.. -.. ~... -- _.,. ~... o LJ T 0 K LJ r\i1 P U 0 Y Malminetsintä O;tD)~Ol..L. k, ~ 0l)/6jP! )~~~ P1EN01SMU1ST10 J Parkkinen/PAL 30.06.1978 1 (3) ----------------------------------_.. _---- Aihe Aika ja paikka Kolin ja Sodankylän- Savukosken Al-mineraaliaiheet Koli 18.05. Läsnä Y Pekkala GTL P Sotka TKK Sodankylä 05.06. Läsnä Y Pekkala GTL J Astala Kemi 0 ".1 Yleistä Kolin kyaniittikvartsiiteista on laadittu koko joukko seikkaperäisiä raportteja karttoineen (liite 1), 110- kallion ja Porraskorve.n aiheita on koelouhittu 1940- luv"'..llla. Lapin aiheita ei ole kummemmin tutkittu. Taloudellisesti kiinnostavin on Kolin muodostuma. Uusien aiheiden etsintääkin voidaan pitää yrittämisen arvoisena sikäli kuin Al-mineraalien tuotanto tuolta alueelta katsotaan kannattavaksi. Käytännössä Partekin valtauksen raukeaminen 31.07.1978 ja sen mahdollinen uus i matta jättäminen antaisi, mahdollisuuden alueelliseen tutkimuksee n. Pa ikallisiin lisätutkimuksiin tuskin näillä näkymillä on aihetta. Koli 4313, 4331 Kolin kyaniittiaiheet esiintyvät kvartsiitissa ja kvartsipalloisessa konglomeraatissa, jotka on tavattu muutaman metrin - muutaman kyjmnenen metrin paksuisena kerroksena arkeeiseen pohjagneissiin l ähinnä rajoittuvassa proterotsooisessa horisontissa, nk. Jatulissa. Muodostumaan liittyy myös stauroliittia ja andalusiittia sisältäviä liuskeita, joilla tuskin on t a loudellista merkitystä. Toistaiseksi parhaat kyaniittiaiheet sijaitsevat Hirvivaaralla ja Höllärinvaaralla (liite L ). Hirvivaaran alue on Partekin valtaama. Valtaus raukeaa 31. 07.1978. Hirvivaaran kyaniittikvartsiittikerroksen paksuus on 15-30 m, kulku N30W ja kaade 30-50 SW. Kerrokse.n on tulkittu edustavan lähes vaaka-akselisen synkliinin itäistä( haaraa) Synkliinin pohj aa ja läntistäq1aaraa) ei ole pinnalta tavoitettu eikä kairauksin etsitty. Kerrostumia lävistävät diabaasit, joiden tunkeutumisen on otaksuttu liittyneen siirrosliikuntoihin, saattavatkin täysin peittää loivan synkliinin muut osat näkyvistä. Kokonaisuutena kerrokset painuvat länteen, joten kyaniittikvartsiittia tuskin kovin kaukaa lännestä kannattaakaan lähteä kairaamalla etsimään. Hirvivaaran muodostuma voidaan katsoa pintakartoitukselj 2 ja kairauksin täysin rajatuksi. Kyaniittipitoisuus vaihtelee 15-35 %. Malmin kokonaismää rä on kartoitusten perusteella arvioiden noin 1 Mm3 eli 2,9 Htn. 25 % ~n k Eoskipi toisuuden mukaan muodostumassa 01i5 i noin 0 I 7 Mtn kyaniittia. Pyrofylliittj.ä olisi lähes sama määrä.
