Hallitus 67 14.04.2015 AVORAHASTUSKÄYTÄNNÖN VAKINAISTAMINEN RUNKOLINJOJEN BUSSEISSA 172/07.72.721/2015 Hallitus 67 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento p. 4766 4210 sekä eri osastojen asiantuntijoita: Joukkoliikennesuunnitteluosasto: joukkoliikennesuunnittelija Markus Elfström ja suunnittelija Hanna Kitti Liikennepalvelut osasto: kalustoinsinööri Petri Saari Liikennejärjestelmäosasto: ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori Matkustajapalvelut - osasto: matkalippujen tarkastusyksikön päällikkö Jaakko Heinilä, johtava tariffisuunnittelija Jarmo Riikonen ja suunnittelija Petro Tamminen Avorahastus on käytössä kaikessa raideliikenteessä, mutta ei bussiliikenteessä. Runkolinjalla 550 on kokeiltu avorahastusta syysliikenteen 2013 alusta alkaen. Avorahastuksessa bussiin voi nousta etu- ja keskiovista jos maksaa matkansa matkakortilla. Matkakortin leimauslaitteet ovat kuljettajan vieressä sekä keskiovien kohdalla. Kuljettajalta voi ostaa kertalippuja. Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä linjaan 550. Uuden kaluston, oranssin värityksen ja avorahastuksen tullessa käyttöön syksyllä 2013 tyytyväisyys nousi 93 %:iin, mutta palautui vuonna 2014 entiselle 85-90 %:n tasolle. Liikennöitsijät ja kuljettajat ovat myös olleet pääosin tyytyväisiä avorahastukseen. Bussiin nousemis- ja poistumiskäytännöissä nähdään edelleen kehittämisen varaa. Etuoven käyttö bussiin nousemisessa on vähentynyt, jolloin samanaikaisesti nousevat ja poistuvat matkustajat aiheuttavat ruuhkaa keskiovelle. Avorahastus on lisännyt linjan 550 säännöllisyyttä ja luotettavuutta. Samaan aikaan linjan käyttäjämäärä on kasvanut merkittävästi. Linjalla on nyt lähes 40 000 matkustajaa/ arkipäivä, kun syksyllä 2013 linjalla matkusti keskimäärin 30 000 henkeä päivässä. Automäärää ei ole tarvinnut lisätä. Ruuhka-aikaan linjalla ajaa 33 autoa ja ruuhka-ajan ulkopuolella 13 autoa. Avorahastuksesta luopuminen edellyttäisi linjaa liikennöivän automäärän lisäämistä, jotta runkolinjaliikenteeltä vaadittava säännöllisyys ja luotettavuus saataisiin ylläpidettyä. Lisäautosta aiheutuisi vuosittain 200 400 000 euron kustannukset/bussi riippuen siitä, tarvitaanko lisäauto ruuhka-ajaksi vai koko päiväksi. Linjan liikennöintikustannukset ovat nyt noin 7,7 milj. euroa vuodessa. Busseissa liputta matkustaminen on hyvin vähäistä, mutta avorahastus on lisännyt liputta matkustamista. Linjalla 550 liputtomia matkustajia on keskimäärin 3 %, kun muussa bussiliikenteessä liputtomia löytyy vain 0,7 %. Lipputulojen menetyksen arvioidaan olevan 300 000 euroa vuodessa
linjalla 550. Matkalippujen tarkastus on toistaiseksi hoidettu suuntaamalla nykyisiä tarkastajaresursseja runkolinjalle sekä lisäämällä tarkastajia avustavia järjestyksenvalvojia. Avorahastuksen vakinaistaminen edellyttäisi jatkossa tarkastajien määrän lisäämistä, jos muuta tarkastustoimintaa ei haluta heikentää. Avorahastuksen hyödyt ja haitat ovat osin ristiriidassa keskenään, mutta kustannusvaikutukset tasapainottavat toisiaan. Lipputulomenetykset ja tarkastustoiminnan tarpeen lisääntyminen kasvattavat nettomenoja. Liikennöinnistä ja kaluston tehokkaasta käytöstä arvioidaan kertyvän vastaavasti kustannussäästöjä normaaliin rahastuskäytäntöön verrattuna. Asiakkaiden ja liikennehenkilökunnan tyytyväisyys lisäävät punnuksia positiivisten vaikutusten vaakakuppiin. Runkobussilinjoilla on selvästi muista bussilinjoista erottuva ilme. Siihen liittyy myös yhtenäinen rahastuskäytäntö. Syysliikenteen 2015 alusta alkaa liikennöidä uusi runkolinja 560. Hallitukselle esitetään, että avorahastuskäytäntö vakinaistetaan