Liiton kantelut Euroopan neuvostoon ja kansainvälisten sopimusten merkitys Mitä minulle kuuluu? seminaari Omaishoitajien oikeuksista, Helsingin Pääpostitalo, auditorio 28.10.2013 Yrjö Mattila
Perustuslaki ja asiakkaan asema Perustuslain 19 :n 1 momentti: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 1 momentti merkitsee subjektiivista oikeutta kansalaisille Perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen Käytännössä puuttuu kuitenkin tarkentavia säännöksiä. Mikä on välttämättömän toimeentulon alaraja? Perustuslakivaliokunta on katsonut 40 % toimeentulotuen perusosan alentamisen hyväksyttäväksi (PeVL 34/2010)
Suomen solmimat kansainväliset sopimukset (KP ja TSS) Perustuslain 19 tuli Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten heijastumana, kuten: YK:n ihmisoikeuksien julistus YK:n ihmisoikeussopimus YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus (YK:n TSS sopimus) Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus Euroopan Neuvoston taloudellisia sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus (EN:n TSS sopimus) EU:n sosiaalinen peruskirja
Euroopan Neuvoston TSS -sopimus TSS -sopimus muodostaa Euroopan neuvoston ihmisoikeusulottuvuuden sosiaalisen puolen (toinen on Euroopan ihmisoikeussopimus) Sopimuksen tavoitteena on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa asettamalla sopimusvaltiolle vähimmäisvaatimuksia, joihin on sitouduttava Sopimus sisältää paitsi sosiaalisia ja työelämään liittyviä periaatteita ja oikeuksia myös yksityiskohtaisia määräyksiä oikeuksien toteuttamisesta
Euroopan Neuvoston TSS sopimus II TSS sopimuksen ensimmäisessä osassa asetetaan tavoitteet, joiden tehokasta toteutumista peruskirjaan liittyvät valtiot sitoutuvat edistämään Sopimuksen toinen osa sisältää yksityiskohtaiset määräykset, joihin sopimusosapuolet sitoutuvat Uudistettu sopimus tuli voimaan 1.7.1999, Suomi ratifioi v. 2002 Sopimus vahvistaa syrjinnän kieltoa, naisten ja miesten välisen tasa-arvon sääntelyä sekä vammaisten, lasten ja vanhusten oikeuksia sekä parantaa työntekijöiden irtisanomissuojaa Uudistetussa peruskirjassa painotetaan myös oikeutta asumiseen sekä köyhyyden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vastaista taistelua
Euroopan Neuvoston TSS sopimus III TSS sopimus on "menu" sopimus, eli sopimus voidaan ratifioida myös osittain, ei kaikkea Suomi on ratifioinut vanhusten oikeuksien ja perusturvan kannalta keskeiset artiklat. Suomi joutuu määräajoin raportoimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle sopimuksen noudattamisesta Sosiaalisten oikeuksien komitea koostuu 15 riippumattomasta asiantuntijasta Komitea se arvioi jäsenmaan raportin pohjalta, vastaako Suomen lainsäädäntö sopimuksen tasoa. Euroopan Neuvoston ministerikomitea voi antaa suosituksia jäsenmaan lainsäädännön muuttamiseksi komitean esityksestä, jos noudattamisessa on puutteita.
Sosiaalisen peruskirjan art. 23 koskee vanhusten oikeuksia Varmistaakseen, että ikääntyneiden henkilöiden oikeutta sosiaaliseen suojeluun voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään, joko suoraan tai yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa, asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on erityisesti: tehdä ikääntyville henkilöille mahdolliseksi pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä mahdollisimman pitkään riittävien voimavarojen avulla, jotka mahdollistavat sen, että he voivat viettää tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään: antamalla ikääntyville henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä, antaa ikääntyville henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä: huolehtimalla heidän tarpeitaan ja sekä terveydentilaansa vastaavien asuntojen tai riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta, tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja, taata laitoksissa asuville ikääntyville henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon.
