LIITE 2 1 (4) 1.6.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIOLLE ASETUKSEN (EU) N:O 1307/2013 SOVELTAMISESTA SUOMESSA VUODESTA 2017 ALKAEN TEHTÄVIN MUUTOKSIN
1. Johdanto Tämän asiakirjan mukaisilla kannoilla Suomen valtio ilmoittaa Euroopan komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, kansalliseen toimeenpanoon 1.1.2017 alkaen tehtävistä muutoksista siten, kuin mainittu asetus ja komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta edellyttävät. 2. Perustukijärjestelmään liittyvä enimmäismäärä (22(2) artikla) Suomi ilmoitti korottavansa perustuen enimmäismäärää käyttämättömien varojen hyödyntämiseksi. Aiemmin Euroopan komissiolle tiedoksi saatettu korotus korkeimmalla asetuksen sallimalla tasolla (korkeintaan 3 prosenttia liitteen II enimmäismäärän ja viherryttämiseen käytettävän rahamäärän erotuksesta) on osoittautunut liian suureksi. Vuodesta 2017 alkaen korotus olisi syytä laskea 1 prosenttiin. (Taulukko 1). Taulukko 1. Laskelma perustuen enimmäismäärän korotuksesta vuosina 2015 2020. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Liite II 523 333 000 523 422 000 523 493 000 524 062 000 524 631 000 524 631 000 Viherryttäminen 156 999 900 157 026 600 157 047 900 157 218 600 157 389 300 157 389 300 Erotus 366 333 100 366 395 400 366 445 100 366 843 400 367 241 700 367 241 700 Korotus (%) 3 3 1 1 1 1 Korotus ( ) 10 989 993 10 991 862 3 664 451 3 668 434 3 672 417 3672417 Viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki toivat uusia enimmäismääriä, joihin kansallinen kokonaisenimmäismäärä on jaettava. Näin ollen on edelleen riski siitä, että varoja jää käyttämättä. Tämän riskin minimoimiseksi ennakoitu käyttämättömien varojen määrä korkeimman mahdollisen osuuden eli 3 prosentin suuruisena on osoittautunut kuitenkin liian suureksi muun muassa perustuen tukioikeuksien vuonna 2015 tapahtuneen mitätöinnin seurauksena. Käyttämättömiä varoja ei ole jäänyt ennakoitua määrää ja suorien tukien enimmäismäärään ylityksen estämiseksi on vuodelta 2015 maksettuihin suoriin tukiin jouduttu tekemään noin 1,8 prosentin lineaarinen leikkaus. Leikkauksen välttämiseksi käyttämättömien varojen määrää on arvioitu uudelleen 1 prosentiksi vuodesta 2017. 3. Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki (52-55 artikla, delegoitu asetus 51-55 artikla) Suomi soveltaa tukiasetuksen IV osaston 1 luvun mukaista vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea vuodesta 2017 alkaen seuraavin muutoksin. 2
Tuotantosidonnaisen tuen prosenttiyksikkö Suomen päätöksen käyttää yli 13 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä II esitetystä vuotuisesta enimmäismäärästä tuotantosidonnaisen tuen rahoittamiseen hyväksymisestä annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2015) 3209 final mukaan tuotantosidonnaisen tuen osuus oli 20 prosenttia kansallisesta suorien tukien enimmäismäärästä vuodelle 2015 ja tuen osuus alenee 0,4 prosenttiyksikköä vuosittain siten, että se on 18 prosenttia vuonna 2020. Maatalouden, erityisesti kotieläintalouden, taloudellisen tilanteen takia on perusteltua esittää Euroopan komissiolle että tuotantosidonnaisen tuen prosenttiosuus säilytettäisiin vuoden 2016 tasolla