Maakunnan tiedotuslehti - maakuntaohjelman valmistelun teemanumero Ajoneuvojen kylmätestauskeskus huippuosaamisen summa Ilmaston lämpeneminen muuttaa Kainuun maaseutua Kysymyksiä linjavastaaville Hyvinvoinnista kannattavaa liiketoimintaa
Ajoneuvojen testauskeskus Kylmien valintojen tulos Oman osaamisen ja verkostojen lisäksi tarvitsemme onnistuaksemme globaalisti merkittävän kumppanin. Meillä sellainen löytyi jo alkuvaiheessa, kuvaa Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa. Ajoneuvojen testaustunneli on Vähämaan mielestä hyvä esimerkki hankkeesta, jossa pienikin voi ponnistaa korkealle. Meitä on täällä vähän ja osaaminen on rajattua. Tiukasti rajatuissa hankkeista voimme kuitenkin nousta piirisarjasta mestareiden liigaan, Vähämaa uskoo. Kainuuseen on keskitetty määrätietoisesti kansainvälisesti korkealaatuista mittaustekniikan, ajoneuvojen tietojärjestelmien ja talven teknologioiden osaamista. Alan yritykset työllistävät Kajaanissa jo parisataa henkeä. Osallistu ja vaikuta: www.kainuu.fi Testitunnelit sulautuvat hyvin maastoon. Päällepäin näkyy pieni kumpare radan kohdalla Kajaaniin rakennettava ajoneuvojen kylmätestauskeskus on huippuosaamisen summa. Asiakastoiveiden mukaan mitoitetut testausradat mahdollistavat testauksen eri pinnoilla ja eri lämpötiloissa. Ilman tätä osaamiskeskittymää ajoneuvojen kylmätestauskeskusta ei olisi voitu Kajaaniin rakentaa, tunnustaa Kajaanin Teknologiakeskuksen leivissä hanketta vetänyt markkinointipäällikkö Tuomo Moilanen. Kartoitamme vielä koulutustarpeita, mutta todennäköisesti Kajaanissa voi lähivuosina opiskella autontestaajaksi. Maailman johtavia auton-, renkaan- ja komponenttien valmistajia Kajaaniin keräävän testauskeskuksen toiminnoista vastaa Test World Oy. A-Katsastuksen omistama, puolueeton testauspalveluita tarjoava yritys toimii jo Ivalossa. Toisin kuin ulkoilmaradoilla, Kajaanissa testaus ei ole 3,4 kilometriä pitkien kylmätunneleiden vuoksi riippuvainen sääoloista. Ratojen lämpötilaa voidaan ympäri vuoden säätää 25 asteen ja nollan välillä. Kajaanin kylmätestauskeskuksen sopimusasiakkaat ovat vielä liikesalaisuus, mutta kyse ei ole pikkutekijöistä. Pelkästään autotehdasasiakkaat valmistavat markkinoille 10-20 miljoonaa autoa vuodessa. Kylmätestauskeskuksen rakentaminen maksaa reilut 50 miljoonaa euroa. Rakentamispäätöstä odotetaan hetkellä millä hyvänsä. Rakennustyöt alkavat loppuvuonna 2009. Puurakentamisen mallimaakunta Kainuun puu tulisi jalostaa mahdollisimman pitkälle omassa maakunnassa. Woodpoliksen kehittämisjohtaja Kyösti Heino pitää järjettömänä sitä, että Kainuussa kasvanut puu seilaa rekan kyydissä ympäri Suomea jalostettavana. Siitä eivät hyödy muut kuin kuljetusyritykset. Kuhmossa tukikohtaansa pitävä Woodpolis tarjoaa koulutusta, tuotekehitystä ja nykyaikaisen toimintaympäristön puualan yrityksille. Erityisesti keskus panostaa energiatehokkaan puurakentamisen kehittämiseen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakentamiseen todella paljon. Puu on materiaalina ylivoimainen. Puuta käsitellessä syntyy kutterilastua ja sahanpurua, jota voidaan käyttää energianlähteenä, Heino luettelee. Keski-Euroopassa valmistetaan puusta jo lämmöneristeitä. Myös betonirakenteita voidaan korvata puulla. Lontooseen on rakennettu puusta 9-kerroksinen talo. Tuotekehitys ja tutkimus puurakentamisesta edistyy koko ajan. Vientiin panostavien kainuulaisyritysten tulee pysyä kehityksessä mukana, Kyösti Heino tietää. Puurakentamisen mallimaakunnaksi pääseminen vaatii investointeja Kainuuseen. Muuten miljoonat motit valuvat pois jalostettavaksi maakunnan rajojen ulkopuolelle. Raakaaineen kilohinta on murto-osa lopputuotteen hinnasta. Meillä on täällä uusiutuvaa raaka-ainetta, työvoimaa, koulutusta ja tutkimusta. Vartiuksen kautta pääsee junalla aina Aasian markkinoille. Kainuussa voitaisiin jalostaa puurakentamiseen sopivia elementtejä vaikka kokonaiseen taloon. Tilaelementtejä, yksittäisiä pilaripalkkeja, konstruktiokomponentteja, höylätuotteita, millilleen määrämittaan valmistettuja sisustuskomponentteja lattiaan, seinään, ikkunoihin ja oviin, Heino luettelee. Lukiot erikoistumaan Lukiokoulutuksen kehittäminen tulisi nostaa koulutuksen yhdeksi kehittämiskohteeksi tulevassa maakuntaohjelmassa, sanoo kehitysjohtaja Esa Toivonen Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialalta. Asia on myös valtakunnallisesti tapetilla, Toivonen huomauttaa. Kaikilla Kainuun lukioilla tulisi olla oma erityistehtävä maakunnassa. Näin saman isännän alaisuudessa olevat lukiot voisivat palvella myös toisiaan. Kainuun lukioiden maakunnalliset kehittämisprofiilit ovat Esa Toivosen mukaan jo Kainuun puu rahdataan jalostettavaksi maakunnan ulkopuolelle. Raakaaineena puusta saatava raha on murto-osa jalostetun tuotteen hinnasta. muotoutumassa. Filiaalilukio on edelläkävijä monimuotoopetuksen kehittäjänä. Filiaaliverkkoon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot. Kajaanin lukio keskittyy matemaattis-luonnontieteellisiin ja taideaineisiin. Kuhmon yhteislukion haasteina ovat musiikki ja Venäjä. Sotkamon lukio on Esa Toivosen mukaan jo huippuesimerkki sijaintikunnan ja maakunnan elinkeinopolitiikan tukijana. Sotkamon urheilulukio ja kansainvälinen IB lukio kytkeytyvät tiiviisti Snowpoliksen ja VuokattiCampuksen kehittämiseen. MEITÄ KAINUUSSA TARVITAAN! 1) palvelutyön osaajia, erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisia 2) tekniikan osaajia, erityisesti kuljetusalalle ja kaivannaisteollisuuteen 3) matkailun, tietoturvallisuusalan ja elämystuotannon kehittäjiä (Lähde: Kehitysjohtaja Esa Toivonen, Kainuun koulutustoimiala)
