Liitteenä oleva luonnos raportiksi on saanut kaikkien valtuuskuntien ja komission kannatuksen, ja se toimitetaan neuvostolle hyväksyttäväksi.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. tammikuuta 2008 (11.02) (OR. en) 5723/08 EDUC 29 SOC 46 KERTOMUS Lähettäjä: Coreper 1 Vastaanottaja: Neuvosto Kom:n ehd. nro: 15292/07 EDUC 211 SOC 460 + ADD 1 Ed. asiak. nro: 5585/08 EDUC 24 SOC 460 + ADD 1 Asia: Luonnos Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi vuonna 2008 "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta" Raportin hyväksyminen Liitteenä oleva luonnos raportiksi on saanut kaikkien valtuuskuntien ja komission kannatuksen, ja se toimitetaan neuvostolle hyväksyttäväksi. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 1 DG I - 2A FI

LIITE 1. JOHDANTO Koulutus on olennaisen tärkeää talouden ja yhteiskunnan muutoksia ajatellen. Jotta voitaisiin luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, tarvitaan joustoa ja turvaa. Niiden edellytyksenä on puolestaan se, että voidaan taata kaikkien kansalaisten hankkivan avaintaidot ja pitävän taitojaan yllä koko elinikänsä. 1 Elinikäisellä oppimisella kannustetaan luovuuteen ja innovointiin ja annetaan mahdollisuudet osallistua täysipainoisesti talouden ja yhteiskunnan toimintaan. Tämän vuoksi neuvosto asetti itselleen kunnianhimoiset tavoitteet Koulutus 2010 -työohjelmassa. Näillä tavoitteilla puolestaan autetaan toteuttamaan kasvua ja työllisyyttä koskevat Lissabonin suuntaviivat. Tavoitteisiin voidaan kuitenkin päästä vain pitkäjänteisillä toimilla, ja edistys tulee väistämättä olemaan epätasaista. Neuvosto ja komissio laativat yhteisen raportin joka toinen vuosi selvittääkseen, miten asiassa on edetty, ja suunnatakseen toimintaa hankaliksi osoittautuneille aloille. Tämä tiedonanto on apuna kolmannen yhteisen raportin 2 laadinnassa, ja siinä tuodaan esiin koulutusuudistuksiin liittyvät merkittävät edistysaskelet samoin kuin haasteet. Seuraavat toimintaalat kaipaavat erityispanostusta: Osaamistason nostaminen. Ihmiset, joiden osaamistaso on matala, ovat vaarassa joutua taloudellisesti ja sosiaalisesti syrjään. Monissa maissa ollaan huolestuneita siitä, että koulunkäynnin varhain lopettaneiden määrät pysyvät jatkuvasti korkealla tasolla, iäkkäämpien ja matalan taitotason työntekijöiden osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on vähäistä ja maahanmuuttajien osaaminen on heikkoa. Tulevaisuuden työmarkkinat osaamistaloudessa edellyttävät yhä korkeampaa osaamistasoa supistuvalta työvoimalta. Heikosta osaamisesta tulee yhä suurempi haaste. 1 2 Komission tiedonanto "Päämääränä yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia työpaikkoja jouston ja turvan avulla", KOM(2007) 359. Tämä raportti perustuu ensisijaisesti kansallisten raporttien ja sen analysointiin, miten tiettyihin indikaattoreihin ja vertailuarvoihin nähden on suoriuduttu. Ks. liite 2 ja SEC(2007) 1284 "Progress towards the Lisbon objectives in education and training Indicators and benchmarks 2007" (Edistyminen Lissabonin koulutustavoitteissa ja niiden indikaattorit ja vertailuarvot vuonna 2007). Siinä otetaan lisäksi huomioon avoin koordinointimenetelmä koulutusalalla ja eritoten EU:n vertailuvälineiden käyttö ja vertaisoppiminen, jolla tuetaan jäsenvaltioiden uudistuksia, sekä samantyyppinen osana Kööpenhaminan ja Bolognan prosesseja toteutettu vaihtotoiminta. Ensimmäisen yhteisen raportin osalta ks. neuvoston asiakirja 6905/04 EDUC 43; toisen raportin osalta EUVL C 79, 1.4.2006, s. 1. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 2 LIITE DG I - 2A FI

Elinikäisen oppimisen strategiat. Useimmat maat ovat onnistuneet paremmin määrittelemään yhtenäisiä ja kattavia strategioita. Edistystä on selvästi tapahtunut esiasteen koulutuksessa, tutkintojen viitekehyksissä samoin kuin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnissa. Monissa maissa ei kuitenkaan ole onnistuttu toteuttamaan innovatiivisia oppimiskumppanuuksia eikä turvaamaan kestävää rahoitusta korkealaatuisille, tehokkaille ja tasapuolisille koulutusjärjestelmille 3 varsinkin, kun investointien kasvu näyttää hidastuneen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös elinikäiseen ohjaukseen. Uudistusten tehokkaan toteuttamisen varmistamisessa on haastetta kaikille. Osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovointi). Osaamiskolmio on keskeisessä asemassa työpaikkojen ja kasvun edistämisessä. Näin ollen on tärkeää kiihdyttää uudistusvauhtia, edistää huippuosaamista korkea-asteen koulutuksessa ja korkeakoulujen ja yritysten välisiä kumppanuuksia sekä varmistaa, että kaikki koulutussektorit edistävät täysipainoisesti luovuutta ja innovointeja. 2. USEILLA ALOILLA ON EDISTYTTY Edistystä on Euroopassa tapahtunut useilla aloilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että edistyminen olisi ollut yhtenäistä tai että voisimme hellittää. Uudistustahti on edelleen merkittävä haaste. Useimmat maat ovat kuitenkin seuraavilla aloilla tehneet tai tekemässä uudistuksia. 2.1. Elinikäisen oppimisen strategiat ja tutkintojärjestelmät Useimmat maat ovat kehittäneet konkreettisia elinikäisen oppimisen strategioita 4, joissa esitetään kansallisen politiikan painopisteet ja eri sektorien suhteet toisiinsa. 5 3 4 5 Komission tiedonanto "Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus", KOM(2006) 481. Neuvosto sopi, että jäsenvaltioilla olisi oltava johdonmukaiset ja kattavat elinikäisen oppimisen strategiat käytössä vuoteen 2006 mennessä (neuvoston kesäkuussa 2002 antama päätöslauselma elinikäisestä oppimisesta, vuoden 2004 yhteinen raportti ja vuoden 2005 kevään Eurooppa-neuvosto). Ks. liite 1. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 3 LIITE DG I - 2A FI

Useimpiin niistä sisältyy kaikki koulutustyypit ja -tasot kattava kokonaisvaltainen visio elinikäisestä oppimisesta. Joissakin kuitenkin keskitytään virallisiin koulutusjärjestelmiin tai elinikäisen oppimisen muodostaman jatkumon eri vaiheiden kehittämiseen. On olemassa merkkejä siitä, että koulutuspolitiikan tietopohja on vahventumassa. 6 Tämä on välttämätöntä järjestelmien yleisen yhtenäisyyden varmistamiseksi ja resurssien jakamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhtenäisyyttä lisää myös se, että jotkin maat asettavat etusijalle joustavien koulutusväylien edistämisen ja siirtymämahdollisuudet järjestelmän eri osien välillä. Tutkintojen viitekehykset ja epävirallisen ja arkioppimisen validoiminen Useimmissa maissa kehitellään kansallisia tutkintojen viitekehyksiä, jotka liittyvät elinikäisen oppimisen edistämiseen tähtäävän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen 7 perustamiseen. 8 Näiden viitekehysten myötä oppimistulokset saavat erityistä huomiota. Myös epävirallisen ja arkioppimisen validoinnin järjestelmiä ollaan ottamassa käyttöön, vaikkakin hitaampaan tahtiin. 9 Haasteena on nyt siirtyä kansallisissa tutkintojärjestelmissä kokeiluasteelta järjestelmien täysipainoiseen soveltamiseen myös korkeakoulutukseen pääsyn parantamisessa sekä koulutuskvalifikaatioiden saatavuuden mahdollistamisessa ikääntyville ja matalan taitotason työntekijöille tai työttömille työntekijöille. 6 7 8 9 BE nl, DE, EE, EL, HU, UK, BG, CY, ES, IE ja TR esittävät sen strategioidensa edellytyksenä. Ks. myös SEC(2007) 1098 "Towards more knowledge-based policy and practice in education and training" (Tavoitteena enemmän tietoon perustuva politiikka ja käytäntö koulutusalalla). KOM(2006) 479. Ks. liite 1. Ks. liite 1. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 4 LIITE DG I - 2A FI