runkolinjojen busseissa syysliikenteen 2015 alkaessa. Tausta Runkolinjastosuunnitelma vuosille 2012 2022 hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi 13.9.2011. Hallitus hyväksyy linjastomuutokset vuosittain liikennöintisuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Runkolinjasto muodostuu asiakkaan kannalta mahdollisimman selkeästä kehämäisten poikittaislinjojen ja säteittäisten Helsinkiin suuntautuvien runkolinjojen yhdistelmästä. Ensimmäinen poikittainen runkobussilinja on linja 550 Itäkeskus - Oulunkylä Leppävaara Westendinasema (aiemmin Jokeri-linja), joka käynnistyi elokuussa 2006. Uusi kilpailutettu sopimuskausi toi mukanaan uuden kaluston ja oranssin värityksen elokuussa 2013. Linjalla aloitettiin avorahastuskokeilu syysliikenteen 2013 alussa (HSL:n hallitus 13.12.2011). Avorahastuksella tarkoitetaan käytäntöä, jossa matkustaja voi nousta kyytiin kaikista ovista. Voimassa olevaa kausilippua ei tarvitse näyttää matkakortin lukijalle. Arvolipun voi ostaa matkakortin lukijalta, joita on sekä kuljettajan vieressä että keskisillalla. Kuljettaja myy kertalippuja, jolloin matkustaja nousee etuovesta. Kokeilun tavoitteena oli selvittää avorahastuksen vaikutuksia ja tuottaa tietoa runkolinjojen lipunmyyntiä koskevan päätöksenteon tueksi. Uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaari Mellunmäki Kontula Malmi Paloheinä Myyrmäki käynnistyy syysliikenteen alkaessa elokuussa 2015. Tämän vuoksi tarvitaan hallituksen linjaus matkalippujen myynnistä runkolinjojen busseissa. Kokeilua käynnistettäessä oletettiin, että avorahastus parantaa liikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta, koska matkustajia voidaan ottaa kyytiin kaikista ovista yhtä aikaa ja pysäkillä käytetty aika lyhenisi. Samalla liikennöintikustannukset pysyisivät kurissa, kun liikenne voitaisiin hoitaa tehokkaammin suunnitellulla tai pienemmällä bussien määrällä.
Ohessa on selostettu linjalla 550 tehdyn lippulajitutkimuksen tuloksia sekä tarkasteltu avorahastuskokeilun vaikutuksia seuraavista näkökulmista: - asiakastyytyväisyys ja liikennehenkilökunnan näkemykset - liikennöintikustannukset ja kaluston käyttö - liikenteen sujuvuus ja luotettavuus - matkustajamäärät ja lipunmyynti - liputta matkustaminen. Asiakastyytyväisyys ja liikennehenkilökunnan näkemykset Asiakastyytyväisyyttä mittaavan Asty-tutkimuksen mukaan tyytyväisten matkustajien osuus linjalla 550 on vuodesta 2012 alkaen ollut korkealla tasolla. Korkeimmat arvosanat linja 550 sai syksyllä 2013, kun uusi kalusto ja oranssi väritys otettiin käyttöön ja avorahastuskokeilu alkoi. Tyytyväisten matkustajien määrä kohosi 93 %:iin, kun se muussa bussiliikenteessä oli 89 % (arvosanan 4-5 antaneiden osuus, kun arvosanojen asteikko on 1-5). Asiakkaiden tyytyväisyys korreloi yleensä voimakkaasti uuden kaluston kanssa. Linja 550 sai syksyllä 2013 kuitenkin myös aiempaa paremman arvosanan täsmällisyydestä. Keväällä 2014 tyytyväisten osuus oli 90 %, mikä oli täysin sama kuin muussa bussiliikenteessä. Syksyllä 2014 linjalla 550 tyytyväisiä oli 85 %, kun muilla bussilinjoilla tyytyväisiä oli 85 %. Avorahastus keräsi jonkin verran kiitoksia syksyn 2013 tutkimuksessa. Matkustajien mielipidettä avorahastuksesta ei ole selvitetty systemaattisesti Asty-tutkimuksissa. Linjan 550 nykyinen liikennöitsijä Helsingin Bussiliikenne Oy on pääosin tyytyväinen avorahastuskäytäntöön. Kuljettajat toivovat, että avorahastuskäytännöstä tehtäisiin kampanja, jolla kannustettaisiin ihmisiä käyttämään bussiin noustessa etuovea. Heidän arvionsa mukaan pysähtymisaikoja pysäkeillä voitaisiin näin lyhentää. Bussimatkustajat