Ilmaston lämpeneminen muuttaa Kainuun maaseutua Maissi kasvaa Sotkamossa Osallistu ja vaikuta: www.kainuu.fi Elina Virkkunen Ilmaston lämpeneminen lisää kainuulaisviljelijöiden ja kotipuutarhureiden lajivalikoimaa. Maissin kasvatus Kainuun korkeudella on ennusteiden mukaan mahdollista jo tulevien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutos vaikuttaa nopeimmin pohjoisessa Suomessa. Talvi lyhenee noin kaksi kuukautta eli vastaa nykyistä Etelä-Suomen talvea, kuvaa ylimeteorologi Erkki Nysten Ilmatieteen laitokselta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on valmistellut erilaisia vaihtoehtoisia malleja ilmastonmuutoksen varalle. Pitenevän kasvukauden vastapainoksi lämpimämpi ilmasto tuo Kainuuseen asti etelän tuliaisena tauteja ja tuholaisia. Myös sadetta on luvassa nykyistä enemmän varsinkin talvikuukausina. Kainuussa menestyvien lajikkeiden määrä lisääntyy. Esimerkiksi pensasmansikan ja omenan viljely on jatkossa mahdollista Kainuussa, vanhempi tutkija Kalle Hoppula Sotkamon MTT:ltä sanoo. Maissin ennustetaan yleistyvän rehukasvuna. Sotkamossa energiamaissin kasvatusta on jo kokeiltu. Yli miehen pituinen maissikasvusto voi tulevina vuosina huojua kesätuulessa monilla kainuulaispelloilla. Maissin kasvatusta on jo kokeiltu Sotkamossa MTT:n tutkimusasemalla. Maissi kaatuu hyvin kotoisella vesurilla, tietää tutkimusmestari Vesa Järvelin. Raaka-aineet jalosteiksi Ihmisen kokoista elämää Kainuun maaseutu tarjoaa ilman Metsolat tv-sarjan nostettakin kelpo elämisympäristön Kainuussa tuotetaan tutkimusten mukaan Suomen parasta maitoa. Kainuulaiset eivät itse pääse nauttimaan kotimaakunnan tuotteista, koska maito purkitetaan kuluttajille suurissa yksiköissä. Maito on massatuote ja sillä emme voi kilpailla, mutta kainuulaisesta maidosta tulisi saada täällä jalostettuja erikoistuotteita, esittää Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelman hankekoordinaattori ja MTK:n kehittämispäällikkö Sari Laukkanen. Kiviset pellot ja lyhyt kasvukausi takaavat sen, että elintarvikkeiden massatuotantoalueeksi Kainuusta ei ole. Lähiruoka ja luonnonmukainen tuotanto voisivat sen sijaan olla maakunnan vahvuuksia. Myös marja-ala on meille suuri mahdollisuus. Viidennes Kainuun pelloista on jo luomussa. Kuluttaja arvostaa entistä enemmän puhdasta, tuoretta ja turvallista ruokaa. Kainuulainen ruoka tulisi saada tehokkaammin julkisen ruokahuollon käyttöön sekä tukemaan Lähiruoka kunniaan 1) Järvikala/sienet/marjat vähintään kerran viikossa ruokalistoilla 2) Oma teurastamo Kainuuseen 3) Maito jalosteiksi oman maakunnan alueella 4) Kainuu luomumaakunnaksi 5) Koulukeittiöt takaisin LÄHDE: SARI LAUKKANEN matkailua, Sari Laukkanen linjaa. Kainuu voisi olla edelläkävijä lähiruuan käyttäjänä. Tukusta suurina kertaostoina tilatut raaka-aineet ja elintarvikkeet voivat tilaushetkellä maksaa vähemmän, mutta pidemmällä tähtäimellä lähiruoka on halvin ja paras ratkaisu, koska raha jää kiertämään maakuntaan. Lähiruokaa suosimalla voitetaan myös laadussa, tuoreudessa ja terveellisyydessä, Sari Laukkanen perustelee. Lähiruoan suosiminen julkisessa ruokahuollossa vaatii pitkäjänteisyyttä ja arvovalintoja. Kainuun koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten keittiöt voivat tilata kaikki perunansa, porkkanansa ja lanttunsa kainuulaisilta viljelijöitä ja jatkojalostajilta, jos todellinen tahto löytyy. Tämä vaatii yhteistä suunnittelua ja pitkällistä sitoutumista asiaan, koska kenelläkään viljelijällä ei ole laarit täynnä raaka-ainetta odottamassa mahdollista tilausta. Viljelyn suunnittelu ja itse viljely vie oman aikansa. Kuhmolaislähtöisen, Kajaanin Takkarannalla puutarhayrittäjänä toimivan Kari Komulaisen päivät täyttävät arkisesta työnteosta ja kolmen lapsen kanssa touhuamisesta. Elinolosuhteet ovat täällä kohdillaan ja puutarhayrittäjänä myös tuotantotilat ovat edulliset, Komulainen perustelee kotimaakuntaan jäämistä. Marjakasvien taimiin erikoistuneen Peuraniemen puutarha sijaitsee yhdeksän kilometrin päästä Kajaanin kaupungin keskustasta. Suomalainen unelma eli eläminen omassa rauhassa, mutta palvelujen lähellä on tavallisen kainuulaisen tavoitettavissa. Kovasti tuntuu maaseudun rauha kiinnostavan myös lasten koulukavereita. Onhan se selvä, että maalla riittää tekemistä. Maasta elävä yrittäjä osaa katsoa maakuntaa kirjaimellisesti sanottuna ruohonjuuritasolta. Kari Komulainen