SOTE UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET potilaan, asiakkaan, kansalaisen, asukkaan ja ihmisen asemaan Juhlaseminaari 4.5.2017 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, Selvityshenkilö, TtT
Jäsennys Mikä muuttuu? Mitä meille luvataan? Lakiehdotusten eräitä sisältöjä Mitä lakiehdotusten perustelujen vaikutusarvioinnissa lausutaan? HLtn 2
Uusi sote-rakenne 1.1.2019 5.5.2017 3
Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 Etunimi Sukunimi 5.5.2017 4
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 5.5.2017 5
Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät. 5.5.2017 6
Tavoitteena palveluja, terveyttä, yhdenvertaisuutta Palvelut nykyaikaistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus turvaa ihmisten palvelut tulevaisuudessakin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetty rahoitus ei vähene nykyisestä. Palveluja uudistetaan siten, että kustannusten kasvu hidastuu. Hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät Kaikki väestöryhmät voivat entistä paremmin koko Suomessa. Ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus saada laissa säädetyt riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Jokaisella on oikeus saada yhtä laadukkaita palveluja. 5.5.2017 7
Palvelut nykyistä yksilöllisemmin Tarkoituksena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että saat palvelut tilanteesi mukaan ja oikeaan aikaan. Silloin asiasi hoituvat helpommin. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus. Jonoja on nykyistä vähemmän, kun palvelut ja hoitopolut ovat sujuvia. Pääset nopeammin lääkäriin ja muihin palveluihin. Asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri palvelujen välillä. 5.5.2017 Etunimi Sukunimi 8
Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. 9 31.1.2017
Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun. 31.1.2017 10
Oikeus puhua äidinkieltä Sinulla on asiakkaana oikeus käyttää suomea tai ruotsia sekä tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi tai ruotsiksi. Joskus yhteistä kieltä ei ole. Silloin henkilökunnan pitää varmistaa, että mielipiteesi kuullaan ja ymmärrät, miten asiaasi hoidetaan. 5.5.2017 Etunimi Sukunimi11
Kiireellinen hoito ja tuki turvanasi Jatkossa saat kaikkein vaativimman hoidon laajan päivystyksen sairaalasta. Näitä on Suomessa 12. Näin varmistetaan osaava ja laadukas hoito. Tällaisia palveluja, kuten vaativia leikkauksia ja tutkimuksia, useimmat meistä tarvitsevat harvoin, ehkä kerran elämässään. Keskussairaaloiden yhteispäivystykset tarjoavat usein tarvittuja päivystyspalveluja kuten nykyisinkin. Myös sosiaalityössä palvelee kriisipäivystys. Jonottamista päivystyksessä halutaan vähentää. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa lisätään vastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. 5.5.2017 Etunimi Sukunimi12
Julkinen palvelulupaus Maakunta antaa julkisen palvelulupauksen alueen asukkaille. Lupauksessa kerrotaan, miten palvelut aiotaan maakunnassa toteuttaa. Maakunnan pitää myös kertoa, ovatko palvelut toteutuneet lupauksen mukaisesti. 5.5.2017 Etunimi Sukunimi13
MITÄ LAKIEHDOTUKSET SISÄLTÄVÄT 14
Järjestämisvastuu (MaakL 7 ) 3. mom. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Maakunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle maakunnalle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain perusteella toinen maakunta. 15
Lain tarkoitus (SoteJärjL 1 ) Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. 16
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (SoteJärjL 4 ) Sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve maakunnassa edellyttää. Palvelut on toteutettava yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä maakunnan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Sosiaali- ja terveyspalveluja toteutettaessa on edistettävä esteettömyyttä. 17
Palvelujen kieli (SoteJärjL 6 ) Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisessä maakunnassa, siten että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Yksikielisessä maakunnassa palvelut järjestetään maakunnan kielellä, siten että asiakkaalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä ja oikeudesta tulkkaukseen. Asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin maakunnan alueella sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissä. Saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään oikeudesta tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa saamen kielellä. 18
Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin (SoteJärjL 11 ) Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista palveluista ja tehtävistä voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Siitä, mitkä palvelut kootaan kokonaisuuksiksi ja siitä, mihin maakuntiin ne kootaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. 19
Valvonta ja siihen liittyvä ohjaus (SoteJärjL 45 ) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja palvelurakenteen lainmukaisuuden valvonta ja valvontaan liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan. Maakunnan omavalvonta (SoteJärjL 21 ) Maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. 20
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET (HE perustelut) 21
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET: asukas Päätöksenteko kauemmas paikalliselta tasolta (kunnilta), mutta Samalla uusi suoralla vaalilla valittu maakuntavaltuusto Valtion aluehallinnon piiriin kuuluvia asioita maakunnan päätettäväksi Kiinnostus uusiin vaaleihin??? 22
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET: ihmiset: asiakkaat ja potilaat 23
Lain tarkoitus (SoteJärjL 1 ) Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Tätä kautta tavoitteena on väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Lain tarkoituksena on myös luoda asianmukaiset edellytykset hoitoon ja palvelujen piiriin pääsylle ja sille, että koko maassa on saatavilla riittävästi ja yhdenvertaisesti palveluja ja palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset huomioonottava palvelurakenne. (perustelut) 24
Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu 30-40 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun. 5.5.2017 25
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Palveluiden yhdenvertainen saatavuus Hajautunut järjestelmä merkitsee suuria eroja mm. saatavuudessa Isommat järjestäjät: palvelujen laatu ja saatavuus tulevat olemaan turvatummat kuin nykyisessä rakenteessa (THL, Paras kokemukset) Yhdenvertaiset palvelut Palvelutuotannon suuremmat volyymit mahdollistavat palvelutuotannon alueellisten ja paikallisten vaihteluiden hallinnan ja Toiminnan sisällön ja laadun yhtenäisyyden 26
HLtn = Hannu Leskisen tiivistetty näkemys Laatu, potilasturvallisuus Etäisyys palveluun saattaa kasvaa (saavutettavuus) Isommat yksiköt kuitenkin varmistavat palvelun jatkuvan saatavuuden ja laadun sekä potilasturvallisuuden Yhdenvertaisuus Lähellä kansalaisia olevat palvelut vahvistuvat Saatavuus paranee Yhdenvertaisuus lisääntyy järjestäjien koon kasvun myötä (varmistavat palvelutarpeen arvioinnin ja päätöksenteon toiminta- ja ratkaisukäytäntöjen sekä hoito- ja hoivakäytäntöjen ja palvelujen laadun yhtenäisyyden) Kielelliset oikeudet Ei muutoksia 27
HLtn = Hannu Leskisen tiivistetty näkemys Valinnanvapaus: parantaa saatavuutta, nopeuttaa pääsyä palveluihin Palvelulupaus: pohja arvioinnille, myös kansalaisen (vaalitkin) Omavalvonta: vahvistuu Valvonta: entisellään Apu palvelujen valintaan: vahvistuu Tarpeenmukaisuus + yksilölliset ratkaisut: mahdollistaa/tukee nykyistä parempaa toimintaa 28
5.5.2017 29
LUONNEHDINTAA TRADITIOSTA Terveyspalvelut Sama kaikille Laitos on hyvä Sosiaalipalvelut Luottaa kansalaisen voimavaroihin Tarvelähtösempi Asiakaslähtöisempi
Asiakkaan tarpeista toteutuvien integroitujen palveluketjujen toteutuminen Edellyttää hyvin toimivaa asiakkaan tarpeen arviointia ja siihen perustuvaa suunnittelua asiakas- ja palveluohjausta, palvelujen yhteentoimivuutta sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittavan tiedon viiveetöntä saatavuutta. Ei taida olla reilassa maakuntien käynnistäessä toiminsa 31
MITÄ JA MITEN ON SO-TE JÄRJESTELMÄÄ YRITETTY UUDISTAA? 2007 2008 TERVEDENHUOLTOLAKI: sote SOSTERV KUNTARAKENNE JA KUNTARAKENTEELLA ALUEHALLINTO JA MAAKUNNALLA + Toimialasta kuluttajaorientoituneempi MARKKINOILLA