Portugaliin perustettiin vuonna 2000 koko maan laajuinen osaamisen tunnustamis-, validointi- ja sertifiointikeskusten verkosto. Tätä nykyä lähes [ ] 250 000 aikuista osallistuu validointiprosessiin. Keskukset arvioivat ja validoivat tiettyihin kvalifikaatioihin liittyvää osaamista. Sertifiointiprosessiin kuuluu ulkopuolisen lautakunnan tekemä kuulustelu sekä tarvittaessa täydentävää koulutusta. 2.2. Esiasteen koulutus Esiasteen koulutuksen merkitys tunnustetaan yhä paremmin kaikkialla Euroopassa. Uusien toimintamallien ja -linjojen kehittelyssä on otettu huomioon se, että esiasteen koulutuksella voidaan edistää sekä tehokkuus- että tasapuolisuustavoitteiden saavuttamista. Konkreettisina esimerkkeinä voidaan mainita opetuksen sisällön tarkistaminen 10, opettajien valmiuksien kehittäminen 11, oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan osaa esiasteen koulutuksesta 12, laadun arvioinnit 13 sekä investointien lisääminen muun muassa lisäämällä henkilöstön määrää esiasteen kouluissa 14. Useissa maissa on toteutettu menestyksekkäitä pilottihankkeita ja -järjestelyjä. Haasteena on nyt siirtyä kokeilutoimista toimien yleisempään toteuttamiseen, jota tuetaan investoinneilla (erityisesti pätevään henkilöstöön). Nelivuotiaiden osallistuminen opetukseen kasvoi EU-27:ssä vuosien 2000 ja 2005 välillä noin kolmella prosenttiyksiköllä yli 85 prosenttiin. 15 10 11 12 13 14 15 DE, DK, EL. CZ. CY, DK, EL, PL. ES, LT, HR, NO. AT, BE nl, CY, DE, DK, EL, ES, HU, MT, NL, PL, SE, SK, UK, HR, IS, NO. Ks. liite 2. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 5 LIITE DG I - 2A FI

2.3. Korkea-asteen koulutus: selkeä asema Lissabonin strategiassa Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistaminen on olennaisen tärkeää osaamiskolmion ja Lissabonin strategian kannalta. Hallintotapa, rahoitus ja houkuttelevuus ovat saaneet entistä enemmän huomiota niin Euroopan kuin kansallisella tasolla. Nämä näkökohdat täydentävät Bolognan uudistuksia. Korkeakoulujen autonomian lisäämisessä on edistytty huomattavasti. Niiden taloudellinen riippumattomuus on kasvanut ja lisäksi on otettu käyttöön uusia vastuujärjestelyjä. Uudentyyppisiä sidosryhmien osallistumistapoja testataan lähinnä korkea-asteen oppilaitosten hallinnon osalta mutta myös opetussuunnitelmien kehittämisen 16 tai oppimistulosten määrittelyn 17 suhteen. Korkea-asteen koulutusta käsittelevä ryhmittymä kehittelee parhaillaan päättäjien ja laajemman yleisön tiedoksi koostetta korkeakoulujen nykyaikaistamiseen liittyvistä parhaista käytännöistä. 2.4. Koulutus osana laajempaa EU:n politiikkaa Suurin osa jäsenvaltioista pitää vuosia 2005 2008 koskevissa, Lissabonin strategiaan liittyvissä kansallisissa uudistusohjelmissaan koulutuksen ja osaamisen kehittämistä erittäin tärkeinä. Tämä kuvastaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkitystä kasvun ja työllisyyden yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanossa. Rakennerahastoihin kuuluvien toimenpideohjelmien yhdistämisessä Koulutus 2010 -työohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin on edistytty laajalti. Tämä on ollut erityisen ilmeistä niiden alojen osalta, joille on sovittu indikaattorit ja vertailuarvot. 16 17 CY. BG, LU, SE, TR. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 6 LIITE DG I - 2A FI

Lisäksi uudistuksia tukevien eurooppalaisten vertailuvälineiden kehittämisessä on edistytty hyvin. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuosina 2006 ja 2007 suosituksia avaintaidoista, liikkuvuuden laadusta sekä korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistuksesta ja ovat nyt päässeet sopimukseen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä. Yleisesti ottaen komissio ja jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävällä tavalla myös vuosiksi 2004 2006 tehdyn kieliä koskevan toimintasuunnitelman mukaisten toimien täytäntöönpanossa. 18 3. ALAT, JOILLA EI OLE VIELÄ EDISTYTTY RIITTÄVÄSTI 3.1. Elinikäisen oppimisen toteuttaminen Elinikäisen oppimisen strategioiden suurimpana haasteena on edelleen niiden täytäntöönpano. Onnistuminen edellyttää laitosten vankkaa sitoutumista sekä kaikkien oleellisten sidosryhmien välistä koordinointia ja kumppanuustoimintaa. Pitkäjänteisillä ponnisteluilla aikomukset voidaan muuntaa toimintalinjoiksi, jotka puolestaan poikivat tuloksia. Asianmukaiset tiedotusjärjestelyt ja investointien parantaminen ovat olennaisen tärkeitä. Paljon on vielä tehtävää. Julkisten koulutusmenojen myönteinen kehityssuuntaus vuosien 2000 ja 2003 välillä näyttää pysähtyneen vuonna 2004. Julkisten koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kasvoi EU:ssa vuodesta 2000 (4,7 prosenttia) vuoteen 2003 (5,2 prosenttia) mutta laski sitten 5,1 prosenttiin vuonna 2004. Eri maiden välillä on edelleen suuria eroja (Romaniassa koulutusmenojen osuus BKT:stä on 3,3 prosenttia ja Tanskassa 8,5 prosenttia). Yksityissektorin oppilaitoksiin tekemien investointien osuus BKT:stä on kasvanut hieman vuodesta 2000, mutta kasvu on hidastunut vuonna 2004. 19 18 19 Komission valmisteluasiakirja Kertomus kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (2004 2006) täytäntöönpanosta KOM(2007) 554 lopullinen/2. Ks. liite 2. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 7 LIITE DG I - 2A FI

Vaikka EU:n vertailuarvot näkyvät jossakin määrin kansallisissa tavoitteissa, läheskään kaikki maat eivät ole [ ] asettaneet tällaisia tavoitteita. 20 3.2. Perustaidot kaikille Koulunkäynnin päättäminen varhain, toisen asteen koulutuksen suorittaminen sekä avaintaidot ovat edelleen merkittäviä ongelma-alueita. Edistystä [ ] ei ole tapahtunut [ ] tarpeeksi vuodesta 2000 [ ], jotta EU:n vertailuarvot saavutettaisiin vuoteen 2010 mennessä. Joissakin maissa tilanne on itse asiassa huonontunut vuosien 2000 ja 2006 välillä. Useissa maissa koulunkäynnin varhain lopettaneiden osuus oli vuonna 2006 edelleen hyvin korkea eli yli 20 prosenttia. Heikon tuloksen lukutaitotestissä saaneiden tulokset ovat parantumisen sijasta huonontuneet. Aivan liian monet eurooppalaiset nuoret lähtevät koulusta ilman niitä taitoja, joita he tarvitsevat voidakseen osallistua osaamisyhteiskuntaan ja siirtyä kitkattomasti työelämään. 21 Heitä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen. Lisäksi he jäävät jo varhaisessa vaiheessa elinikäisten oppimismahdollisuuksien ulkopuolelle. 20 21 Ks. liite 1. Komission tiedonanto "Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan", KOM(2007) 498. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 8 LIITE DG I - 2A FI

Koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa lopettavat: joka kuudes 18 24-vuotias nuori (15,3 prosenttia) 27 jäsenvaltion EU:ssa lopettaa edelleen koulunkäynnin ylempään perusasteeseen eikä osallistu minkäänlaiseen koulutukseen tämän jälkeen. Jotta tämä prosenttiosuus saataisiin EU:ssa putoamaan tavoitteena olevalle 10 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä, tarvitaan ripeämpiä toimia. Toisen asteen koulutuksen suorittamisessa on edistytty hitaasti mutta vakaasti. Vauhti on kiihtynyt hieman viime vuosina mutta ei tarpeeksi, jotta voitaisiin päästä vuodeksi 2010 asetettuun tavoitteeseen (vähintään 85 prosenttia 22-vuotiaista olisi suorittanut ainakin toisen asteen koulutuksen). Vaikka EU:n tavoitteena on heikon tuloksen lukutaitotestissä saavien 15-vuotiaiden osuuden vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasosta. Osuus on tosiasiassa noussut vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana. [ ] 22 Maahanmuuttajat ja epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät, joilla on erilainen kulttuuritausta, suoriutuvat vertailuarvojen osalta muita heikommin useimmissa maissa. 23 He tarvitsevat erityistä huomiota. Jos heidät saataisiin integroitua esiasteen koulutukseen, voitaisiin parantaa kielenoppimista ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan menestyä koulussa. Koulunkäynnin varhaista päättämistä ja sosioekonomisesti epäedullista asemaa koskevia aloitteita on täydennettävä. Näissä pyrkimyksissä auttaisivat koulun ulkopuolinen toiminta (esimerkiksi kulttuurin ja urheilun alalla), paikalliset kumppanuudet, vanhempien täysipainoisempi osallistuminen toimintaan, vanhempien oppimistarpeiden huomioiminen sekä oppilaiden ja opettajien kouluhyvinvoinnin parantaminen. 22 23 Ks. liite 2. SEC(2007) 1284, s. 50, 75. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 9 LIITE DG I - 2A FI