toivoo, että Kainuu olisi edelläkävijä uusiutuvan energian käyttäjänä. Meillä kasvaa nuorta metsää enemmän kuin ehditään hakata ja harventaa. Tuulienergiaakin voitaisiin hyödyntää. Ei se Vuokatinvaaran vetovoima ja komeus heikkene, vaikka vaaran päällä pyörisi muutama tuulimylly. Kainussa toimii pienuuden ekonomia. Maakuntaan on helppo juurtua, koska oman alan puuhaihmiset tulevat pian tutuksi. Kainuun omat markkinat ovat kuitenkin rajalliset. Peuraniemen puutarhan taimituotannosta valtaosa, 80 prosenttia menee maakunnan ulkopuolelle. Kainuussa on hyvät kulkuyhteydet. Juna kulkee, lentokoneella pääsee ja tiet vievät perille. Kyllä rekka kuljettaa tavarat Kainuusta tilaajalle. Jos jotain Komulainen haluaisi kainuulaisissa parantaa, se olisi innokkaampi ote yrittämiseen. Esimerkki löytyy omalta alalta, sillä esimerkiksi Hollannissa on kovasti kysyntää marjojen taimille
Kysymyksiä linjavastaaville 1) Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? 2) Mitä asioita valmistelet maakuntaohjelmaan? 3) Millaisena näet toimialasi tulevaisuuden Kainuussa? 4) Mihin toimialasi asioihin toivot erityisesti palautetta ja ideoita? 5) Mikä on parasta Kainuussa? Jorma Teittinen jorma.teittinen@kainuu.fi 1) Olen aluesuunnittelija Jorma Teittinen, tulin tänne Pohjois-Karjalasta. Vastaan hankerahoituksesta, toimialoista vastuullani on metalliala ja kaivannaisala. 2) Huolehdin, että metalli- ja kaivannaisalan tekstit valmistuvat ajallaan ja että rahoituksen suuntaaminen tehdään asiantuntevasti. 3) Kaivannaisala tulee ehdottomasti kasvamaan pitkällä tähtäimellä, metalliala on nyt syvissä vaikeuksissa mutta nousee. 4) Kummankin alan, eli metallin ja kaivannaisalan, imago olisi saatava paremmaksi eli todellisuutta vastaavaksi niin että nuoret haluavat kouluttautua niille. Miten se tehdään? 5) Mikä on parasta Kainuussa? Täällä on tilaa. Helena Aaltonen helena.aaltonen@kainuu.fi 1) Helena Aaltonen, maakuntasihteeri, puolanka-kajaanisotkamolainen. Teen työtä Kainuun kehityksen hyväksi. 2) Olen porukoissa laatimassa tavoitteita ja strategioita matkailun ja elämystuotannon, elintarvikealan, maaseutuelinkeinojen, nuorisotyön ja liikunnan sekä tasa-arvon edistämiseksi Kainuussa. Neuvon ja innostan ihmisiä hankevalmistelussa. Arvioin hakemusten rahoitusmahdollisuuksia ja seuraan hankkeiden toteutusta. Autan em. alojen edunvalvonnassa. 3) Matkailu ja elämystuotanto kasvaa vahvasti Kainuussa ympärivuotisena elinkeinona, koska meillä on tarjolla erilaisille asiakasryhmille mukavaa tekemistä, luonnon ja kulttuurin kokemista ja aivan ainutlaatuisiakin tuotteita, kuten eläinten katselu tai monet tapahtumamme. Elintarvikealalla Kainuu nousee meijerin ja lihanjalostuksen menetysten kuopasta tuottamaan terveyttä edistäviä ja herkkuelintarvikkeita luonnon- tai viljelytuotteista. Itse syömme lähiruokaa ja voimme paremmin. Maaseutuelinkeinoissa kasvaa palvelujen ja jalostuksen osuus. Kainuussa tulevaisuutta tehdään nuoriamme varten ja he ovat siinä mukana. Liikkumalla henkemme edestä pysymme pitempään erossa terveyspalveluista ja terveydenhuoltomme pystyy hoitamaan todelliset avun tarvitsijat kunniallisesti. Miehet ja naiset, nuoret ja lapset, maahanmuuttajat ja vajaatyökykyiset ovat kaikki yhteisvoimin ja tasa-arvoisina Kainuussa. 4) Toivon erityisesti uusien yritysideoiden ja niiden toteuttajien esille tuloa kaikilla em. vastuualueillani. Älä ujostele unelmiasi. Lupaan auttaa eteenpäin. Tunnen elinkeinojen kehitystä tukevien viranomaisten apupaketit. 5) Rakas kotiseutu, mukavat ihmiset ja huikaisevan vaarallinen ja vesistöinen luonto kesät, talvet. Juhani Kärkkäinen juhani.karkkainen@kainuu.fi 1) Juhani Kärkkäinen. Alunperin pohjoiskarjalainen, mutta nyt jo melkein kainuulainen (asunut Kajaanissa 33 vuotta). Toimin maakuntayhtymän kehittämisjohtajana, joka tarkoittaa mm. kehittämisohjelmien valmistelua ja EU:n rakennerahastotoimien koordinointia sekä alueyhteistyön edistämistä. 2) Olen mukana määrittämässä ohjelman kokonaisstrategiaa ja yleistavoitteita, innovaatiojärjestelmiä ja alueyhteistyötä sekä toteuttamisjärjestelyjä koskevia ohjelman osia. Toimialoista valmisteluvastuuta on erityisesti ICT ja elektroniikka -alalla 3) ICT on kehittämisen avainalue. Sieltä löytyvät välineet, joita sovelletaan yhä enemmän kaikilla elämän aloilla. ICT:n onnistunut soveltaminen on kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämisen perustekijä. Elektroniikka-ala on Kainuussa erityisen merkittävä sovellusalue, josta löytyy alan kärkiyrityksiä ja tutkimuksellista osaamista. Kajaanissa toimii kansainvälinen osaamiskeskus. 4) Miten maakunnan toimijoiden avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä parannettaisiin? Miten edistetään innovaatiotoimintaa? Miten saadaan aikaan luovaa jännitettä? Mitä merkitsee yrityslähtöisyys käytännössä? 5) Tämä on varmaan tylsä vastaus, mutta minulle se on luonto, joka on lähellä ja vielä melko aito
