Osavuosikatsaus 2/2017

Osavuosikatsaus 2/2017 HSLH 3.10.2017 HSL Helsingin seudun liikenne

HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL (00520 Helsinki) puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Ilmari Mäkinen Maarit Hauskamaa osastonjohtaja Talouspäällikkö ilmari.makinen@hsl.fi maarit.hauskamaa@hsl.fi

1 Sisällysluettelo 1. TOIMINNALLINEN KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN 1.1. - 31.8.2017... 2 1.1. Toimintaympäristö... 2 1.2. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen tarkastelujaksolla... 5 1.2.1. Tavoite 1: Sujuvat matkat... 5 1.2.2. Tavoite 2: Selkeää palvelua... 9 1.2.3. Tavoite 3: Joukkoliikenne kasvuun... 10 1.2.4. Tavoite 4: Tiivis ja vetovoimainen seutu... 12 1.2.5. Tavoite 5: Vähemmän päästöjä... 14 1.2.6. Tavoite 6: Tehokasta taloutta... 15 1.3. Henkilöstö... 17 2. TALOUSENNUSTE... 18 2.1. Talouskatsaus... 18 2.2. Kuntaosuusennuste... 22 2.3. Tuloslaskelma... 24 2.4. Investointihankkeet... 24 2.5. Kustannuserät kunnittain, ennuste... 25

2 1. TOIMINNALLINEN KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN 1.1. - 31.8.2017 1.1.Toimintaympäristö Yleinen talouden kehitys Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudulla asui kesäkuun lopussa noin 1 467 190 henkeä. Väestö kasvoi huhti kesäkuussa 6 520 hengellä eli suurin piirtein saman verran kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson aikana. Kehitys oli erilaista seudun sisällä. Helsingissä väestönkasvu kiihtyi edellisvuoteen verrattuna, kun taas Espoon, Vantaan ja KUUMA-kuntien väestö kasvoi vähemmän kuin edellisvuoden vastaavaan ajanjakson aikana. Helsingin kaupungin tietokeskuksen raportin mukaan länsimetron ja kehäradan valmistuminen lisää asuntotuotantoa ja väestönkasvua erityisesti Espoossa ja Vantaalla, mikä jonkin verran hidastanee Helsingin väestönkasvua. Väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestön ennustetaan Helsingin seudulla kasvavan 490 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä, nopeassa vaihtoehdossa asukasmäärä kasvaisi 580 000 asukkaalla ja hidastuvankin kasvun vaihtoehto kasvattaisi väestöä 325 000 asukkaalla. Määrällisesti eniten kasvaa Helsingin väestö, mutta nopeimmin tällä hetkellä näyttää kasvavan vantaalaisten ja espoolaisten määrä. Väestönkasvu edellyttää, että tulevaisuudessa asuntojen rakentaminen ja myös liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tahdissa. Väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi, kun ikäryhmään 65-74 kuuluvien määrä on jo useita vuosia ollut jyrkässä kasvussa ja heidän määränsä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen kasvu pysähtyy toistaiseksi. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti ja heidän määränsä tulee ennusteen mukaan lähes kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä. Taloussuhdanteet elpyvät vähitellen Helsingin seudun suunnat -raportin 2/2017 mukaan Helsingin seudulla tuotanto kasvoi edelleen vahvasti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ennakkoarvion mukaan tuotanto nousi 3 prosenttia edellisvuodesta. Myös koko maassa kasvu on kiihtynyt ja valtakunnallinen tuotanto kasvoi jo nopeammin kuin Helsingin seudulla. Valtiovarainministeriön 19.9.2017 julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen talous on vihdoin selvässä nousussa ja Bkt:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, vaikka hivenen hidastuen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan (Tilastokeskus 1.9.2017) bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä ja 3,0 prosenttia vuodentakaisesta (oli 2,7 %), mikä oli selvästi odotettua enemmän. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä viennin volyymi pysyi tammi-maaliskuun tasolla mutta kasvoi kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. Investoinnit kasvoivat huhti-kesäkuussa kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 11 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 12,6 prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät 5,7 prosenttia vuodentakaisesta Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,9 % v. 2017. Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 2,1 % ja v. 2019 kasvuksi 1,8 %. Lähivuosina talouden toimeliaisuutta lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet.

3 Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopea kasvu parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Työllisyyden ennustetaan paranevan lähes prosentin vuodessa, ja työllisyysaste nousee 70,5 prosenttiin vuonna 2019. Julkisen talouden alijäämä pienenee hitaasti Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi. Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä, ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pysyy korkealla tasolla. Julkiseen talouteen syntyy uusi alasektori vuonna 2020, kun maakunnat aloittavat toimintansa. Maakuntatalouden kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasema on 2020-luvun alussa lievästi alijäämäinen. Alijäämä johtuu pääasiassa maakuntien valtakunnalliselle kiinteistöpalvelukeskukselle siirtyvien laajojen sairaalainvestointien velkarahoituksesta. Joukkoliikenteen kustannustaso noussee maltillisesti VM:n talouskatsauksen mukaan Euroalueen talouden elpymistä tukevat maltillisesti nouseva öljyn hinta, heikentyvä euro ja sitä kautta piristyvä vientikysyntä. Öljyn hinnan pitkään jatkunut lasku on päättynyt ja hinta on kääntynyt nousuun. Öljyn hinnan vaihtelulla on edelleen merkitystä inflaatiolle ja energian vaikutus kuluttajahinnassa muuttuu sitä alentavasta nostavaksi nopeastikin. Öljyn hintakehitys on kuitenkin viime vuosina poikennut ennustetusta. Öljyn hinta on laskenut arvioitua nopeammin ja se on nyt noin 50 % alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2014 lopulla. Alhaisella öljyn hinnalla on ollut kuluttajahintojen nousua hillitseviä suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Alhainen öljyn hinta ja siitä seurannut polttoaineiden hintojen lasku on osaltaan mahdollistanut kotitalouksien kulutuksen kasvua sekä alentanut yritysten kustannuksia. HSL:n menojen kehitykseen energian hintojen kehityksellä on merkittävä vaikutus. Toimintamenoista runsas 75 % on joukkoliikenteestä maksettavia operointikustannuksia ja erityisesti polttoaineiden hintakehityksellä on iso vaikutus myös HSL:n talouden kehittymiseen. Joukkoliikenteen kustannustaso laski vuonna 2016 keskimäärin 0,3 prosenttia edellisvuodesta. Kustannustaso oli toista vuotta peräkkäin miinusmerkkinen. Talousarviossa vuodelle 2017 joukkoliikenteen kustannustason ennakoitiin nousevan keskimäärin 1,2 %. Osavuosikatsauksessa joukkoliikenteen kustannustason ennustetaan nousevan keskimäärin vain 0,5 %. Suomen talouden yleinen kehitys vaikuttaa myös HSL:n ja jäsenkuntien talouteen. Julkisen talouden alijäämä vähenee hitaasti, vaikka Suomen talous onkin lähtenyt kasvu-uralle. Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa. Jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman olla ensi vuosikymmenen alussa alijäämäisyyden sijasta selkeästi ylijäämäinen. Julkishallinnon menojen kasvua hidastavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, kuntatyönantajan eläkemaksua alentava eläkeuudistus sekä kilpailukykysopimuksen mukaiset työnantajamaksualennukset, lomarahaleikkaus ja maltilliset palkkaratkaisut. Vuodesta 2019 alkaen julkisen talouden rakenne muuttuu merkittävästi uusien maakuntien aloittaessa toimintansa. Kuntien epävarma taloustilanne voi vähentää niiden mahdollisuuksia panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Yhdessä merkittävien joukkoliikenneinfrainvestointien kanssa tämä tuo edelleen paineita korottaa lippujen hintoja kustannustason nousua enemmän. Mikäli lippujen hintoja ei koroteta kustannustason kasvua vastaavasti ja joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää nykyisellään, syntyy paineita kuntien rahoitusosuuksien kasvattamiseen.

