4.3.2010 HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET 1.4.2010 alkaen Mäntsälä Prnainen yhteistiminta alueella jaetaan pitkäaikaista ja/tai vaikeaa sairautta sairastaville terveyskeskuksen hidssa leville ptilaille maksuttmia hitvälineitä ja hittarvikkeita sana kansanterveystyöhön kuuluvaa kunnan asukkaiden av ja ktihita. Tavitteena n edistää pitkäaikaisten sairauksien ktna tapahtuvaa hita ja seurantaa, parantaa asiakkaan itsehidn edellytyksiä työ ja timintakykyä, sekä elämänlaatua. Pitkäaikaissairaalla tarkitetaan henkilöä, jlla n pitkäaikainen tai parantumatn sairaus. Sairaus n vaikea kun se, hidsta hulimatta aiheuttaa asiakkaalle hitvälineiden ja tai hittarvikkeiden tarpeen. Hittarvikejakelun palveluja vi asiakas saada, kun hidn tarve n jatkunut yhtäjaksisesti yli klme kuukautta tai sen tiedetään kestävän vähintään klme kuukautta. Tätä lyhyempikin sairastamisaika ikeuttaa hittarvikkeeseen, js sairaus n siinä määrin vaikea, että sairaus vaarantaa lennaisesti ptilaan terveydentilaa, ellei hittarviketta käytetä. Hitväline- ja hittarvikejakelun piiriin asiakkaat tulevat lääkärin lähetteellä. Lähetteeksi riittää asianmukainen merkintä ptilasasiapapereissa (sairauden diagnsi, tehdyt tutkimukset ja hittimenpiteet, sairauden pitkäaikaisuus, perusteltu hittarvikkeiden tarve). Erikissairaanhidn salta päätös tehdään lähetteen (hittarvikesusitus) perusteella. Lähete käy hitilmituksesta, js lähetteessä ilmene kaikki hittarvikejakeluun tarvittavat tiedt. Yksityislääkärin hidssa leville ptilaille myönnetään hittarvikkeet, js siihen n lemassa perusteet. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa asiissa päätöksen tekee terveydenhulln ylilääkäri. Hitvälineitä ja tarvikkeita kskevat päätökset vat hitpäätöksiä ja niistä ei le hallintlain mukaista muutksenhakuikeutta. Asiakaskhtaiset hittarvikkeiden ilmaisjakelua kskevat päätökset ja hittarvikkeiden tarve tarkistetaan palvelusuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran vudessa. Hittarvikkeiden jakelussa nudatetaan tarveharkintaa. Kerrallaan luvutettava määrä n enintään klmen kuukauden tarve. Hittarvikkeiden enimmäismäärät vat hjeellisia, ja ne vidaan ylittää terveydenhulln ylilääkärin tekemällä päätöksellä. Erityisperusteet, annettavat välineet ja tarvikkeet 1) Diabeteksen hitn ja seurantaan tarvittavat välineet 2) Avanneptilaalle avannetarvikkeet 3) Heikentyneen virtsan ja ulsteen pidätyskyvyn hitn tarvittavat hittarvikkeet, kun ireet vat vaikeita vaippja ja katetreja vivat saada: - kehitysvammaiset - selkäydinvammaiset - ms-tautia sairastavat - ktna hidettavat saatthitptilaat
2 - ptilaat, jille tehty leikkaus virtsateihin ja /tai sulistalueelle tai jtka vat saaneet sädehita alavatsalle - ptilaat, jille neurlginen sairaus aiheuttaa runsasta virtsan/ulsteen karkailua ja vat tisen hidettavana Kehitysvammaiset yli 3 vutiaat lapset saavat vaippja, js vaippjen tarve n lemassa säännöllistä, päivittäistä tai useita kertja viikssa tistuvaa. Samin yli 3 vutiaat muuta vaikeaa sairautta sairastavat lapset, js vaippjen tarve n Iän mukanaan tuma virtsan- ja ulsteenpidätyskyvyttömyys ei yksistään ikeuta maksuttmiin vaippihin. 