Jyrki Haataja jyrki.haataja@kainuu.fi 1) Jyrki Haataja, suunnittelija. Asun Paltaniemellä, ja perheessämme on kolme lasta ja kaksi koiraa. Olen kotoisin Oulujärven keskeltä Manamansalosta. 2) Vastaan yleensä maakuntaohjelman valmistumisesta. Hommiini kuuluu myös väestöja aluetaloustavoitteiden ennakointi. Maakuntaohjelmassa vastaan metsäalan asioista sekä ohjelman seurannasta. Marita Pikkarainen 3) Metsä- ja puuala ovat suuren haasteen edessä. Paperitehtaan tuotannon lopettaminen vähentää toimialan liikevaihdon puoleen Kainuussa. Korvaavan liikevaihdon luominen on erittäin haasteellista. Kainuun metsät kasvavat onneksi hyvin, ja tavoitteena on lisätä hakkuita puolella miljoonalla kuutiometrillä. Hakkuumäärän nosto ja lisääntyvän metsäenergian korjuu lisäävät metsäalan työllisyyttä noin 200 hengellä. Paperitehtaan lakkautus syö ison loven myös aluetalouteen. Rakennemuutostoimet ja Talvivaaran vaikutukset onneksi lieventävät iskua aluetaloudelle. Kajaanin ja Sotkamon seudun väestönmäärä säilynee ennallaan, mutta harvaanasutulla maaseudulla tilanne on haastava. Väestön vähenemisen ennakoidaan jatkuvan, mutta aiempaa hitaammin. 4) Uusia puuhun perustuvia yritysideoita ja uutta jatkojalostusta tulisi saada huomattavasti enemmän lisää maakunnan alueelle. Miten eri metsän käyttömuodot saadaan kriittisillä alueilla sovitettua yhteen? Nuoret ja lisääntymisiässä olevat kainuulaiset täytyy saada jäämään tänne töihin Onnistuuko se muuten kuin tarjoamalla elinkeinoja tukevaa koulutusta eri koulutusasteilla? 5) Oulujärvi on paras osa Kainuuta. Se tarjoaa vuodenaikojen vaihtelun myötä muuttuvan ympäristön harrastuksiin. Oulujärvi on sitä paitsi kaunis. Jospa mahdollisimman moni pääsisi sen näkemään vaikka ylitystien sillalta! Yritysten katsottava Kainuuta kauemmaksi Kainuulaisyritysten tulee siirtää katse omista nurkista horisonttiin. Joka toinen maakunnassa toimivista yrityksistä tyytyy selvitysten mukaan toimimaan Kainuun rajojen sisällä, sanoo Kainuun TE-keskuksen yritysosaston osastopäällikkö Jaana Korhonen. Yrityksen kehittäminen ja markkinoiden hakeminen maakunnan ulkopuolelta lähtee tietenkin yrityksen omasta tahdosta. Meidän tehtävä on huolehtia, että yritys saa riittävää tukea osaamisensa ja tätä kautta kilpailukykynsä kohentamiseen. Kainuussa luo vaurautta reilut 3000 yritystä. Viime ohjelmakauden 2000-2006 aikana kainuulaisyritykset sijoittivat kehittämiseen pelkästään julkista rahoitusta saavien hankkeiden kautta sata miljoonaa euroa. Yrityksen kehittäminen on Jaana Korhosen mukaan usein hyvin arkista työtä. Jo toimivat yritykset ovat keskeisessä asemassa, kun kasvua haetaan. Uusia ja aloittavia yrityksiä väheksymättä, Jaana Korhonen huomauttaa. Julkisen rahoituksen etsikkoaika on ennusteiden mukaan päättymässä myös pohjoisessa ja itäisessä Suomessa. Tämän ohjelmakauden aikana on hyvät mahdollisuudet yrityksen kehittämisen tukemiseen. Tulevasta on vaikea sanoa, mutta tuskin rahoitusosuudet ainakaan kasvamaan päin ovat, Korhonen miettii. Myös yrityksiä tukevien tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden toiminta on pitkälti riippuvainen julkisen rahoituksen riittävyydestä. marita.pikkarainen@kainuu.fi 1) Olen Marita Pikkarainen. Työskentelen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämispäällikkönä. Olen paljasjalkainen kainuulainen, tosin olen asunut jonkin aikaa Oulussa. Jo kahdenkymmenen vuoden ajan kotini on sijainnut Kajaanin reuna-alueella entisen Vuolijoen kunnan alueella Kytökoskella. Olen neljän lapsen äiti ja maanviljelijän vaimo. 2) Maakuntaohjelmassa vastuullani on hyvinvointiosio. Osio on hyvin laaja ja haastava eikä vähiten sen vuoksi, että hyvinvoinnin määrittely yksiselitteisesti on jo sinänsä vaikeaa. Maakuntaohjelmassa hyvän elämän tavoite sisältää tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden toteutumisen. Perustekijöitä ovat mm. terveys, asuminen, koulutus, työ, palvelujen saatavuus ja Kainuun luonto. 3) Hyvinvoinnin merkit y s tulee edelleen kasvamaan maakunnassamme ja se ymmärretään entistä enemmän Kainuun kilpailutekijänä, sosiaalisten innovaatioiden ja hyvän elämän mahdollistajana. Hyvinvointitoimiala on yksi merkittävin tulevaisuuden kasvuala niin meillä Kainuussa kuin muuallakin Suomessa sekä maailmalla. 4) Palautetta ja ideoita toivoisin saavani kolmesta mielestäni kainuulaisten ja Kainuun hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavasta asiasta: yhteistyöstä, osallisuudesta sekä ajatuksesta kaveria ei jätetä. Konkreettisina kysymyksinä mieleeni nousee esim. Minkälaisella hyvinvointifoorumilla olisi hyvä käydä keskusteluja hyvinvoinnista? Ketkä olisivat ne oikeat jäsenet foorumiin, jotta hyvinvoinnin moninaisuus tulisi esille? Miten yhteistyö saadaan muuttumaan yhteiseksi työksi kainuulaisten hyvinvoinnin edistämiseksi? Olisiko jo aika kuntien ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän löytää yhteinen tekemisen tahti hyvän elämän rakentamiseksi? Voisiko Kainuu olla yhteistyön kautta syntyvien sosiaalisten innovaatioiden maakunta? Millä tavalla kainuulaiset voisivat entistä helpommin, innokkaammin osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen esim. sosiaalija terveyspalvelujen kehittämiseen? Ollaanko me kainuulaiset valmiita huolehtimaan myös kanssaihmisistä, antamaan kenties hieman omasta edusta toiselle? 