4 Matkustajamäärät ovat edelleen hyvässä kasvussa Matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2016, jolloin HSL-alueella tehtiin 367,2 miljoonaa matkaa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet kuluvan alkuvuoden (1 8/2017) aikana lähes samalla vauhdilla kuin viime vuonna ja HSL-alueella tehtiin elokuun 2017 loppuun mennessä 241,4 miljoonaa matkaa, eli 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Koko vuoden 2017 matkustajamäärän ennustetaan kasvavan 3,0 prosentin vauhdilla, mikä tarkoittaisi vuodessa noin 378 miljoonaa matkaa. Kehärata on kasvattanut matkustajamääriä junissa odotettua enemmän ja myös länsimetron avaaminen loppuvuoden 2017 aikana lisännee Espoon suunnan matkustajamääriä. Maakuntauudistus ja HSL:n asema Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Maakuntia ja sen tehtäviä käsittävä lakiehdotus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Jos nykyiset linjaukset toteutuvat valmistelussa olevassa lainsäädännössä, niin niiden perusteella HSL:n tehtäviin ei näyttäisi tulevan muutoksia. HSL:n organisaatio uudistui HSL:n yhtymäkokous hyväksyi 15.11.2016 HSL:n uuden organisaatiorakenteen, joka tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteena on rakenteeltaan ja vastuiltaan selkeä organisaatio, joka tukee osastojen ja ryhmien välistä yhteistyötä. Olennaisena osana on asiakasnäkökulman ja digitaalisten palveluiden tuominen mukaan kaikkeen toimintaan. Uuden organisaation toimintaa ohjaavat nykyinen strategia, perustehtävä, arvot ja visio. HSL:n strategian uudistaminen käynnissä HSL:n perussopimuksen mukaan strategia hyväksytään hallituskausittain ja hallituksen vaihtuessa HSL:n strategiaa päivitetään. Liikennetoimialalla on tapahtumassa paljon muutoksia: lainsäädäntö uudistuu, liikennepolitiikka muuttuu ja seudulla on käynnissä suuria maankäytön ja liikenteen hankkeita. Strategiatyön yksi keskeisimmistä tehtävistä on selkeyttää HSL:n roolia muuttuvassa maailmassa. Tavoitteena on selvittää, miten nykyinen strategia on toteutunut sekä minkälaisia näkymiä ja haasteita tulevaisuus tuo nykyiselle strategialle. Strategiatyössä hyödynnetään mm. erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, dataa, tietolähteitä, tutkimuksia, asiantuntijoiden näkemyksiä sekä henkilöstön ja sidosryhmien haastatteluja ja erilaisia tulevaisuustyöpajoja. Parhaimmillaan strategiatyössä yhdistyy vahva tietopohja ja logiikka sekä intuitio ja luovuus. Strategiatyöhön osallistetaan syksyn aikana laajasti henkilöstöä, asiakkaita ja sidosryhmiä. Strategiatyön tavoitteena on luoda uudistettu, innostava ja konkreettinen HSL:n strategia, joka vastaa toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutoksiin ja joka menee aidosti arkeen. Samalla toiminta- ja henkilöstöstrategia integroidaan vahvemmin suunnitteluun, toimintaan, johtamiseen ja seurantaan. Onnistunut strategia luo lisää arvoa asiakkaille, henkilöstölle, HSL:lle, omistajille ja sidosryhmille. Strategiatyön pohjalta päivitetään ja laaditaan HSL:n uusi strategia vuoden 2017 aikana.

5 1.2.Strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen tarkastelujaksolla 1.2.1. Tavoite 1: Sujuvat matkat Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon ja sujuviin liityntäyhteyksiin. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste Asiakkaiden yleinen tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen luotettavuus (ajettujen vuorojen osuus kaikista aikataulutetusta vuoroista matkustajamäärillä painotettuna) HSL:n arvostusindeksi (arvostus, asiakastyytyväisyys) 87,98 % 87,00 % 90,00 % 88,02 % (kevään 2017 toteuma) 99,67 % 99,59 % 99,70 % 99,51 % 45/61 45/61 49/65 48/58 Länsimetrojärjestelmän liikenteen aloituksen onnistuminen. 100 % 70 % 100 % Ei vielä arvioitavissa Asiakastyytyväisyyden kehitys Asiakastyytyväisyyttä tutkitaan kahdesti vuodessa: keväällä ja syksyllä. Keväällä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakastyytyväisyys on ollut keskimäärin hieman parempi kuin edellisenä vuotena. Syksyn asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokseen saattaa vaikuttaa negatiivisesti kesän ja alkusyksyn ongelmat lipunmyynnissä: junaliikenteen lipunmyynnin lopettaminen ja lipunmyyntiautomaattien asennusten viivästyminen sekä näistä aiheutunut negatiivinen julkisuus. Joukkoliikenteen luotettavuuden kehitys Kulkumuoto Tavoite 2017 Luotettavuus 2017/1-8 Luotettavuus 2016 Bussiliikenne 99,88 99,86 99,83 Metro 99,90 99,84 99,78 Raitiovaunu 99,42 99,21 99,45 Lähijuna 99,60 98,67 99,37 Joukkoliikenteen luotettavuuden keskimäärin arvioidaan toteutuvan 99,51 %-sesti eli jäävän hieman alle edellisen vuoden tason. Junaliikenteen luotettavuuden osalta ollaan kohtuullisen hyvällä tasolla ja perumisia on kuluneena vuonna ollut vähän, 99,23 % kaikista HSL-junista on ajettu, jos elokuun lakkopäivät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Lakkopäivät mukaan lukien luotettavuus on tammi-elokuussa ollut 98,67%. Kaiken kaikkiaan HSLliikenteessä ajetaan kuukausittain noin 17 000-19 500 lähtöä riippuen kuukauden pituudesta ja arki- ja pyhäpäivien suhteesta.

