Satamien tavaraliikenneselvitys

Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009

Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Tiehallinto Turku 2009

ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459 1561 TIEH 4000669-v TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL 636 20101 TURKU Puhelin 0204 22 11

Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski: Satamien tavaraliikenneselvitys. Turku 2009. Tiehallinto, Turun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009, 36 s. + liitteet 58 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000669-v Asiasanat: Päätiet, raskas liikenne, rautatiet, satamat, seututiet, tavaraliikenne, tuonti, vienti Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Satamien tavaraliikenneselvityksessä tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrät, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella maantiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu satamien rautatiekuljetusten määrä sekä erikseen myös transitokuljetukset kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty perustiedot satamien tieyhteyksistä, rautatieyhteyksistä ja meriväylistä, tietoja satamien palveluista ja erikoistumisesta tiettyihin kuljetuksiin sekä tiedot sataman tavarakuljetusten määristä ja laadusta sekä maa- ja meriliikenteen volyymeista. Tarkasteluun sisältyvien 20 suurimman sataman kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia ja ne kattavat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista. Päätavoitteena on ollut selvittää satamien tavaraliikenteen aiheuttamaa maantieverkon kuormittumista. Tietoja satamien aiheuttamasta maantieliikenteen määrästä ja sen suuntautumisesta ei ole ollut suoraan saatavissa tilastosta tai liikennetutkimuksesta. Kokonaisarvio maantiekuljetusten määrästä on siksi laadittu käyttäen lähtökohtana kattavasti tilastoituja merikuljetusten määriä. Merikuljetusten määristä on ensin vähennetty kuljetukset, jotka eivät kuormita valtakunnallista tie- tai rataverkkoa. Näiden kuljetuksien osuudeksi arvioitiin noin 44 % satamien liikenteestä. Samoin vähennettiin arvioidut rautatiekuljetukset, joiden osuudeksi arvioitiin noin 20 %. Jäljelle jäävä maantiekuljetusten osuus on noin 37 miljoona tonnia vuodessa. Tämän arvioidaan jakautuvan kotimaisella kuorma-autokalustolla tehtäviin kotimaan kuljetuksiin (noin 26 milj.tn/v), ulkomaisella kalustolla hoidettaviin kotimaan kuljetuksiin (noin 7,5 milj.tn/v) sekä pääosin ulkomaisella kalustolla hoidettaviin transitokuljetuksiin (noin 3.5 milj.tn/v). Arviot on tehty ensin vuosittaisena tonnivirtana ja maantiekuljetusten osuus on sen jälkeen muutettu vuorokausittaiseksi satamista lähtevien ja niihin saapuvien kuormattujen ajoneuvojen virraksi erikseen määritetyillä keskikuormilla. Arviot on tehty satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määrästä, jota on verrattu mahdollisuuksien mukaan satamien porteilla tai niille johtavilla väylillä tehtyihin liikennelaskentoihin. Satamien kotimaan kuljetusten suuntautuminen on arvioitu Tilastokeskuksen tavarakuljetustilaston aineiston perustella ja transitokuljetusten suuntautuminen raja-asemien sekä satamien liikennetietojen perusteella. Satamien kotimaanliikenteen ajoneuvovirrat sekä transitoliikenteen ajoneuvovirrat on sen jälkeen sijoiteltu pää- ja seututieverkolle ottaen huomioon myös tyhjänä kulkevat ajoneuvot.

ESIPUHE Tiedot satamakuljetusten aiheuttaman tieliikenteen määrästä ja kuljetusten jakautumisesta tieverkolle ovat olleet puutteellisia. Tieto satamien aiheuttaman liikenteen luonteesta ja määrästä on tarpeen arvioitaessa tieverkon ja erityisesti satamayhteyksien kehittämistarpeita. Satamien liikenneyhteyksien kehittäminen on vireillä useilla satamapaikkakunnilla ja samalla tapahtuu muutoksia satamiin johtavien teiden ja katujen hallinnollissa luokittelussa. Tässä raportissa kuvatun selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella tiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu näiden satamien rautatiekuljetusten määrä. Selvityksessä on tarkasteltu erikseen myös transitokuljetusten määrä ja suuntautuminen kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty satamaa koskevia liikenteellisiä tietoja, kuten tiedot sataman kuljetuksien määrästä tavaralajeittain, mihin kuljetuksiin eri satamat ovat erikoistuneet, tiedot sataman meriväylistä, tie- tai katuyhteyksistä ja rautatieyhteyksistä sekä yleisiä tietoja satamasta ja sitä ylläpitävästä organisaatiosta. Selvityksen ovat laatineet konsulttityönä Sito Oy ja Strafica Oy, joissa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, FM Katja Estlander ja DI Miikka Niinikoski. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Toivo Javanainen (Turun tiepiiri), Jarmo Joutsensaari (Tiehallinto), Pekka Räty (Uudenmaan tiepiiri), Petteri Kukkola (Kaakkois-Suomen tiepiiri) sekä Pekka Salo (EK / YTL). Turku 2009 Tiehallinto Turun Tiepiiri

Satamien tavaraliikenneselvitys 7 Sisältö 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 9 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 10 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET 12 3.1 Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset 12 3.2 Kotimaan sisäiset merikuljetukset 13 3.3 Kauttakulku- eli transitokuljetukset 14 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 16 4.1 Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat 16 4.2 Satamien lähialueiden kuljetukset 17 4.3 Öljykuljetukset 20 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 22 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 24 6.1 Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla 24 6.2 Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla 25 6.3 Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla 28 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA 30 7.1 Kotimaiset kuorma-autokuljetukset 30 7.2 Transitokuljetukset 30 7.3 Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset 30 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 32 9 LÄHTEET 35 10 LIITTEET 35 LIITTEET: 1. Satamien kotimaan tavaraliikennevirrat pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 2. Satamien tavaraliikennevirrat transitoliikenne mukaan lukien pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 3. Satamakohtaiset infokortit

8 Satamien tavaraliikenneselvitys Kuvaluettelo Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)...9 Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman aiheuttaman maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien 2005 2007 kuljetusmäärien perusteella...11 Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos)...14 Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa 1996 2007 Kuva 5. (lähde: Merenkulkulaitos)....15 Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto)....21 Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk)....27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo ilman transitoa)...12 Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo)..13 Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo)..15 Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi)....18 Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa)....19 Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä..23 Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien 2004-2006 keskiarvo)....25 Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007)...26 Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk)...29 Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi)....31 Taulukko 11. Infokorteissa käytetty yhteenvetotaulukko sataman liikennetiedoista...34