Sosiaalisen peruskirjan art. 30 koskee sosiaalista suojelua Sopimuksen 30 artikla: Oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan (Suomi on ratifioinut): Varmistaakseen, että oikeutta suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat a) ryhtymään toimenpiteisiin kokonaisvaltaista koordinoitua lähestymistapaa noudattaen edistääkseen sosiaalisesti syrjäytyneiden tai köyhien tai sosiaaliselle syrjäytymiselle tai köyhyydelle alttiiden henkilöiden ja heidän perheidensä oikeutta erityisesti työhön, asuntoon, koulutukseen, kulttuuriin sekä sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun. b) tarkistaa nämä toimet niin, että ne voidaan mukauttaa tilanteen vaatimalla tavalla
Järjestöt voivat kannella sosiaalisten oikeuksien komitealle Sosiaalisten oikeuksien komitea käsittelee peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluita Suomen kaikilla valtakunnallisilla kansalaisjärjestöillä on oikeus tehdä kantelu komitealle, jos he katsovat, että Suomi ei noudata TSS sopimuksen ratifioituja artikloita Kaksi järjestöä on tehnyt kanteluja: Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry (artiklan 23 perusteella) ja Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry perusturvaa koskevan artiklan 12 perusteella. Peruste: Suomen vähimmäisturva on liian alhainen eikä riitä perustapeisiin. Omaishoitajaliiton kantelut on ratkaistu (70/2011 ja 71/2011) Sosiaalioikeudellisen seuran kantelun käsittely on kesken (88/2012)
Omaishoitajat ja Läheiset -liiton valitus nro 70/2011 Liiton valituksessa katsottiin, että Suomessa rikotaan ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan (artikla 23), koska: Omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat Suomessa. Syynä on riittämätön rahoituksen varaaminen omaishoidon tukeen monessa kunnissa tai omaishoitosopimusten irtisanominen kuntien säästötavoitteiden toteuttamiseksi Määrärahat ovat loppuneet kesken kalenterivuoden, joskus jopa varhaisessa vaiheessa tai omaishoitoa ei kunnassa myönnetä muutenkaan Monissa kunnissa ei tarjota vaihtoehtoisiakaan palveluja, jos omaishoidon tukihakemus hylätään määrärahan loppumisen vuoksi tai jos kunnassa ei ylipäätään suosita omaishoitoa. Taustalla mm. Vantaan, Espoon. Kokemäen jne. omaishoidon sopimusten irtisanomiset säästöjen saavuttamiseksi v. 2009 ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluumme antama hylkäävä lausunto
Kantelu 71/2011: Palvelutalossa asumisen maksut Laitoshoidossa kaikki palvelut sisältyvät maksuun, mutta palvelutalossa asujan on maksettava omilla rahoillaan asumisesta, palveluista, terveydenhoidosta, lääkkeistä jne. Hinnat jopa EUR 4000/kk, kun keskimääräinen eläke noin EUR 1500/kk Usein tulot eivät ei riitä eikä asiakasmaksulaissa ole säännöksiä palvelutalon asiakasmaksuista Kunta päättää maksuista, voi alentaa niitä tai antaa toimeentulotukea, jos asukkaan tulot ovat liian pienet kustannuksiin verrattuna
Liiton kantelu 71/2011 Tilanne Suomessa ei ole sopusoinnussa Euroopan Sosiaalisen peruskirjan 23 artiklan kanssa, koska: Tehostetun palveluasumisen maksujen puute laissa estää vanhusten mahdollisuuden saada sellaisia asumispalveluja, joita heidän terveydentilansa ja kuntonsa edellyttää.
Kantelun 71/2011 perusteluja Laitoshoidon ja palveluasumisen paikkoja ei kunnissa ole riittävästi kattamaan tarvetta. Sääntelyn puute ja erilainen hinnoittelujärjestelmä kunnissa luovat epävarmuutta ja ovat esteenä ikääntyneiden henkilöiden terveytensä ja kuntonsa mukaisille tarpeellisille palveluille artiklan 23 mukaan Jako laitoshoidon ja palveluasumisen välillä vaikuttaa myös intervallihoidossa, jota monet omaishoidettavat tarvitsevat. Kustannukset sosiaalihuollon yksikössä paljon suuremmat kuin terveydenhuollssa
Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari vieraili Suomessa ja tutustui Suomen vanhusten huoltoon (kesäkuu 2012) Johtopäätöksinä ja suosituksina komissaari totesi, että samalla kuin kunnioitetaan kunnallista itsehallintoa on valtion varmistettava, että ainakin minimimäärä hoivaa ja hoivaan pääsyä on saatavissa kaikissa kunnissa. Tämän vuoksi on välttämätöntä järjestää riippumatonta valvontaa ja asiakkaille helposti toteutettava valitusmekanismi
Komitean kannanottoja Komitea totesi, että Suomen perustuslaki asettaa julkisille viranomaisille velvollisuuden taata jokaiselle tarpeellisen hoivan ja riittävät sosiaali ja terveyspalvelut. Kunnat toteuttavat sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa lainsäädäntöä osana kunnallista itsehallintoa. Sosiaalihuoltolain 17 määrittelee ne palvelut, joita kunnat ovat velvollisia tuottamaan ja tämä sisältää sekä laitoshoidon että asumispalvelut.