6 HSL:n arvostus HSL sijoittui jälleen kärkijoukkoon kansainvälisessä vuoden 2016 BEST-joukkoliikennetutkimuksessa (Benchmarking in European Service of Public Transport). Kaupunkien vertailussa HSL-alue pysyi toisena viime vuoden tapaan, mutta tällä kertaa toinen sija jaettiin Oslon kanssa. HSL-alueen asukkaista kolme neljästä (74 prosenttia) oli BEST-tutkimuksessa tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. HSL-alue pärjäsi monilla mittareilla BEST-kaupunkien keskiarvoa paremmin. Asukkaat olivat esimerkiksi halukkaita suosittelemaan joukkoliikennettä muillekin: kolme neljästä suosittelisi sitä. Useampi kuin neljä viidestä on tyytyväinen istumapaikkojen saantiin. HSL-alueen asukkaat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä myös joukkoliikenteen turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Vaikka HSL menestyi kaupunkikohtaisessa vertailussa hyvin, asukkaiden tyytyväisyys on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Keskiarvoa vähemmän tyytyväisiä asukkaat olivat henkilökunnan tiedonantokykyyn ja tiedonsaantiin pysäkeillä. Kokonaistyytyväisyys laski 7 prosenttiyksikköä. Lasku oli suurinta niillä, jotka käyttävät joukkoliikennettä harvoin. Eniten on laskenut tyytyväisyys joukkoliikenteen luotettavuuteen ja rahalle saatuun vastineeseen. Lähes kaikissa BEST-kaupungeissa asiakkaat ovat tyytymättömiä lippujen hintoihin. Tyytyväisiä on alle kolmannes vastaajista. BEST kyselytutkimuksella mitataan Euroopan kaupunkien asukkaiden tyytyväisyyttä alueensa joukkoliikenteeseen. Vuoden 2016 tutkimukseen osallistuivat Helsingin lisäksi Bergen, Geneve, Kööpenhamina, Oslo, Rotterdam ja Tukholma. HSL-alueella tutkimusta tehtiin kaikissa jäsenkunnissa. Kyselyyn vastasi 1 918 asukasta. Länsimetron liikennöinti HSL aloittaa länsimetron liikenteen heti, kun rakennustyöt saadaan valmiiksi ja HKL on saanut käyttöönottoprosessin suoritettua. Liityntäliikenteeseen siirrytään hieman länsimetron aloituksen jälkeen. Osavuosikatsauksen menoennuste on laskettu oletuksella, että länsimetro aloittaa liikennöinnin loppuvuoden aikana. Länsimetron aloituksen päivämäärällä on kuitenkin suuri vaikutus operointi- ja infrakustannusten ennusteisiin ja kulujen tarkka ennustaminen tässä tilanteessa on haastavaa. HSL päätti hyväksyä HKL:n suunnitteleman metrojunasarjojen M100 ja M200 sekä väliosalla varustettujen raitionivelvaunujen korjausohjelmat. Metronjunien korjausohjelman arvo on n. 30 35 milj. euroa ja ratikoiden korjausohjelman arvo n. 8,7 milj. euroa. Bussiliikenteen linjastouudistuksia Koillis-Helsingin bussiliikenteen linjasto uudistui syysaikataulukauden vaihteessa. Linjastoa muutettiin, koska joukkoliikennejärjestelmä on kehittynyt vanhan linjaston perustamisen jälkeen Kehäradan ja runkolinjan 560 perustamisen myötä. Myös alueen asukasmäärä on kasvanut. Uudella linjastolla on pyritty sujuvoittamaan ja selkeyttämään aiempaa linjastoa. Runkolinjaa 500 varten tehtävät infraparannukset on aloitettu Helsingin kaupungin toimesta. Tavoitteena on, että syyskaudella 2018 voidaan aloittaa runkolinjojen 500 ja 510 palvelutasoa vastaava liikenne. Varsinaisiin runkolinjoihin siirryttäneen kuitenkin vasta myöhemmin, kun uudet bussiliikenteen sopimuskaudet alkavat.

7 HSL on järjestänyt bussiliikenteen kilpailukierrokset 40/2017 ja 41/2017. Kierroksella 40/2017 hankittiin kahden minib-tyypin bussin liikenne linjalle 26 Kalasataman ja Hakaniemen välille. Kierroksella 41/2017 hankittiin liikennettä Tuusulaa palveleville linjoilla linjoja 65 Järvenpää Purola Nuppulinna Linjamäki Kellokoski Järvenpää ja 962 Vantaa (Jumbo) Hyrylä Kerava. Kierrokseen 41/2017 sisältyi myös linjat 632 Helsinki Kerava, 635 Helsinki Kerava ja 963 Riihikallio Kerava, joiden liikenne alkaa kesäliikennekauden 2018 alkaessa. Pohjoismaisten pääkaupunkien yhteinen kalustostandardi NordicBus valmistui 2017 alussa. Standardia hiotaan vielä yhteensopivaksi Ruotsin ja Norjan kansallisten standardien kanssa. HSL osallistuu tähän lopputyöhön, kun Norja ja Ruotsi ovat ensiksi keskenään päivittäneet omia standardejaan. Suomessa Paikallisliikenneliitto yhdessä HSL:n kanssa harkitsee NordicBusin saattamista kansalliselle tasolle. HSL on edennyt omissa kalustovaatimuksissaan pikkuhiljaa NordicBus-standardin suuntaan. HSL katsoo NordicBusin tuovan erityisesti valmistuksen skaalaetuja ja tehostavan käytettyjen bussien markkinoita. Raitoliikenteen linjasto uudistui Raitioliikenteen linjasto uudistui 14.8.2017. Raitiolinjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit muuttuivat syysaikatauluihin siirtymisen yhteydessä. Uudessa raitiolinjastossa pyritään selkeyteen, luotettavuuteen ja tiheyteen siihen, että mahdollisimman moni pääsisi perille mahdollisimman sujuvasti. Uusi linjasto kytkee raitioliikenteen aiempaa tiiviimmin seudun joukkoliikenteen runkoverkkoon, sillä yhä useampi raitiovaunulinja kulkee junatai metroasemien kautta. Samalla avattiin uusi raideyhteys Jätkäsaaren Välimerenkadulle, jolla aloitettiin suora raitioliikenne ydinkeskustaan. Kantakaupungin poikittaista liikkumista sujuvoitettiin raitiolinjojen 1 ja 7 uusilla reiteillä. Raitioliikenteen rooli kantakaupungin liikenteessä vahvistui. Linjakilometrien määrä viikkotasolla kasvoi noin 10 %. Pikaraitioliikenne sai oman raitiovaunun ja palvelulupaukset: HSL:n pikaraitioliikenteen asiakaskokemuksen ja brändin suunnittelu eteni kevään aikana. HSL:n pikaraitiovaunut tulevat liikennöimään Raide-Jokeri hankkeessa toteutettavalla pikaraitiolinjalla. Vaunujen sinivihreä väritys julkistettiin HSL:n Suvipäivillä kesäkuussa. Vaunun muotoilutyössä muotoiltiin myös vaunun ulkoasu ja sisätiloja. Vaunun sisustusratkaisuja testattiin asiakkaiden kanssa vaunun sisätiloista tehdyssä täysikokoisessa, puisessa mallissa. Kevään aikana on myös suunniteltu pikaraitioliikenteen asiakaskokemuksen konseptia, jossa kuvataan HSL:n pikaraitioliikenteessä haluttu asiakaskokemus. Keskeisenä elementtinä asiakaskokemuksessa ovat palvelulupaukset, jotka ohjaavat kaikkea pikaraitioliikenteen suunnittelua. Junaliikenteessä käyttöön uudet Flirt-junat Viimeinen Flirt-juna luovutettiin liikenteeseen perjantaina 18.8.2017. Nyt koko HSL-liikenne ajetaan uusilla Flirt-junilla, joita on kaikkiaan 81 kappaletta. Junien matkustajakapasiteetti on kokonaisuudessaan noin 44 000 matkustuspaikkaa. Liki viisitoista vuotta kestänyt hankinta on nyt saatu päätökseen. Junat on hankkinut Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Vanhat Sm2 junat jäivät pois liikenteestä jo aikaisemmin keväällä. Loppuaikoina Sm2-junia käytettiin HSL-liikenteessä tuomassa lisäkapasiteettia ruuhka-aikoihin. Lauttaliikenteestä uusi sopimus Suomenlinnan lauttaliikenteen uusi sopimus HKL:n kanssa astui voimaan 17.4.2017 Vaihtopaikkojen kehittämisohjelma pyrkii vähentämään matkustajalle aiheutuvaa hankaluutta Solmu-projektin päämääränä on vähentää joukkoliikennevälineen vaihdosta matkustajalle aiheutuvaa hankaluutta. Solmu-projektin vaihtopaikkojen kehittämisohjelma on valmistunut ja sen toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