3.3. Opettajien koulutus Mikään muu koulun sisäinen näkökohta ei vaikuta oppilaiden suoriutumiseen yhtä paljon kuin opettajankoulutuksen laatu. 24 Opettajilla ja kouluttajilla on paljon haasteita luokat muuttuvat yhä heterogeenisemmiksi, opettajilta vaaditaan uusia taitoja ja yksilölliset oppimistarpeet on otettava tarkasti huomioon. Koulujen itsenäisempi asema tuo mukanaan uusia tehtäviä. Lähitulevaisuudessa joudutaan ikääntyvien opettajien tilalle etsimään uusia opettajia. Ammatista on tehtävä houkuttelevampi. Opettajat eivät kuitenkaan nykyisissä opettajankoulutusjärjestelmissä useinkaan saa tarvitsemaansa koulutusta. Tämä koskee erityisesti opettajien täydennyskoulutusta ja ammattitaidon kehittämistä. Opettajien täydennyskoulutus on pakollista yhdessätoista jäsenvaltiossa. 3.4. Korkea-asteen koulutus: huippuosaaminen, kumppanuus ja rahoitus Maat kiinnittävät enemmän huomiota korkeakoulujen aseman vahvistamiseen tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, ja korkeakoulujen ja yritysten kumppanuussuhteet ovat yhä yleisempiä. Monilla mailla on kuitenkin vielä paljon välimatkaa kurottavana 25. Toimenpiteissä, joilla edistetään huippuosaamista korkea-asteen oppilaitoksissa, olisi keskityttävä yhtä paljon koulutukseen, tutkimukseen ja tiedon siirtoon. Nykyisin opettamista korostetaan harvemmin. Ehdotettu Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutti 26 kannustaa koulutus- ja tutkimuslaitoksia muutoksiin tarjoamalla mallin siitä, miten koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta voidaan yhdistää. 24 25 26 Komission tiedonanto "Opettajankoulutuksen laadun parantaminen", KOM(2007) 392. Pohjoismaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytännöt ovat kehittyneitä. KOM(2006) 604 lopullinen, s. 2. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 10 LIITE DG I - 2A FI

Saksassa liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset ovat käynnistäneet huippuosaamisaloitteen, jolla myönnetään vuosina 2006 2011 ylimääräiset 1,9 miljardia euroa huippututkimuksen edistämiseen kilpailun kautta valituissa korkeakouluissa. Aloitteeseen kuuluu kolme toimintalinjaa: tutkijakoulut; klusterit, joilla korkeakouluissa suoritettava tutkimus, korkeakoulujen ulkopuolinen tutkimus ja yritykset liitetään toisiinsa; sekä kokonaisvaltaiset strategiat huippututkimusta harjoittaville korkeakouluille. Investointien lisääminen myös yksityisistä lähteistä on edelleen haasteellista. Samalla on varmistettava tasavertaiset mahdollisuudet päästä erilaisiin opinto- ja tutkimusohjelmiin. Useilla hallituksilla on käytössään yksityisten investointien edistämiseen tähtääviä välineitä, joista esimerkkeinä mainittakoon verokannustimet 27, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tai sponsorointijärjestelyt 28. Jotkin maat ovat ottaneet käyttöön lukukausi- tai kirjoittautumismaksun tai nostaneet sen määrää. 29 Korkea-asteen julkisten koulutusmenojen koulutus ja tutkimus mukaan luettuina osuus BKT:stä oli EU-27:ssä 1,1 prosenttia vuonna 2004. Osuus vaihteli Maltan 0,6 prosentista Tanskan 2,5 prosenttiin. Kokonaismenot ovat kuitenkin kaukana Yhdysvaltojen tasosta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että yksityisen rahoituksen määrä on Yhdysvalloissa yli seitsemän kertaa niin suuri kuin EU:ssa. Yhtä korkeakouluopiskelijaa kohden käytetään Yhdysvalloissa EU:n keskiarvoon verrattuna yli kaksinkertainen määrä varoja. 30 Korkeakoulujen riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämisessä on edistytty, mutta korkeakoulujen henkilöstö ja johto näyttäisivät saavan vain vähän tukea tästä haasteesta selviytymiseksi. 27 28 29 30 ES, SE, SI, SK, TR. AT, FR, HU, IE, LU, LV, UK. AT, DE, IE, NL, SI, UK, HR. SEC(2007) 1284, s. 67. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 11 LIITE DG I - 2A FI

3.5. Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen Mitä tulee aikuisten osallistumiseen elinikäiseen oppimiseen, EU:n vertailuarvoon ei voida enää päästä. Lisäponnisteluja kaivataan edelleen, jotta voidaan nostaa väestön osaamistasoa ja päästä työmarkkinoiden kaikilla osa-alueilla joustavuuteen ja turvallisuuteen. EU:n vertailuarvoksi asetetun 12,5 prosentin saavuttamisessa oltiin vuoteen 2005 saakka suurin piirtein aikataulussa. 31 Vuonna 2006 kuitenkin keskimäärin 9,6 prosenttia 25 64-vuotiaista eurooppalaisista osallistui koulutukseen, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2005. Kokonaisluvut kätkevät merkittävän epäsuhdan: korkeasti koulutetut aikuiset käyttävät matalan osaamistason aikuisiin verrattuna yli kuusi kertaa todennäköisemmin hyväkseen mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Ikääntyneiden ja matalan osaamistason työntekijöiden vähäinen osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on ongelma erityisesti silloin, kun osallistumisasteet koko väestön osalta ovat alhaiset. 32 Lisäksi heikko osaamistaso on erityisen yleistä maahanmuuttajien keskuudessa. Väestö- ja työmarkkinasuuntaukset johtavat ammattitaitoisen työvoiman kysynnän kasvuun. Heikon taitotason omaaville puolestaan jää vähemmän mahdollisuuksia. Näiden ryhmien kouluttamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. 31 32 Tavoitteen saavuttamisessa oltiin suurin piirtein aikataulussa kuitenkin vain sen vuoksi, että [ ] tutkimusmenetelmissä oli useissa maissa [ ] muutoksia, mikä liioitteli edistymistä. Ks. liite 2. SEC(2007) 1284, s. 81. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 12 LIITE DG I - 2A FI

3.6. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus, laatu ja merkityksellisyys Ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta on pyrittävä lisäämään. Tämä on Kööpenhaminan prosessin keskeisiä tavoitteita. 33 Jotkin maat ovat kehittäneet edistyneitä ja kattavia laadunvarmistusjärjestelmiä, 34 kun taas toiset ovat vielä kehittelyvaiheessa. 35 Oppimistuloksiin perustuvien toimintamallien laajempi käyttö koulutusohjelmissa ja tutkinnoissa saa ammatillisen koulutuksen vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Lisäplussaa tuo se, että oppisopimuskoulutusta, koulujen ja yritysten yhteistyötä ja työssä tapahtuvaa oppimista on jälleen alettu painottaa. Osaamiseen ja tutkintoihin liittyvien tarpeiden ennustamisessa on kuitenkin edistytty vain vähän. Ammatillinen koulutus kärsii toisinaan siitä, että se on heikosti nivottu osaksi muuta koulutusjärjestelmää. Tällaisen koulutuksen avulla voidaan saada mahdolliset keskeyttäjät pysymään opintojen parissa. Oppilaathan ovat alemmilla koulutustasoilla saaneet ne avaintaidot, joita he tarvitsevat ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi. Vaikka muutamat jäsenvaltiot 36 ovat ottaneet elinikäisen ohjauksen keskeiseksi poliittiseksi painopisteekseen, aikuisten ohjauksen tehostamiseen on silti vielä kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisätoimia tarvitaan myös, jotta helpotettaisiin siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta täydennys- tai korkeakoulutukseen. 33 34 35 36 Neuvoston päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä. Neuvoston asiakirja 14474/06, 30. lokakuuta 2006. AT, DE, DK, FI, IE, SE, NO. BG, CZ, ES, FR, LU, MT, SI. FR, IT. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 13 LIITE DG I - 2A FI

3.7. Kansainvälinen liikkuvuus Europass-järjestelmän täytäntöönpanossa ja käytössä on edistytty hyvin. 37 Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus hoituu kuitenkin edelleen enimmäkseen EU:n ohjelmien turvin. Useimmat kansalliset toimenpiteet koskevat korkea-asteen koulutusta. Liikkuvuus on erityisen hankalaa ammatillisen koulutuksen alalla. Liikkuvuus on pakollista Luxemburgin yliopistossa. Kaikkien alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien on suoritettava osa opinnoistaan ulkomailla. 4. TÄSTÄ ETEENPÄIN 4.1. Elinikäisen oppimisen täytäntöönpano tehokkuus- ja tasapuolisuustavoitteisiin pääsemiseksi Elinikäisen oppimisen strategioiden yhtenäisyydessä ja kattavuudessa on edelleen merkittäviä puutteita. Haasteena on nyt täytäntöönpano. Monissa tapauksissa se on vasta nyt alkanut. Jotta strategiat olisivat uskottavia, ne on kytkettävä poliittisiin toimenpiteisiin. Strategioiden uskottavuus riippuu myös viranomaisten kyvystä kohdentaa resursseja ja saada kansalliset laitokset ja sidosryhmät kaikilla tasoilla mukaan oppimiskumppanuuksien avulla. Tietämyspohjan parantaminen On parannettava tietämystä koulutuspolitiikan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. 38 Tehokkuus- ja tasapuolisuusvaatimukset olisi pidettävä mielessä kehitettäessä eurooppalaista ja kansallista tutkimuspohjaa koulutuspolitiikasta ja -käytännöstä. 37 38 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY, tehty 15. joulukuuta 2004, EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6. Ks. SEC(2007) 1098. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 14 LIITE DG I - 2A FI