Satamien tavaraliikenneselvitys 9 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE Kaikkien merisatamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 107,2 miljoonaa tonnia. Tähän tarkasteluun sisältyy 20 suurinta satamaa, joiden kaikkien kautta kuljetetaan vuosittain yli miljoona tonnia tavaraa. Näiden suurimpien satamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia eli tarkasteltavat satamat kattoivat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista /1/. Satamien kuljetusmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja liikennemäärien kehityksessä on ollut suuriakin vuosittaisia vaihteluja eri satamissa. Tarkastelussa on siksi käytetty lähtökohtana kolmen vuoden keskiarvolukuja ja mahdollisuuksien mukaan uusimpia tilastotietoja vuosilta 2005-2007. Transitoliikenteen erittelyissä on käytetty vuoden 2007 tilastotietoja. Satamien kautta kulkevien merikuljetusten tarkastelussa lähtökohtana on käytetty Merenkulkulaitoksen ja Satamaliiton julkaisemia tilastotietoja satamien kuljetusten määristä /1/ /2/. Merikuljetuksista on eritelty ulkomailta kotimaahan tulevat tuontikuljetusvirrat sekä muista kotimaan satamista tulevat virrat ja vastaavasti on eritelty satamasta lähtevät vientikuljetusvirrat. Lisäksi on eritelty kuuden transitoliikennesataman osalta Venäjälle ja IVY-maihin kulkeva transitotuonti ja länteen kulkeva transitovienti (kuva 1). Tiedot satamittain ja kuljetusmuodoittain on esitelty tässä raportissa ja sen liitteenä olevissa satamakohtaisissa infokorteissa. milj.tn/vuosi % Tuonti kotimaahan 49,0 46 % Transitotuonti 3,4 3 % Vienti kotimaasta 38,9 37 % Transitovienti 3,5 3 % Kotimaan sisäiset merikuljetukset 11,6 11 % Yhteensä 106,4 Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)

10 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET Satamiin tulevien ja satamista lähtevien maantiekuljetusten määrää ja suuntautumista on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimusten /3/ aineistosta erikseen määritellyllä aluejaolla ja tavararyhmäjaottelulla. Tutkimusaineistosta on tulostettu sekä tonnivirrat että ajoneuvovirrat. Tavarankuljetustilaston perusteella tarkasteltaviin 20 satamaan saapui ja niistä lähti tavarakuljetuksia kuorma-autoilla vuosina 2004-2006 noin 26 29 miljoonaa tonnia vuodessa. Tavarankuljetustilastojen aineiston perusteella kuormattuja ajoneuvoja tuli satamiin tai lähti niistä noin 3 600 kpl vuodessa. Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston tiedot satamien maatiekuljetuksien kuljetustavasta ja suuntautumisesta kattavat vain vajaan 30 % osuuden satamien kautta kulkevista tavaravirroista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tavarankuljetustilasto perustuu kotimaisille kuljetusyrittäjille tehtävään haastattelututkimukseen ja kuvaa siksi vain kotimaisella kuormaautokalustolla ja kotimaassa tapahtuvia kuljetuksia. Satamista lähtee tai niihin suuntautuu myös hyvin paljon kuljetuksia, joiden määrä- tai lähtöpaikka on niin lähellä satamaa, että maakuljetus ei ulotu lainkaan yleiselle tie- tai katuverkolle tai rataverkolle. Näitä ovat esimerkiksi suuri osa öljykuljetuksista, hiilikuljetuksista, malmikuljetuksista, sementtikuljetuksista ja puutavarakuljetuksista, jotka suuntautuvat suoraan sataman lähellä olevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen, varastoon, tehtaalle tms. kohteeseen. Joissain tapauksissa materiaalivirta siirtyy kyllä tie- ja katuverkollekin, mutta vasta tavaran tai materiaalin käsittelyn jälkeen, kuten esimerkiksi satamaan tuotava raakaöljy, josta osa kuljetetaan maitse jalostettuna öljytuotteena kuluttajille. Näitä kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä laskettu varsinaisesti satamien aiheuttamaksi liikenteeksi. Öljykuljetusten ja muiden satamien lähialueelle jäävien tai sieltä lähtevien kuljetusten osuus on noin 44 miljoonaa tonnia vuodessa eli yli 40 % satamien kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Nämä tavaravirrat eivät ilmene mistään tilastosta, vaan ne on arvioitu erikseen satamakohtaisesti. Öljytuotteiden kuljetuksia tarkastellaan erikseen jäljempänä luvussa 4.3. Rautatiekuljetukset kattavat arviolta noin 20 % osuuden satamien maaliikenteestä. Niiden tarkkaa osuutta on vaikea arvioida, koska satamien rautatieliikenteestä ei ole yksityiskohtaisia tilastotietoja. Arvio perustuu Ratahallintokeskuksen julkaisemiin rautatieliikenteen tilastoihin /4/. Arvioita on tarkennettu eräistä yksittäisistä satamista saatavilla olleilla kuljetustiedoilla. Tähän 20 %:n osuuteen sisältyvät myös junilla satamiin ja satamista kulkevat transitokuljetukset. Noin 3 4 % satamien kaikesta tavaraliikenteestä kulkee maanteillä kuorma-autoilla hoidettavana transitoliikenteenä ulkomaille eli lähinnä Venäjälle. Maanteitse Venäjälle suuntautuva transito-liikenne kulkee käytännössä lähes kokonaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla. Transitoliikenteen määristä ja suuntautumisesta ei saada tietoja tavarankuljetustilastosta, joten sitä on arvioitu muu muassa tullin tilastojen perusteella /5/ /6/. Maantietransiton

