Sosiaalinen kuntoutus Noste Lahdessa 2017 Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista, syrjäytymisen torjumista ja osallisuuden edistämistä.
UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään sosiaalipalveluja, kuten sosiaalinen kuntoutus (17 ), yleisellä tasolla. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ryhmätoiminta ja tuki vuorovaikutussuhteisiin ja muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet.
Työikäisten palvelut Tulosaluejohtaja Leila Kankainen Asiakasohjaus ja taloudellinen tuki Tulosyksikköpäällikkö Tarja Laukkanen Sosiaalinen kuntoutus ja osallisuus Tulosyksikköpäällikkö Maarit Laitinen Sosiaalipäivystys Tulosaluejohtaja / Johtava sosiaalityöntekijä Heli-Annika Kuosmanen Sosiaalinen kuntoutus ja osallisuus Tulosyksikköpäällikkö Maarit Laitinen Toimistosihteeri Heidi Khelif AKU-hanke Sanna Keskikylä Arjen tuen ja työelämäosallisuuden palvelut Palveluesimies Anna-Maija Westman Asumisen tuen palvelut Palveluesimies Mea Hannila-Niemelä
Arjen tuen ja työelämäosallisuuden palvelut Palveluesimies Anna-Maija Westman Arjen tuen sosiaaliohjaus #Noste=sosiaalinen kuntoutus Vamos-hanke Kuntouttava työtoiminta Työttömien terveystarkastukset Työpajat ja toimintakeskukset Maahanmuuttajien sosiaaliohjaus Asumisen tuen sosiaaliohjaus Kuntouttavan työtoiminnan tiimi, Lahti Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, muut kunnat Kotihoidon tukiryhmä Tsemppiryhmä Iitin toimintakeskus Nastolan työpaja Hollolan työpaja Asikkalan työpaja Padasjoen työpaja Hämeenkosken työpaja Hartolan työpaja Kärkölän työpaja Lahden Työpaja OVI Monitoimikeskus Takatasku
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaalla on tuen tarvetta esim. asumisessa, arjen toiminnoissa, sosiaalisissa taidoissa, elämän hallinnassa ja / tai taloudellisissa asioissa. Sosiaalityöntekijä/- ohjaaja, joka on asiakkaan omatyöntekijä, ottaa yhteyttä sosiaalisen kuntoutuksen yksikköön Asiakkaan tapaaminen omatyöntekijän ja sosiaalisen kuntoutuksen työntekijän kanssa Asiakkaalle laaditaan palvelutarpeen arvio tai asiakassuunnitelma > asiakas aloittaa sosiaalisen kuntoutuksen Asiakas ei aloita sosiaalisen kuntoutuksen palvelua Omatyöntekijä jatkaa työskentelyä asiakkaan kanssa
Asiakas aloittaa sosiaalisen kuntoutuksen, omatyöntekijä tekee asiakkaalle sosiaalihuoltolain mukaisen päätöksen sosiaalisesta kuntoutuksesta (Starttijakso) Starttijakso max 3kk Sosiaalinen kuntoutus jatkuu Työskennellään asiakkaan kanssa Kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä ja tuen tarvetta, kykyviisari Yhteinen palaveri omatyöntekijän, asiakkaan ja sosiaalisen kuntoutuksen työntekijän kanssa n. 2kk päästä Sosiaalisen kuntoutuksen työntekijät tapaavat asiakasta esim. kotona tai toimistolla Tavoitteellinen työskentely asiakkaan kanssa yhteistyössä omatyöntekijän kanssa, sovitaan seuraava tapaaminen
Starttijakso max 3kk Kartoitetaan asiakkaan sen hetkistä toimintakykyä ja elämäntilannetta (Kykyviisari käytössä) Tuotetaan tietoa omatyöntekijälle palvelutarpeen arvioinnin tueksi Kartoitetaan asiakkaan voimavaroja ja vahvuuksia Starttijakso
Starttijakso Yksilötapaamiset 1-2 x vko joko kotikäynteinä tai tapaamisina toimistolla tai muualla Tukea, ohjausta ja neuvontaa asioiden itsenäiseen hoitamiseen Kesto max 3kk Perustuki Yksilötapaamiset 1-4 x kk joko kotikäynteinä tai tapaamisina toimistolla tai muualla Ryhmätoimintoihin osallistumista Kevyt tuki Ryhmissä käynnit/ryhmätoiminnot Yksilötapaamisia harvennetusti
Nosteen toimintaa Kuvapuhelin pilotti Ryhmätoiminta: Soppakauha LAMK:in sosionomi-sairaanhoitajaopiskelijoiden Rennosti aamukahvilla järjestämät Hyvinvointi-, Kokemusasiantuntija-, Elävä Arjen taidot kirjasto tapahtumat, terveysteemailtapäivät Luonto ja valokuva Kädentaidot Retket: Heureka, Porvoo, luontoretket, ratsutila Toukola Puhutaan rahasta Hyvän mielen ryhmä Vuoksi-hanke: lyhytelokuvat Nosteen reippaat
Yksilötapaamiset Neuvontaa ja ohjausta esim. kodinhoito, taloudenhallinta, itsestä huolehtiminen, asiointi Tuetaan osallisuutta, kannustetaan asiakasta luomaan kontakteja kodin ulkopuolelle Kannustetaan asiakasta ottamaan itse vastuuta elämästään, tuetaan itsenäiseen selviytymiseen ja aktiivisuuteen omassa elämässä Tuetaan muutostoiveissa ja tulevaisuuden suunnittelussa Autetaan asiakasta löytämään arkeensa mielihyvää tuottavia asioita Omien vahvuuksien ja kykyjen löytäminen Toivon löytäminen ja ylläpitäminen Tapaamiset voivat olla kodin ulkopuolella, esim. tutustumiskäynnit Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Elämäntaitojen harjoittelu Psyykkisten voimavarojen vahvistaminen
Monialainen yhteistyö 41 Monialainen yhteistyö Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.
Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.
Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.
Monialainen yhteistyö Lahdessa Psykiatrian poliklinikka Asumispalvelut Miete ry., Lahden Klubitalo, Elokolo, Olopiste, Aapelin avoimet ovet, Takatasku Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiö Vamos Nuorisopalvelut A-klinikka Omatyöntekijän tehtävänä on koordinoida yhteistyöverkostoja ja palveluja
Omatyöntekijän rooli Palvelutarpeen arvioinnin tekee aina omatyöntekijä Tavoitteen määrittely edellyttää työntekijän ja asiakkaan välistä keskustelua, jossa selvitetään ne asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvät tärkeimmät asiat, joihin asiakas toivoo muutosta. Omatyöntekijän tehtävä on auttaa asiakasta muotoilemaan muutosta vaativat asiat tavoitteen muotoon. Tavoitteiden on oltava spesifisiä, yksilöllisiä, määritettyjä, mitattavissa olevia, saavutettavissa olevia, realistisia ja merkityksellisiä (mielekkäitä, olennaisia), toimenpitein saavutettavissa olevia ja aikataulutettavissa olevia (Piirainen & Kettunen 2015) Asiakassuunnitelmassa pitäisi tulla selkeästi esiin mitä tehdään, miksi, miten ja millä aikataululla, myös mitä asiakkaan on lupa odottaa Asiakkaalle myös selkeä kuva oma roolistaan palvelun käyttäjänä: toimii aktiivisesti kohti omia tavoitteita, ei passiivinen toimenpiteiden kohde
Yhteistyön haasteita Omatyöntekijöiden asiakasmäärät Omatyöntekijöiden määrä vaihtelee Organisaatiomuutokset Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtävänkuvat Palveluprosessin epäselvyys Palvelun sisällön epämääräisyys; mitä sosiaalinen kuntoutus on? Asiakkaan jatkopolut Palvelun tavoitteellisuus Eri käsitykset asiakkaan tavoitteista ja kuntoutuksen keinoista
Moniammatillisen työskentelyn etuja Eri osaajien tiedot ja taidot voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti asiakkaan parhaaksi Kukin ammattiryhmän jäsen tuo tiimiin oman alansa asiantuntemuksen ja kokemuksen toisten asiantuntemusta kunnioittaen ja sovittaen sen kokonaistilanteeseen Asiakasta arvioitaessa syntyy merkittävää ongelmien ratkaisua ja tiedon ja osaamisen siirtymistä asiakkaan hyväksi
Moniammatillinen verkosto Yhteistyöryhmät tarvitsevat: Halun tehdä yhteistyötä Yhteisen näkemyksen ryhmän tarkoituksesta Yhteisen näkemyksen ryhmän toiminnasta Organisaation ja esimiesten tukea Jokainen ammattilainen antaa oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa tiimin käyttöön Tavoitteet sovitaan yhdessä ja niiden toteuttamiseen sitoudutaan Asiakkaan mielipiteitä/toiveita kuunnellaan ja pyritään noudattamaan Tasa-arvoisuus, selkeä työnjako ja vastuualueet Avoin kommunikaatio, hierarkisten rajojen välttäminen Tulee olla linjassa organisaation strategian, arvojen ja toimintasuunnitelman kanssa Jos näitä ei saada sovittua, voidaan kyseenalaistaa ryhmän olemassaolo.
Ryhmän jäsenten tulee olla yhtä Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. (2013)Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen loppujulkaisu. Anu Gretschel ja Timo Mulari. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkim usseura, verkkojulkaisuja 67.
Moniammatillisen yhteistyön haasteita Päällekkäistä työtä esim. psykiatrisen poliklinikan kanssa, työntekijät tekevät tietämättään asiakkaan kanssa samoja asioita Verkostopalavereissa ei aina kerrota kaikkea olennaista tietoa asiakkaan kanssa tehtävästä työstä tai tavoitteista Sosiaalinen kuntoutus pitää sisällään asumisen tuen, Nosteen ja maahanmuuttajien sosiaalisen kuntoutuksen sekä työpajat yhteinen näkemys sosiaalisesta kuntoutuksesta? Asiakasohjauksen työntekijöiden kanssa on pidetty muutamia yhteistyön kehittämiseen tarkoitettuja palavereja palavereista puuttuu rakenne, niissä on hajanainen sisältö, ei päästä eteenpäin asioissa, ei päätetä toimenpiteistä, ei sovita konkreettisista toimenpiteistä ja tavoitteista Omatyöntekijän vastuulla on järjestää verkostopalavereja, mutta he ovat olleet vaihtelevasti aktiivisia verkostojen kokoamisessa