Vertaisoppiminen ja päättäjien ja sidosryhmien välinen kokemustenvaihto ovat tärkeä taitotiedon lähde, ja niitä olisi tuettava. Elinikäisen oppimisen strategioiden kehityksen ja täytäntöönpanon seurantaa olisi jatkettava ja edistystä olisi arvioitava vuoden 2010 yhteisessä raportissa. Kestävä rahoitus Rahoituksen määrä, teho ja kestävyys ovat edelleen keskeisiä näkökohtia. Useat maat tekevät kokeiluja uusilla välineillä ja yksityisiin investointeihin tähtäävillä kannustimilla. Toimintaa kohdennetaan yksityishenkilöihin, kotitalouksiin ja työnantajiin. Näitä toimia on vahvistettava. Osaamistason nostaminen Tehokkuutta ja tasapuolisuutta voidaan parhaiten lisätä investoimalla enemmän varhaiskasvatukseen. 39 Avaintaitojen hankkiminen varhaisessa vaiheessa on tehokas tapa luoda perusta myöhemmälle oppimiselle, ja se auttaa lisäämään tulosten tasapuolisuutta ja yleistä osaamistasoa. Siirtyminen työmarkkinoille helpottuu ja osaamisvajeet vältetään. Insinöörejä ja luonnontieteellisen tutkinnon suorittaneita tarvitaan jatkuvasti. Sen vuoksi huomiota on edelleen kiinnitettävä siihen, että luonnontieteen ja teknisen alan opintoihin järjestetään enemmän paikkoja. Ammatillisen koulutuksen imagoa ja asemaa on kuitenkin vahvistettava ja sen houkuttelevuutta lisättävä. Jotta voitaisiin helpottaa pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen samoin kuin liikkuvuutta ja paluuta koulutusjärjestelmään, olisi kehitettävä joustavia moduulirakenteita. Kaikkien kansalaisten olisi voitava hyötyä integroiduista elinikäisistä ohjaus- ja neuvontajärjestelyistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutukseen. 39 KOM(2006) 481, s. 5. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 15 LIITE DG I - 2A FI

Sosioekonomisiin haittoihin puuttuminen Koulutuksella voidaan auttaa voittamaan sosioekonomisia haittoja, mutta koulutus voi myös vakiinnuttaa sosioekonomisen epätasa-arvon. Koulutukseen liittyvästä eriarvoisuudesta koituu suunnattomat kustannukset. Nämä kustannukset ovat usein piilokustannuksia mutta silti todellisia. Tämän vuoksi on edelleen tärkeää varmistaa tasapuolisuus koulutukseen pääsyssä, osallistumisessa, kohtelussa ja tuloksissa. Maahanmuuttajien potentiaalin hyödyntäminen Eurooppalaisten yhteiskuntien monimuotoisuuden lisääntyminen tuo uusia haasteita opetuksen järjestämisen kannalta. Maahanmuuttajien koulumenestys, osallistuminen ja tulokset ovat tyypillisesti keskivertoa heikommat. Vaikka sosioekonomisen taustan ja kielen kaltaiset tekijät selittävät eroja jonkin verran, on olemassa näyttöä, että koulutuspolitiikka ja -järjestelmät eivät vastaa näihin haasteisiin ja saattavat itsessään pahentaa tätä ongelmaa. 40 Tilanne kaipaa erityishuomiota, jotta edistettäisiin maahanmuuttajien taloudellista ja sosiaalista osallisuutta sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Korkealuokkainen opetus Opettajat tarvitsevat parempaa ammatillista valmentautumista ja jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä. Näin voidaan parantaa koulutuksen tuloksia. Opettajat on lisäksi tärkeää saada mukaan innovaatioihin ja uudistuksiin. Komissio on esittänyt asiaa koskevat haasteet. 41 Lisäksi komissio on toteuttamassa kouluja koskevaa julkista kuulemista. 42 Työohjelma tarjoaa sopivat puitteet näihin haasteisiin vastaamiseksi. 40 41 42 SEC(2007) 1284, s. 51. Komission tiedonanto "Opettajankoulutuksen laadun parantaminen", KOM(2007) 392. SEC(2007) 1009 "Schools for the 21st century" (2000-luvun koulut). 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 16 LIITE DG I - 2A FI

4.2. Innovointi ja luovuus: koulutus keskeisenä osatekijänä osaamiskolmiossa Koulutus on olennaisen tärkeää osaamiskolmion samoin kuin työpaikkojen ja kasvun edistämisen kannalta. Korkeakoulut ovat tämän kolmion ytimessä. Huippuosaamisen keskukset, jotka keskittyvät opettamiseen, tutkimukseen ja tiedon siirtämiseen, ovat elintärkeitä. Vielä on paljon tehtävää, jotta korkea-asteen oppilaitokset ja yritykset voivat toimia yhteistyökumppaneina. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttävät väestöltä laajaa osaamispohjaa. Huippuosaamista sekä keskeisiä, erityisesti yrittäjyyteen liittyviä avaintaitoja, luovuutta ja oppimaan oppimista on kehitettävä kaikissa koulutusjärjestelmissä kaikilla tasoilla. Niin koulut kuin ammatilliset oppilaitokset voivat merkittävästi edistää innovointia. Esimerkiksi korkealuokkaisella ammatillisella koulutuksella voidaan edistää innovointia työpaikoilla. 4.3. Parempi ohjaus: Koulutus 2010 -työohjelman tulosten optimaalinen hyödyntäminen Työohjelmasta syntyy tuloksia niin Euroopan kuin kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot käyttävät uudistuksissaan hyväksi eurooppalaisten vertailuvälineiden kehittämistä samoin kuin klusterien työtä ja vertaisoppimistoimia. Koulutuksen haasteet ja henkilöresurssien kehittäminen ovat useimmissa jäsenvaltioissa näkyvästi esillä Lissabonin strategiaan liittyvissä kansallisissa uudistusohjelmissa. Koulutuksen avoimen koordinointimenetelmän tehokkuutta ja vaikutuksia samoin kuin poliittista sitoutumista siihen voidaan kuitenkin vielä vahvistaa. Kansallisella ja Euroopan tasolla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin: Luodaan yhtenäinen koulutuspolitiikka elinikäisen oppimisen näkökulmasta siten, että strategisia painopisteitä asetetaan koko järjestelmän laajuudelta. Parannetaan liittymiä koulutuksen kannalta merkityksellisiin politiikan osa-alueisiin, kuten esimerkiksi innovaatio-, työllisyys- ja sosiaali-, yritys- sekä tutkimuspolitiikkaan samoin kuin rakennerahoitukseen. Yhdistetään korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehityskulut yleiseen työohjelmaan. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 17 LIITE DG I - 2A FI

Luodaan vahvat yhteydet Lissabonin strategiaan liittyvien yhdennettyjen suuntaviivojen ja Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon ja kehittämisen välille sekä parannetaan elinikäisen oppimisen näkyvyyttä Lissabonin strategiassa. Valvotaan keskinäisesti kehitystä vapaaehtoisuuden pohjalta yksittäisten maiden kesken vertaisoppimisen tai vertaisarvioinnin keinoin. Varmistetaan, että vertaisoppimisesta saadut tulokset tulevat päättäjien ja ministereiden tietoon. Aktivoidaan kansalaisyhteiskuntaa. Kehitetään indikaattoreita ja vertailuarvoja pidemmälle neuvoston toukokuussa 2007 esittämien päätelmien mukaisesti. Hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla yhteisön rahastoja ja ohjelmia ja erityisesti uutta elinikäisen oppimisen ohjelmaa vuosiksi 2007 2013 sekä EU:n koheesiopolitiikan välineitä. Vuoden 2006 yhteisessä raportissa yksilöityjä erityistoimia olisi jatkettava, jotta varmistetaan, että Koulutus 2010 -työohjelman yhteisesti sovitut painopisteet otetaan kaikilta osin huomioon jäsenvaltioiden päätöksenteossa. Olisi varmistettava järjestelyt Koulutus 2010 -työohjelman ja elinikäisen oppimisen strategioiden panemiseksi täytäntöön. Toimia on koordinoitava tiiviisti niiden tahojen kanssa, jotka vastaavat laajemmin sosioekonomisesta politiikasta ja erityisesti Lissabonin uudistuksista ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevista kansallisista strategioista. Kansallisia tavoitteita ja indikaattoreita olisi kehitettävä lisää. Kehitystyössä olisi otettava huomioon Euroopan tason tavoitteet ja vertailuarvot. Toimintaohjelmien ja käytännön toimien olisi tukeuduttava tietoon ja arviointeihin. Euroopan tasolla sovitut yhteiset periaatteet, suuntaviivat ja suositukset tarjoavat kansallisten uudistusten suunnittelulle vertailukohdan. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 18 LIITE DG I - 2A FI

4.4. Vuoden 2010 jälkeen Koulutus 2010 -työohjelma tarjoaa käytännön tukea jäsenvaltioiden koulutusuudistuksille. Edistystä on tapahtunut huomattavasti sitten ohjelman käynnistämisen vuonna 2002. Tarvitaan kuitenkin aikaa, jotta koulutusuudistukset tuottaisivat hedelmää. Merkittäviä haasteita on edelleen selvittämättä, ja uusiakin on ilmaantunut. Tätä työtä, johon kuuluu myös yhteistyö Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien puitteissa, on jatkettava ja tehostettava. Tämän vuoksi olisi jo nyt alettava pohtia ajanmukaistettuja strategisia puitteita eurooppalaiselle koulutusalan yhteistyölle. Koska koulutuksella on niin suuri merkitys työllisyys- ja kasvustrategian kannalta, se on nivottava tiiviisti yhteen Lissabonin prosessin tulevan kehityksen kanssa. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 19 LIITE DG I - 2A FI