Satamien tavaraliikenneselvitys 11 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET määräksi arvioitiin vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia, josta noin miljoonaa tonnia muodostui henkilöautojen kuljetuksista. Maantietransito kulkee lähes yksinomaan satamista itään päin. Junilla kulkevien transitokuljetusten määrä on ollut viime vuosina noin 4,0 miljoonaa tonnia vuodessa ja se taas suuntautuu lähes yksinomaan Venäjältä länteen eli satamiin päin. Edellä kuvattujen arvioiden ulkopuolelle jää noin 5-10 % osuus satamien maaliikenteestä. Tämä tilastojen ulkopuolelle jäävä osuus muodostuu pääasiassa ulkomaisella kuorma-autokalustolla hoidettavista kuljetuksista. Ulkomaisella kuorma-autokalustolla kulkee edellä mainittujen transitokuljetusten lisäksi muita kuljetuksia autolautoilla ja roro-laivoilla. Tämä liikenne vastaa Tullin tilastojen perusteella arvioituna noin 7,5 % osuutta satamien maaliikenteestä. Kuvassa 2 on esitetty yhteenveto satamien maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuodoille. milj.tn/vuosi % Satamien lähialueet, öljykuljetukset ja kotimaan merikuljetukset 43,9 44 % Rautatiekuljetukset 19,8 20 % Maantiekuljetukset kotimaisella kalustolla 25,9 26 % Transito ulkomaisella kalustolla; autokuljetukset 1,0 1 % Transito ulkomaisella kalustolla; muu kuin autot 2,2 2 % Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kalustolla 7,5 7 % Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman kautta kulkeneiden maa- ja merikuljetusten jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien 2005 2007 kuljetusmäärien perusteella.

12 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Satamien merikuljetusten määrä on selvitetty Satamaliiton tilastoista /1/. Tarkastelussa mukana olevien satamien kautta kulki tavaraa merikuljetuksina vuonna 2007 yhteensä 106,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tässä tarkastelussa on käytetty lähtökohtana vuosien 2005-2007 kuljetusmäärien keskiarvoa, joka oli 100,0 milj.tn vuodessa. Kuten edellä todettiin, kaikki merikuljetusvirrat eivät aiheuta maaliikennettä. Maakuljetusten määrän arvioimiseksi merikuljetukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: kotimaan tuonti ja vienti, kotimaan sisäiset merikuljetukset sekä kauttakulku- eli transitokuljetukset. 3.1 Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset Ulkomailta Suomeen tulevaa liikennettä on 46,2 miljoona tonnia vuodessa ja Suomesta ulkomaille lähtevää 37,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli yhteensä 83,4 miljoonaa tonnia. Näistä virroista noin kaksi kolmasosaa aiheuttaa myös maakuljetuksia, jotka hoidetaan joko kotimaisella kuormaautokalustolla, ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai rautatiekuljetuksina. Tuonti- ja vientikuljetusten määrät tässä tarkasteltavissa satamissa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo ilman transitoa). Satama Tuontikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo 2005-2007) Vientikuljetukset ulkomaille transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo 2005-2007) Tuonti- ja vientikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo 2005-2007) Hamina 1 421 2 078 3 499 Hanko 1 165 1 868 3 033 Helsinki 5 548 5 617 11 165 Inkoo 1 063 462 1 525 Kaskinen 814 866 1 680 Kemi 1 064 1 224 2 288 Kokkola 1 433 1 132 2 565 Kotka 2 368 4 664 7 032 Loviisa 417 702 1 118 Naantali 4 663 1 544 6 207 Oulu 1 297 1 135 2 432 Pietarsaari 969 524 1 494 Pori 3 162 1 335 4 497 Raahe 4 455 889 5 344 Rauma 2 013 4 427 6 440 Sköldvik 10 190 5 426 15 616 Tornio 954 677 1 632 Turku 1 921 1 589 3 511 Uusikaupunki 449 841 1 291 Vaasa 861 174 1 035 Yhteensä 46 228 37 175 83 402

Satamien tavaraliikenneselvitys 13 SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.2 Kotimaan sisäiset merikuljetukset Kotimaisten satamien välisiä merikuljetuksia on 10,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Huomattava osa niistä on öljy- ja hiilikuljetuksia. Useissa tapauksissa nämä öljy- tai hiilikuljetukset eivät aiheuta lainkaan pitkiä maakuljetuksia, koska kuljetuksen määräpaikka on yleensä aivan sataman vieressä oleva öljynjalostamo, voimalaitos, tehdas, välivarasto tms. kohde. Myös sellaiset kuljetusketjut, joissa tavara tuotaisiin pitkällä maakuljetuksella satamaan ja josta se kulkisi meritse toiseen kotimaan satamaan, ovat harvinaisia. Näistä syistä kotimaan satamien väliset merikuljetukset aiheuttavat varsin vähän maaliikennettä ja ne on pyritty rajaamaan pois tästä tarkastelusta. Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo). Satama Tuleva ka 2005-2007 1000 tn/v kotimaa Lähtevä ka 2005-2007 1000 tn/v kotimaa Hamina 180 362 Hanko 23 0 Helsinki 307 54 Inkoo 201 105 Kaskinen 1 - Kemi 350 2 Kokkola 367 140 Kotka 276 47 Loviisa 0 1 Naantali 311 1 153 Oulu 507 2 Pietarsaari 70 - Pori 297 438 Raahe 748 98 Rauma 19 1 Sköldvik 905 2 432 Tornio 38 - Turku 298 9 Uusikaupunki 86 2 Vaasa 336 0 Yhteensä 5 323 4 847

14 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.3 Kauttakulku- eli transitokuljetukset Osa satamien liikenteestä on kauttakulku- eli transitoliikennettä. Tavarat kuljetetaan satamien ja tiettyjen raja-asemien välillä käytännössä lähes yksinomaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai junalla. Transitoliikennettä on kulkenut vuosina 2005 2007 kuuden tärkeimmän transitosataman (Hamina, Kotka, Helsinki, Hanko, Turku ja Kokkola) kautta yhteensä keskimäärin 6,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Transitoa kulkee myös meri- ja ilmateitse, mutta niiden osuus on varsin pieni, joten niitä ei ole eritelty tässä selvityksessä. Meriliikenteen transitotuonti ja -vienti on eritelty satamittain taulukossa 3. Kuvassa 3 on esitetty tärkeimpien transitoliikenteen satamien transitokuljetusten jakautuminen suuryksikköihin (kontit), henkilöautoihin, nesteisiin sekä niin sanottuun kuivaan bulkkiin, joka tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä Kokkolan sataman kautta tapahtuvia malmikuljetuksia rautateitse. Transitoliikenteen neste- ja bulk-kuljetukset kulkevat maaliikenteessä pääsääntöisesti junakuljetuksina, kappaletavara ja henkilöautot maantiekuljetuksina. Transitoliikenteen kuljetusmäärien kehitys Suomen satamissa vuosina 1996 2007 ilmenee kuvasta 4. Kuvan lukuihin sisältyy sekä maanteitse että rautateitse kulkeva transito. Koska transitoliikenteen määrät muuttuvat nopeasti, on maantieliikenteen arvioinnissa käytetty vain vuoden 2007 tilastotietoja. Transitoliikenteen suuntautumisen arviointia vaikeuttaa se, että liikenteen jakautuminen eri satamien ja raja-asemien kesken on muuttunut vuosittain huomattavastikin. Lisäksi aivan kaikki transitoliikenne ei kulje suoraan satamista raja-asemille tai päinvastoin, josta seuraa, että satamien ja rajaasemien tilastotiedot eivät ole aivan yhteneviä transitoliikenteen määrän suhteen. Esimerkiksi vuodelle 2007 tilastoitiin satamissa transitotuontia 3,4 miljoonaa tonnia, mutta raja-asemilla tilastointiin transitovientiä 3,7 miljoonaa tonnia. 3 000 1000 tonnia 2 500 2634 2 000 1 500 1 000 1665 1500 803 Muu Nesteet Kuiva/break bulk Henkilöautot Suuryksiköt 500 0 245 107 Kotka Kokkola Hamina Hanko Helsinki Turku Satama Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos).