eli 19,6 prosentissa. Tuotantosidonnaisen tuen aleneman poistaminen estäisi C-tukialueen nautapalkkion ja peltokasvipalkkion alenemisen. Näin nautojen tuen alenemaa ei olisi tarpeen korvata kansallisella tuella ja tuen nykyinen taso olisi paremmin säilytettävissä tulevina vuosina. Lisäksi tämä parantaisi eläinsektorin taloudellista tilannetta ja helpottaisi tukialueiden välisen tasapainon hallintaa. Muutos auttaisi viljelijöitä säilyttämään tuotantokapasiteettinsa yli nykyisten alhaisten markkinahintojen jakson. Tämä tekninen muutos olisi yksinkertainen tapa tukea viljelijöitä tässä vaikeassa markkinatilanteessa. Muutoksella ei olisi haitallisia markkinavaikutuksia, koska kyse on vain nykyisten tukimäärien säilyttämisestä, ei tuotantoon sidottujen tukien määrän lisäämisestä. Taulukko 2. EU:n tuotantosidonnaiset toimenpiteet ja niiden osuudet ja määrärahat 2015-2020. Keltaisella merkityt ovat muutettavaksi ehdotettuja määrärahoja. % M 2015 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lypsylehmäpalkkio yhteensä 30,6 32,00 32,00 32,00 32,00 32,00 32,00 Manner-Suomi, AB -alue 29,1 30,50 30,50 30,50 30,50 30,50 30,50 Ahvenanmaa 1,1 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 1,14 Ulkosaaristo, AB-alue 0,3 0,36 0,36 0,36 0,36 0,36 0,36 Nautapalkkio yhteensä 53,7 56,17 54,09 54,10 54,22 54,33 54,33 Emolehmät ja emolehmähiehot, AB-alue yhteensä 8,8 9,25 9,25 9,25 9,25 9,25 9,25 Manner-Suomi AB-alue+ Ahvenanmaa 8,0 8,40 8,40 8,40 8,40 8,40 8,40 Ulkosaaristo, AB-alue 0,8 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 Emolehmät ja emolehmähiehot, C- alue 8,9 9,35 8,85 8,85 8,85 8,85 8,85 Sonnit ja härät, AB -alue yhteensä 14,1 14,80 14,80 14,80 14,80 14,80 14,80 Manner-Suomi, AB -alue 13,1 13,70 13,70 13,70 13,70 13,70 13,70 Ahvenanmaa 0,6 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Ulkosaaristo, AB -alue 0,5 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 3
Sonnit ja härät, C -alue 20,6 21,62 20,04 20,05 20,17 20,28 20,28 Hiehot (lypsyrodut), AB -alue yhteensä 1,1 1,15 1,15 1,15 1,15 1,15 1,15 Teurashiehot, AB -alue 1,0 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Hiehot (elävät), ulkosaaristo 0,1 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 Lammas- ja vuohipalkkiot yhteensä 2,7 2,80 2,80 2,80 2,80 2,80 2,80 Uuhet, AB alue yhteensä 1,4 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 Manner Suomi, AB -alue 1,0 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Ahvenanmaa 0,3 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Ulkosaaristo AB- alue 0,2 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 Kutut, AB -alue 0,2 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 Teuraskaritsat ja -kilit, koko maa 1,1 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 Peltokasvipalkkio yhteensä 13,0 13,70 13,70 13,70 13,70 13,70 13,70 Valkuaiskasvit 6,0 6,30 6,30 6,30 6,30 6,30 6,30 Ruis 1,4 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 Sokerijuurikas 1,0 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Tärkkelysperuna 3,5 3,70 3,70 3,70 3,70 3,70 3,70 Avomaanvihannekset AB-alue 1,1 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 100 Tuotantosidonnainen tuki yhteensä (M ) % 104,67 102,59 102,60 102,72 102,83 102,83 Tuotantosidonnaisen tuen osuus suorista tuista (%) 20,00 19,60 19,60 19,60 19,60 19,60 Suorat tuet enimmäismäärä milj.euroa 523,333000 523,422000 523,493000 524,062000 524,631000 524,631000 VCS % 20,000000 19,600000 19,600000 19,600000 19,600000 19,600000 Valkuaiskasvit % 1,20382242 1,20361773 1,20345449 1,20214784 1,20084402 1,20084402 Taulukko 3. Muutosehdotukset EU:n tuotantosidonnaisten toimenpiteiden enimmäismääriksi (milj. ) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Emolehmät ja Muutosehdotus 9,35 8,85 8,85 8,85 8,85 8,85 emolehmähiehot, C- alue Nykyinen määrä 9,35 8,85 8,35 7,85 7,35 6,85 Korotus 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 Sonnit ja härät, C -alue Muutosehdotus 21,62 20,04 20,05 20,17 20,28 20,28 Nykyinen määrä 21,62 20,04 18,46 17,27 16,18 14,78 Korotus 0,00 0,00 1,59 2,90 4,10 5,50 Valkuaiskasvit, koko maa Muutosehdotus 6,30 6,30 6,30 6,30 6,30 6,30 Nykyinen määrä 6,30 6,30 6,30 6,00 5,70 5,50 Korotus 0,00 0,00 0,00 0,30 0,60 0,80 Avomaanvihannekset AB-alue Muutosehdotus 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 Nykyinen määrä 1,20 1,20 1,20 1,20 1,10 1,10 Korotus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,10 0,10 Korotus yhteensä 2,09 4,20 6,30 8,40 4
Tuotantosidonnaisen tuen edellytykset Eläinpalkkioiden ehdot Suomi on ilmoittanut, että lammas- ja vuohipalkkiota myönnetään enintään 18 kuukauden ikäiselle ja vähintään 15 kilon painoiselle poikimattomalle kilille. Suomi esittää Euroopan komissiolle, että lammas- ja vuohipalkkiota myönnetään enintään 12 kuukauden ikäiselle ja vähintään 10 kilon painoiselle poikimattomalle kilille. Teurastuksen yhteydessä yli 12 kuukauden ikäisten eläinten ruhoista joudutaan poistamaan riskiaines, mikä aiheuttaa kuluja. Erityisesti selkäytimen poisto aiheuttaa kustannuksia, koska ruho joudutaan halkaisemaan. Alentamalla ikävaatimus enintään 12 kuukauteen voidaan alentaa edellä mainituista seikoista aiheutuvia kustannuksia. Suomi on ilmoittanut, että lammas- ja vuohipalkkion saamisen ehtona on keskimäärin yksi karitsa uuhta kohden kalenterivuodessa. Suomi esittää, että niitä tiloja, jotka aloittavat uuhien pidon, ei aloitusvuonna koskisi uuhipalkkion ehtona oleva karitsointivaatimus. Uuhien pidon aloittaville palkkio voitaisiin myöntää kyseisenä tukivuonna suoraan uuhien määrän perusteella. Sillä, että aloittavia tiloja ei koskisi karitsointivaatimus, voitaisiin yhtenäistää eri tukijärjestelmien ehtoja. Vastaava poikkeusmahdollisuus on kansallisten tukien järjestelmässä. Muutoksella voidaan myös helpottaa aloittavien tilojen pääsyä mukaan uuhipalkkiojärjestelmään. Suomi on ilmoittanut, että lammas- ja vuohipalkkion ehtona on kuttujen poikiminen. Suomi esittää Euroopan komissiolle, että kuttujen poikimavaatimus poistettaisiin. Kuttujen poikimavaatimus on ollut tarpeen, jotta tukilaskennassa voitaisiin erottaa, ovatko 12-18 kuukauden ikäiset eläimet oikeutettuja kuttujen tukeen vai ovatko ne mahdollisesti teurastettavia kilejä. Kun kilien ikävaatimuksia muutetaan, ikärajojen päällekkäisyys poistuu, eikä poikimavaatimusta ei enää tarvita. Muutos yksinkertaistaisi palkkion toimeenpanoa. 5