ME 936 ~ ; OO(), 1. 7 7 OUTO KUMPU Oy Ma lminetsintä 30.06. 1978 2 Sodankylä 3713, 3731 Höll ~rinvaaran kerrostumat ovat samat kuin Hirvivaarassa, mutta kyaniitti on suureks i osaksi kaoliiniutunut j a osaksi pyrofylliittiytynyt. Si n~ns~ näm~ muuttumisilmiöt eiv~ t v~ltt äm~ttä merkitse l aadun heikkenemist~r mutta todenn~köisesti rikastusprosessin komplisoitumi sta. Kerroksien kaade on 80-90 0 W j a kulku keskimä~ri n N20W. ) Höllärinvaarassa kyaniittipitoisuus on alhaisempi kuin Hirvivaarassa. J os arvioidaa n pelk ~st~ä n kyaniittipitoinen kivi malmiksi, saadaan kairausten ja pintakartoituksen perusteella malmin m~är~ks i 2,5 J1-im 3. Jos kyaniitin keskipitoisuus on 10 %, on Höll~rin vaara n muodostumassa t~m~n mukaan n. 0,7 Mtn kyaniittia eli saman verran kuin Hirvivaarassa. Kaoliniittia olisi saman verran tai enemm~n, pyrofylliittiä v~hemm~n. Huomattava osa alumiinista istuu serisii ti ss~, jonka m~är~~ on vaikea arvioida saatavilla olevin tiedoin. Laskelmien perusteella 'Hirvivaaran Ija Höll ~rinvaaran muodostumiin s i s~ltyisi siis 1,4 Mtn kyaniitti a, josta puole t on suht eellisenhyv~laatuista ja puolet muodossa, joka tuottaa rika st u s t eknis i~ vaikeuksia. Missä mä~rin kyaniitin mu uttumistuloksia: pyrofylliittiä ja kaoliniittia sekä sivukiven serisiittiä kyet~~n k~ytt~mä~n hyv~ksir on tutkimatta. Al-mineraaliaineita on Savukosken Mutsoivassa, Ve nesel ~ssä ja Kommattivaarassa. Sodankyläst~ itään tapahtuu kiilleliuskeissa metamorfoosiasteen kohoaminen, joka heijastuu Al-mineraaleissa : tapahtuu vaihettuminen andalusiittia sisältävistä kerrostumista stauroliittia ja lopulta kyaniittia sisältäviin kerrostumiin. Samaan muodos tuma jaksoon kuuluu myös Sodankylän Mantovaaran stauroliitti-andalusiittiliuske, jota Partek louhii käytettävaksi sementin lisäaineena Kolarissa, yli 150 km:n matkan pä~ss ~. Al-mineraalit, etenkin kyaniitti, esiintyvät karkeina aggregaatteina tai suurina rakeina. Muodostumien mittoja ei ole tarkemm in määritet ty, mutta AI -runsaiden kerrosten paksuude t ovat ainakin kymmeniä metr ej~. Al-mineraalipitoisuus vaihtelee 10-20 %, paikallisesti lienee louhittavissa rikkaampiakin osueita. Muodostumien taloudellinen merkitys r a joittunee l ähes paikalliseen käyttöön, jos sellaista löytyy. J Parkkinen KIEHTO P Rouhunko.ski M Ketola P Vout ilainell L Riihikallie 0I<J1E /I< ir j a s ta LIITTEwr l Kolin kyaniittia käsittelevää kirjallisuutta
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä 30.06.1978 3 2 3 Kolin Hirvivaaran geologinen pintakartta (M Kankkunen, 1973) Kolin Hirvivaaran geologinen profiili Valokuvia Kolilta ja Savukoskelta Kolin aiheet 1:100 000 yleiska~ta11a