Satamien tavaraliikenneselvitys 15 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien 2005-2007 keskiarvo). Satama Transitotuonnin osuus satamassa ka 2005-2007 1000 tn/v Transitoviennin osuus satamassa ka 2005-2007 1000 tn/v Transitotuonnin ja viennin osuus satamassa ka 2005-2007 1000 tn/v Hamina 505 907 1 412 Hanko 483 24 507 Helsinki 391 155 546 Inkoo - - - Kaskinen - - - Kemi - - - Kokkola 2 1 672 1 674 Kotka 1 500 674 2 174 Loviisa - 1 1 Naantali - - - Oulu - 0 0 Pietarsaari - - - Pori - - - Raahe - - - Rauma - - - Sköldvik - - - Tornio - - - Turku 73 33 106 Uusikaupunki - - - Vaasa - - - Yhteensä 2 953 3 467 6 420 7 000 6 000 1000 tonnia 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vienti Tuonti Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa 1996 2007 (lähde: Merenkulkulaitos).

16 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.1 Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat Kaikki satamien kautta kulkevat tavaravirrat eivät aiheuta välittömiä maakuljetuksia eli tavaraliikennettä valtakunnalliselle tie- ja rataverkolle. Maakuljetusten määrän arviointia varten on ensin arvioitu satamittain niitä kuljetusvirtoja, jotka eivät käytännössä liiku lainkaan sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla. Näitä ovat esimerkiksi: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman vieressä sijaitsevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen (materiaalit voidaan kuljettaa esimerkiksi putkilinjoja tai kuljettimia käyttäen). - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan. - Raaka-aine- ym. kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin ja vastaavasti näistä teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset (ns. tehdassatamien liikenne). Näitä satamien lähialueiden kuljetuksia on arviolta noin 40 % satamien yhteisestä kuljetusmäärästä. Iso osuus tästä muodostuu Suomen kuljetusmääriltään suurimman sataman eli Sköldvikin öljysataman liikenteestä, joka on kokonaisuudessaan tällaista lähialueen liikennettä. Satamien lähialueen kuljetuksia on eritelty tarkemmin jäljempänä luvussa 4.2. Myös satamien yhteydessä sijaitsevista öljynjalostamoista, varastoista ja jakeluterminaaleista lähtevät öljytuotekuljetukset on jätetty pois arviosta, koska ne eivät ole suoranaisesti sataman aiheuttamaa liikennettä. Satamien yhteydessä olevien öljynjalostamoiden ja jakeluterminaalien aiheuttamien raskaiden maantiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta on kuitenkin tehty erillinen tarkastelu (ks. luku 4.3). Edellä mainittujen vähennysten jälkeen on päädytty arvioon, että satamista lähtee ja niihin suuntautuu valtakunnallista tie- ja rataverkkoa käyttäviä maakuljetuksia yhteensä noin 57 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä maakuljetukset on jaoteltu tarkastelussa neljään eri kuljetusmuotoon sen mukaan, minkä tyyppiset kuljetusoperaattorit niistä ovat vastanneet. a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt satamiin suuntautuvat ja satamista lähtevät kotimaan maantiekuljetukset (noin 26 miljoona tonnia/vuosi) b) Rautatiekuljetukset satamiin ja satamista sisältäen sekä kotimaan kuljetukset että junatransitoliikenteen Venäjälle (noin 20 miljoona tonnia/vuosi) c) Pääosin ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt maantietransitokuljetukset suomalaisista satamista Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan (noin 3,7 miljoona tonnia vuonna 2007)

Satamien tavaraliikenneselvitys 17 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaasta satamiin suuntautuvat ja satamista kotimaahan lähtevät maantiekuljetukset (noin 7,5 miljoonaa tonnia/vuosi). Satamien kuljetusmäärien tarkkaa jakautumista näihin eri ryhmiin on vaikea arvioida, koska kattavan yhtenäisen tilastoinnin puuttuessa kaikkien eri kuljetusmuotojen tiedot on jouduttu keräämään eri tilastolähteistä ja tilastoja yhdistämällä. Pääasialliset tietolähteet ja arviointimenetelmät ovat kuljetusmuodoittain seuraavat: a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaan maantiekuljetukset on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastoista vuosilta 2004-2006. Tilasto perustuu vuosittain kotimaisille kuljetusyrityksille tehtyihin haastattelututkimuksiin /3/. b) Satamien rautatiekuljetuksien määrät on arvioitu pääasiassa Rautatietilastojen 2006 ja 2007 perusteella. Rautatietransiton määrä on arvioitu RHK:n tekemän erillisen selvityksen perusteella (vuoden 2006 määrät) ja yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2006-2007) /4/. c) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt transitokuljetukset on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007) /5/ /6/. d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtyjä maantiekuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien satamakohtaisten ajoneuvomäärien perusteella (vuosien 2006 ja 2007 tiedot) /6/. Kaikki kuljetusvirrat on arvioitu ensin tonnivirtoina eli kuljetettuina tonneina/vuosi. Satamakohtaisista saapuvista ja lähtevistä virroista on sitten muodostettu yhtenäiset ja vertailukelpoiset arviot kuljetusmuodoittain. Tämän jälkeen maanteitse kulkevat virrat on muutettu kuormatuiksi ajoneuvoiksi/vrk kuhunkin tilanteeseen erikseen arvioidulla keskikuorman koolla. Lisäksi on arvioitu kuormattujen ja tyhjänä ajavien ajoneuvojen määrien suhteet erikseen eri kuljetusmuodoille. Näin saatua arviota satamaan kulkevien raskaiden ajoneuvojen päivittäisestä kokonaismäärästä on verrattu vielä satamassa tai satamaan johtavalla väylällä mahdollisesti tehtyjen liikennelaskentojen tietoihin raskaiden ajoneuvojen määrästä. 4.2 Satamien lähialueiden kuljetukset Satamiin suuntautuvien tai satamista lähtevien maakuljetusten määrää arvioitaessa on tehty myös arvio siitä, kuinka suuri osa sataman liikenteestä on sellaisia lähialueen kuljetuksia, jotka eivät käytännössä aiheuta lainkaan liikennettä sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla tai kuljetusetäisyys jää hyvin lyhyeksi. Satamien vuosittain tilastoiduista kuljetusmääristä on siksi vähennetty seuraavia kuljetuksia: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman viereiseen öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen. - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan

18 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTE MÄÄRISTÄ - Raaka-aine- ja muut kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin - Sataman läheisyydessä sijaitsevista teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset. Tyypillisiä esimerkkejä lähialueiden kuljetuksista ovat sataman vieressä sijaitsevaan paperi- tai terästehtaaseen meritse tuotavat raaka-aineet (malmit, mineraalit, raakapuu) ja tehtaalta suoraan ulkomaille lähtevien puunjalostustuotteiden tai terästuotteiden vientikuljetus. Taulukossa 4 on esitetty arviot lähialueen kuljetusmääristä satamittain. Taulukossa 5 on esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista. Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi). Satama Lähialueen osuus satamaan maitse tulevista kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo 2005-2007) Lähialueen osuus satamasta maitse lähtevistä kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo 2005-2007) Lähialueen osuus yhteensä 1000 tn/v Hamina 160 340 500 Hanko - Helsinki 1 240 50 1 290 Inkoo 730 20 750 Kaskinen - Kemi 950 950 Kokkola 370 370 Kotka 260 260 Loviisa - Naantali 3 440 1 450 4 890 Oulu 1 270 950 2 220 Pietarsaari 700 500 1 200 Pori 2 330 750 3 080 Raahe 5 020 620 5 640 Rauma 1 330 800 2 130 Sköldvik 10 800 6 260 17 060 Tornio 810 670 1 480 Turku 360 360 Uusikaupunki 100 690 790 Vaasa 920 920 Yhteensä 30 790 13 100 43 890

Satamien tavaraliikenneselvitys 19 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa). Satama Sataman lähialueen kuljetusvirtoja, joita ei ole otettu huomioon liikennekuormitusarvioissa Hamina Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (500) Helsinki Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (170), kivihiilen tuonti (870), öljytuotteiden tuonti ulkomailta (250) Inkoo Fortumin voimalan hiilikuljetukset (700), öljyn tuonti (30); hiilen vienti (20) Kemi Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (350), Veitsiluodon tehtaan raakapuutuonti (600) Kokkola Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370) Kotka Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260) Naantali Raakaöljy- ja öljytuotteet ulkomailta (2600) ja kotimaasta (300), kivihiilen tuonti (540), öljytuotteiden vienti ulkomaille ja muihin kotimaan satamiin (1450) Oulu Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370), Stora Enson paperitehtaalle tuleva selluloosa, raakapuu ja kemikaalit (900), paperitehtaan vientikuljetukset (950) Pietarsaari UPM Kymmenen paperi- ja sellutehtaan ja sahan raakapuun tuonti (700), sellun ja sahatavaran vienti (500) Pori Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (280), hiilen tuonti ulkomailta ja kuljetukset kotimaan satamiin (2500), Kemiran pigmenttitehtaan kuljetukset (arvio 300) Raahe Ruukin terästehtaan malmi ja mineraalit (3800) sekä kivihiili (950), terästuotteiden vienti (620), kotimaan polttoainekuljetukset (270) Rauma Paperitehtaan raakapuun tuonti (830) ja kaoliinin tuonti (500); paperin viennistä 800 Sköldvik Öljynjalostamon kuljetukset (n. 17 milj.tn, joista kotimaan kuljetuksia 3,3 milj.tn) Tornio Outokummun terästehtaan malmin tuonti (430), hiilen tuonti (100), mineraalit (280) sekä terästuotteiden vienti (670) Turku Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260), öljytuotteet ulkomailta (100) Uusikaupunki Kemiran lannoitetehtaan tuotteiden vienti (690), lannoitteiden ja kemikaalien tuonti (100) Vaasa Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (330), öljytuotteet ulkomailta (90), voimalaitoksen hiilen tuonti (500)

