täydennetään vuoden 2018 alussa Vastaajat: Helsinki yhteensä 7392, josta tytöt 4026 ja pojat 3823. Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba, stina.hognabba@hel.fi
THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapsetnuoret-japerheet/tutkimustuloksia Indikaattorien tarkemmat tiedot: https://sampo.thl.fi/pivot/ prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ ktk1/81469 2
Myönteiset asiat ja huolenaiheet.
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3 Myönteistä Yhdeksän kymmenestä kokee terveytensä hyväksi. 84 viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa. Puolet tuntee itsensä usein iloiseksi kotona ja koulussa. 83 pitää koulunkäynnistä ja 42 on innostunut koulunkäynnistä. 65 uskaltaa sanoa mielipiteensä luokassa ja 69 kokee, että luokan oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä. Reilu 80 tulee hyvin toimeen opettajan ja koulukavereiden kanssa. Huolestuttavaa Vain noin puolet kokee olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä, reilu puolet on voinut osallistua koulun asioiden suunnitteluun. Noin joka kymmenes kokee usein niska- ja hartiakipuja, päänsärkyä ja on vaikeuksia nukahtaa tai heräilee öisin. Reilu kolmannes kokee koulustressiä. Pojista yli kolmannes harjaa hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä. 14 on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana (tytöt useammin). 4
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3 Myönteistä 86 syö kouluruoan kaikki aterianosat päivittäin. Kaksi lasta kolmesta syö päivittäin vihanneksia, hedelmiä tai marjoja. Lapsista enemmistö liikkuu useamman tunnin viikossa, ei ollenkaan liikkuvia on vain murto-osa. 42 kokee, että on ollut mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Huolestuttavaa Joka viides ei syö aamupalaa. Vajaa puolet liikkuu vähintään tunnin päivässä (pojat useammin). 6 on käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran. 35 on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä mutta ei ole onnistunut, 12 kokee olonsa hermostuneeksi kun ei pääse nettiin. Kolmasosa on kokenut merkittävän elämänmuutoksen vuoden aikana. 5
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3 Myönteistä 62 kokee, että koulukiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen. 56 kertoo että vanhempien kanssa on hyvä keskusteluyhteys ja 63 kokee, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa. Kaksi lasta kolmesta kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa. Huolestuttavaa 5 kokee yksinäisyyttä välitunnilla ja viidesosa toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunneille. 8 on ollut koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 17 kertoo että kiusaaminen on jatkunut vaikka on kertonut siitä. Viidesosa on kokenut syrjivää kisaamista koulussa tai vapaa-ajalla. 6
Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aika Hyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki koko maa Tyytyväinen elämäänsä 88 Erittäin tyytyväinen elämäänsä 51 Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun 53 Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä 83 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 56 Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä 42 Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä 30 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Koko maa Helsinki 8
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki: tytöt ja pojat Tyytyväinen elämäänsä 88 89 Erittäin tyytyväinen elämäänsä Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun 49 51 54 52 Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä 83 82 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 48 62 Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä 23 43 40 40 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä 7 12 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tytöt Pojat 9
Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki koko maa Vähintään yksi hyvä kaveri 99 Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivän jälkeen Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa 85 84 On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänä viikosta 38 Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenä päivänä viikossa 20 On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä 7 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Koko maa Helsinki 10
Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki; tytöt-pojat Vähintään yksi hyvä kaveri 99 99 Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivän jälkeen 81 91 Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa 83 85 On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänä viikosta 40 38 Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenä päivänä viikossa 18 24 On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä 4 9 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 4 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tytöt Pojat 11
Netin käyttö, Helsinki koko maa Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut 35 Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä 24 Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut 19 Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässyt nettiin 12 Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Koko maa Helsinki 12
Netin käyttö, Helsinki: tytöt ja pojat Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut 33 37 Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä 23 24 Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut 18 20 Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässyt nettiin 12 11 Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia 2 6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Tytöt Pojat 13
Perhe ja elinolot Perheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Perheen arjen toimivuus, Helsinki koko maa Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa 71 Perheellä riittävästi yhteistä aikaa 63 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 56 Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana 34 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Koko maa Helsinki 15
Perheen arjen toimivuus, Helsinki; tytöt ja pojat Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa 68 73 Perheellä riittävästi yhteistä aikaa 59 68 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 56 56 Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana 30 39 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 1 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Tytöt Pojat 16