8 Tutkimustoiminta tukee liikenteen suunnittelua Asiakastyytyväisyys- ja joukkoliikenteen kaluston laatu tutkimusten kevään tutkimusjaksot on toteutettu onnistuneesti suunnitellun mukaisesti ja tulokset ovat valmistuneet. Asiakastyytyväisyystutkimuksessa on kokeiltu digitaalisia menetelmiä nykyisten paperilomakkeiden rinnalla ja menetelmien vertailuanalyysi valmistuu syyskuussa. Tammikuussa 2017 toteutetun HLJ-barometrin tulokset julkaistiin jo maaliskuussa kuntavaalien alla. Matkustajamäärätilastoinnissa kehitettiin tilastollinen menetelmä uuden LIJ-järjestelmän tuottamien puutteellisten tilastotietojen paikkaamiseksi, jotta kokonaisvolyymi saatiin kohdalleen. Seuraavana kehityskohteena on lisääntyvien mobiililippujen vaikutusten ottaminen huomioon. Matkustajamäärätilastoinnin kehittämistä kokonaisuutena selvitetään syksyn aikana. Liikkumistutkimuksen 2018 tutkimusmenetelmää on kehitetty vuoden 2014 tutkimuksesta saatujen kokemusten pohjalta mobiilisti vastattavan Internet-kyselyn suuntaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. Kyselyn perusteellinen testaaminen on jo aloitettu. Kesällä valmistui diplomityö Kulkutapaosuuksien vuosittaisesta arvioinnista HSL-alueella, jossa kehitetyn menetelmän avulla on mahdollisuus jatkossa päästä arvioimaan kulkutapajakauman kehittymistä liikkumistutkimusten välivuosina. Tätä ennen HSL:n on kuitenkin kehitettävä useita tietoaineistojaan, jotta menetelmällä saataisiin hyviä tuloksia. Toteutettavuusselvitys käynnistettiin heti diplomityön valmistumisen jälkeen ja syksyn aikana sen tuloksena valitaan toteutettavat kehityskohteet. Pikapalautejärjestelmän tavoitteena on saada toiminnan ohjauksen tueksi reaaliajassa päivittyvää tietoa. Sitä kokeillaan parhaillaan kaikissa raitiovaunuissa ja raitiovaunupysäkeillä, joissa sillä pyritään saamaan nopeaa tietoa matkustajien mielipiteistä linjastouudistukseen. Lisäksi järjestelmää kokeillaan parhaillaan kuudessa metrojunassa. Järjestelmällä tullaan myös keräämään palautetta Länsimetron uusilla asemilla. Kuljettajien taukotiloissa järjestelmää kokeillaan nyt muutamassa vilkkaimmassa paikassa, jotta erilaiset taukotilaan liittyvät vikailmoitukset välittyisivät suoraan oikeille tahoille. Kokeilujen perusteella ratkaistaan järjestelmän tarkoituksenmukaiset käyttötavat tulevaisuudessa. Länsimetron ja HSL:n vyöhykeuudistuksen käyttöönoton viivästymisen vuoksi niitä koskevat Länsimetro jälkeen ja vyöhykeuudistus ennen -matkatutkimukset on lykätty vähintään kevääseen 2018. Samalla selvitetään mahdollisuudet kehittää tässä yhteydessä tutkimusta reittitutkimuksen suuntaan, jolloin saataisiin tarkempaa tietoa matkustajien käyttämistä kulkureiteistä. Metroa koskeva lippulajitutkimus on lykätty syksyyn 2018. Normaalisti lippulajitutkimus toteutetaan syksyisin, mutta Suomenlinnan lautan muista joukkoliikennemuodoista poikkeavan kausivaihtelun vuoksi sitä tutkitaan 2017 kahdessa jaksossa siten, että heinäkuussa on toteutettu ensimmäinen jakso ja syyskuussa toteutetaan toinen jakso. Lippulajitutkimusten tarvetta ja mahdollista uutta tutkimustapaa vyöhykeuudistuksen käyttöönoton jälkeen selvitetään loppuvuoden 2017 aikana. On mahdollista, että syksyllä 2018 tarvitaan usean joukkoliikennemuodon lippulajitutkimusta, mihin HSL voi tarvita lisäresursseja sekä Liikennetutkimukset ja - ennusteet -ryhmässä että Matkalippujentarkastusyksikössä.

9 1.2.2. Tavoite 2: Selkeää palvelua Tarjoamme asiakkaille ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeät, helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste Vyöhykeuudistus: Vyöhykeuudistuksen valmistelu edennyt hankkeen mukaisesti ja hallitus hyväksynyt asiakaslähtöisesti suunnitellut lippujen hinnat. Lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistuksen (LIJ) vuosittaisen suunnitelman toteutumisaste - 50,00 % 100,00 % siirtyy ensi vuodelle 88 % 88 % 100 % 95 % Vyöhykeuudistus siirtyy ensi vuoteen Vyöhykeuudistus siirtyy aikaisintaan kesään 2018 lippu- ja informaatiojärjestelmän viivästymisen vuoksi. LIJ-hankkeen tilannekatsaus Lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ-hanke) käyttöönotto on edennyt. Tämän vuoden aikana on tehty pääosa ajoneuvoasennuksista ja aloitettu kaikkien myyntikanavien (pois lukien viime vuonna käyttöön otetut palvelupisteet) käyttöönotot. Hanke saadaan tämän hetken tietojen valossa lähes valmiiksi tämän vuoden aikana. Jäljelle jää kuitenkin jonkun verran tehtäviä vielä ensi vuodelle ja arvio hankkeen lopulliselle hyväksymiselle on vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali. R-kioskien osalta suljettu koekäyttö alkoi 15.5.2017 ja asiakaskoekäyttö kahdella kioskilla alkoi 28.8.2017. Yliheittoa kaikkiin R-kioskeihin ei ole päästy vielä tekemään, koska LIJ-sovellus vaatii vielä kehitystyötä, jossa tuotantoasennuksissa voidaan edetä. Muiden jälleenmyyjien myyntipisteiden osalta koekäyttö alkoi toukokuussa 2017 ja ensimmäinen myyntipiste otettiin tuotannon koekäyttöön 25.7.2017. Nyt myyntipisteistä on käyttöönotettu 26 eli lähes kolmannes 90 myyntipisteestä. Ensimmäinen monilippuautomaatti otettiin tuotannon koekäyttöön 28.4.2017. Nyt automaatteja on otettu asiakaskäyttöön 15 ja lisäksi Länsimetron automaatit (13 kpl) ovat käyttövalmiita. Monilippuautomaatteja tulee käyttöön 100 kpl. Ajoneuvojen lippu- ja informaatiojärjestelmä on toiminnassa kaikissa HSL-liikenteen ajoneuvoissa kesäkuun 2017 lopussa (=ajoneuvojen massa-asennukset tehty). Kesäkuun 2017 loppuun mennessä kaikki lähijunat oli asennettu. Raitiovaunuja on tällä hetkellä asennettuna 115/119 ja busseja 1292/1438. Kaikki metroasemien ja muiden kohteiden kiinteät matkakortinlukijat oli asennettu jo huhtikuun 2017 loppuun mennessä. LIJ-lähtöaikaennusteet saatiin pysäkkinäytöille ja Reittioppaaseen helmikuun 2017 loppuun mennessä. Turvanappitoiminnallisuus, VoIP ja Kuulutukset ovat HSL:n vastaanottotestauksessa. Käyttöönotto tehdään vaiheittain, jotta kuulutusten osalta voidaan varmistaa äänenlaatu kaikissa eri bussimalleissa ja turvanappitoiminnallisuuden osalta voidaan varmistaa liikkeellelähtö liikennöitsijöittäin ja ottaen huomioon turvavalvomon valmius hälytysten vastaanotolle. Tarkastaja- ja U-liikennelaite on HSL:n vastaanottotestauksessa. Perustoiminnallisuuden osalta käyttöönotto voidaan aloittaa syys-lokakuun aikana, mutta mobiililippujen ja VR-lippujen tarkastuksen mahdollistava muutos toimitetaan vasta lokakuussa 2017.