Komitean kannanottoja II Kunnilla on tästä huolimatta harkinta- ja valintaoikeus niistä tavoista ja keinoista ja siitä palvelurakenteesta, joilla sosiaalipalveluja annetaan vastaamaan asukkaiden tarpeita. Valtionosuutta koskevan lain mukaan (7333/1992), kunnat saavat valtion tukea järjestääkseen nämä palvelut, mutta ne ovat oikeutettuja päättämään valtion tuen jaosta sosiaaliturvaan ja kuinka palvelut toteutetaan.
Komitean kannanottoja III Euroopan sosiaalinen peruskirja ei edellytä täysin samantasoista sosiaalihuoltoa joka puolella maata, mutta komitea pitää kohtuullista samankaltaisuutta tarpeellisena (aiempi Hollantia koskeva päätös) Kuntien on noudatettava peruskirjan artiklaa 23 ja valtio vastaa kansainvälisesti sopimuksen velvoitteista, vaikka onkin siirtänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksen kunnille. Kuntien mahdollisuus käyttää laajaa harkintavaltaa yhdistettynä selvän velvoitteen puutteeseen omaishoidon tuen tai muun vastaavan palvelun myöntämisessä on johtanut epätyydyttävään tilanteeseen joissakin kunnissa.
Komitean päätös 70/2011 Komitea katsoi että rahoituksen/määrärahojen erilaisuudesta johtuva vanhuspalvelujen erilaisuus maan eri puolella ei sinällään riko peruskirjan artiklaa 23. Kuitenkin se seikka että lainsäädäntö sallii sen, että osa vanhusväestöstä jää omaishoidon tuen tai muun vaihtoehtoisen tuen ulkopuolelle rikkoo tätä artiklaa vastaan. Johtopäätös: Komitea katsoi yksimielisesti, että peruskirjan artiklaa 23 (ikääntyneiden oikeudet) on rikottu.
Komitean päätös 71/2011 Komitea katsoi, että riittämätön maksujen sääntely palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa (ympärivuorokautinen hoito) yhdistettynä siihen tosiasiaan, että näiden palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan, ei täytä niitä edellytyksiä jotka on sanottu artikla 23:ssa siltä osin kuin ne aiheuttavat epävarmuutta ikääntyneille henkilöille hoidon tarpeessa kirjavan ja monimutkaisen maksupolitiikan vuoksi ei ole olemassa mitään tehokkaita suojakeinoja sen varmistamiseksi että tehokas pääsy palveluihin on taattu jokaiselle ikääntyneelle henkilölle hänen tarvitessaan kuntonsa mukaisia palveluja
Komitean päätös 71/2011 jatkuu -- muodostavat esteen oikeudelle saada tietoa palvelujen ja apuvälineiden saantimahdollisuuksista, jotka ovat tarjolla ikääntyneille henkilöille, jotta he voivat käyttää niitä siten kuin on taattu artiklassa 23 -Komitea katsoi, että on kysymyksessä artiklan 23 rikkominen
Valtion ja kunnan vastuunjako sopimusten noudattamisessa Merkittävää Suomen kannalta: Valtio vastaa sopimuksen noudattamisesta Valtio ei vapaudu sopimuksen noudattamisesta, vaikka kunnat toteuttavatkin Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja Valtio ei enää voi katsella sivusta silloin, kun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksessa rikotaan TSS sopimuksen velvoitteita. Lisätäänkö valvontaa? (Valvira, aluehallintovirastot, omavalvonta jne.)