Terveys ja toimintakyky Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Terveysindikaattorit, Helsinki-koko maa Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 23 Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa 17 Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana 14 Usein päänsärkyä 12 Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin 11 Usein yskää 9 Usein niska- ja hartiakipuja Usein kutiavat tai vuotavat silmät 8 9 Usein kuiva tai kipeä kurkku Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi 7 7 Usein vatsakipuja 6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Koko maa Helsinki 18
Terveysindikaattorit, Helsinki: tytöt ja pojat Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Usein päänsärkyä Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin Usein yskää Usein niska- ja hartiakipuja Usein kutiavat tai vuotavat silmät Usein kuiva tai kipeä kurkku Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi Usein vatsakipuja 5 7 7 8 7 6 7 7 10 10 10 9 10 10 12 14 13 14 17 18 19 28 0 5 10 15 20 25 30 Tytöt Pojat 19
Elintavat Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elintavat, Helsinki koko maa Vähintään tunnin päivässä liikkuvat 45 Ei syö kasviksia joka päivä 24 Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä 29 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 22 Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä 14 Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran 6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Koko maa Helsinki 21
Elintavat, Helsinki: tytöt ja pojat Vähintään tunnin päivässä liikkuvat 40 50 Ei syö kasviksia joka päivä 22 26 Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä 26 32 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 23 22 Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä 14 15 Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran 4 8 0 10 20 30 40 50 60 Tytöt Pojat 22
Palvelut ja avunsaanti Universaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Avun ja tuen saanti, Helsinki koko maa Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista 42 Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana 8 Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana 6 0 10 20 30 40 50 60 Koko maa Helsinki 24
Avun ja tuen saanti, Helsinki; tytöt ja pojat Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista 40 42 Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana 7 8 Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana 6 7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Tytöt Pojat 25
Koulunkäynti ja opiskelu Opiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet. Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki koko maa LUOKKAYHTEISÖ Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu Luokassa usein rauhallista VÄLITUNNIT Välitunnit virkistävät Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla On yksinäinen välitunnilla Välitunnit pelottavat KOULUTYÖ JA VAIKEUDET Pitää koulunkäynnistä Kouluinnostus Koulustressi Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 2 3 5 22 29 36 36 43 55 68 72 82 84 84 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Helsinki Koko maa 27
Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki; tytöt ja pojat LUOKKAYHTEISÖ Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu Luokassa usein rauhallista VÄLITUNNIT Välitunnit virkistävät Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla On yksinäinen välitunnilla Välitunnit pelottavat KOULUTYÖ JA VAIKEUDET Pitää koulunkäynnistä Kouluinnostus Koulustressi Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 83 85 75 88 69 68 50 61 33 38 31 28 65 79 22 22 5 4 2 1 80 88 39 46 32 40 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pojat Tytöt 28
Koulun fyysiset työolot, Helsinki koko maa Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussa häirinneet paljon 27 Melu koulussa häirinnyt paljon 17 Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussa häirinneet paljon Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon 9 10 Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon 8 Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon 6 Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon 4 4 4 0 5 10 15 20 25 30 Koko maa Helsinki 29
Koulun fyysiset työolot, Helsinki; tytöt ja pojat Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussa häirinneet paljon 25 30 Melu koulussa häirinnyt paljon Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussa häirinneet paljon Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon 9 9 9 10 15 18 Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon 4 5 4 4 4 8 8 8 Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon 3 5 0 5 10 15 20 25 30 35 Tytöt Pojat 30
Kasvuympäristön turvallisuus Kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koulukiusaaminen, Helsinki koko maa Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen 79 Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen 62 64 Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukukauden aikana 58 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 21 Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisesta kertomisen jälkeen 17 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Koko maa Helsinki 32
Koulukiusaaminen, Helsinki; tytöt ja pojat Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen 70 87 Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana 61 67 Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen 57 66 Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukukauden aikana 56 61 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisesta kertomisen jälkeen 21 21 19 15 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tytöt Pojat 33
Syrjivä kiusaaminen, Helsinki-koko maa, Helsinki; tytöt ja pojat Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 19 Ulkonäön vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 13 Sukupuolen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 7 Perheen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 4 Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 3 Uskonnon vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 2 Vammaisuuden vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana 2 0 5 10 15 20 25 Koko maa Helsinki yhteensä Tytöt Pojat 34