10 Uusi tariffi (kaarimalli) on hyväksytty koekäytön osalta, mutta ei tuotantokäytössä (tuotantokäyttö edellyttää korttien vaihtoa). HSL pääsee aloittamaan vastaanottotestauksen vaiheittain syyskuun 2017 aikana, koska uuden vyöhykemallin sovellusten toimitus HSL:n vastaanottotestausympäristöön on viivästynyt. Vastaanottotestaus kestää vähintään kolme kuukautta. Matkakortin nettilatausta on kehitetty ketterin menetelmin tammikuusta 2017 lähtien. Työ etenee hyvin. Ensimmäiset käyttötapaukset ovat ajettavissa. Tuotantovalmius on mahdollista saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä matkakortin tietojen katselun osalta. Matkakortin lataaminen toteutetaan vuoden 2018 aikana. Matkustajainformaatiopalvelut uudistuvat Liityntäpysäköinnin käytettävyyden kehittämiseksi on aloitettu teknistoiminnallinen selvitys. Työssä keskitytään toimenpiteisiin, joilla lisätään reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköintialueiden vapaista paikkamääristä ja käyttöasteista. Työ tehdään yhteistyössä kuntien, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. 1.2.3. Tavoite 3: Joukkoliikenne kasvuun Ohjaamme liikenteen kasvun joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste Joukkoliikenteen %-osuus moottoroidusta liikenteestä Helsingin niemen rajalla aamuruuhkassa (keskustaan päin) Kehä I:n tasoon ulottuvilla poikittaislinjoilla (koko vrk) 74,38 % 23,03 % 74,40 % 22,00 % 75,00 % 24,00 % Tulokset syksyn 2017 laskennoista saadaan tammikuussa 2018. Kokonaismatkustajamäärä (nousut) vuositasolla (miljoonaa kpl) 367,19 367,00 373,00 378,40 Joukkoliikenteen runkoverkon ja siihen tuketuvan maankäytön kehittämistä selvitettiin Osana MAL 2019 suunnitelman valmistelua on tehty selvitys joukkoliikenteen runkoverkon ja siihen tukeutuvan maankäytön kehittämisestä (Verkostomainen seutu: Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko). Työssä tarkasteltiin joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittämistä Helsingin seudulla pitkällä aikatähtäimellä (tarkasteluvuodet 2030 ja 2050) ja annettiin suosituksia maankäytön tiivistämisestä joukkoliikenteen runkoyhteyksien varaan. Matkustajamäärien ennustetaan kasvavan 3 %:in vauhdilla Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet kuluvan alkuvuoden (1 8/2017) aikana lähes samalla vauhdilla kuin viime vuonna ja HSL-alueella tehtiin elokuun 2017 loppuun mennessä 241,4 miljoonaa matkaa, eli 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Koko vuoden 2017 matkustajamäärän ennustetaan kasvavan 3,0 prosentin vauhdilla, mikä tarkoittaisi vuodessa noin 378 miljoonaa matkaa. Kehärata on kasvattanut matkustajamääriä junissa odotettua enemmän ja myös länsimetron avaaminen loppuvuoden 2017 aikana lisännee Espoon suunnan matkustajamääriä.

11 Matkustajamääräennuste 2017 2017 2016 2017-2016 (%) Raitiovaunu 59,615 56,601 5,3 % Metro 71,008 64,078 10,8 % Bussi 179,305 181,279-1,1 % Lähijuna 65,825 63,074 4,4 % Suomenlinnan lautta 2,300 2,159 6,5 % Kutsuplus HSL-alue yhteensä 378,052 367,191 3,0 % Matkustajamäärät tammi-elokuussa 2017/2016 Liikennemuoto 2017 2016 Muutos % Metro 42,136 41,534 1,4 Raitiovaunu 38,398 36,772 4,4 Suomenlinnan lautta 1,619 1,520 6,5 Bussi yhteensä 117,189 116,518 0,6 Helsinki sisäinen 52,930 53,046-0,2 Espoo sisäinen 8,999 8,917 0,9 Vantaa sisäinen 7,633 7,523 1,5 Kerava sisäinen 0,167 0,153 9,2 Kirkkonummi sisäinen 0,181 0,169 7,1 Sipoon sisäinen 0,253 0,236 7,2 Seutuliikenne 46,544 46,002 1,2 U-liikenne* 0,482 0,472 2,1 Lähijunaliikenne** 42,076 40,318 4,4 pk-seutu 38,465 36,771 4,6 Kerava 2,523 2,533-0,4 Kirkkonummi 1,046 0,991 5,5 Yhteensä 241,418 236,662 2,0 *U-liikenteessä tehdyt nousut sisältävät ainoastaan matkakortilla tehdyt nousut. **HSL-alueen sisällä tehdyt matkat koko lähijunaliikenteessä.

12 1.2.4. Tavoite 4: Tiivis ja vetovoimainen seutu Raideliikenneverkkoon perustuva liikennejärjestelmä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa seudun vetovoimaisuutta. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste MAL 2019-suunnitelman valmistelu puiteohjelman mukaisesti. - 70 % 100 % 100 % Liikennejärjestelmäsuunnittelu osana MAL2019-suunnittelua ja MAL-sopimusprosessia MAL-aiesopimuksen 2016 2019 toteutumista on seurattu yhteistyötahojen kanssa. Seurantaa jatketaan ja seurantamenetelmiä kehitetään edelleen palvelemaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä sekä siihen liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. MAL-sopimuksen mukaiset toimet etenevät. Liityntäpysäköinnin toteuttamista ja ylläpidon vastuunjakoneuvotteluja pilotoitiin vuonna 2015, ja joitakin kohdekohtaisia liityntäpysäköintialueiden kustannusjakoneuvotteluja on käynnissä. Vuoden 2017 alkupuolella valmistui liityntäpysäköinnin toteuttamisohjelma. Sopimuksen mukaan valtio osoittaa tukea (ns. MAL-raha) pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin sopimuskaudella yhteensä 15 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Tuesta kohdennetaan puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet KUUMA-kuntiin. Vuosien 2017-2019 KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma valmisteltiin seudullisessa KUHA-työryhmässä ja hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa 9.12.2016. KUHA-työryhmä seuraa hankkeiden toteutumista. Kävely ja pyöräily omaavat tiiviissä yhdyskuntarakenteessa paljon potentiaalia. HSL:n valmistelemassa pyöräilyn kehittämistarveselvityksessä esitetty laatukäytäväverkosto muodostaa lähtökohtia MAL 2019 työlle ja sen yhteydessä määritettäville toimenpiteille. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistellaan osana seudun MAL 2019 suunnitelmaa. Työ etenee puiteohjelman mukaisesti siten, että HLJ -liikennejärjestelmäpäätös on mahdollista tehdä osana MAL 2019 päätöstä alkuvuodesta 2019. Edelliseltä suunnittelukierrokselta tunnistettuihin kehittämistarpeisiin on pureuduttu ja niihin liittyen on saatu uutta suunnittelussa hyödynnettävää tietoa. Suunnitteluprosessissa on tunnistettu sekä alan sisällä, että toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Muutokset otetaan suunnittelussa huomioon siten, että vuodelle 2030 muodostettava MAL-suunnitelma sopii mahdollisimman hyvin todennäköiseen toimintaympäristöön. Vuoden 2050 osalta tarkastellaan laajemmin erilaisia toimintaympäristön muutoksia ja niiden avulla voidaan tarkastella myös lyhyen jänteen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta epävarmuuden lisääntyessä pidemmällä tulevaisuudessa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpää yhteissuunnittelua on edistetty yhteisillä selvityksillä, kuten joukkoliikenteen runkoverkko ja keskukset sekä vaikutusten arviointiohjelman laadinnassa, jossa arvioitavana on maankäyttöön, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä ominaispiirteitä. Keskukset ja solmupisteet on MAL-työssä tunnistettu keskeisiksi kehittämiskohteiksi, sekä maankäytön että liikennejärjestelmän näkökulmista. Tehtävät selvitykset tukevat myös HSL:n perustoimintaa joukkoliikenteen järjestämisessä. Vuoden 2017 alussa on valmisteltu selvityksiä, jotka valmistuvat syyskuussa. Joukkoliikenteen runkoverkko ja keskukset, teknologia ja palvelut sekä liikenteen päästövähennys toimenpiteet selvitys antavat keskeisiä lähtökohtia jatkosuunnittelulle. Jo valmistunut tavoitteet ja mittarit -selvitys sekä tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset -selvitys antavat ohjeistusta prosessin eteenpäin viemiseen. Lokakuussa valmistuvat myös OECD:n toteuttama yhteiskäyttöisten ajoneuvojen liikennejärjestelmäsimulointi, joka on toteutettu yhteistyössä pää-