Jatkotoimet komitean päätösten johdosta KOHO työryhmä tutkii omaishoidon tuen strategiaa vuoteen 2020 saakka: Omaishoitajat pyritään saamaan tasavertaiseen asemaan Toinen komitea STM:ssä tutkii palveluasumisen maksuja sekä mahdollisuutta vuotuisten omavastuiden yhdistämiseen Muutoksia odotettavissa vielä tämän hallituskauden aikana? Suomi raportoi Euroopan Neuvostolle vuonna 2016 mihin toimiin on ryhdytty Euroopan sosiaalisen komitean päätösten johdosta.
YK:n TSS sopimuksellakin voi olla vaikutusta (vuodelta 1976) Sopimuksen 11 artikla: Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. Sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tämä oikeus toteutetaan, ja ne tunnustavat tässä yhteydessä vapaaehtoisuuteen perustuvan kansainvälisen yhteistoiminnan merkityksen YK:n TSS komitea valvoo taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan sopimuksen noudattamista jäsenvaltioiden määräaikaisraporttien perusteella Tutkittuaan raportin komitea välittää jäsenvaltioille päätelmissään huolenaiheensa ja suosituksensa
YK:n TSS sopimukseen kansalaisten valitusmahdollisuus Sopimukseen on hyväksytty lisäpöytäkirja, jonka perusteella voidaan valittaa YK:n sosiaaliasiain komitealle sopimuksen rikkomisesta Suomi ja 8 muuta maata ratifioineet lisäpöytäkirjan (Suomi v. 2012) Lisäpöytäkirja tulee voimaan, kun 10 YK:n jäsenmaata on ratifioinut Uusi keino sosiaaliturvan parantamiseen, koska yksittäisillä kansalaisillakin valitusoikeus? Komitean tulkinnat tulevat olemaan
Euroopan sosiaalinen peruskirja ja Suomen sosiaaliturva Lissabonin sopimuksessa (2009) Euroopan sosiaalinen peruskirja tuli juridisesti velvoittavaksi ja oikeudellisesti sitovaksi EU -oikeudessa Sopimuksen 34 artiklalla voi olla merkitystä Suomenkin sosiaaliturvaan: "Unioni tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuihin ja sosiaalipalveluihin, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä yhteisön oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.
EU:n sosiaalinen peruskirja II Perusoikeuskirjalla on lähinnä periaatevaikutusta suhteessa unionin lainsäädäntöön ja säännösten tulkintaan Yhteisöoikeutta sovellettaessa tulee ottaa huomioon sosiaaliturvaetuudet ja sosiaalipalvelut Perusoikeuskirja koskee vain yhteisön oikeutta eikä siihen vedoten voida vaatia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön Sosiaalipoliittista asioista säännellään EU tasolla vain yksimielisyyden pohjalta
Eurooppa 2020 strategia Sosiaalista osallisuutta edistetään vähentämällä köyhyyttä. Tavoitteena on nostaa ainakin 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä. Suomen osuus tästä noin 150 000 henkilöä. Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmen kriteerin perusteella EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä. Suomessa heitä on 900 000 kansalaista.
Suomen kansallinen strategia Lissabonin johdosta Suomen kansallinen strategia köyhyyden vähentämiseksi: : Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on suuri merkitys pienituloisille kotitalouksille, koska ne osaltaan parantavat edellytyksiä osallistua työelämään... Sosiaali- ja terveysalan palveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Uudistusten tarkoituksena on turvata palvelujärjestelmän toimivuus. Erityisesti pyritään tukemaan pienituloisia ja huono-osaisia kansalaisia. Perusturvan korjaamista Lissabonin tavoitteiden toteuttamiseksi ei ohjelmassa mainita.
Kokoava yhteenveto: Kansainvälisten sopimusten vaikutus Suomen sosiaaliturvaan Sopimuksilla on pääasiassa välillinen, heijastava vaikutus asiakkaan asemaan Suomessa Kaikkien sopimusten sisältö tavoittelee sosiaaliturvan parantamista ja apua tarvitsevien auttamista Ongelmana on sopimusten artikloiden yleinen, periaatteellinen sanamuoto, tulkinnat ja näkemykset jäsenmaissa vaihtelevat Säännösten tulkintaa selkeytyy raporttien arvioinnilla ja kanteluista tehdyillä päätöksillä