5. Parasta Kainuussa on elämisen rauha, ihmisten aitous, peräänantamattomuus, rehtiys ja rohkeus. Uusiin töihin entistä ripeämmin Kainuussa työpaikkansa menettävien ja työttömien tulee työllistyä nopeammin uuteen työhön, edellyttää Kainuun TE-keskuksen työvoimaosaston erikoissuunnittelija Juha Puranen. Työvoiman tarjonnan niukkenemisen vuoksi osaavan työvoiman saatavuus nousee lähivuosina keskeiseksi kysymykseksi. Mikäli työhön osallistuvuus ei kasva, talouskasvu jää pelkän tuottavuuden kasvun varaan. Maakunnassa on toisaalta työvoimapulaa, toisaalta työttömyyttä. Myös maakunnan laajan rakennetyöttömyyden alentamisessa vaikuttavinta politiikkaa on työttömyyden pitkittymisen ehkäisy. Riittävän varhaisilla ja nopeilla toimilla voidaan parhaiten edistää työtä vaille jäävien henkilöiden työllistymistä ja näin välttää työttömyyden pitkittyminen ja työmarkkinoilta syrjäytyminen, Puranen sanoo. Työstä työhön -periaatteen toteuttaminen edellyttää Juha Purasen mukaan Kainuussa muutosturvan laajentamista. Muutosturvalla edistetään vapautuvan työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Juha Puranen korostaa, että työvoimapalvelut ovat pääosassa muutosturvan laajentamisessa. Työnvälityksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikat täyttyvät nopeasti, työvoimavarat ovat käytössä ja aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus paranee. Työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi tulisikin panostaa määrätietoisesti työnvälityksen ja työnantajille tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Myös yrittäjyys ja itsensä työllistäminen tulee nostaa vahvasti osaksi muutosturvaa elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden rakennemuutoksessa, Puranen huomauttaa.
Hyvinvoinnista kannattavaa Naisten elinikäennuste on kainuulaismiehiä yhdeksän (9) vuotta enemmän. Myös koulutustausta vaikuttaa yhtä paljon elinikäennusteeseen. liiketoimintaa Hyvinvointi elättää tulevina vuosina Kainuussa yhä useamman yrityksen, uskoo teknologiapuisto Snowpolis Oy:n toimitusjohtaja Antti Leppävuori. Vuokatin Snowpolikselle on Kainuussa sälytetty vastuu hyvinvointialan kehittämisestä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet korostuvat, on kyse sitten liiketoiminnasta, kolmannesta sektorista tai maakunnallisista terveys- ja sosiaalipalveluista, Leppävuori näkee. Toisin kuin sairaanhoitoa, ennaltaehkäisyä ei ole säädöksin rajoitettu. Tässä on toiminnan vapaus. Sovellettaville hyvinvointikonsepteille on kysyntää. Hyvinvointiin liittyvät palvelut vaativat monialaista osaamista. Vuokatin näkövinkkelistä hyvinvointipalvelut voivat olla kytköksissä matkailuun. Varsinkin liikuntaan liittyvät palvelukonseptit taipuvat myös matkailijoiden tarpeisiin, toimitusjohtaja Antti Leppävuori linjaa. Osaamisen ja kysynnän kasvu lisää liiketoiminnan edellytyksiä myös hyvinvointipalveluissa. Osa kolmannen sektorin perinteisesti hoitamista palveluista voi saada rinnalleen tai korvautua kokonaan liiketoiminnan periaatteilla toimivia palveluita. Ensimmäiset hyvinvointiyritykset ovat jo jalkautuneet Kainuuseen. Kajaanilainen Luovaliike Oy on kehittänyt yhdessä Kainuun maakunta kuntayhtymän työntekijöiden kanssa hoivapalvelun tietojärjestelmän. Tuotetestaus tehtiin kentällä yhdessä hoitajien kanssa kanssa, kertoo yrityksen markkinointipäällikkö Tuomas Laatikainen. Uudet tuotekehitysversiot saivat alan ammattilaisilta välittömän palautteen. Samalla myös valmiiden laitteiden ja tietojärjestelmän käyttöönotto helpottui, kun hoitajat näkivät miten heidän toivomuksensa otettiin kehitystyössä huomioon. Snowpoliksen teknologiapuistossa toimiva sotkamolaisyritys Clinical Life Sciences Oy tarjoaa asiakkaille kliinisiä tutkimuspalveluja. Tutkimuspalveluja tarvitsevat yritykset, jotka haluavat todentaa tuotteensa terveysvaikutukset. Euroopan unioni vaatii terveysväittämien käytölle elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa tieteellistä tutkimusnäyttöä. Kainuu sopii hyvin tutkimuspalveluyrityksen paikaksi, koska alueella on tieteellistä osaamista ja kainuulaiset ovat motivoituneita tutkimuksiin osallistujia, sanoo yrityksen tutkimuskoordinaattori Tiina Suutari. Lisäksi ikääntyneiden runsaus väestöstä, kansantautien korkea sairastavuus ja toisaalta aktiiviset liikkujat Vuokatissa ovat Kainuulle ominaisia piirteitä, joita voidaan kliinisissä tutkimuksissa hyödyntää. Tupakkaäijät kuriin Kainuulaista hyvinvointia kohennetaan tehokkaimmin silloin kun vaikutetaan elinoloihin, elintapoihin ja huonon terveyden vaaratekijöihin ja kohdistetaan toimintaa ja palveluita niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasautuvat ja joiden tilanteen kohentamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen siis ottamalla niskasta kiinni heikoimmassa asemassa olevia ja heikkokuntoisempia, sanoo Annikki Aitoaho, terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymästä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että paukkuja täytyy kohdentaa vähän koulutettuihin, tupakoiviin ja työttömiin miehiin. Jos alle 12 vuotta koulua käyneistä tupakoivista miehistä joka toinen tumppaisi viimeisen savukkeensa tuhkakuppiin, miesten tupakoinnin yleisyys laskisi koko Kainuussa kolmanneksesta reiluun neljännekseen. Tämä näkyisi välittömästi Kainuun hyvinvointikäyrissä. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden kainuulaismiesten elinaikaennuste on kahdeksan (8) vuotta lyhyempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneen kainuulaismiehen. Naisilla vastaava ero on pienempi eli viisi vuotta. Vastaavanlaisia eroja havaitaan myös terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä. Lisäksi terveyspalveluiden käyttö on jakautunut eriarvoisesti, Annikki Aitoaho luettelee. Erot näkyvät yhteiskunnalle lankeavassa laskussa. Erot aiheuttavat palvelujärjestelmälle ylikuormaa mutta ovat myös epäeettisiä. Kansallisessa terveysohjelmassa on asetettu tavoitteeksi erojen kaventaminen. Tätä tarkoittaa nimenomaan sitä, että heikoimmassa asemassa olevien terveyden tila lähestyy parempikuntoisten ryhmien tasoa. Erot työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa tulee saada vähenemään eri väestöryhmien välillä. On puututtava terveyserojen taustalla oleviin syihin ja prosesseihin. Tähän tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, Annikki Aitoaho huomauttaa. Kansalaistoiminta luo itsessään hyvinvointia Jokaisen järjestön, yhdistyksen, seuran ja kerhon toiminta itsessään on hyvinvointia edistävää toimintaa, sanoo kansalaisjärjestöaktiivi Liisa Klemetti Sotkamon Pohjavaaralta. Toiminta luo yhteisöllisyyttä, poistaa tai ennaltaehkäisee mielen ongelmia ja yksinäisyyttä, helpottaa tiedonsaantia sekä aktivoi kansalaistoimintaan, järjestöfoorumin kautta uuden maakuntaohjelman työstämiseen osallistuva Klemetti luettelee. Järjestötyö on vapaaehtoista, mutta usein ammattimaista. Tätä ei Klemetin mukaan aina osata huomioida ja arvostaa. Järjestöjen riittävän ja jatkuvan rahoituksen saaminen, arvostuksen kohottaminen ja yhteistoiminnan lisääminen Kainuuseen toimijoiden välillä ovat kolmannen sektorin haasteita. Järjestöt toimivat palvelujen tuottajina julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla. Hoiva-, liikunta-, vertaistuki- ja koulutuspalvelujen tuottamisen arvottaminen on Liisa Klemetin mukaan nykymittareilla puutteellista. Me tarvitsemme keinoja, joilla kansalaistoiminnan tuottamaa hyvinvointia pystyttäisiin arvottamaan. Mikä on laadullinen vaikutus suhteessa kustannusvaikutukseen? Kolmas sektori on Liisa Klemetin mielestä vastuullinen välittäjä julkisen sektorin ja kansalaisten välillä päätöksenteossa. Kansalaisten ja kolmannen sektorin on päästävä vaikuttamaan valmisteluun ja päätöksentekoon jo siinä vaiheessa, kun mielipiteillä ja ideoilla on vaikutusmahdollisuuksia.
Kaivosmaakunnasta töitä tuhansille Kaivannaisteollisuuteen ja sitä tukeviin toimintoihin on mahdollista luoda pitkäaikaisia työpaikkoja, jotka perustuvat alueella oleviin raaka-aineisiin. Kainuulla hyvät edellytykset julistautua Suomen kaivosmaakunnaksi. Maakunnan maaperä sisältää runsaasti hyödynnettäviä rikkauksia. Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelman projektipäällikkö Martti Palviainen Kainuun Edusta sanoo, että raaka-aineiden kysyntä on jatkuvasti noussut. Lisääntyvä tarve eri metalleista ja kiviaineksista niin Euroopassa, Aasiassa kuin koko maailmassa on nostamassa Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden ennennäkemättömään kukoistukseen, Palviainen visioi. Kaivannaisteollisuus tulee Palviaisen mielestä nostaa tulevassa maakuntaohjelmassa yhdeksi merkittäväksi painopistealaksi. Mineraalien hinnat ovat kysynnän vuoksi nousseet, mikä mahdollistaa entistä pienempien ja pitoisuuksiltaan alhaisempien esiintymien kannattavan hyödyntämisen. Metallisia malmeja, kuten kultaa, hopeaa, nikkeliä, sinkkiä ja kuparia sisältäviä malmioita on Kainuussa paikannettu runsaasti, yhteensä useita kymmeniä. Ne sijoittuvat pääasiassa Kuhmon pohjoisosista Hyrynsalmen kautta Suomussalmen pohjoisosiin ulottuvalle vihreäkivivyöhykkeelle sekä Sotkamo- Paltamo Puolanka alueen liuskekivijaksojen yhteyteen. Oma lukunsa on myös Otanmäen alueen rauta-, titaani-, vanadiinimalmit. Otanmäki on asiantuntijoiden mukaan nousemassa uudelleen tarkastelun kohteeksi, Martti Palviainen huomauttaa. Teollisen tuotantoon Kainuun rikkauksista ollaan valjastamassa Talvivaaran lisäksi ainakin Sotkamon Taivaljärven hopeaesiintymää Martti Palviainen pitää teollisen tuotannon edellytyksiä mahdollisena myös useassa Pohjois-Kuhmon, Suomussalmen ja Puolangan malmioissa. Mondo Mineralsin kapasiteetin lisäykset uusine kaivoksineen ja Talc de Luzenacin Sotkamon Alasenjärven talkkimalmion mahdollinen hyödyntäminen ovat Palviaisen