13 kaupunkiseudun kuntien sekä Liikenneviraston kanssa, sekä seudun ydinalueen logistisia kohteita käsittelevä selvitys. MAL-suunnittelun taloudellisen näkökulman vahvistamiseksi on kehitetty taloudellisten vaikutusten arviointimenetelmiä ja mittareita. Liikennejärjestelmän rahoituspohjan ja toisaalta suunnittelun realismin lisäämiseksi, on lähdetty kartoittamaan taloudellista raamia. Liikennejärjestelmän sekä siihen liittyvien investointien ja maankäytön kehittymisen välinen yhteys on vahva, ja sen selkeä osoittaminen on tärkeää riittävän rahoituksen mahdollistamiseksi. MAL2019 suunnitelman vaikutusten arviointiohjelma valmistuu siten, että lokakuussa voidaan toteuttaa lakisääteinen SOVA-kuulutus. Vaikutusten arviointia ja selvitysten pohjalta iteroituvaa MAL-suunnitelmaa testataan ensimmäistä kertaa loka-marraskuussa. Testin pohjalta viimeistellään MAL 2019 suunnitelman raamipäätös, jossa kuvataan vuoden 2018 suunnittelua ohjaavia keskeisiä lähtökohtia, josta tehdään päätökset HSL:n hallituksessa, HSYK:ssa sekä KUUMA-johtokunnassa. Ennen päätöksentekoa järjestetään seudun luottamushenkilöille MAL-seminaari. MAL suunnitelman valmistelun kustannuksiin osallistumisesta on sovittu valtion ja KUUMA-kuntien kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu- ja tutkimusmenetelmien kehittäminen Osana vaikutusten arviointia on liikenne-ennustemallia kehitetty siten, että se huomioi entistä monipuolisemmin erilaisia vaikutuksia. Edellisten kierrosten vaikutusten arvioinnista poiketen, arviointiohjelmaa on nyt lähdetty edistämään alusta asti siten, että maankäytön ja asumisen asiat nousevat myös esille, vaikka lakisääteinen vaikutusten arviointi koskee MAL 2019 suunnittelussa vain sen liikennejärjestelmäosiota. Liikennejärjestelmäryhmän vaikutusten arvioinnin asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti myös alan kehittämiseen eri sidosryhmien selvitys- ja suunnittelutöissä. Liikenne-ennustemallin (HELMET) päivitystyö on käynnissä ja valmistuu siten, että se palvelee vuoden 2018 alussa alkavaa MAL 2019 työn suunnitteluvaihetta. Mallin päivittämisen lähtötiedoiksi on päivitetty viivytysfunktioita. Kehitteillä olevaan malliin tulee sisältymään uusia ominaisuuksia, kuten kävelyn ja pyöräilyn erottelu sekä entistä tarkemmat ennustealuejaot. Mallien hyödyntämistä ja kehittämistä on tehty osana MAL 2019 työn tavoitteet ja mittarit selvitystä sekä liikennejärjestelmäryhmän omien malliasiantuntijoiden toimesta. Liikennejärjestelmäryhmän malliosaajaresursseja on vahvistettu. Helsingin seudun liikenneennustemalliasiantuntijoista koostuva MYLLÄ-ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja edistää seudullista yhteistyötä. Myös HSL:n sisäinen malliyhteistyö kehittämiseen ja ylläpitoon on organisoitu. Tarpeita ja mahdollisuuksia mallien kehittämiseksi etsitään työpajojen ja koulutusten avulla. Vuoden 2017 loppuun valmistuu näkymä lähivuosien malleihin liittyvistä kehittämisaskeleista.

14 1.2.5. Tavoite 5: Vähemmän päästöjä Lisäämme vähäpäästöisen liikenteen osuutta joukkoliikenteessä. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste Bussiliikenteen päästö- ja energiatehokkuusindeksi EU:n haitta-arvojen kautta (snt/matk-km). 0,569 0,600 0,500 0,472 Sähköbussien kokeilut etenevät epeli hankkeen avulla HSL -alueelle luodaan uusi innovatiivisten ratkaisujen ja teknologioiden käyttöönoton mahdollistava, määräaikaiseen sähköbussiliikennöintiin perustuva toimintamalli. Hankkeen avulla luodaan näin sähköbussi-ekosysteemi, joka mahdollistaa jatkossa linjojen normaalin kilpailuttamisen sähköbusseilla. HSL:n linjaston analysointi sähköbusseille parhaiten soveltuvien linjojen valitsemiseksi valmistuu alkusyksystä. HSL:n bussiliikennöitsijöille on tarjottu mahdollisuutta sähköbussien kokeiluun ilman, että kokeilu vaikuttaa liikennöitsijän kalustohankintoihin tai merkittävästi talouteen. HSL on tehnyt sopimuksen Transdevin kanssa Espoon linjan 11 liikennöinnistä kahdella Linkkerin ns. konversio sähköbussilla Länsimetron liikennöinnin käynnistymiseen saakka. Transdev liikennöi myös Helsingissä linjaa 55 kahdella sähköbussilla. Linjan 55 päätepysäkille latausasema otettiin käyttöön huhtikuussa 2017. Linjalla 23 ajetaan kahdella sähköbussilla Helsingin Bussiliikenteen toimesta, linjan päätepysäkin latauslaitteen käyttöönotto oli tammikuussa 2017. Linjan 51 liikennöinnistä on sovittu kahdella sähköbussilla Pohjolan Liikenteen kanssa. Sähköbussit on jo luovutettu, liikennöinti aloitetaan syyskuun aikana. Sopimusvalmistelut etenevät myös muiden halukkaiden liikennöitsijöiden kanssa. Neljä sähköbussien varikkolatausjärjestelmiä hankittiin 3kpl 20 kw sekä 1 kpl 50 kw varikkolaturia projektin käyttöön. Nämä varikkolatauslaitteet on annettu liikennöitsijöiden käyttöön. Latausjärjestelmän rakennustyöt sähköbussien latauspaikoille Rautatienasemalle valmistuvat alkusyksystä. Kahden konversiobussin jälkeen valmistetut kahdeksan bussia on vastaanotettu Linkkeriltä, viimeiset kaksi täysmatalaa sähköbussia on tilattu ja ne valmistuvat vuoden 2018 aikana. HSL on myös tilannut konsulttiselvityksen sähköbusseille soveltuvista liikennöintikohteista. Työ valmistuu syyskuun aikana.