eivät myöskään osaa vielä antaa tilaa ulos tuleville samalla tavalla kuin esim. metrossa, jossa samoista ovista nousemista ja poistumista on harjoiteltu vuosikymmeniä. Liikennöitsijän mukaan linja 550 on suurista matkustajamääristä huolimatta hyvin rauhallinen eivätkä kuljettajat ole kohdanneet uhkaavia tai hankalia asiakastilanteita. Avorahastuksen vaikutus liikennöintikustannuksiin ja kaluston käyttöön Linjan 550 liikennöintikustannukset olivat vuonna 2014 noin 7,7 milj. euroa (alv 0, ei sisällä bonuksia). Linjaa liikennöidään enimmillään 33 autolla ruuhka-aikaan, jolloin vuoroväli on 3-5 minuuttia. Päiväliikenteessä
vuoroväli on 10 minuuttia ja ajossa 13 autoa. Bussiliikenteen aikataulut suunnitellaan edellisen aikataulukauden keskimääräisten toteutuneiden ajoaikamittausten perusteella. Täsmällisyyden parantamiseksi ja liiallisen etuajassa ajamisen välttämiseksi linjalla 550 on välipistepysäkkejä, joita ei ohiteta etuajassa. Avorahastukseen siirtymisen mahdollista vaikutusta ei vielä voitu huomioida talvikauden 2013 2014 aikatauluissa. Seuraavan talven 2014 2015 aikatauluissa välipisteaikoja voitiin lyhentää muutamilla minuuteilla. Edellisellä aikataulukaudella oli havaittu, että bussit esimerkiksi Leppävaarassa joutuivat jäämään odottamaan ohjeaikaa 2-3 minuutiksi. Linjalle ei viime vuosina ole tarvinnut lisätä kalustoa, vaikka matkustajamäärät ovat nousseet ja vuorovälit ovat pysyneet likimain samoina. Ilman avorahastusta on todennäköistä, että linjalle olisi jossain vaiheessa pitänyt lisätä kalustoa saman vuorovälin ylläpitämiseen, kun ajoaikojen hajonta olisi ollut suurempi. Ajoajan suurempi vaihtelu näkyisi päätepysäkeille suunniteltujen elpymisaikojen pidentymisenä. Tämä kasvattaisi linjan kierrosaikaa ja sitä kautta kalustotarvetta, jos vuorovälit pysyvät ennallaan. Yhden ruuhka-aikaan liikennöivän auton lisäämisen kustannus on noin 200 000 euroa vuodessa ja yhden kokopäiväauton lisäämisen kustannus noin 400 000 euroa vuodessa. Kaluston lisääminen pelkästään ruuhka-aikaan on kuitenkin liikennöitsijän kannalta taloudellisesti kalliimpaa, sillä se vaatii yleensä lisäbussin lisäksi myös uuden kuljettajan, jolle kuitenkin on maksettava palkka vähintään viideltä tunnilta. Liikenteen tuntijakauman muuttuessa liikennöitsijän kannalta epäedulliseen suuntaan on myös liikennöintikorvausten yksikköhintaa liikennöintisopimuksen ehtojen mukaan tarkistettava. Linjan 550 nykyinen sopimuskausi alkoi syysliikennekauden alkaessa 2013. Sopimuskauden on tarkoitus jatkua Raide-Jokerin liikennöinnin aloitukseen saakka. Tämän hetkisen arvion mukaan raitioliikenne voisi alkaa aikaisintaan kesäliikennekauden päättyessä 2020, mutta toteutusajankohdasta ei ole sitovia päätöksiä. Siksi linjalla 550 on varauduttu sopimuskauden joustavaan jatkamiseen. Liikennöintisopimuksen mukaan liikennöitsijän työnjohto seuraa arkisin ruuhka-aikana klo 6:00 9:30 ja 13:30 18:30 sekä tarpeen mukaan myös lauantaisin klo 10 18 liikenteen täsmällisyyttä ja antaa tarvittaessa radiojärjestelmän kautta ohjeita kuljettajille. Linjalle 550 on myös tehty häiriötilanteiden toimintaohje ja poikkeusreittien toimintakortteja. Avorahastuskäytännön sujuvuutta voitaisiin parantaa nykyisestä poikkeavalla kalustolla. Tulevaisuudessa avorahastuslinjoille tulisikin hankkia täysmatalaa bussikalustoa, sillä nykyisten bussien korkean takaosan kapea takaovi ei sovellu kuin bussista poistumiseen. Täysmatalia teliautoja on markkinoilla varsin vähän. Ratkaisuna olisivat täysmatalat nivelbussit, joissa on leveät oviaukot ilman portaita. Niistä aiheutuisi kuitenkin lisäkustannuksia nykykalustoon verrattuna.