LIITE 1 Maakohtainen tilanne sen osalta, onko maa ottanut käyttöön konkreettisen elinikäisen oppimisen strategian, tutkintojen viitekehyksen, epävirallisen oppimisen / arkioppimisen validointijärjestelmän sekä kansalliset tavoitteet alueilla, joille on määritetty vertailuarvot Y = Maalla on käytössä strategia, viitekehys, validointijärjestelmä tai kansalliset tavoitteet D = Maa on kehittämässä strategiaa, viitekehystä tai validointijärjestelmää N = Maalla ei ole viitekehystä, validointijärjestelmää eikä kansallisia tavoitteita P = Maalla on elinikäistä oppimista koskevia toimintalinjoja muttei konkreettista strategiaa Konkreettinen kansallinen elinikäisen oppimisen strategia Kansallinen tutkintojen viitekehys Epävirallisen ja arkioppimisen validointijärjestelmä Kansalliset tavoitteet kaikilla tai joillakin niillä aloilla, joille on määritetty EU:n vertailuarvo Maa AT Y D D N Be fr Y D Y Y Be nl Y D Y Y BG D D D N CY Y N D Y CZ Y D D N DE Y D N N DK Y D Y Y EE Y D D Y EL Y N D Y ES Y D D Y FI Y D Y Y FR P Y Y Y HR Y D N Y HU Y D N Y IE D Y Y Y IS P N D N IT P D D N LI P N N N LT Y D D Y LU P D D N LV Y D D Y MT D Y N Y NL P D Y Y NO Y N Y N PL D D D Y PT P D Y Y RO D D D Y SE Y N D N SI D D Y Y SK Y D D Y TR D D N N UK Y Y D Y 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 20 LIITTEEN LIITE 1 DG I - 2A FI

LIITE 2 (TILASTOLIITE) EDISTYMINEN KOHTI KESKIMÄÄRÄISTEN EUROOPPALAISTEN OPPIMISTULOSTEN VIITTÄ VIITETASOA (VERTAILUARVOT) JA MUITA KOULUTUSALAN KESKEISIÄ INDIKAATTOREITA Perustuu komission valmisteluasiakirjaan Progress towards the Lisbon Objectives in Education and Training Indicators and Benchmarks (Edistyminen Lissabonin koulutustavoitteissa ja niiden indikaattorit ja vertailuarvot) SEC (2007) 1284 Maakoodit EU Euroopan unioni PT Portugalii BE Belgia RO Romania BG Bulgaria SI Slovenia CZ Tšekin tasavalta SK Slovakia DK Tansaka FI Suomi DE Saksa SE Ruotsi EE Viro UK Yhdistynyt kuningaskunta EL Kreikka ES Espanja EEA Euroopan talousalue FR Ranska IS Islanti IE Irlanti LI Liechtenstein IT Italia NO Norja CY Kypros LV Latvia Ehdokasvaltiot LT Liettua HR Kroatia LU Luxemburg TR Turkki HU Unkari MT Malta Muut NL Alankomaat JP Japanii AT Itävalta US/USA Amerikan yhdysvallat PL Puola 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 21 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

YHTEENVETO EDISTYMISESTÄ VIIDELLÄ VERTAILTAVALLA ALALLA Progress towards meeting the 5 benchmarks (EU average) MST graduates 173 2010 benchmarks = 100 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (below 0 = performance getting worse) Year progress required Lifelong learning participation Early school leavers Upper secondary completion Low achievers in reading 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 22 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

Keskeiset tulokset: * Matematiikan, tieteen ja teknologian alan tutkinnon suorittaneiden määrän osalta vertailuarvo ylittyy; vaadittu kehitys tapahtui jo vuosina 2000-2003. * Osallisuudessa elinikäiseen oppimiseen on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Se johtuu kuitenkin suuresti useissa jäsenvaltioissa seurantamenetelmissä tapahtuneista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet nimellisten osallistumismäärien kasvuun ja yleisen edistymisen liioitteluun. * Koulunkäynnin keskeyttävien määrässä on tapahtunut jatkuvaa parantumista, mutta vertailuarvon saavuttaminen edellyttää nopeampaa edistymistä. * Keskiasteen koulutuksen loppuun saattaneiden määrässä on ollut vain vähän kehitystä. * Heikon tuloksen lukutaitotestissä saavien tulokset ovat vertailuarvon tavoitteen saavuttamisen sijasta heikentyneet vuodesta 2000 lähtien. Menetelmiä koskevat huomautukset: Vuoden 2000 lähtöpiste on merkitty taulukossa nollalla ja vuoden 2010 vertailuarvo 100:lla. Kunakin vuonna saavutetut tulokset on mitattu suhteutettuina vuoden 2010 vertailuarvoon. Nouseva käyrä osoittaa edistymistsavoitteen, joka perustuu siihen, että vertailuarvon saavuttamiseksi kasvun pitäisi olla joka vuosi 10 prosenttia. Jos jokin käyrä on kyseisen nousevan käyrän alapuolella, kehitys ei ole riittävää. Elinikäiseen oppimiseen osallistumisen tarkastelussa on ollut useita katkoja: muuamat maat ovat tarkistaneet tietojenkeruumenetelmiään vuosien 2002 ja 2003 välisenä aikana. Uusien menetelmien soveltaminen on antanut korkeampia tuloksia vuodesta 2003 alkaen ja antaa näin liioitellun hyviä tuloksia vuosien 2002 ja 2003 välillä. Tämän vuoksi elinikäiseen oppimiseen osallistumista koskeva käyrä on merkitty pistein vuosien 2002 ja 2003 välillä. Heikon tuloksen lukutaitotestissä saaneiden määrä (PISA-tutkimuksen tulokset) on merkitty vain kahteen kohtaan (vuodet 2000 ja 2006) vertailussa mukana olevien 19 maan osalta (vuoden 2003 tulokset vain 16 maan osalta). 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 23 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

Tilanne (viimeinen vuosi, josta on tietoja) sekä vuodesta 2000 tapahtunut kehitys KATSAUS EDISTYMISEEN VIIDEN ALAN OSALTA, JOILLE ON SOVITTU VERTAILUARVOT Kolme koulutason vertailuarvoa Lukutaitotestissä heikon tuloksen saaneet (OECD, PISA) (15-vuotiaat, %) Koulunkäynnin keskeyttäneet (Eurostat, työvoimatutkimus) (18-24, %) Keskiasteen opinnot loppuun suorittaneet (Eurostat, työvoimatutkimus) (20-24, %) EU:n keskiarvo 2006 24,1 15,3 77.8 EU:n keskiarvo 2000 21,3 17,6 76,6 Lähde (OECD, PISA) (Eurostat, työvoimatutkimus) (Eurostat, työvoimatutkimus) Belgia 0 0 0 Bulgaria - + ++ Tšekin tasavalta - 0 0 Tanska ++ + ++ Saksa ++ + - Viro / + ++ Irlanti 0 ++ ++ Kreikka - + ++ Espanja - - - Ranska - + 0 Italia - ++ ++ Kypros 43 ++ ++ Latvia ++ + ++ Liettua / ++ ++ Luxemburg 0 - - Unkari ++ + 0 Malta : ++ ++ Alankomaat - ++ ++ Itävalta - + 0 Puola ++ + ++ Portugali ++ + ++ Romania - ++ + Slovenia / (++) ++ Slovakia - - - Suomi ++ + - Ruotsi - - + Yhdistynyt kuningaskunta / ++ + Kroatia : ++ ++ Turkki ++ ++ ++ Islanti - + ++ Norja - ++ - 43 Kypros ei voinut osallistua tutkimukseen, koska OECD:n jäsenvaltiot eivät olleet yksimielisiä asiasta. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 24 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

Nykyiset tulokset (uusimmat tiedot) Tumma/vihreä Yli EU:n keskiarvon Vaalea/vaaleanpunainen Alle EU:n keskiarvon Valkoinen Ei tietoja Verrattuna vuoteen 2000 ++ parannusta EU:n keskiarvoa enemmän + parannusta, mutta EU:n keskiarvoa vähemmän 0 alle 1%:n muutos verrattuna edelliseen, tai heikon tuloksen lukutaitotestissä saaneiden osalta muutoksen merkittävyyden alhainen todennäköisyys - tulokset heikentyneet () tulokset eivät verrattavissa tai luotettavia : Ei tietoja / Ei aikasarjaa Heikon tuloksen saaneita koskeva vertailu tehtiin vuosina 2003-06 LU:n, NL:n, SK:n ja TR:n osalta. Lisätietoja kustakin alasta, jolle on sovittu vertailuarvo, on taulukoita koskevissa viitteissä. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 25 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