15 1.2.6. Tavoite 6: Tehokasta taloutta Parannamme joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistamme koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Mittari 2016 toteuma Tavoite 2017 min. Tavoite 2017 max. Toteumaennuste Kokonaismyynti (lipputulot + muut myyntituotot + tarkastusmaksut), miljoonaa euroa 340,0 352,3 363,7 366,7 Lipputulot/toimintamenot -suhdeluku 54,1 % 49,0 % 51,0 % 54,6 % Joukkoliikenteen tuottavuus: Joukkoliikenteen täyttöaste, painotettu keskiarvo koko alueelta. 22,1 % 22,1 % 23,0 % 20,3 % Kokonaismyynnin kehitys HSL:n matkustajamäärät ovat nousseet vahvasti alkuvuoden 2017 aikana. HSL-alueella matkustajamäärät ovat nousseet tammi-elokuussa 2,0 prosenttia edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Myynnin ennustetaan kasvavan noin 8 prosenttia verrattuna vuoden 2016 myyntiin. HSL-alueella on viime vuosina tehty isoja investointeja raideliikenteeseen ja se on kannattanut. HSL:n selvityksen mukaan joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Kehärata avattiin 2015. Lisäksi kaikki HSL-liikenteessä kulkevat junat ovat kesäkuusta alkaen olleet uusia, esteettömiä Flirt-junia. Lähijunaliikenteessä matkustajamäärät ovat nousseet koko HSL-alueella tammi-elokuussa 4,4 prosenttia. Helsingissä kasvu on ollut vahvinta raitiovaunuliikenteessä, 4,4 prosenttia ja Suomenlinnan lautalla, 6,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vantaalla sisäisillä bussimatkoilla matkustajamäärät ovat kasvaneet 1,5 prosenttia ja Espoossa ja Kauniaisissa 0,9 prosenttia. Suhteellisesti eniten matkustajamäärät ovat nousseet Keravan ja Kirkkonummen sisäisessä bussiliikenteessä. Keravalla kasvua bussiliikenteessä on ollut 9,2 ja Kirkkonummella 7,1 prosenttia viime vuoden tammi-elokuuhun verrattuna. Myös HSL:n myynti- ja lipputulot ovat kasvaneet merkittävästi tammi-elokuussa. Myynti on noussut tammielokuussa yli 8 prosenttia verrattuna vuoden 2016 samaan ajanjaksoon. Heinäkuussa myynti on kasvanut samaa tahtia. Vuodenvaihteessa lippujen hinnat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia. Myynti on kasvanut tämän vuoden tammi-elokuussa jokaisessa kuussa verrattuna vuotta aiempaan. Euroissa mitattuna lipputuloja on kertynyt kahdeksan kuukauden aikana 230,7 milj. euroa, mikä on lähes 17 milj. euroa enemmän kuin 2016. Merkittävää kasvua on tullut erityisesti mobiilimyynnistä sekä yhteistyökumppanien myyntipisteistä kuten HOK-Elannon, Keskon ja R-kioskin myynnistä. Myös omien palvelupisteiden sekä automaattien myynti on lisääntynyt. Eniten laskua on ollut liikennevälineissä kuten busseissa, junissa ja raitiovaunuissa tapahtuvassa myynnissä. Lasku on tapahtunut jo ennen konduktöörien lipunmyynnin lopettamista. Vuonna 2016 HSL-liikenteen lipputuloista 1,6 prosenttia saatiin junissa. Kesäkuusta vuosi taaksepäin luku oli enää 1,3 prosenttia.

16 Lipputuotteissa kasvua on HSL:n strategian mukaisesti saatu kausilipuista, jossa myynti on kasvanut 7,2 prosenttia. Kaikista lipputuloista kausilippujen osuus on tammi-elokuussa ollut noin 52 prosenttia. Myös HSL:n matkakorteille on ladattu arvoa enemmän kuin viime vuonna: kasvua latausmyynnissä 6,0 prosenttia. Laskussa ovat kertalippujen, -9,5 prosenttia, ja tekstiviestilippujen, -18,5 prosenttia, myynti. Lipputuloilla katetaan HSL:n toimintamenoista ennusteen mukaan 54,6 %, joka lähes sama tulos kuin vuonna 2016. Joukkoliikenteen tuottavuuden mittari Tuottavuus on tehokkuuden mittari, tuottavuutta mitataan vertailemalla tuotoksen ja panoksen suhdetta keskenään. Joukkoliikenteen tuottavuutta on mitattu vuodesta 2016 alkaen joukkoliikenteen täyttöasteella, jossa panoksena on paikkakilometrit ja tuotoksena matkustajakilometrit eli mittari on niiden suhde matk.km/paikkakm = täyttöaste. Joukkoliikenteen täyttöaste näyttäisi ennusteen mukaan laskevan edellisen vuoden tasosta 1,8 %-yksikköä. Muut talouden tehokkuutta edistävät toimenpiteet JUKI 2 junaliikenteen kilpailutusprojekti on virallisesti käynnistynyt 1.9. Tämän vuoden aikana pyritään ratkaisemaan jäljellä olevat markkinoille tulon esteet sekä aloittamaan markkinavuoropuhelu kiinnostuneiden operattoreiden kanssa. HSL:n hallitus tekee päätöksen junaliikenteen kilpailutuksesta helmikuussa 2018. Liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden lisäämiseksi on toteutettu taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä ja otettu taloudellisten vaikutusten arviointi osaksi seudun MAL 2019 suunnittelua.

17 1.3. Henkilöstö HSL:n kuluvan vuoden tuloskorttitavoitteisiin määritellyt henkilöstömittarit perustuvat henkilöstökyselyyn, joka toteutetaan viimeisen vuosikolmanneksen aikana. Vuoden alussa voimaantulleen organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteena oli rakenteeltaan ja vastuiltaan selkeä organisaatio, joka tukee osastojen ja ryhmien välistä yhteistyötä. Olennaisena osana on asiakasnäkökulman ja digitaalisten palveluiden tuominen mukaan kaikkeen. Asiakaslähtöisyyttä ja sisäistä yhteistyötä kartoittava henkilöstön pulssi-kysely toteutettiin kesäkuussa. Mahdollisesti lomakaudesta johtuen kyselyn vastausmäärä jäi pieneksi (N=32). Vastauksia saatiin kuitenkin kaikilta HSL:n osastoilta joskaan ei kaikista ryhmistä. Kyselyssä arvioitiin oman ja HSL:n toiminnan asiakaslähtöisyyttä viisiportaisella asteikolla (täysin samaa mieltä - melko samaa mieltä - ei samaa eikä eri mieltä - melko eri mieltä - täysin eri mieltä) sekä vastattiin avoimeen kysymykseen: Miten minun työhöni liittyen asiakaslähtöisyyttä on käsitelty HSL:ssä?. Avoimissa vastauksissa esteinä asiakaslähtöiselle ajattelu- ja toimintatavoille mainittiin mm. asiakasrajapinnassa työskentelevien tiedon väheksyminen, tiedonkulun esteet ja organisaatiomuutoksesta johtuneet epäselvyydet vastuuhenkilöistä. Asiakaslähtöisyyden myös koettiin olevan jotakin ylhäältä annettua, johon ei ole itse päässyt vaikuttamaan. Parhaimmillaan asiakaslähtöisesti toimiva organisaatio suunnittelee toimintamallit yhdessä työntekijöidensä kanssa, jolloin asiakaslähtöinen toiminta ei ole yksittäisten ihmisten varassa vaan siitä tulee osa koko yrityksen toimintakulttuuria. Näin toimien saatetaan myös välttää käsitteellinen epäselvyys mitä asiakaslähtöisyys itse kullekin tarkoittaa oman työn kannalta? Millainen on esimerkiksi aidosti asiakaslähtöinen suunnitteluprosessi? Vaikka kehittämistä riittää, on HSL:n toiminnassa myös vahva asiakaslähtöinen vire lähtökohtaisesti kaikki työmme on asiakaslähtöistä, onhan tuotteemme palvelu asiakkaalle. Myönteisinä esimerkkeinä asiakaslähtöisestä toimintavasta mainittiin mm. palautteiden perusteella tehtävä palvelujen ja liikenteen kehittäminen ja tämän prosessin viestiminen asiakkaille.