Avorahastuksen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja luotettavuuteen Avorahastuksen vaikutuksesta linja 550 palvelee asiakkaita nykyisin huomattavasti tasaisemmin ja matka-aika on entistä paremmin ennakoitavissa. Pysähdysaikojen ja kokonaismatka-ajan vaihtelu on selvästi vähentynyt avorahastukseen siirtymisen jälkeen. Linja on pysynyt aikataulussa merkittävästi paremmin koko reitillä. Matka-aika reitin päästä päähän ei ole lyhentynyt; aamuruuhkaa lukuun ottamatta se on jopa kasvanut hieman. Pysähtymisajat pysäkeillä ovat keskimäärin lyhentyneet hieman, mutta pysähdysten määrä on kasvanut kaikkina vuorokaudenaikoina. Pysäkeillä vietetään hieman enemmän aikaa kuin aiemmin, mutta aika vaihtelee vähemmän. Avorahastuskäytäntö on johtanut siihen, että monet matkustajat käyttävät yksinomaan keskiovea ajoneuvoon noustessa ja poistuessa. Tämä aiheuttaa ruuhkaa keskiovelle, jolloin vilkkaimmilla pysäkeillä bussi joutuu todennäköisesti seisomaan aiempaa kauemmin. Lippulajitutkimus linjalla 550 Runkolinjan 550 lippulajitutkimus tehtiin syys lokakuun tavallisina arkipäivinä viikoilla 37 40. Kenttätöistä vastasivat matkalipuntarkastajat, jotka kulkivat linjaa päästä päähän haastatellen matkustajia koko matkan ajan. Tutkimusta tehtiin tasaisesti kumpaankin kulkusuuntaan ja kaikkina vuorokauden aikoina. Tutkimuksella selvitettiin matkustajien lippulaji, asuinkunta, nousu- ja poistumispysäkki sekä liityntäkulkutavat pysäkeille. Hyväksyttyjä havaintoja saatiin 5 064, jotka laajennettiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan koko vuoden matkustajamäärää. Linjalla tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin kymmenen miljoonaa matkaa. Syksyn keskimääräisenä arkipäivänä linjan kyytiin nousi lähes 40 000 matkustajaa. Matkustajista 67 % oli helsinkiläisiä, 26 % espoolaisia ja 5 % vantaalaisia. Matkojen keskipituus oli 6,1 kilometriä, kun reitin kokonaispituus on noin 27 kilometriä. Linjalla tehtiinkin paljon suhteellisen lyhyitä matkoja keskusten välillä, kuten Otaniemestä Leppävaaraan tai Viikistä Itäkeskukseen. Matkoista 63 % oli Helsingin sisäisiä, 22 % Espoon sisäisiä ja 15 % kuntarajan ylittäviä. Selvästi käytetyin lipputyyppi oli kausilippu, jolla matkusti 78 % matkustajista. Arvolippua käytti 15 % ja kertalippua 5 %. Lastenvaunullisia, alle 7-vuotiaita lapsia ja muita liputta matkustamaan oikeutettuja oli 3 % matkustajista. Runkolinjalla tehdään tyypillisesti vain osa matkasta. Lippulajitutkimuksen mukaan linjalla 550 tehdyistä matkoista 42 % sisälsi vaihdon toiseen bussiin ja 25 % vaihdon junaan tai metroon matkan jommassakummassa päässä. Avorahastuksen vaikutus matkustajamääriin ja lipunmyyntiin Matkustajamäärät linjalla 550 ovat kasvaneet avorahastuskokeilun aikana. Matkustajamääriä seurataan jatkuvasti busseihin asennetuilla