PERUSTAIDOT Niiden oppilaiden prosenttiosuus, joiden suoritustaso PISA-lukutaitotutkimuksessa oli 1 tai sitä alempi, 2000-2006 2000 2006 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 26 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

niiden osuus, joilla on heikko lukutaito Kaikki 2000 2006 Tytöt 2006 Pojat 2006 EU 21,3 24,1 17 30,4 Belgia 19,0 19,4 13,3 24,9 Bulgaria 40,3 51,1 40,4 60,9 Tšekin tasavalta 17,5 24,8 16,9 30,8 Tanska 17,9 16,0 11,4 20,7 Saksa 22,6 20,0 14,2 25,5 Viro : 13,6 7,0 19,9 Irlanti 11,0 12,1 7,7 16,6 Kreikka 24,4 27,7 16,2 38,6 Espanja 16,3 25,7 18,9 32,3 Ranska 15,2 21,7 16,5 27,3 Italia 18,9 26,4 19,9 33,0 Kypros : : : : Latvia 30,1 21,2 12,8 30,1 Liettua : 25,7 16,6 34,5 Luxemburg (35,1) 22,9 17,4 28,2 Unkari 22,7 20,6 13,2 27,3 Malta : : : : Alankomaat (9,5) 15,1 11,6 18,5 Itävalta 19,3 21,5 15,4 27,4 Puola 23,2 16,2 10,2 22,4 Portugali 26,3 24,9 19,6 30,7 Romania 41,3 53,5 43,5 63,5 Slovenia : 16,5 7,9 25,2 Slovakia : 27,8 20,1 35,0 Suomi 7,0 4,8 1,6 8,1 Ruotsi 12,6 15,3 9,6 20,7 Yhdistynyt kuningaskunta (12,8) 19,0 14,1 24,0 Kroatia : 21,5 12,6 30,5 Turkki : 32,2 21,5 41,0 Islanti 14,5 20,5 12,5 28,3 Liechtenstein 22,1 14,3 11,1 18,0 Norja 17,5 22,4 14,9 29,4 Japani 10,1 18,4 13,3 23,5 Yhdysvallat 17,9 : : : Lähde: OECD (PISA) Vuonna 2000 lukutaitotestissä heikon tuloksen saaneiden 15-vuotiaiden osuus EU:ssa oli 21,3 % (tiedot saatavissa vain 18 jäsenvaltion osalta). Vertailuarvon mukaan tämän suhdeluvun olisi pienennyttävä viidenneksellä vuoteen 2010 mennessä (ja oltava näin ollen 17,0 %). Vaikka osuus on pienentynyt muutamissa jäsenvaltioissa (erityisesti Saksassa, Puolassa ja Latviassa), se on kasvanut useimmissa jäsenvaltioissa, ja tulokset EU:n tasolla ovat heikentyneet (2006: 24,1 %). Lisähuomautukset: EU:n luvut: painotettu keskiarvo, joka perustuu kirjoittautuneiden oppilaiden määrään, ja tiedot koskevat 19:ää maata (LU, NL ja UK eivät olleet mukana vuonna 2000, joten niiden tulokset on merkitty sulkuihin eikä niitä ole otettu huomioon laskelmissa). MT ei voinut osallistua PISA-tutkimukseen. CY ei voinut osallistua tutkimukseen, koska OECD:n jäsenvaltiot eivät olleet yksimielisiä asiasta. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 27 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN KESKEYTTÄMINEN Prosenttiosuus 18 24-vuotiaasta väestöstä, joka ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä ole yleissivistävässä eikä ammatillisessa koulutuksessa, 2000 2006 Koulunkäynnin Kaikki Naiset Miehet varhaiset keskeyttäjät, % 2000 2006 2006 2006 EU-27 17,6 15,3 13,2 17,5 Belgia 12,5 12,6 10,2 14,9 Bulgaria 20,3 18,0 17,9 18,2 Tšekin tasavalta 5,5 5,5 5,4 5,7 Tanska 11,6 10,9 9,1 12,8 Saksa 14,9 13,8 13,6 13,9 Viro 14,2 13,2 10,7 (u) 19,6 (u) Irelanti 14,7 12,3 9,0 15,6 Kreikka 18,2 15,9 11,0 20,7 Espanja 29,1 29,9 23,8 35,8 Ranska 13,3 13,1 11,2 15,1 Italia 25,3 20,8 17,3 24,3 Cypros 18,5 16,0 9,2 23,5 Latvia 19,5 19,0 (p) 16,1 (p) 21,6 (p) Liettua 16,7 10,3 7,0 (u) 13,3 (u) Luxemburg 16,8 17,4 14,0 20,9 Unkari 13,8 12,4 10,7 14,0 Malta 54,2 41,7 38,8 44,6 Alankomaat 15,5 12,9 10,7 15,1 Itävalta 10,2 9,6 9,8 9,3 Puola 7,9 5,6 3,8 7,2 Portugali 42,6 39,2 (p) 31,8(p) 46,4(p) Romania 22,3 19,0 18,9 19,1 Slovenia 7,5 5,2 (u) 3,3(u) 6,9(u) Slovakia 5,6 6,4 5,5 7,3 Suomi 8,9 8,3 (p) 6,4(p) 10,4(p) Ruotsi 7,7 12,0 10,7 13,3 Yhdistynyt kuningaskunta 18,4 13,0 11,4 14,6 Croatia 8,3 5,3 (u) 5,3(u) 5,3 (u) Turkki 58,8 50,0 42,7 56,6 Islanti 29,8 26,3 (p) 22,0(p) 30,5(p) Liechtenstein : : : : Norja 13,3 5,9 4,3 7,4 Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus, kevään tiedot) (u) Tiedot epäluotettavia tai epävarmoja (p) Väliaikainen arvo Vuonna 2006 koulunkäynnin varhaisia keskeyttäjiä oli koko EU:ssa (EU-27) noin 15 % 18 24-vuotiaista nuorista. Osuutta on onnistuttu viime vuosina vähentämään jatkuvasti, mutta nopeampi edistyminen on tarpeen EU:n 10 % vertailuarvon saavuttamiseksi vuonna 2010. Useissa jäsenvaltioissa, ennen kaikkea Pohjoismaissa, osuus on jo alle 10 %. Lisähuomautukset: BG, PL, SI: v. 2001 tulokset v. 2000 tulosten sijaan, CZ, IE, LV, SK, HR v. 2002 tulokset v. 2000 tulosten sijaan CY: Monet kansalliset erityistekijät vaikuttavat tietojen kansainväliseen vertailukelpoisuuteen, kuten ulkomailla opiskelevien kyproslaisten suuri määrä. CY:n osalta ilmoiteteut tulokset ovat näin ollen todellista heikommmat. EE: v. 2005 tulokset v. 2006 tulosten sijaan tyttöjen osalta 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 28 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

NUORTEN SUORITTAMAT KESKIASTEEN TUTKINNOT Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 22 24-vuotiaiden prosenttiosuus, 2000 2006 Toisen asteen Kaikki Naiset Miehet tutkinnot 2000 2006 2006 2006 EU-27 76,6 77,8 80,7 74,8 Belgia 81,7 82,4 85,6 79,1 Bulgaria 75,2 80,5 (p) 81,1(p) 80,0 (p) Tšekin tasavalta 91,2 91,8 92,4 91,1 Tanska 72,0 77,4 81,5 73,4 Saksa 74,7 71,6 73,5 69,8 Viro 79,0 82,0 89,8 74,1 Irelanti 82,6 85,4 89,1 81,8 Kreikka 79,2 81,0 (p) 86,6(p) 75,5 (p) Espanja 66,0 61,6 69,0 54,6 Ranska 81,6 82,1 84,3 80,0 Italia 69,4 75,5 (p) 79,4(p) 71,7 (p) Cypros 79,0 83,7 (p) 90,7(p) 76,1(p) Latvia 76,5 81,0 86,2 75,9 Liettua 78,9 88,2 91,2 85,3 Luxemburg 77,5 69,3 74,5 64,0 Unkari 83,5 82,9 84,7 81,2 Malta 40,9 50,4 (p) 52,8(p) 48,1 (p) Alankomaat 71,9 74,7 79,6 69,9 Itävalta 85,1 85,8 86,7 84,9 Puola 88,8 91,7 93,8 89,6 Portugali 43,2 49,6 58,6 40,8 Romania 76,1 77,2 (p) 77,8(p) 76,6 (p) Slovenia 88,0 89,4 91,4 87,7 Slovakia 94,8 91,5 91,7 91,2 Suomi 87,7 84,7 (p) 87,0(p) 82,3 (p) Ruotsi 85,2 86,5 88,6 84,5 Yhdistynyt kuningaskunta 76,6 78,8 80,3 77,3 Croatia 90,6 93,8 94,9 92,8 Turkki 38,6 44,7 51,7 38,9 Islanti 46,1 50,8(p) 57,7(p) 44,5 (p) Liechtenstein : : : : Norja 95,0 93,3 (p) 95,4 (p) 91,2 (p) Lähde: Eurostat (LFS) (p) tilapäinen arvo HR: v. 2002 tiedot v. 2000 sijaan, v. 2005 tiedot v. 2006 sijaan Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden nuorten (20 24-vuotiaiden) osuus on parantunut vain hieman vuodesta 2000. Tämän osuuden nostamisessa ainakin 85 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä on näin ollen edistytty vain vähän. Eräät maat, joiden osuus on suhteellisen pieni, ennen kaikkea Portugali ja Malta ovat kuitenkin edistyneet huomattavasti viime aikoina. On myös syytä panna merkille, että monet uudet jäsenvaltiot ovat jo saavuttaneet vuodelle 2010 asetetun vertailuarvon ja että neljässä niistä (Tšekissä, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa) Norjan ja Kroatian lisäksi osuus on jo vähintään 90 %. Lisähuomautukset: CY: Monet kansalliset erityistekijät vaikuttavat tietojen kansainväliseen vertailukelpoisuuteen, kuten ulkomailla opiskelevien kyproslaisten suuri määrä. CY:n osalta ilmoiteteut tulokset ovat näin ollen todellista heikommmat. 5.12.2005 päivätystä julkaisustaan alkaen Eurostat on käyttänyt "toisen asteen" tutkinnoista tarkistettua määritelmää parantaakseen tulosten vertailukelpoisuutta EU:n sisällä. Vuotta 1998 koskevista tiedoista alkaen ISCED-tason 3c alle kahden vuoden pituiset ohjelmat eivät kuulu enää tasolle "keskiasteen koulutus" vaan "ylemmän perusasteen koulutus". Muutos merkitsee DK:n (vuodesta 2001), ES:n CY:n ja IS:n tulosten tarkistamista. Määritelmää ei kuitenkaan voida vielä soveltaa EL:ssä, IE:ssä ja AT:ssä, joiden osalta kaikki ISCED 3c -tasot ovat edelleen mukana. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 29 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