18 2. TALOUSENNUSTE 2.1.Talouskatsaus Vuoden 2017 toinen osavuosikatsaus perustuu pääosin kahdeksan kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää vuositason ennusteen. Toisen osavuosikatsauksen ennuste sisältää vielä epävarmuustekijöitä. Tuloihin vaikuttaa merkittävästi matkustajamäärien kehitys loppuvuoden aikana ja matkalippujen ostokäyttäytymisen muutosten suuntaus. Toisaalta menoihin vaikuttaa epävarma taloustilanne ja kustannustason kehittyminen. Sitovat erät, ennuste 2017 TA 2017 Ennuste 2017 Ero Ennuste2017/TA2017 Eur Eur Eur % Toimintamenot 677 850 612 655 055 678-22 794 934-3,4 % Investointimenot 32 800 000 28 240 000-4 560 000-13,9 % Kuntaosuudet 313 345 000 293 578 000-19 767 000-6,3 % Ennusteen mukaan talousarvion sitovien toimintamenojen ja investointimenojen tavoitteessa pysytään, eikä talousarvion ylitysesityksiä tarvitse sitovien menoraamien osalta tehdä. Infrakustannuksissa ja kuntaosuustuloissa on huomioitu Länsimetron ja Matinkylän terminaalin infrakustannusten siirtyminen tuleviin vuosiin. Tämän vaikutus TA-ennusteeseen on yhteensä 19,767 milj. euroa, joka vaikuttaa sekä HSL:n toimintamenoja että tuloja vähentäen eli erällä ei ole tulosvaikutusta HSL:n tulokseen. Yhtymäkokouksen hyväksymä sitova toimintamenoraami ei ylity, mutta sitova tuloarvio kuntaosuuksissa alitetaan ja kuntaosuuksiin valmistellaan talousarvion muutosesitys hallitukselle lokakuussa ja edelleen yhtymäkokouksen päätettäväksi marraskuussa. Toimintatuotot Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän yhteensä 667,0 milj. euroa, 7,2 milj. euroa (1,1 %) alle talousarvion (TA 674,2 milj. euroa). Toimintatulojen arvioidaan alittuvan huolimatta ennakoidusta Lipputulojen kasvusta, kun länsimetron aloituksen siirtymisen seurauksena infrakustannuksista siirtyy tuleviin vuosiin 19,8 milj. euroa, josta on peritty jäsenkunnilta osuus kuntaosuuksina. Jäsenkuntien kuntaosuuksiin tehtävä infrahyvitys huomioon ottaen, kuntaosuuksien ennustetaan olevan 293,6 milj. euroa ja ne muodostavat 44,0 % HSL:n toimintatuloista. Ennustetuista toimintatuloista 357,7 milj. euroa (53,6 %) on lipputuloja. Lipputulot Tarkastelujaksolla matkustajamäärien (nousut liikennevälineissä) kehitys on hieman laskenut vuoden ensimmäisestä ennusteesta (2,4 %), ollen nyt tammi-elokuussa 2,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajamäärät ovat kuitenkin kehittyneet edelleen hyvin ja vuositasolla matkustajamäärien arvioidaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna 3,0 %. Talousarviossa lipputuloihin vaikuttavan matkustajamäärän kasvuksi arvioitiin noin 1,5 %.

19 Lipputuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 357,7 milj. euroa, joka on 26,0 milj. euroa (7,9 %) edellisvuotta enemmän ja 14,1 milj. euroa (4,1 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Lippujen hintoja korotettiin vuoden alussa keskimäärin 4,1 prosentilla. Lipputuloennuste sisältää vielä epävarmuutta. Matkustajamäärien ennusteiden toteutuminen loppuvuoden aikana ja uusien liikennejärjestelyiden (linjastomuutokset) vaikutukset lipunmyyntiin voivat heilauttaa lipputuloja nykyisestä ennusteesta alas- tai ylöspäin. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,7 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista, liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteiden, taukotilojen ja sähköbussien vuokrista sekä asiakkailta matkakorteista perittävistä korttimaksuista. Liikennevirasto leikkasi jo vuonna 2015 suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukia ja HSL:n osuus tuesta, 4,7 milj. euroa, toteutunee talousarviossa arvioidun mukaisena ja samantasoisena kuin edellisenä vuonna. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan tänä vuonna saatavan 1,3 milj. euroa. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 4,7 milj. euroa, joka alittaisi talousarvion 1,7 milj. eurolla ja tänä vuonna määrättävistä tarkastusmaksutuloista arvioidaan kirjattavan luottotappioita ja luottotappiovarauksia yhteensä 2,3 milj. euroa. Tarkastusmaksutulot oli budjetoitu 100 euron tarkastusmaksun määrän mukaisina, mutta tarkastusmaksun suuruus on edelleen 80 euroa. Tarkastusmaksusaatavien vanhentumisaika on 5 vuotta ja kuluvana vuonna toimintavuoden 2011 avoimia tarkastusmaksusaatavia vanhenee. Vanhentuneet tarkastusmaksusaatavat tullaan kirjaamaan luottotappioksi ja samalla vuodelle 2011 tehtyä luottotappiovarausta puretaan. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,5 milj. euroa, 0,2 milj. euroa yli talousarvion. Toimintakulut Toimintakulujen määräksi arvioidaan 655,1 milj. euroa, joka alittaisi talousarvion 22,8 milj. eurolla (3,4 %). Alitus johtuu pääosin infrakustannuksissa kuluvalle vuodelle kertyvästä säästöstä 19,8 milj. euroa. Myös muiden palvelujen ostoissa arvioidaan syntyvän noin 2,9 milj. euron alitus talousarvioon nähden. Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 503,8 milj. euroa, 76,9 % toimintamenoista. Polttoaineen hinnat ja korkotaso ovat edelleen säilyneet matalla tasolla. Joukkoliikenteen kustannustason arvioidaan tänä vuonna nousevan keskimäärin 0,5 %. Talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 1,2 % kustannustason nousuun. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 318,2 milj. euroa, mikä on 3,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Bussiliikenteen kustannukset pitävät sisällään länsimetron viivästymisen aiheuttamia ylimääräisen liikenteen kustannuksia n. 8,6 milj. euroa. Toisaalta alkuvuoden 2017 osalta poltto- ja voiteluaineiden kustannuskehitys on ollut ennakoitua alhaisemmalla tasolla ja palkkakustannusten kehitys on pysynyt maltillisena. Ennuste bussiliikenteen osalta kustannustasoksi koko vuodelle 2017 on nyt 1,1 %, kun talousarviossa varauduttiin 1,8 % kustannustason kasvuun.