matkustajalaskentalaitteilla. Vuoden 2013 lopulta vuoden 2014 loppuun (lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla aikavälillä) kokonaismatkustajamäärä kasvoi laskentalaitteiston mukaan noin 4 %. Matkustajalaskentalaitteisto ei ollut käytössä ennen avorahastusta, jolloin matkustajamääriä seurattiin matkakorttijärjestelmään kirjautuneiden tietojen perusteella (matkakortilla tehdyt leimaukset, kertalippujen ostot). Tiedot uuden ja vanhan järjestelmän välillä eivät ole täysin vertailukelpoisia. On kuitenkin arvioitu, että matkustajamäärät ensimmäisen avorahastuskokeiluvuoden aikana (syksy 2013-syksy 2014) olisivat muutaman prosentin korkeammat kuin avorahastuskokeilua edeltäneellä kaudella (syksy 2012-syksy 2013). Kuljettajien lipunmyynti linjalla 550 on vähentynyt enemmän kuin HSL-alueella yleisesti. Arvolipuissa kehitys on ollut samansuuntaista, myynti on vähentynyt. Kehitys alkoi heti avorahastukseen siirryttäessä syksyllä 2013 ja suunta näyttää vahvistuneen edelleen. Linjalla 550 sekä kerta- että arvolippujen myynti ovat vähentyneet, kun muualla HSL-alueella kertalippujen myynnin vähetessä on tapahtunut siirtymää arvolippujen ostoon. Käytettävissä olevilla tiedoilla ei voida luotettavasti arvioida avorahastuksen vaikutusta kausilippujen käyttöön. Avorahastuksesta arvioidaan kertyvän vuosittain noin 300 000 euron lipputulomenetys. Arvio perustuu toteutuneisiin lipputuloihin ja niiden kehitystrendeihin sekä matkalippujen tarkastustoiminnan tilastoihin. Avorahastuksen vaikutus liputta matkustamiseen Liputtomien matkustajien osuus linjalla 550 on avorahastuskokeilun alkamisen jälkeen lisääntynyt ja vakiintunut noin 3 % tasolle, joka on samaa tasoa kuin lähijunissa. Muussa bussiliikenteessä tarkastetuista vain 0,7 % matkusti ilman asianmukaista matkalippua vuonna 2014. Siviiliasussa tehdyissä tarkastuksissa liputtomien matkustajien määrä on ollut noin 4 %. Liputtomia matkustajia on suhteessa tarkastettujen matkustajien lukumäärään tavattu eniten iltapäivän ruuhkaliikenteessä. Myöhäisillan liikenteessä tavataan keskimääräistä enemmän liputtomia matkustajia, mutta silloin matkustajia on huomattavasti vähemmän kuin muulloin. Linjalle 550 on osoitettu yksi tarkastajapari sekä heitä avustavia järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojat tarkastavat matkalippuja, mutta eivät voi määrätä tarkastusmaksuja. Tarkastuksessa koetaan ajoittain samanlaisia vaaratilanteita kuin muussa avorahastuksen piirissä olevassa liikenteessä, kun liputtomat tai virheellisellä matkalipulla matkustavat ryntäävät ulos nähdessään tarkastajien nousevan bussiin. Bussireitin varrelle sijoittuu useita kouluja, joten tarkastajat ovat kohdanneet myös tavanomaista enemmän alle 15 -vuotiaita liputta matkustavia. Nykytilanteessa linjalla 550 on tehostettu tarkastustoimintaa avorahastuksen vuoksi nykyisillä tarkastajaresursseilla, joten kohdentaminen on tehty muun tarkastustoiminnan kustannuksella. Avorahastuksen piiriin kuuluvissa liikennevälineissä kohdennetaan yleensä 1 tarkastajahenkilötyövuosi / 2 milj. matkustajaa (nousua). Linjalle 550