4) Haavahittarvikkeita pitkäkestisten haavjen hitn (yli 3 kk) 5) Eräät pitkäaikaissairaudet mm. keuhkjen vajaatiminta (esim. trakestmian hit), munuaisten vajaatiminta (peritenaalidialyysi). Jakelun menettelytavat Terveyskeskuslääkärin hitsuunnitelmassa tulee näkyä lääketieteellinen syy (diagnsi), lyhyt kuvaus sairaudesta ja selvitys miten sairautta n tutkittu ja hidettu (lääkehit, leikkaushit). Lääkäri tekee perustelut tarvittaviin hitvälineisiin ja tarvikkeisiin, sekä arvii hittarvikkeiden määrän. Tiedt kirjataan sairauskertmusjärjestelmään. Asiakasta hjataan ttamaan yhteys henkilöön, jka hulehtii hittarvikkeiden jakelusta. Mäntsälässä hittarvikejakelu n sa ktihidn timintaa. Ktihidn lähihitaja hitaa hittarvikejakelun tiettyinä päivinä tiettyyn kellnaikaan. Hittarvikejak tapahtuu keskusvarastn viereisessä huneessa terveysasemalla. Prnaisissa hittarvikejakelu tapahtuu terveysasemalla hitajan timesta. Diabetesvälineiden jak tapahtuu diabeteshitajan kautta. Js henkilöllä n ktihita kskeva hit- ja palvelusuunnitelma, edellä tarkitettu hitsuunnitelma tehdään ktihidssa ja kirjataan sairauskertmusjärjestelmään. Hittarvike ja - välinesuunnitelmaa tehtäessä selvitetään ptilaalle muut etuudet/hittuet. (Kela, vakuutusyhtiö). Välinejakelusta vastaava henkilö tekee jakelusuunnitelman, jssa yhteydessä hän tarkistaa tämän hjeen nudattamisen. Hitajan tehtävä n ptilaan neuvminen hittarvikkeiden ja välineiden ikeaan käyttöön, hjaaminen ja pastaminen, sekä kirjaaminen sairauskertmusjärjestelmään. Vaippjen ja katetrien salta tehdään surajakeluspimus. Valmistajan varastlta timitetaan tarvikkeet suraan asiakkaalle ktiin. Kuljetus n asiakkaalle maksullinen.
3 MAKSUTTOMAT HOITOVÄLINEET JA TARVIKKEET Diabeetikn hitvälineet: 1. Insuliiniruiskut ja insuliinikynän neulat: - kertakäyttöinen ruisku käytetään vain kerran ja insuliinikynän neula susitellaan vaihdettavaksi jka pistkerralla, mutta vi käyttää 2 pistkseen. - lapsilla kynäneula n aina kertakäyttöinen 2. Insuliinikynät: - kestkäyttöisiä insuliinikyniä annetaan 1 kpl kutakin pistettävää insuliinilaatua khti. Nrmaalikäytössä rikkutuneen tilalle annetaan uusi kynä. Js kynässä n valmistusvika, humiidaan takuuaika 3. Insuliinipumpun tarvikkeet: - insuliinipumpun hankkii ja asentaa ptilaalle erikissairaanhidn yksikkö. Erikissairaanhidssa määritellään myös katetrien, ruiskujen, paristjen yms. tarve. - Pumppuasiakkaat tilaavat tarvikkeet suraan maahantujalta. (ensin yhteys diabeteshitajaan) - muut asiakkaat tilaavat tarvikkeet diabeteshitajan kautta. 4. Verenskerimittarit: - diabeteslääkityksen alituksen jälkeen asiakkaat saavat velituksetta verenskerimittarin käyttöönsä diabeteshitajan vastaantlta. 5. Verenskerin mittausliuskat: - I-tyypin diabeetikk - II- tyypin diabeetikk: insuliinihit tai insuliinihit + tablettihit 25 liuskaa/viikssa. rukavali hit, 2 liuskaa viikssa tablettihit, 4 liuskaa viikssa Pikkeus: Taudin alkuvaiheessa, hitmuutsten yhteydessä, lapsilla ja raskauden aikana liuskjen tarve n määrällisesti susituksia suurempi. Tarve määritellään yksilökhtaisesti. 6. Veren ja virtsan ketaineiden seurantaan tarkitetut liuskat: - I tyypin diabeetikk, verenketaine liuskja 8kpl/12 kk - tai virtsan ketaineliuskja 50 kpl/12 kk - pikkeuksena lapset, jtka tarvitsevat enemmän liuskja 7. Virtsanskeriliuskat: - yksilöllisen harkinnan mukaan
