5/2007 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhtenäinen euromaksualue SEPA Perus- ja viivästyskorko 1.1. 30.6.2008
Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 www.kunnat.net www.kommunerna.net Painosmäärä 1130 kpl Upplaga 1130 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kunnat.net >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet www.kommunerna.net > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys Verotus 5 Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2007 ja 2008 Yksittäisten kuntien verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Vuoden 2008 luontoisetuarvot Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2008 Arvonlisäverolaki muuttuu 1.1.2008 Varainsiirtoverotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 11 Valtionosuuslisäykset Siirtymätasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtinosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 19 Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut KuEL-maksu VaEL-maksu Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 23 Lausunto 81 Lausunto kuntajaon muutoksen kirjanpidollisesta käsittelystä Yhtenäinen euromaksualue SEPA 25 Perus- ja viivästyskorko 1.1. 30.6.2008 27 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2008 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3a) Koko kunta-alan palkkasumma, milj. (liite 3b) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4a) VaEL-eläkemaksu v. 2008 (liite 4b) Kuntien verotulot 2005-2009, mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2005 2008, mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2005-2008, mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 1) (liite 7) Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun 3 :n muuttamisesta (liite 8) Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta (liite 9) Vuoden 2008 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 10) Valtionosuus vuonna 2008 (VOS6SL) (liite 11) Opetustoimen rahoitusosuus 2008 (liite 12) Lausunto kuntajaon muutoksen kirjanpidollisesta käsittelystä (liite 13) Palvelujen kustannukset ja hinnoitteluperiaatteet (liite 14) Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto on lisääntynyt vuonna 2007 noin 4,5 %. Tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan jonkin verran vuonna 2008, ennustelaitosten arviot liikkuvat 3-3,5 prosentin haarukassa. Kansainvälisen talouden suotuisa kehitys jatkuu myös ensi vuonna, vaikka talouskehitykseen liittyykin uhkia muun muassa rahoitusmarkkinoilla sekä raaka-ainemarkkinoilla, varsinkin öljymarkkinoilla. Tuotannon kasvu Suomessa on ollut parina viime vuonna ripeää lähes kaikilla päätoimialoilla ja erityisen nopeaa tehdasteollisuudessa, kaupassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Vuonna 2008 tehdasteollisuuden kasvu yltänee kymmenen vuoden trendinsä mukaiseen, noin kuuden prosentin kasvuun. Myös muilla päätoimialoilla liikutaan yleisesti toimialan trendikasvussa. Inflaatio on pysynyt toistaiseksi suhteelliseen maltillisena, joskin nopeutuvana. Vuoden 2008 arviot kuluttajahintojen muutoksesta ovat olleet 2,5 prosentista ylöspäin. Yleisen korkotason, raakaöljyn sekä asumisen hintojen kehitys vaikuttavat eniten inflaatioon ja Suomessa myös palkkainflaatio voi nopeutua, jollei tuottavuuskehitys ole tyydyttävää. Työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyneen vuonna 2007 lähes 50 000 henkilöllä. Työllisyysaste ylitti jo 70 %. Vuonna 2008 työllisten lukumäärän kasvu hidastuu ja työllisen työvoiman määrä ylittää 2,5 miljoonaa henkilöä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan alenevan ensi vuonna lähes kuuden prosentin tuntumaan. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2004 2009. Arviot ja ennusteet vuosille 2007 2009 perustuvat valtion talousarvioesityksen liitteenä julkaistuun taloudelliseen katsaukseen sekä Suomen vakausohjelman tarkistukseen. Vakausohjelman tarkistus on julkaistu marraskuussa 2007. Tarkistuksen perustana on vuosia 2008 2011 koskeva valtiontalouden kehyspäätös sekä valtion vuoden 2008 talousarvioesitys. Vakausohjelmassa on esitetty muun muassa arviot kokonaistaloudellisesta kehityksestä vuoteen 2011 saakka ja tarkasteltu erityisesti julkisen talouden kehitystä ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien tahojen arvioita keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna 2008. Kuntatalous vuosina 2007 2009 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt varsin maltillisesti kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2007. Tuona aikana kunta-alalla ei ole ollut yleiskorotuksia, mikä selittää maltillisen palkkakehityksen. Syyskuun 2007 paikallisen järjestelyerän kohdentaminen palkkoihin näkyy takautuvasti 3. ja 4. neljänneksellä. Kunta-alalla 19.9.2007 saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista kattoi valtaosan alan työntekijöistä. Sopimuksen allekirjoitti 1.10.2007 kolme pääsopijajärjestöä (KTN, JUKO ja Kunta-alan Unioni) ja Super. Tehy ei ollut mukana tässä sopimuksessa. Sopimus on voimassa 1.10.2007 31.1.2010 ja tuona aikana toteutetaan kolme yleiskorotusta. Sopimus sisältää lisäksi joulukuussa 2007 maksettavan kertakorvauksen sekä paikallisia järjestelyeriä sekä samapalkkaisuutta edistäviä toimenpiteitä vuosina 2008 2009. Kustannusvaikutukset vaihtelevat jonkin verran sopimusaloittain, mutta keskimäärin kustannusvaikutukset kohoavat 11,6 %. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 3
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehyn välisen sovintoratkaisun mukaiset korotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan jonkin verran korkeammat verrattuna muiden järjestöjen kanssa saavutettuun neuvottelutulokseen. Sopimuskausi on 1.12.2007 31.12.2011. Yleiskorotusten ja muiden korotusten toteuttamisajankohdat eroavat muiden sopijajärjestöjen vastaavista toimenpiteistä. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Tehy-ratkaisun kustannusvaikutukset 31.12.2009 mennessä ovat noin 13,6 %. Tarkemmat tiedot ja ohjeistukset uusien sopimusten vaikutuksista kunta-alan sopimuskorotuksiin ja KVTES:n sopimusmääräysten soveltamiseen löytyvät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilta:www.kuntatyonantajat.fi Edellä esitettyjen sopimusten perusteella voidaan arvioida kunta-alan palkkasumman kehitys vuosille 2007 2009. Palkkasumman kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ohella muun muassa liukumat, rakennemuutokset sekä työpanoksen muutokset. Näiden tekijöiden arviointi on nyt tavanomaista vaikeampaa osittain sen vuoksi, että kysymys joulukuussa maksettavan kertaerän mahdollisesta sisällyttämisestä kunta-alan ansiotasoindeksiin on avoin. Tämän vuoksi liitteenä esitettävässä laskelmassa on sovellettu tällä hetkellä noudatettua tapaa, jonka mukaan kertaerä ei sisälly ansiotasoindeksiin. Kertaerän vaikutus ilmenee siis muissa tekijöissä. Vuonna 2007 kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 2,7 %, vuonna 2008 noin 5,5 % sekä vuonna 2009 lähes 4 %. Palkkasumman kehitykseen vaikuttavien muiden tekijöiden vaikutus (ks. liite 3a) on suurimmillaan vuonna 2007, koska kertaerän vaikutus otetaan huomioon muissa tekijöissä. Arviota laadittaessa on lähdetty siitä, että kunta-alan työpanoksen muutos olisi vuosittain keskimäärin puoli prosenttia. Peruspalveluohjelmassa arvioitu noin yhden prosentin kasvu alittunee muun muassa sen johdosta, että Tehy-sopimukseen on liitetty kohta, jossa tähdätään henkilökunnan lukumäärän kasvun hidastamiseen. Liitteessä 3a on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina 2003 2009. Liitteessä 3b on esitetty arviot kuntaalan palkkasummista ja muista henkilöstömenoista vuosina 2006 2009. Henkilöstömenot kohoaisivat arvion mukaan vuoden 2006 tasosta vuoteen 2009 noin 2,5 miljardia euroa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista osa on vahvistettu vuodelle 2008. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä omassa osiossaan. Liitteessä 4a on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina 2003 2008. Taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräiset maksuprosentit. Tällöin eläkevakuutusmaksut on painotettu laskelmassa siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on 90 % ja VaEL-maksun suhteellinen osuus on 10 %. Vuonna 2008 keskimääräiseen maksuun vaikuttaa alentavasti noin 0,2 prosenttiyksikön verran työttömyysvakuutusmaksun alarajan kohoaminen. Luvut kuvaavat kuntatyönantajien keskimääräistä sosiaalivakuutusmaksujen suuruutta maksun perusteena olevasta palkasta. Liitteessä 4b on tarkasteltu VaEL-maksun perusteita vuonna 2008. Kunta-alan kustannustason kohoaminen nopeutuu vuonna 2008 merkittävästi. Viime vuosina kunta-alan kustannustaso on kohonnut keskimäärin runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2008 kustannustaso kohonnee 4,5 %, mikä johtuu pääosin palkkaratkaisusta. Liitteessä 7 on esitetty kuntatalouden kannalta keskeisten hintaindeksien kehitystä kuvaavia aikasarjoja sekä niiden ennusteet vuosille 2007 2009. Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tammi-marraskuussa 2007 lähes kuusi prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Joulukuun tilityksiin 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
vaikuttavat ennen kaikkea ennakoiden kasvu, minkä oletetaan muun muassa syntyneiden palkkaratkaisujen johdosta olevan melko korkea, sekä kuntaryhmän jakoosuuden muuttaminen 56,74 prosenttiin. Kunnallisveron tilitykset ovat kaikkiaan vuonna 2007 melko tarkalleen 14 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 6,6 %. Vuonna 2008 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin miljardi euroa eli suhteellinen muutos on samaa luokkaa kuin vuonna 2007. Kunnallisveron lisäykseen vaikuttavat koko kansantalouden palkkasumman ripeä kasvu sekä tuloveroprosenttien kohoaminen. Kunnallisverokertymää puolestaan vähentää kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muuttaminen. Suotuisa yleinen talouskehitys on heijastunut yhteisöveron odotettua nopeampana kasvuna. Yhteisöveroa kertyy vuonna 2007 lähes 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 yhteisöveroa tilitettäneen noin 1,6 mrd. euroa. Vuonna 2009 yhteisöverojen suhteellinen kasvu puolittunee noin 5 prosenttiin vuoden 2008 muutoksesta yhteisöjen tulokehityksen vaimentumisten johdosta. Kiinteistöverojen lisäys on ollut vuosina 2006 ja 2007 nopeaa eli keskimäärin yli 8 % vuodessa. Osa lisäyksistä johtuu verotusarvojen korottamisista. Vuosina 2008 ja 2009 kiinteistöverot kasvanevat keskimäärin 5 % vuodessa. Vuonna 2008 kunnille tilitettäneen kiinteistöveroa kaikkiaan noin 900 miljoonaa euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina 2005 2009. Luvut perustuvat Kuntaliiton vastikään päivitettyyn verotulokehikkoon, jossa on pyritty ottamaan huomioon viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot ansiotulojen, pääomatulojen sekä yhteisöjen tulojen kehityksestä. Samalla on muutettu verotusperusteet vastaamaan niistä tehtyjä päätöksiä. Esitetyt luvut poikkeavat sen vuoksi jonkin verran peruspalvelubudjetissa esitetyistä luvuista. Kuntien verotulojen ja valtionapujen ripeän kasvun johdosta kuntatalous on kehittynyt kokonaisuutena tarkastellen parina viime vuonna hyvään suuntaan. Vuosikate riittää jo poistoihin suuressa osassa kuntia. Kuitenkin taloudelliset erot kuntien kesken ovat edelleen suuret. Vuonna 2008 koko kuntatalouden tilanne paranee edelleen verotulojen ja valtionapujen kehityksen jatkuessa suotuisana. Toimintamenojen kasvu voi kiihtyä kuitenkin rahoitusmahdollisuuksiin nähden liian nopeaksi uhkaavan työvoimapulan aiheuttaman kilpailun sekä yleisen kustannuskehityksen johdosta. Myös ostopalvelujen kasvu voi ylittyä merkittävästi ennakoidusta 6,5 prosentin nimellisestä kohoamisesta. Kuntien ja kuntayhtymien käyttöomaisuusinvestoinnit ovat vuonna 2008 noin neljä miljardia euroa. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosina 2005 ja 2006 sekä Kuntaliitossa laaditut arviot vuosille 2007 ja 2008. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095, 050 667 47 Verotus Verotilitykset Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2006 verotus valmistui lokakuun lopussa 2007. Kunnille on toimitettu valmistuneet tiedot verotuksesta. Ne on julkaistu myös verohallinnon Internetsivuilla www.vero.fi/ kohdassa Tilitykset veronsaajille. Taulukossa on esitetty kunnallisverotietojen lisäksi kuntien yhteisövero-osuudet. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 5