20 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.3 Öljykuljetukset Öljykuljetuksia ei ole tässä selvityksessä luettu mukaan satamien aiheuttamaan liikenteeseen. Öljytuotteiden maakuljetukset eivät lähde suoraan satamista vaan niiden yhteydessä olevista öljy-yhtiöiden jalostamoista tai jakeluterminaaleista. Öljykuljetusten volyymista on tehty seuraavia arvioita satamapaikkakunnittain: - Neste Oil Oyj:n Porvoon (Sköldvikin) jalostamon kapasiteetti on noin 11 miljoona tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljyä ja öljytuotteita tuodaan Sköldvikiin noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa laivoilla ja noin 1,5-2 miljoonaa tonnia vuodessa junakuljetuksina. Jalostetut tuotteet kuljetetaan asiakkaille laivoilla (noin 70 %), maanteitse (noin 30 % eli noin 3,3 miljoonaa tonnia) ja rautateitse (noin 2 %). Neste Oilin jalostamo aiheuttaa täten maanteille vähintään noin 350 Sköldvikin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta vuorokaudessa. - Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo jalostaa noin 3 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljy kuljetetaan jalostamolle lähinnä Venäjältä, Primorskista, säiliölaivoilla. Noin 40 % jalostetuista tuotteista kuljetetaan asiakkaille meritse kotimaan satamiin ja ulkomaille. Öljykuljetusten osuudeksi muodostuu täten yli puolet Naantalin sataman merikuljetusten kokonaismäärästä. Loput öljytuotteet (noin 1,8 miljoonaa tonnia) kuljetetaan maanteitse säiliöautolla kotimaahan. Neste Oilin jalostamo ja jakeluterminaali sekä viereinen ExxonMobilin voiteluainetehdas aiheuttavat täten vähintään noin 200 Naantalin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta/vuorokausi. - Sköldvikistä kuljetaan öljytuotteita muiden kotimaan satamien yhteydessä oleviin terminaaleihin arviolta 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljytuotteiden jakeluterminaaleja on Sköldvikin ja Naantalin lisäksi Haminassa, Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä. Osasta terminaaleja kuljetetaan myös muiden yhtiöiden tuotteita. Näiden määristä ei ole tarkempaa tietoa, mutta Neste Oilin markkinaosuus on yhtiön oman ilmoituksen mukaan 87 %, joten sen kuljetukset aiheuttavat valtaosan satamien yhteydessä olevien öljyterminaalien maaliikenteestä. Satamien jakeluterminaalien kautta kulkeva öljytuotteiden määrä vastaa noin 5 20 säiliöautokuljetusta vuorokaudessa terminaalia kohden. Edellä mainitut luvut eivät sisällä tyhjinä kulkevia ajoneuvoja. Tavarankuljetustilaston aineistosta tehty arvio öljykuljetusten sijoittumisesta päätieverkolle on esitetty kuvassa 5. Kuvassa esitettyjä ajoneuvomääriä voi pitää vain suuntaa-antavina, sillä vuosien 2004-2006 tavarankuljetustilastojen perusteella tehty arvio öljykuljetusten määrästä on pienempi, kuin edellä esitetty jalostamoiden tuotantomääriin perustuva arvio. Öljykuljetuksista on saatavissa tarkempaa tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevista liikenne- ja viestintäministeriön selvityksistä.

Satamien tavaraliikenneselvitys 21 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Kuva 5. Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto).

22 Satamien tavaraliikenneselvitys RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Maantieliikenteen kuljetusmäärien selvittämiseksi on satamien arvioiduista maaliikenteen kuljetusmääristä vähennetty rautatiekuljetusten määrä. Tarkka arvio kunkin sataman junakuljetuksien määrästä edellyttäisi yksikohtaisia tietoja yksittäisten yritysten kuljetusmääristä. Näitä ei ymmärrettävästi haluta aina julkistaa kilpailusyistä, joten arvio on siksi tehty käyttäen yleisesti julkaistuja tilastolähteitä. Tärkein lähde on ollut vuosittain julkaistava Rautatietilasto /4/, josta ilmenee ainoastaan satamaan tai satamakaupunkiin johtavan radan kokonaisliikenne. Tämän perusteella voidaan arvioida lähinnä se maksimimäärä, joka saattaa kulkea junalla satamaan tai satamasta. Eräistä yksittäisistä satamista on tosin saatu eri lähteistä tarkempia liikennetietoja ja lisäksi eri satamien transitoliikenteestä on ollut saatavissa tarkempia tietoja. Koko maan rautatiekuljetusten määrä on ollut viime vuosina 40 45 miljoonaa tonnia vuodessa. Satamien liikenteeksi on tässä arvioitu noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio on nähtävä maksimiarviona, sillä satamien junakuljetuksista on esitetty myös pienempiä arvioita. Satamakohtaiset arviot on esitetty taulukossa 6. Rautatieliikenteen määrät on tässä arvioitu vuoden 2006 tilastojen perusteella, jotta ne vastaisivat tasoltaan merikuljetuksissa käytettyä kolmivuotiskauden 2005 2007 keskitasoa. Vuosi 2006 oli rautatiekuljetuksissa tämän jakson vilkkain eli arvio on tässäkin mielessä nähtävä maksimiluonteisena. Taulukon lukuihin sisältyy myös rautateitse kulkeva transitoliikenne. Vuonna 2006 transitokuljetuksia tuli rautateitse lähinnä Kotkan, Haminan ja Kokkolan satamiin yhteensä 4,0 miljoonaa tonnia. Junilla satamista itään kulkevan transiton määrä on ollut suhteellisen pieni, noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän itäsuunnan junatransiton voi olettaa kasvavan henkilöautokuljetuksien käynnistyttyä myös rautateillä. Turun sataman kautta kulkee myös junalauttayhteyksiä, joiden kuljetusmääräksi on tässä arvioitu noin 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio perustuu VR Cargon ilmoittamiin vuoden 2005 kuljetusmääriin NordicRail- ja SeaRail - liikenteessä.

Satamien tavaraliikenneselvitys 23 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä. Satama Sataman rautatiekuljetukset yhteensä 1000 tn (2006) Hamina 2 730 Hanko 860 Helsinki 1 110 Inkoo - Kaskinen 770 Kemi 700 Kokkola 4 400 Kotka 3 450 Loviisa 250 Naantali - Oulu - Pietarsaari - Pori 900 Raahe 200 Rauma 2 400 Sköldvik 1 900 Tornio - Turku 400 Uusikaupunki 200 Vaasa - Yhteensä 20 270

24 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.1 Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston aineistosta saatavien tietojen perusteella kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidetaan kuljetuksia satamiin ja satamista noin 29,5 miljoonaa tonnia vuodessa (vuosien 2004 2006 keskiarvo). Eräiden satamien kuljetusvirroissa on aineistossa ilmeisiä pienestä haastatteluotoksesta aiheutuvia virheitä, joita on tarkistettu luotettavamman satamatilaston mukaan siten, että esimerkiksi satamaan maakuljetuksena saapuvat ja sieltä merikuljetuksena lähtevät virrat ovat järkevässä tasapainossa. Tarkennettu arvio kotimaisella kalustolla hoidettavista kuljetuksista on 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Tiedot eri satamien tonnivirroista ja kuormattujen ajoneuvojen määristä on eritelty oheisessa taulukossa 7. Tavarankuljetustilasto perustuu haastattelututkimukseen ja tutkimusmenetelmästä johtuen satamakohtaisissa kuljetusvirroissa voi olla virheitä varsinkin niiden satamien osalta, joissa kuljetusmäärät ovat pieniä ja kuljetuksia kuvaavia haastatteluvastauksia osuu tutkimusotokseen vähän. Lisäksi on huomattava, että useiden satamien yhteydessä on myös terminaaleja, joiden kautta tapahtuu kuljetuksia, jotka eivät lainkaan siirry merelle. Satama-alue aiheuttaa tällöin enemmän maantieliikennettä kuin merikuljetusmäärät antaisivat olettaa. Samoin sataman yhteydessä sijaitsevien teollisuuslaitosten kuljetuksia voi olla käytännössä vaikea erottaa varsinaisista sataman kuljetuksista.