mukaan merkittävimpiä teollisuusmineraalihankkeita Kainuussa. Koko kivi- ja kaivannaisteollisuuden arvioidaan kymmenen vuoden kuluttua työllistävän Kainuussa suoranaisesti 1500 henkilöä ja välillisesti 3500 henkilöä. Varsinaisen kaivostoiminnan lisäksi tarjoutuu Martti Palviaisen mukaan yrityksille runsaasti työmahdollisuuksia kaivosten rakentamisvaiheessa. Malmien ja muiden kiviainesten louhintaan, kuljetukseen, prosessointiin, mittaukseen, valvontaan ja kunnossapitoon tarvitaan runsaasti erilaisia koneita, kuljettimia ja laitteita. Tämä antaa erinomaisia mahdollisuuksia metallialan ja ympäristösekä mittaustekniikan yrityksille kehittää liiketoimintaa oman maakunnan alueella ja osaamisen karttuessa laajemminkin vaikka maailmanlaajuisesti, Palviainen näkee. Myös uusien malmioiden ja kiviainesesiintymien etsinnässä ja etsintämenetelmien sekä prosessitekniikan kehittämisessä riittää töitä osaajille. Nousulohta Oulujärveltä Kajaaninjoen suulla ponnistelee vastavirtaan kolmisenkymmentä soutuvenettä. Jokaisessa veneessä istuu tuhdilla päiväpalkalla paikallinen kalastusopas. Saksalaisen kalastusturistin pitkä uisteluvapa nyökkää lupaavasti. Vesi pärskähtää ja siima soi. Kameroita kaivellaan esiin, kun toistakymmentä kiloa painava lohi nostetaan veneeseen. Saalispäiväkirjan sivu saa jälleen täydennystä. Tämä kainuulaiskalastajan päiväuni voi olla todellisuutta jo ensi vuosikymmenen lopulla. Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen pitää mahdollisena, että jo kymmenen vuoden päästä nousulohelle löytyy oma tie Perämereltä Oulujärvelle asti. Lohi pääsee nousemaan Oulujokeen ohi Merikosken voimalaitoksen, ja ensimmäiset lohet ovat jo kuteneet ja poikaset kuoriutuneet joen alajuoksulla. Lohen tukkona ylävesille seisoo vielä kuusi Fortumin hallinnoimaa voimalaitosta. Voimalaitosyhtiö on luvannut osallistua lohen palauttamiseen antamalla puoli kuutiota vettä laskettavaksi kalateille, Heikkinen sanoo. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset ovat hakemassa rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on laatia kalateiden toteuttamissuunnitelmat Merikosken ja Oulujärven välisille voimalaitospadoille. Hankkeessa ovat mukana maakuntien liittojen lisäksi mukana alueen kunnat ja kaupungit sekä Fortum. Kalateiden rakentaminen ei yksin ratkaise lohikannan kohtaloa Oulujoen vesistössä. Vielä pitää selvittää kutualueiden kelpoisuutta poikastuotantoon sekä vaelluspoikasten selviytymistä takaisin mereen. Pitkässä juoksussa katseet saattavat kääntyä myös Oulujärven yläpuolisiin vesiin, sillä Sotkamo-Kuhmo reitillä sekä Emäjoen ylävesillä olisi hyviä vesiä lohen nousta, Heikkinen näkee. Lohen nouseminen Oulujärvelle nostaisi heti Kainuun mainetta, uskoo Hannu Heikkinen. Matkailu virkistyisi varmasti jalokalan ja kalaportaiden myötä. Lohi tuo lisäarvoa myös vesistön kalataloudelliseen hyödyntämiseen. Oulu on Kainuulle tärkeä yhteistyösuunta. Lohen palauttaminen Oulujokeen on yksi Oulu Kajaani (OuKa) kehittämisvyöhykkeen tavoitteista. Pohjoisen painoarvo kasvaa Koillisväylän avautuminen ja Barentsin alueen suunnattomien luonnonvarojen hyödyntäminen voi tuoda työtä Kainuulle ja Pohjois-Suomelle. Jo pelkkä rakentaminen voi tuoda yrittäjille töitä joko paikan päällä tai hankintaketjujen kautta, näkee Kainuun maakunnan kehittämispäällikkö Juhani Kärkkäinen. Barentsin alueella sijaitsee mittavia kaasu- ja öljykenttiä. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty sitä, että maakaasuputki kulkee Jäämeren rannalta energiaa hamuaville Keski-Euroopan markkinoille Muurmanskin ratalinjaa pitkin. Haaraputki yltää projektijohtaja Paavo Keräsen mukaan myös Kostamukseen. Pitkällä aikavälillä on syytä tarkastella, onko tarpeen jatkaa putkea Oulun suuntaan ja Pohjois-Ruotsiin. Se olisi sitä konkreettista Barentsin alueen yhteistyötä, Keränen miettii. Kainuun maakunta on mukana Barentsin euro-arktisessa alueen yhteistyössä. Projektijohtaja Paavo Keräsen mielestä Kainuun kolme vuotta päivitetty Venäjä-strategia on hyvä pohjapaperi, mutta vetoapua idän markkinoille tulisi saada myös valtakunnan päättäjiltä. Luoteis-Venäjän talous kasvaa hurjaa vauhtia. Pohjois- Suomen tulisi yhdessä valtiovallan kanssa tehtävä konkreettinen suunnitelma siitä, miten kainuulaiset ja pohjoissuomalaiset yritykset pääsevät mukaan hankkeisiin. Saksan ja Ranskan esimerkki osoittaa, että Venäjällä kaupanteko vaatii poliittisen puolen läsnäolon pääministeritasolta. Pohjoinen ulottuvuus tarkoittaa Arkadianmäen näkökulmasta Itämeren yhteistyötä. Tässä on selkeä ristiriita alueiden ja valtiovallan välillä, Keränen huomauttaa. Kainuussa Barentsin ja Venäjän yhteistyötä tulisi Keräsen mukaan tehdä luomalla kiinteät yhteistyöverkostot alueviranomaisiin ja keskeisiin yritykset. Tähän tarvitaan lisää voimavaroja. Liikenteen puolella meillä on jo hyvät yhteydet ja yhteinen näkemys, miten edetään, Paavo Keränen linjaa. Kainuun hyvä sijainti takaa yrityksille erinomaiset mahdollisuudet kilpailla pitkistä huoltourakoista.