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä J Parkkinen/PAL LIITE 1 04.07.1978 1 (1 ) KOLIN KYANIITTI, KIRJALLISUUTTA Aurola, E (1959) Kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymät Pohjois Karjalassa. Geoteknillisiä julkaisuja, n:o 63. Ga äl, G (1964) Jatul und Karelische Molasse im S-Koligebiet in Nordkarelien und ihre Beziehungen zum Gebirgsbau des präkambrischen Orogens.. Bull.Comm.Geol.Finlande 213. Havola, M (1970 ) Alumiinisilikaattimineralisaatioiden esiintymisestä j a alkuperästä ~011ärinvaaran alueella. Pro gradu, Helsinki. Kankkunen, M (1973) En t ektonisk undersökning av kyanit- och pyrofyllitfyndigheten i Hirvivaara, Eno. Bilaudatursarbete, Abo Akademi, Abo. Karhula, J (1957) Hirvivaaran alumiinisilikaattien taloudellinen hyväksikäyttö. Lindholm, 0 (1950) Kyanitförekomsten vid Hirv i vaara i Eno socken. Pro gradu, Helsinki. Metzger A (1951) Rapport över undersökningar inom Porraskorpi område av Hirvivaara kyanit-pyrofyllitfyndighet i Eno. Paraisten Kalkki Oy (197 2 ) Höllärinvaara, selostus valtausalueella suoritetuista tutkimustöistä. Siikar1a, T (1953), Selostus magneettisista tutkimuksista Enon pitäjän Hirvivaaralla. Vartiainen, 0 (1953) Hirvivaaran kyaniitti-pyrofylliittimalmin jauhatus- ja rikastussuunnitelma. VTT (1952) Aineenkoetusselostus, kyaniitti-pyrofy11iittimalmin vaahdotusrikastustutkimus. A 3465/52 ~~ O'l r. (\",,,n 1.,.,
Liite 2 -J LL. o a: Q. MARTTI KANKKUN EN 1973 KAIVOSPIIR I T HIRVIVAA R A 1,1 1 ILOKALLIO I ENO 431310 D Ka 11 (1 Kork m " \ ~==~==~~l~~o~========~~oom 10 2000 40 4 0 40 40 4 0 2 i' K «I. 0 I 41 10 4 5 '0,: 5 50 114 10 I ~ O 51 150 11 l b l 1 i 155 2 1 '.10 92 173 09 1 11 70 15 5 90 151 73 150 0,1 157 75 1 i7 63 ua 40 140 4 0 1?7 -n + ~ ~ 'OOO D K YAN II TT 1- PYRo FY LLlITTI K VARTS IITTI D SERISIITTI ~ KVARTSIITTI ~~~"~-------"'--<------------------- ". D ~~~~~'~~~I~;;;UMAAN U GNflSSIGRANIITTI o DOLE RIITTI B KONGLOMERAATTI KUULUVA + + KYANIITTI 700+ 2200 900
~ '.r: 93 6!>OOCl. l. 77 o U T 0 K U M P U Oy Ma lminetsi ntä J Parkkinen/PAL LIITE 3 30. 06. 1978 1 (1)._------ VALOKUV I A 1 2 3 4 5 6 Kolin Hirvi~a ara, Porraskorven louhos. Kuvan keskellä vaa l ea pystyasentoinen kvartsijuoni, jonka kontaktissa kvartsiin kasvaa poikittain suuria kyaniittikiteitä (sinertävä väri). Oikealla ruskehtavaa, rapautunutta möyhyä, j ossa kyanii tti on muuttunut pyrofyllii tiksi. Tutkimassa Y Pekkala. Detalji kuvan 1 alaosasta, kvartsijuone n ja kvartsiitin kontaktista. I<olin Hirvivaara, Iloka ll ion l ouhos. "Normaalia " kyaniittia kvartsiitissa vaalean s inertävinä sälöinä. Ru skehtavat vivahteet johtuvat pyrofylliitistä. Ilokallion kyaniittikvartsiittia, ruskehtavat juovat ovat muuttumisvyöhykkeitä, pyrofylliittipitoisia. Savukosken Mutsoiva. Magnetiittipitoisen kyaniittiliuskeen päällä Y Pekkala ja J Astal a. Savukosken Venesel kä. Kyaniitti massamaisina pahkuina j a l uiroina kiilleliuskemaisessa matriisissa.