Satamien tavaraliikenneselvitys 25 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien 2004-2006 keskiarvo). Satama Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla kuormattuja ajon./vrk ka 2004-2007 Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla 1000 tn/vuosi ka 2004-2006 Hamina 275 1 540 Hanko 245 1 407 Helsinki 990 6 073 Inkoo 80 1 070 Kaskinen 60 745 Kemi 115 1 065 Kokkola 50 511 Kotka 470 3 147 Loviisa 115 850 Naantali 110 1 063 Oulu 100 553 Pietarsaari 60 563 Pori 260 1 381 Raahe 50 244 Rauma 425 2 100 Sköldvik 100 638 Tornio 15 204 Turku 375 2 239 Uusikaupunki 90 256 Vaasa 40 349 Yhteensä 4 025 25 998 6.2 Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtäviä transitokuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007). Transitokuljetuksia satamista itään raja-asemille ajettiin lähes pelkästään ulkomaisella kuorma-autokalustolla vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia. Henkilöautokuljetuksia oli tästä noin miljoona tonnia eli noin 680 000 kuljetettua autoa ja muita transitokuljetuksia, kuten konteissa kuljetettua kappaletavaraa noin 2,6 miljoonaa tonnia. Autokuljetuksia tehtiin Kotkan, Hangon ja Turun satamista ja muita transitokuljetuksia myös Helsingin ja Turun satamista. Pieniä transitoliikenteen virtoja kulki myös eräistä muista satamista ja transitoa kulki maanteitse myös länsisuuntaan, mutta näillä virroilla ei ole olennaista merkitystä tieverkon kuormittumisen kannalta. Arviot transitokuljetusten virroista vuonna 2007 eri satamien ja raja-asemien välillä on esitetty oheisissa taulukoissa (taulukko 8). Huomattakoon, että vuonna 2008 autokuljetukset siirtyivät uusien viranomaismääräysten jälkeen osin eri reiteille.

26 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007) Henkilöautojen kuljetukset 2007 Autoja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka 90 580 67 175 148 645 306 400 Hanko 98 828 73 291 162 180 334 300 Turku 11 323 8 397 18 581 38 300 Yhteensä 200 731 148 863 329 406 679 000 Henkilöautojen kuljetukset 2007 Raskaita ajoneuvoja/vrk 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka 38 28 62 128 Hanko 41 31 68 140 Turku 5 3 8 16 Yhteensä 84 62 138 284 Henkilöautojen kuljetukset 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka 137 229 101 770 225 197 464 196 Hanko 149 725 111 037 245 703 506 465 Turku 17 154 12 721 28 150 58 025 Yhteensä 304 107 225 527 499 050 1 028 685 Muu maantietransito, kuin autot 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Hamina 391 278 113 595 10 127 515 000 Kotka 1 028 719 298 656 26 626 1 354 000 Helsinki 149 673 43 453 3 874 197 000 Hanko 50 904 14 778 1 318 67 000 Turku 9 877 2 867 256 13 000 Muut 394 317 114 477 10 206 519 000 Yhteensä 2 024 668 587 798 52 403 2 664 869

Satamien tavaraliikenneselvitys 27 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Arvio vuoden 2007 transitokuljetusten sijoittumisesta pää- ja seututieverkolle on esitetty kuvassa 6. Ylemmässä kuvassa esitetyt transitoliikenteen virrat on sijoiteltu tieverkolle olettaen, että Hangosta itään kulkevasta transitoliikenteestä noin yksi kolmasosa kulki Helsingin kautta kantatietä 51 ja kaksi kolmasosaa Lohjan kautta valtatietä 25. Arvio kuljetusten jakautumisesta perustuu näillä reiteillä liikennelaskennoissa havaittuihin raskaan liikenteen määriin. Alemmassa kuvassa on esitetty samalta alueelta Etelä-Suomessa kotimaan satamakuljetuksien sijoittuminen pää- ja seututieverkolle. Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk).

28 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.3 Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuormaautokalustolla Transiton lisäksi myös muita maantiekuljetuksia lähtee satamista tai saapuu satamiin ulkomaisella kuorma-autokalustolla arviolta noin 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä kuljetusvirrat eivät näy tavarankuljetustutkimuksen aineistossa, joten niiden määrää ja suuntautumista on arvioitu lähinnä Tullin tilastoista seuraavasti: - Ulkomaisia kuorma-autoja kulkee lähinnä matkustajalautta- ja roro-satamien kautta eli suurimmat virrat kulkevat Helsingin, Naantalin ja Turun satamien kautta sekä hieman myös Vaasan sataman kautta. Myös Hangon satamassa oli tätä ulkomaista rekkaliikennettä suhteellisen paljon vielä vuonna 2006, mutta lauttareittien muututtua tätä liikennettä ei ole ollut enää vuonna 2007. - Arvion lähtökohtana ovat Tullin tilaston mukaan ulkomaille lähtevät / saapuvat kuormatut kuorma-autot, jotka on oletettu pääsääntöisesti ulkomaisiksi autoiksi. Lautoilla kulkevat niin sanotut irtoperävaunut on taas oletettu kuljetettavan satamaan ja satamasta pääasiassa kotimaisilla vetoautoilla. - Tullin tilastosta on saatu vain ajoneuvojen määrä, joten tonnivirrat on laskettu erikseen arvioitujen keskikuormien perusteella. Näiden kuljetusten suuntautuminen on arvioitu kyseisistä satamista kotimaisella kalustolla tapahtuvien kuljetusten mukaan. Matkustalauttasatamien lisäksi ulkomaista kalustoa käytetään paljon Kotkan ja Haminan satamista tehtävissä kuljetuksissa. Kotkan ja Haminan satamista lähtevistä konttikuljetuksista on arvioitu noin puolet hoidettavan ulkomaisella kalustolla. Tähän arvioon on päädytty, kun on verrattu satamasta lähtevää kotimaan liikenteen sekä transiton tavaravirtoja sekä tilaston mukaan kotimaisella kalustolla tai junalla kulkevia virtoja. Tämä ulkomaisella kalustolla kulkeva kotimaanliikenne suuntautunee pääasiassa Kotkan ja Haminan satamista lähialueen tavaraterminaaleihin muun muassa Haminassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Satamien tavaraliikenneselvitys 29 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk). Satama Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, 1000 tn (2007) Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, kuormattuja ajon./vrk (2007) Hamina 365 80 Hanko 25 5 Helsinki 3 190 760 Inkoo - - Kaskinen - - Kemi - - Kokkola - - Kotka 1 140 250 Loviisa - - Naantali 1 695 300 Oulu - - Pietarsaari - - Pori - - Raahe - - Rauma - - Sköldvik - - Tornio - - Turku 965 200 Uusikaupunki - - Vaasa 170 35 Yhteensä 7 550 1 630