MATEMATIIKAN, LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN ALOJEN TUTKINNOT Korkea-asteen tutkintojen kokonaismäärän kasvu matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan aloilla (%) Vuotuinen kasvu keskimäärin 2000 2005 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 30 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

Tutkinnot tuhatta 20-29-v. kohti Keskimääräinen vuotuinen kasvu Naisten osuus tutkinnon suorittaneista, % 2005 2000-05 2000 2005 EU-27 13,1 4,7 30,8 31,2 Belgia 10,9 1,8 25,0 27,3 Bulgaria 8,6 3,8 45,6 41,1 Tšekin tasavalta 8,2 7,1 27,0 27,4 Tanska 14,7 2,1 28,5 33,9 Saksa 9,7 3,1 21,6 24.4 Viro 12,1 10,0 35,7 43,5 Irelanti 24,5 3,0 37,9 30,5 Kreikka 10,1 : : 40,9 Espanja 11,8 3,8 31,5 29,6 Ranska 22,5 3,0 30,8 28,4 Italia 13,3 11,3 36,6 37,1 Cypros 3,6 4,7 31,0 38,1 Latvia 9,8 6,2 31,4 32,8 Liettua 18,9 6,6 35,9 35,2 Luxemburg : : : : Unkari 5,1 1,8 22,6 30,0 Malta 3,4 2,1 26,3 30,1 Alankomaat 8,6 6,3 17,6 20,3 Itävalta 9,8 6,1 19,9 23,3 Puola 11,1 12,1 35,9 36,6 Portugali 12,0 13,1 41,9 39,9 Romania 10,3 6,7 35,1 40,0 Slovenia 9,8 2,0 22,8 26,2 Slovakia 10,2 14,7 30,1 35,3 Suomi 17,7 3,1 27,3 29,7 Ruotsi 14,4 5,1 32,1 33,8 Yhdistynyt kuningaskunta 18,4-0,1 32,1 30,8 Croatia 5,7 1,5 : 32,7 Turkki 5,7 6,0 31,1 28,5 Islanti 10,1 4,1 37,9 37,2 Liechtenstein 12,7 : : 28,6 Norja 9,0 1,0 26,8 26,0 Japani 13,7-1,1 12,9 14,7 Yhdysvallat 10,6 3,1 31,8 31,1 Lähde: Eurostat (UOE) ja Eurostatin tietoihin perustuvat laskelmat Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkinnon suorittaneiden määrä koko EU:ssa (EU-27) on kasvanut vuodesta 2000 yli 170 000:lla eli yli 25 prosenttia. EU on siis jo saavuttanut tavoitteen, joka on näiden alojen tutkinnon suorittaneiden määrän lisääminen 15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Sukupuolten välisen epätasapainon vähentämistä koskevan toisen tavoitteen osalta on edistytty heikommin. Naisten osuus näiden alojen tutkinnon suorittaneista on kasvanut 30,8 prosentista (2000) 31,2 prosenttiin (2005). Näiden alojen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vuosittain eniten Slovakiassa, Portugalissa ja Puolassa (> 12 %), kun taas Bulgaria, Viro, Kreikka ja Romania saavuttivat parhaat tulokset sukupuolten välisen tasapainon osalta. Lisähuomautukset: Niiden maiden osalta, joiden sarjoissa on katkoja, kasvu on laskettu katkottomien vuosien perusteella. PL: kasvu perustuu vuosiin 2001 2005, RO: kasvu perustuu vuosiin 2000 2002 ja 2003 2005. HR: kasvu 2003 2005, SE: kasvu 2000 2003, HU: kasvu 2000 2003 BE: Flaaminkielisen kieliyhteisön tietoihin eivät sisälly muussa korkea-asteen oppilaitoksessa kuin yliopistossa suoritetut toiset tutkinnot. Tietoihin eivät sisälly myöskään yksityiset laitokset (joiden määrä tosin on pieni) eikä saksankielinen kieliyhteisö. EE: Kansalliset tiedot v. 2000 IT: 2005 tulos komission arvioima CY: Tietoihin eivät sisälly ulkomailla tutkinnon suorittaneet korkea-asteen opiskelijat. Yli puolet Kyproksen korkea-asteen opiskelijoista opiskelee ulkomailla. LU: Luxemburgissa ei ole kattavaa yliopistojärjestelmää; useimmat tämän alan opiskelijat opiskelevat ja suorittavat tutkinnon ulkomailla. AT: 2000: ISCED-taso 5B viittaa edelliseen vuoteen. HU: 2004: Muutokset tutkinnon suorittaneita koskevien tietojen keruussa alakohtaisesti johtivat katkoihin aikasarjoissa. PL: V. 2000 tietoihin eivät sisälly tutkijaohjelmat (ISCED-taso 6). RO: 2000 2002 tietoihin eivät sisälly toiset tutkinnot eivätkä tutkijaohjelmat (ISCED-taso 6). Sen vuoksi sarjassa on katko v. 2003. SE: 2004: Muutokset tutkinnon suorittaneita koskevien tietojen keruussa alakohtaisesti johtivat katkoihin aikasarjoissa. UK: Kansalliset tiedot v. 2000 osalta. LI: 2003 2004 tietoihin eivät sisälly ulkomailla opiskelevat korkea-asteen opiskelijat. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 31 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

OSALLISTUMINEN ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN Niiden 25 64-vuotiaiden osuus, jotka olivat osallistuneet johonkin koulutukseen tutkimusta edeltävien neljän viikon, 2000 2006 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 32 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

Elinikäinen oppiminen, osallistumis-% Lähde: Eurostat 2000 Kaikki 2006 Naiset 2006 Miehet 2006 EU-27 7,1 9,6 10,4 8,8 Belgia Bulgaria Tšekin tasavalta Tanska Saksa Viro Irelanti Kreikka Espanja Ranska Italia Cypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Croatia Turkki Islanti Norja 6,2 7,5(p) 7,6 (p) 7,4 (p) 1,4 1,3 1,3 1,3 5,6 5,6 5,9 5,4 19,4 29,2 33,8 24,6 5,2 7,5 7,3 7,8 6,5 6,5 8,6 4,2 (u) 5,5 7,5 8,9 6,1 1,0 1,9 1,8 2,0 4,1 10,4 11,5 9,3 2,8 7,5 7,8 7,2 4,8 6,1 6,5 5,7 3,1 7,1 7,8 6,5 7,3 6,9(p) 9,3 (p) 4,1 (p) 2,8 4,9(p) 6,6 (p) 2,9 (u) 4,8 8,2 8,7 7,6 2,9 3,8 4,4 3,1 4,5 5,5 5,6 5,5 15,5 15,6 15,9 15,3 8,3 13,1 14,0 12,2 4,3 4,7 5,1 4,3 3,4 3,8(p) 4,0 (p) 3,7 (p) 0,9 1,3 1,3 1,3 7,3 15,0 16,3 13,8 8,5 4,3 4,6 4,0 17,5 23,1 27,0 19,3 21,6 32,1 36,5 27,9 20,5 26,6 31,2 (p) 31,2 1,9 2,1 2,1 2,0 1,0 2,0 2,4 1,6 23,5 25,7 29,8 21,6 13,3 18,7 20,2 17,2 Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus), P= väliaikainen, U= epäluotettava ja tai epävarma tieto Osuus työikäisestä väestöstä, joka osallistui johonkin koulutukseen (tutkimusta edeltävien 4 viikon aikana) oli 9,6 % vuonna 2006. Koska aikasarjoissa olevat katkot saavat kehityksen vaikuttamaan todellista suuremmalta, todellinen lisäys jäi vähäiseksi. Lisäponnistukset ovat tarpeen vertailuarvoksi asetetun 12,5 % osallistumisasteen saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä 1. Osallistumisaste on tällä hetkellä korkein Pohjoismaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Sloveniassa ja Alankomaissa. 1 Vertailuarvon arvioinnissa käytetyt tiedot perustuvat 4 viikon osallistumisjaksoon (työvoimatutkimus 2004). Jos käytettäisiin pidempää jaksoa, osuudet olisivat suuremmat. Työvoimatutkimuksen elinikäistä oppimisen ad hoc -moduulin vuotta 2003 (12 kk jakso) koskevien Eurostatin tietojen mukaan osallistumisaste oli 42 % (4,4 % muodollinen koulutus; 16,5 % muu kuin muodollinen oppiminen; lähes kolmaosa eurooppalaisista ilmoitti osallistuneensa johonkin epäviralliseen oppimiseen). Lisähuomautukset: Koska tutkimuksessa otettiin käyttöön yhdenmukaiset käsitteet ja määritelmät, aikasarjoissa on katkoja useiden maiden tiedoissa eri vuosina (v. 2000 ja 2006 välillä) BG, PL, SI: v. 2001 v. 2000 sijaan CZ, IE, LV, SK, HR: v. 2002 v. 2000 sijaan SE, HR, IS: v. 2005 v. 2006 sijaan 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 33 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