Vähemmällä enemmän Kymmenen pisteen kysymys kainuulaisille: miten luodaan kasvua vähemmällä väellä? Tulevalla maakuntaohjelmakaudelle 2009-2013 kainuulaisten työllisten määrä laskee, mutta taloudellisen kasvun tulisi nousta muuta Suomea nopeammin. Muuten Kainuun ja muun maan hyvinvointiero kasvaa tai pysyy samana. Maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen heittää lisää haasteita kainuulaisille. Miten varmistetaan työvoiman riittävyys? Kainuussa työttömyysaste on laskenut reilusti viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta on edelleen Suomen keskiarvoa yli kuusi prosenttia korkeampi. Viime vuonna koko Kainuun työttömyysaste oli 14,5 prosenttia, kun koko Suomessa yllettiin 8,2 prosentin työttömyyteen. Työllisyysaste on yli kymmenen prosenttia maan keskiarvoa jäljessä. Avaimia työllisyyteen ovat avoimen sektorin työpaikat ja työhön osallisuus, Jokelainen huomauttaa. Kovin haaste maakunnalle on väestön ikääntymisestä johtuvan muutoksen hallinta. Vaikutukset ulottuvat elinkeinoihin, julkisiin palveluihin ja talouteen. Koulutusjärjestelmä joutuu kovaan kouluun. Paineita tuovat työelämän uudistuminen, ennakointi ja elinikäinen oppiminen. Kansainvälinen kilpailu luo lisää haasteita kainuulaisille yrityksille. Miten globalismi otetaan haltuun? Itse olen sitä mieltä, että omasta Venäjä-strategiasta voidaan luopua, koska yritykset tekevät ratkaisut mistä ne vientituloja hakevat. Berliini on tässä yhtä tärkeässä asemassa kuin Moskova, Alpo Jokelainen toteaa. Ohjelma valmis kesällä 2009 Maakuntaohjelma ohjaa kehitystä Kainuun maakuntaohjelman valmistelun aikataulu on tiivis. Vuoden 2008 loppupuoliskolla tehdään taustaselvityksiä, kuten uusi väestöennuste valmistelun pohjaksi. Maakuntaohjelman eri teemojen tekstien valmistelu on käynnistynyt toimiala- tai teemakohtaisissa foorumeissa ja asiantuntijaryhmissä alkusyksyllä 2008. Tavoitteena on, että maakuntaohjelman 1. luonnos olisi valmiina tammikuussa 2009. Se sisältää alustavan strategian ja tavoitteet sekä toimintalinjojen alustavat tekstit. Uusi maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus linjaavat maakuntaohjelma sisällön, tavoitteet ja toimenpiteet kevään 2009 aikana. Varsinainen maakuntaohjelmaluonnos lähetetään laajalle lausuntokierrokselle huhti-toukokuussa 2009. Ensi kevään aikana tehdään myös kuntakierros ja käynnistetään aktiiviset toimet kansalaispalautteen saamiseksi. Ohjelman hyväksymiskäsittely on maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2009. Tietoa ohjelman valmistelusta ja valmisteluun liittyvää materiaalia löytyy Kainuun maakunta kuntayhtymän verkkosivulta osoitteesta: http://maakunta. kainuu.fi/ maakuntaohjelman_ 2009_2013_laadinta Samassa osoitteessa on myös palautelomake valmistelijoille osoitettuja viestejä varten. Maakuntaohjelma ohjaa, mihin suuntaan Kainuuta halutaan yhteisesti kehittää. Kainuussa voidaan laskea olevan yli 80 miljoonaa euroa vuodessa käytettävissä maakuntaohjelman toteuttamiseen, laskee suunnittelija Jyrki Haataja Kainuun maakunta kuntayhtymästä. Tulevan maakuntaohjelman 2009-2013 valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelman tavoitteet ovat haasteelliset. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen pitää välttämättömänä, että Kainuussa tavoitellaan maata nopeampaa taloudellista kasvua. Muuten hyvinvointieron kaventaminen ei onnistu. Asiakas lähtökohtana Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen esittää, että valmisteilla olevassa maakuntaohjelmassa lähtökohtana olisivat nykyisten ja tulevien kainuulaisten yritysten asiakkaan tarpeet. Miten voimme tukea maakuntaohjelman kautta yrityksiä palvelemaan asiakkaita? Elinkeinojen näkökulmasta maakuntaohjelmaan sopisi Jokelaisen mukaan kolme painopistealuetta: lct eli tieto- ja viestintätekniikka sekä luonnonvaroihin ja matkailuun perustuva liiketoiminta. ICT pitäisi sisällään muun muassa ajoneuvojen tietojärjestelmien kehittämisen, luonnonvara kaivannais- ja kaivosteollisuuden ja metsän. Matkailu kattaisi niin vapaa-aika-, kokous-, elämys- ja kulttuurimatkailun. Kaikkien painopistealojen tukena olisivat osaamisen, yrittäjyyden, toimintaympäristön kansainvälisyyden kehittäminen. Kasvua ei synny, jollei yritykset saa liiketoimintaa maakunnan ulkopuolelle, Alpo Jokelainen kiteyttää. Maakunnan tiedotuslehti - maakuntaohjelman valmistelun teemanumero Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU vaihde (08) 615 541 etunimi.sukunimi@kainuu.fi Tiedotuslehti 17.11.2008. Päätoimittaja: Jyrki Haataja. Taitto: Pohjolan Mylly. Jakelu ja paino: Kainuun Sanomat