tarvittaisiin laskennallisesti 5,5 tarkastajaa (htv), jolloin lisäkustannukset olisivat noin 350 000 euroa/ vuosi. Avorahastuksen vakinaistaminen runkolinjoilla edellyttäisi tarkastajien määrän lisäämistä sitä mukaa kuin uusia runkolinjoja perustetaan, jos muuta tarkastustoimintaa ei haluta heikentää. Yhteenveto ja johtopäätökset Avorahastuksen vaikutusten analysointia vaikeuttavat samaan aikaan avorahastuksen käyttöönoton kanssa tapahtuneet muut muutokset kuten liikennöitsijän vaihtuminen, aikataulumuutokset ja lipun hintojen muutokset. Arviointia olisi helpottanut, jos kokeilusta päätettäessä olisi tehty kattava suunnitelma kokeilun vaikutusten arvioinnista. Osastojen välisellä hyvällä yhteistyöllä on kuitenkin saatu koottua melko hyvä käsitys avorahastuksen erilaisista vaikutuksista. Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä linjaan 550. Avorahastuksen käyttöönottovaiheessa syksyllä 2013 tyytyväisyys nousi entisestään, mutta palautui vuonna 2014 entiselle tasolle. Liikennöitsijät ja kuljettajat ovat myös olleet pääosin tyytyväisiä avorahastukseen. Bussiin nousemis- ja poistumiskäytännöissä nähdään edelleen kehittämisen varaa. Etuoven käyttö bussiin nousemisessa on vähentynyt, jolloin samanaikaisesti nousevat ja poistuvat matkustajat aiheuttavat ruuhkaa keskiovelle. Avorahastus on lisännyt linjan 550 säännöllisyyttä ja luotettavuutta. Samaan aikaan linjan käyttäjämäärä on kasvanut merkittävästi. Linjalla on nyt lähes 40 000 matkustajaa/ arkipäivä, kun syksyllä 2013 linjalla matkusti keskimäärin 30 000 henkeä päivässä. Automäärää ei ole tarvinnut lisätä. Ruuhka-aikaan linjalla ajaa 33 autoa ja ruuhka-ajan ulkopuolella 13 autoa. Avorahastuksesta luopuminen edellyttäisi linjaa liikennöivän automäärän lisäämistä, jotta runkolinjaliikenteeltä vaadittava säännöllisyys ja luotettavuus saataisiin ylläpidettyä. Lisäautosta aiheutuisi vuosittain 200 400 000 euron kustannukset riippuen siitä, tarvitaanko lisäauto ruuhka-ajaksi vai koko päiväksi. Linjan liikennöintikustannukset ovat nyt noin 7,7 milj. euroa vuodessa. Busseissa liputta matkustaminen on hyvin vähäistä, mutta avorahastus on lisännyt liputta matkustamista. Linjalla 550 liputtomia matkustajia on keskimäärin 3 %, kun muussa bussiliikenteessä liputtomia löytyy vain 0,7 %. Lipputulojen menetyksen arvioidaan olevan 300 000 euroa vuodessa linjalla 550. Matkalippujen tarkastus on toistaiseksi hoidettu suuntaamalla nykyisiä tarkastajaresursseja runkolinjalle sekä lisäämällä tarkastajia avustavia järjestyksenvalvojia. Avorahastuksen vakinaistaminen edellyttäisi jatkossa tarkastajien määrän lisäämistä, jos muuta tarkastustoimintaa ei haluta heikentää. Tarkastustoiminnan lisäresurssien tarve arvioidaan vuosittain tehtävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Avorahastuksen hyödyt ja haitat ovat osin ristiriidassa keskenään, mutta kustannusvaikutukset tasapainottavat toisiaan. Lipputulomenetykset ja tarkastustoiminnan tarpeen lisääntyminen kasvattavat nettomenoja. Liikennöinnistä ja kaluston tehokkaasta käytöstä arvioidaan kertyvän
vastaavasti kustannussäästöjä normaaliin rahastuskäytäntöön verrattuna. Asiakkaiden ja liikennehenkilökunnan tyytyväisyys lisäävät punnuksia positiivisten vaikutusten vaakakuppiin. Ehdotus (SR) Päätös Liite Täytäntöönpano Hallitus päättää vakinaistaa avorahastuksen runkolinjojen busseissa syysliikenteen 2015 alkaessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Avorahastuskokeilun vaikutuksia runkolinjalla 550 (kalvosarja) Päätösote jäsenkunnille sekä runkolinjojen 550 ja 560 liikennöitsijälle