OSALLISTUMINEN ESIASTEEN KOULUTUKSEEN Koulutukseen osallistuvien 4-vuotiaiden osuus, 2000 2005 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 34 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

4-vuotiaiden osallistumis-% 2000 2004 2005 EU-27 82,8 84,6 85,7 Belgia Bulgaria Tšekin tasavalta Tanska Saksa Viro Irelanti Kreikka Espanja Ranska Italia Cypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Croatia Turkki Islanti Liechtenstein Norja 99,2 99,9 100 67,0 72,6 73,2 81,0 91,2 91,4 90,6 93,4 93,5 81,4 84,3 84,6 78,2 83,9 84,2 51,1 46,6 45,4 53,9 57,2 57,8 99,0 100 99,3 100 100 100 100 100 100 55,7 61,2 61,4 60,6 69,1 72,2 51,0 54,5 56,8 94,9 83,5 96,3 89,5 92,3 90,7 100 97,5 94,4 99,5 74,0 73,4 79,5 82,1 82,5 33,3 35,7 38,1 72,3 79,9 84,0 60,3 75,2 76,2 67,7 77,8 75,9 : 71,7 74,0 41,9 46,1 46,7 72,8 87,7 88,9 100 92,9 91,8 : 42,4 44,7 : 3,4 5,0 90,9 95,1 95,3 : 52,2 50,6 78,1 86,9 88,9 Japani 94,9 95,2 94,7 4-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen (useimmmiten esiasteen, joissain maissa jo alemman perusasteen) lisääntyi vuosina 2000 2005 koko EU:ssa (EU-27) noin 3 prosenttiyksikköä, yli 85 prosenttiin. Vuonna 2005 lähes kaikki 4-vuotiaat osallistuivat koulutukseen Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Espanjassa, kun taas Irlannissa, Puolassa ja Suomessa osallistumisaste oli alle 50 %. Lisähuomautukset: Tietoihin sisältyy osallistuminen sekä esiasteen että alemman perusasteen koulutukseen. BE: Tietoihin eivät sisälly riippumattomat yksityiset laitokset, mutta niissä käy vain hyvin pieni määrä lapsista. Saksankielisen kieliyhteisön tiedot puuttuvat. IE: ISCED-tason 0 koulutusta ei ole virallisesti tarjolla. Monet lapset osallistuvat jonkinlaiseen ISCED-tason 0 koulutukseen, mutta useimmiten tiedot puuttuvat. NL: V. 2002 tietojen kokoamisen viitepäiväksi muutettiin 1.10. (ennen 31.12.). FI: Tietoihin sisältyvät päiväkodeissa olevat lapset, mutta ei muunlainen päivähoito. Yhdysvallat 61,7 64,1 65,3 Lähde: Eurostat (UOE) 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 35 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

AIKUISVÄESTÖN OSALLISTUMINEN KOULUTUKSEEN Korkea-asteen koulutukseen osallistuva aikuisväestö (25 64-vuotiaat) Korkea-asteen koulutukseen osallistuvan aikuisväestön (25 64-v.) osuus (%) 2000 2006 EU-27 19,4 22,9 Belgia 27,1 31,8 Bulgaria 18,4 21,9 Tšekin tasavalta 11,5 13,5 Tanska 25,8 34,7 Saksa 23,8 23,9 Viro 28,9 33,3 Irelanti 21,6 30,8 Kreikka 16,9 21,5 Espanja 22,5 29,9 Ranska 21,6 25,5p Italia 9,6 12,9 Cypros 25,1 30,5 Latvia 18,0 21,1 Liettua 22,4 26,8 Luxemburg 18,3 24,0 Unkari 14,0 17,7 Malta 5,4 12,0 Alankomaat 24,1 39,5 Itävalta 14,2 17,6 Puola 11,4 17,9 Portugali 9,0 13,5 Romania 9,2 11,7 Slovenia 15,7 21,4 Slovakia 10,2 14,5 Suomi 32,6 35,1 Ruotsi 29,7 30,5 Yhdistynyt kuningaskunta 28,1 30,7 Croatia 15,4 16,3 Islanti 23,7 29,5 Norja 31,6 33,6 Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus) Vuonna 2006 EU:n työikäisestä väestöstä 23 % oli osallistunut korkea-asteen koulutukseen, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Korkea-asteen koulutukseen osallistuvan väestön osuus oli suurin Suomessa, Tanskassa ja Virossa, kun taas joissakin maissa osuus on edelleen alle 15 %. Joissain näistä maista kirjoittautuminen korkea-asteen koulutukseen on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti viime aikoina. Lisähuomautukset Korkea-asteen koulutukseen sisältyvät ISCED-tasot 5 ja 6. LT: v. 2001 tulokset v. 2000 tulosten sijaan. HR: v. 2002 tulokset v. 2000 tulosten sijaan. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 36 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI

INVESTOINNIT HENKILÖRESURSSEIHIN Julkiset koulutusmenot prosentteina BKT:stä, 2000 2004 Koulutusmenot, % Julkiset Yksityiset BKT:stä 2000 2003 2004 2004 EU-27 4,68 5,17 5,09 0,64 Belgia : 6,06 5,99 0,34 Bulgaria 4,19 4,24 4,57 0,65 Tšekin tasavalta 4,04 4,51 4,42 0,61 Tanska 8,28 8,33 8,47 0,32 Saksa 4,45 4,71 4,60 0,91 Viro 5,57 5,43 5,09 : Irelanti 4,29 4,41 4,75 0,32 Kreikka 3,71 3,94 4,22 0,20 Espanja 4,28 4,28 4,25 0,61 Ranska 5,83 5,88 5,81 0,54 Italia 4,47 4,74 4,59 0,46 Cypros 5,44 7,30 6,71 1,17 Latvia 5,64 5,32 5,08 0,82 Liettua 5,63 5,18 5,20 0,48 Luxemburg : 3,80 3,93 : Unkari 4,50 5,85 5,43 0,52 Malta 4,52 4,78 4,99 0,46 Alankomaat 4,86 5,12 5,18 0,50 Itävalta 5,66 5,50 5,45 0,39 Puola 4,87 5,62 5,41 0,59 Portugali 5,42 5,61 5,31 0,13 Romania 2,88 3,44 3,29 : Slovenia : 6,02 5,96 0,86 Slovakia 4,15 4,34 4,21 0,76 Suomi 6,08 6,41 6,43 0,13 Ruotsi 7,31 7,47 7,35 0,20 Yhdistynyt kuningaskunta 4,64 5,38 5,29 0,95 Croatia : 4,53 4,50 : Turkki 3,48 3,74 : : Islanti 5,93 7,81 7,59 0,75 Norja 6,81 7,62 7,58 0,05 Japani 3,82 3,70 3,65 1,23 Yhdysvallat 4,94 5,43 5,12 2,37 Lähde: Eurostat (UOE). EU-tason tulokset: komission arvio. V. 2000 tulokset: koulutuksen ja kulttuurin pääsoaston arvio. EU:n jäsenvaltioiden julkisten koulutusmenojen osuus BKT:sta kasvoivat huomattavasti vuosina 2000 2003. Nouseva suuntaus kuitenkin kääntyi v. 2004, jolloin osuus laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Koska BKT kuitenkin kasvoi, absoluuttisesti mitattuna julkiset koulutusmenot kasvoivat kuitenkin edelleen. Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että eri maiden menojen tasossa on suuria eroja. Lisähuomautukset: Tietoihin sisältyy muodollinen koulutus, mukaan lukien muodollinen aikuiskoulutus. 'Yksityisillä' tarkoitetaan yksityisistä lähteistä rahoitettuja oppilaitosten menoja. DK: Tietoja keskiasteen jälkeisen koulutuksen, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, menoista ei ole saatavilla. EL, LU, PT: Tietoja laskennallisista eläkemenoista ei saatavilla. CY: Mukaan lukien taloudellinen tuki ulkomailla opiskeleville opiskelijoille. PL, SK, NO: Mukaan lukien lastenhoitomenot esiasteen koulutuksessa. FR: Lukuun ottamatta Ranskan merentakaisia departementteja. HR: Julkisista lähteistä rahoitetut oppilaitosten menot. LU: Lukuun ottamatta korkea-asteen koulutuksen menoja. PT: Lukuun ottamatta paikallishallinnon menoja. UK, JP, US: BKT:n mukauttaminen varainhoitovuoteen, joka eroaa kalenterivuodesta. TR, IS: Lukuun ottamatta esiasteen koulutuksen menoja. TR: Lukuun ottamatta paikallis- ja aluehallinnon menoja. US: Julkisista lähteistä rahoitetut oppilaitosten menot. 5723/08 paf,ht/mas,hm/ep 37 LIITTEEN LIITE 2 DG I - 2A FI