30 Satamien tavaraliikenneselvitys KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Satamien kuljetusmääristä ajoneuvoina vuorokaudessa voi tehdä eri tilastolähteistä seuraavat arviot. 7.1 Kotimaiset kuorma-autokuljetukset Tavarankuljetustilaston perusteella satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 4000 kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Saman tilastoaineiston mukaan noin 35 %:lla kuljetusmatkoista kuorma-auto ajaa ilman kuormaa tai kuormana on tyhjä kontti. Satamiin johtavilla teillä satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määräksi voidaan arvioida kotimaisten kuorma-autokuljetusten osalta noin 6 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. 7.2 Transitokuljetukset Transitoliikenteestä tehdyn arvion mukaan satamiin saapuu tai niistä lähtee noin 770 kuormattua ulkomaista transitokuljetusten ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä 280 ajoneuvoa vuorokaudessa oli autojenkuljetusrekkoja. Transitoliikenteen rekat palaavat satamiin yleensä aina tyhjinä eli niiden aiheuttamaksi liikenteeksi satamiin johtavilla teillä voidaan laskea noin 1 600 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Transitokuljetusten sijoittuminen pää- ja seututieverkolle on esitetty edellä kuvassa 6. 7.3 Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset Muiden kuin transitoliikenteessä ulkomaisella kalustolla tehtävien kuljetusten arvioiden perustella voidaan laskea, että tarkasteltuihin satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 1500 kuormattua ulkomaista ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos oletetaan, että niiden kuormitus vastaa kotimaisen kaluston kuljetuksia, voidaan arvioida muiden kuin transitoa kuljettavien ulkomaisten kuormaautojen aiheuttavan liikennettä satamiin johtavilla teillä noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Satamien kotimaan tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle on esitetty Etelä-Suomen alueelta kuvassa 6 (em. kohdat 7.1 ja 7.3) ja koko maan osalta liitteen 1 kartalla. Liitteen 2 kartalla on esitetty satamien tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle myös transitoliikenne mukaan lukien. Yhteenveto eri satamien aiheuttamasta raskaan maantieliikenteen määristä satamiin johtavilla väylillä on esitetty taulukossa 10. Satamakohtaisia liikennemääriä tarkasteltaessa on huomattava, että taulukon luvut kuvaavat keskimääräistä autoliikenteen määrää vuorokautta kohden. Arkipäivinä liikennemäärät voivat olla noin 20 40 % suurempiakin riippuen siitä, kuinka suuri osuus sataman kuljetuksista hoidetaan myös lauantaisin ja pyhäpäivinä.

Satamien tavaraliikenneselvitys 31 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi). Satama Kotimaan kuljetusten kotimaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Kotimaan kuljetusten ulkomaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Transitokuljetusten raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Raskaita ajoneuvoja satamaan johtavilla väylillä yhteensä, ajon./vrk Hamina 420 125 225 770 Hanko 380 5 340 725 Helsinki 1 525 1 170 100 2 790 Inkoo 125 - - 125 Kaskinen 90 - - 90 Kemi 175 - - 175 Kokkola 75 - - 75 Kotka 720 385 860 1 960 Loviisa 180 - - 180 Naantali 165 460-625 Oulu 150 - - 150 Pietarsaari 95 - - 95 Pori 400 - - 400 Raahe 75 - - 75 Rauma 655 - - 655 Sköldvik 155 - - 155 Tornio 20 - - 20 Turku 575 310 50 935 Uusikaupunki 135 - - 135 Vaasa 65 55-120 Yhteensä 6 180 2 510 1 574 10 256

32 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT Tarkastelluista 20 satamasta, niiden liikenneyhteyksistä ja liikennemääristä on laadittu selvityksen liitteenä olevat infokortit, joissa on esitetty satamittain seuraavat tiedot: 1) Sataman osat Useimmat satamista jakautuvat alueellisesti 2 5 osa-alueeseen. Kaikki maantieliikenne ei välttämättä kulje samaa reittiä kaikkiin sataman osiin. 2) Omistussuhteet Pääosa satamista on kaupunkien omistamia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Liikennemääriltään merkittäviä yksityisiä satamia ovat muun muassa Sköldvik, Tornio ja Inkoo. Eräissä satamissa on sekä kaupungin omistamia osia että yksityisiä satamanosia. 3) Liikevaihto Sataman liikevaihto on esitetty Satamaliiton vuoden 2007 tilastotiedon mukaan. Tieto puuttuu eräistä yksityisistä satamista, koska sitä ei ole eritelty yrityksen muusta liikevaihdosta. 4) Suurimmat tavaralajit ja erikoistuminen Kortissa on kuvattu, mitkä ovat sataman suurimmat tavararyhmät vienti- ja tuontiliikenteessä sekä mihin kuljetuksiin ja kuljetusmuotoihin satama on erikoistunut. Useat satamat ovat erikoistuneet esimerkiksi konttiliikenteeseen, roro-liikenteeseen, kuivan bulk-tavaran kuljetuksiin (esim. hiili ja sementti), nestemäisen bulk-tavaran kuljetuksiin (öljytuotteet, kemikaalit) tai henkilöautojen kuljetuksiin. Sataman vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen jakautuminen tavaralajeittain on esitetty seuraavalla tavaralajijaolla vuosien 2006-2007 kuljetusmäärien keskiarvona: Metsäteollisuustuotteet Puuraaka-aineet Metalliteollisuustuotteet Malmit Kivihiili ja koksi Kemianteollisuuden tuotteet Rakennusteollisuustuotteet Poltto- ja voiteluaineet Kappaletavara Muu tavara 5) Väyläsyvyydet Kortissa on esitetty satamaan tai eri sataman osiin johtavien väylien syvyys. Useimpien satamien väyläsyvyydet ovat 9 13 metriä. 15,3