4 8. Lansetit verinäytteiden tta varten: - yhtä kertakäyttöistä lansettia vi käyttää 2-4 kertaa tai 1-2 vurkauden ajan hyvissä lsuhteissa Avannevälineet: 1.) Suliavannevälineet Suliavannepussit - kertakäyttöiset 1-2 kpl/vrk - tyhjennettävät 1-2 kpl/viikk, laatat 1-2 kpl/viikk 2.) Virtsa avanne välineet Virtsa-avannepussit - sujalevyyn kiinnitettävät pussit 4 kpl/viikk 3.) Muut avannetarvikkeet - sujapastat enintään 2 tuubia/kk - sujapastarengas 2-4 kpl/viikk - sirtejauhe tarpeen mukaan, käytetään sujapastan kanssa - cnvex renkaat 2-4 kpl/viikk - sulkijat tarpeen mukaan, enintään 10 kpl/vusi - vyöt tarpeen mukaan, enintään 10 kpl/vusi - huuhtelusetti tarpeen mukaan - huuhtelukärki 1 kpl/vusi 4.) Gastrstmiavälineet (maha-avanne) Myönnetään asiakaskhtaisesti. Tarvikkeet ja kulutus määritellään erikissairaanhidssa. Lasten syöttö- ja nenämahaletkut ja ruiskut, eri kt ja mallit määritellään asiakaskhtaisesti. 5.) Trakestmiavälineet (kurkkuavanne) Myönnetään asiakaskhtaisesti ja tarve määritellään erikissairaanhidssa. Inkntinessivälineet 1.)Virtsakatetrit - kertakäyttöiset aikuiset 4kpl/vrk lapset 5kpl/vrk - laajentavat katetrit (miehille) 1kpl/viikk (vain urlgin lähetteellä) - kestkatetrit tarpeen mukaan 2.) Virtsankeräyspussit - tyhjennettävät 2-3 kpl/viikk - kertakäyttöiset 1-2 kpl/vrk
5 3.) Virtsankeräyspussien kiinnitysnauhat, vyöt ja reisilahje - kiinnitysnauha ja vyö 2-3 kpl/vusi - reisilahje 2-3 kpl/vusi Kiinnitysnauhat, vyöt ja lahje eivät le kertakäyttöisiä. Ne kestävät useita pesukertja. 4.) Urinaalit (virtsankeräyskndmit) kertakäyttöiset (PVC) 1 kpl/vrk kiinnitysnauha 1 kpl/vrk 5.) Naisten inkntinessikaari inkntinessikaari 1kpl/vrk Edellyttää urlgin lausunta, diagnsitua sairautta. Inkntinenssikaaren käyttö alitetaan aina erikissairaanhidssa. 6.) Anaali inkntinenssi - anaalitappni 20 kpl/kuukausi Edellyttää lääkärin tutkimaa, tteamaa ja diagnsimaa sairautta. Anaalitamppnin käyttö alitetaan aina erikissairaanhidssa. 7.) Vaipat - aikuiset enintään 4 vaippaa/vrk - kehitysvammaiset ja vaikeasti sairaat yli 3 vutiaat lapset 4-5 vaippaa/vrk Vaippjen ja katetrien määrä arviidaan sura-/ktiinkuljetusspimusta tehtäessä. Ktiinkuljetus 4 kertaa vudessa kuuluu spimukseen, mutta lisä ktiinkuljetukset vat asiakkaalle maksullisia. Happihitvälineet Pysyvä happihit alitetaan erikissairaanhidssa, ja sieltä lainataan happirikaskin ja saadaan hjeet happipulljen hankkimisesta. Lääkehapen asiakas staa itse saaden Kelalta peruslääkekrvauksen. Kelan krvausta varten tarvitaan lääkärintdistus. - happiletku 3-4 kpl/vusi - happiviikset, happimaskit tarpeen mukaan Kivunhitvälineet kipupumpun lääkeannstelua varten tarvittavat neulat ja ruiskut Lasten antikagulanttihit liuskat, kntrlliliukset ja lansetit hidn tarpeen mukaan.
6 Haavahitvälineet - hitavat haavahittutteet. - taitkset, siderullat ja teipit asiakas staa itse apteekista. Jakeluun kuulumattmat hittarvikkeet Maksuttmien hittarvikkeiden piiriin eivät kuulu mm. seuraavat tutteet - tavanmaiset apteekista/kaupasta saatavat haavahittarvikkeet - sujakäsineet - rukalaput - pesulaput - ruiskut, neulat (hum. pikkeustapaukset) - ihnpuhdistusvälineet - verenskerimittareiden paristt - vudesujat Pikkeus - syöpä- ja ms-ptilaat, jille annetaan ruiskut ja neulat - keskslasten rukintaan ja lääkitykseen tarvittavat ruiskut ja neulat - kasvuhrmnin pistämiseen tarvittavat ruiskut ja neulat - ktisairaalahidssa levien ptilaiden hittarvikkeet kuuluvat hitn velituksetta