Ansio- ja pääomatuloista maksetaan veroja yhteensä 23 913 miljoonaa euroa, kunnallisveron osuus tästä on 55,29 % eli 13 221 miljoonaa euroa. Koska vuoden 2006 viimeiseksi käytetty jako-osuus oli 55,87 %, kunnilta peritään kertymäosuuden ja tilitetyn määrän erotuksena oikaisuna 142,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron ennakonpalautusosuus on 930,3 miljoonaa euroa. Maksuunpanotilitys on tehty marraskuun tilityksen yhteydessä. Kunnallisveron jäännösvero-osuus on 566,0 miljoonaa euroa, josta pääosan kunnat saavat tammi- ja maaliskuussa tehtävissä tilityksissä vuonna 2008. Vuoden 2006 kunnallisveron määrä kasvoi 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron osuus on noin 1 332 miljoonaa euroa ja muutosta edelliseen vuoteen on 14,6 prosenttia. Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2007 ja 2008 Verovuoden 2007 jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa. Kunnallisveron osuus alennetaan 57,18 prosentista 56,74 prosenttiin. Muutos johtuu pääosin siitä, että pääomatulot ovat kasvaneet arvioitua nopeammin, mikä nostaa valtion osuutta ja pienentää kuntien osuutta noin 90 miljoonaa euroa. Muutos toteutetaan joulukuun tilityksessä. Samalla tarkistetaan kuntakohtaisia verovuoden 2007 ennakkoperinnän jakoosuuksia verovuoden 2006 lopullisten verotustietojen perusteella. Verohallinto on julkaissut verkkosivuillaan ennakkotietoja jako-osuuksista. Verovuoden 2008 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2008. Yksittäisten kuntien verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden 2008 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2005 ja 2006 tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2006 verotus päättyi 31.10.2007, joten nyt molempien laskennassa käytettävien vuosien verotustiedot ovat saatavilla. Myös vastaavien vuosien yritys- ja toimipaikkatiedot ovat valmistumassa. Verovuoden 2008 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2007 jako-osuuksia. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja (ns. simuloituja jakoosuuksia) verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksista. Myös nämä ennakkotiedot löytyvät verohallinnon Internet-sivuilta www.vero.fi/ kohdassa Tilitykset veronsaajille. Verovuoden 2008 lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan vuoden vaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa 2008. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Vuoden 2008 luontoisetuarvot Vuoden 2008 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta http://www.vero.fi/artikkeli/5841. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Autoedun määrä kostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun hankintahintaa. Autoedun arvostuksessa ikäryhmä C on vuodesta 2008 hintaperusteinen. Ikäryhmään C kuuluvat ennen vuotta 2003 ensimmäistä kertaa käyttöönotetut autot. Ikäryhmässä luontoisetuarvo määräytyy samalla tavalla kuin ikäryhmissä A ja B. Autoedun arvot ovat vuonna 2008: Vapaa autoetu/kk Käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % + 270 1,4 % + 105 ikäryhmä B 1,2 % + 285 1,2 % + 120 ikäryhmä C 1 % + 300 1 % + 135 Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna 2008. Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot muuttuvat koko maassa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina 1961 1983 vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 131,00 + 8,20 neliömetriltä 121,00 + 6,60 neliömetriltä 131,00 + 7,20 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina 1984 1991 vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 86,00 + 4,90 neliömetriltä 88,00 + 5,70 neliömetriltä 90,00 + 6,70 neliömetriltä Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2008 pidetään 3,90 ateriaa kohden (3,75 vuonna 2007). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,12 ateriaa kohden (3,00 vuonna 2007). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on vuonna 2008 5,20 euroa aterialta (5,00 vuonna 2007) jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,20 euroa ja enintään ylitä 8,70 euroa aterialta (8,40 vuonna 2007). Jos tämä määrä alittaa 5,20 tai ylittää 8,70, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 on annettava pääsääntöisesti viimeistään 31.1.2008. Vuosi-ilmoituksen tulee olla verovirastossa viimeistään jättöpäivänä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 7
Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan tulee hakea lykkäystä, jos sitä ei voida antaa säädetyssä ajassa. Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä kotikunnan verovirastolle viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vuosi-ilmoitus tulee antaa veroviraston myöntämään lykkäyspäivään mennessä. Sähköinen ilmoittaminen (Tyvi-palvelu) on nopein ja vaivattomin tapa tietojen ilmoittamiseen. Verohallituksen päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta on säädetty, että työnantajan on annettava tiedot sähköisesti Tyvi-palvelun kautta, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 40 työntekijää. Tämä koskee myös kuntatyönantajaa. Lisätietoja Tyvi-ilmoittamisesta saa verohallinnon Internet-palvelusta osoitteesta www.vero.fi/tyvi tai verohallinnon palvelunumerosta 020 697 040. Verovirasto voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos tiedot annetaan muulla tavalla kuin Verohallitus on määrännyt. Vuosi-ilmoituksia voi antaa vielä toistaiseksi myös tietovälineillä, kuten levykkeillä ja CD-rom levyillä. Tietovälineet lähetetään osoitteeseen: Verohallitus Tuotantokeskus PL 265 40101 JYVÄSKYLÄ. Vuosi-ilmoitustiedot voidaan antaa myös vuoden 2007 vuosi-ilmoituslomakkeilla. Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet ovat verohallinnon Internet-palvelussa osoitteessa ww.vero.fi/julkaisut ja lomakkeet, kohdassa Vuosi-ilmoituslomakkeet. Vuosi-ilmoitustietoja ei saa lähettää vanhoilla lomakkeilla eikä atk-tulosteilla. Verohallinto lukee optisesti lomakkeilla saapuvat vuosi-ilmoitukset. Optisen luvun onnistumiseksi on erityisen tärkeää, että numerot ja muut tiedot merkitään selkeästi ja oikeisiin kohtiin lomakkeissa olevien ohjeiden mukaisesti. Suositeltavaa on käyttää Internetistä tulostettua lomaketta. Optinen luku ei onnistu valokopioina lähetetyistä lomakkeista. Optisesti luettavat lomakkeet on toimitettava osoitteeseen: Vuosi-ilmoitusten optinen lukupalvelu PL 300 00052 VEROTUS. Lisätietoja vuosi-ilmoittamisesta saa verohallinnon palvelunumeroista: Työnantajan vuosi-ilmoitusneuvonta 020 697 036 Muut vuosi-ilmoitusneuvonta 020 697 038 Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2008 Verohallintoon tapahtuvaan sähköiseen asiointiin vaaditaan vuoden 2008 alusta lähtien Katso -tunniste. Katso -tunniste on yritysasiakkaiden (myös kuntien ja kuntayhtymien) tunnistautumiseen tarkoitettu tunniste. Vanhat maksuttomat, verohallinnolle ilmoittamiseen tarkoitetut Itellan Lite -tunnukset ja TeliaSoneran Tyvi - tunnukset eivät toimi enää vuodenvaihteen jälkeen. Edellä mainitut vanhat Tyvi tunnukset voi muuntaa Katso tunnisteeksi, jolla on oikeus lähettää verohallintoon valvonta- ja vuosi-ilmoitukset. Lisätietoa Katso - tunnisteesta on osoitteessa www.vero.fi/katso. Arvonlisäverotus Arvonlisäverolaki muuttuu 1.1.2008 Arvonlisäverotuksessa tulee voimaan 1.1.2008 uudet kiinteistöinvestointia koskevat säännökset. Kiinteistöjen luovutuksiin ja siirtoihin pois arvonlisäverollisesta toiminnasta ei sovelleta enää oman käytön verotusta. Uudessa järjestelmässä kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee tarkistuskauden aikana. Kiinteistöinvestointi tarkoittaa kiinteistön uudisrakentamista tai perusparantamista. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta aiemmin oman käytön verotuksessa sovelletun viiden vuoden asemasta. Uudessa järjestelmässä tarkistukset tehdään käytön muutosten johdosta vuosittain. Tarkistusoikeus ja -velvollisuus siirtyisivät tietyin edellytyksin kiinteistön luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Arvonlisäverolain 120 :ssä säädetään kiinteistöinvestoinnista tehdyn vähennyksen tarkistamisesta. Jos verollista tai verotonta liiketoimintaa varten hankitun kiinteistön käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana, kiinteistö luovutetaan tai elinkeinonharjoittajan verovelvollisuus päättyy tarkistuskauden aikana, kiinteistöinvestoinnista tehtyä vähennystä tarkistetaan. Uusia säännöksiä sovelletaan myös kuntien ja kuntayhtymien verottoman toiminnan käytössä oleviin kiinteistöihin. Tarkistusoikeus ja - velvollisuus koskevat elinkeinonharjoittajaa tai kuntaa, jotka ovat itse suorittaneet tai ostaneet rakentamispalvelun taikka hankkineet kiinteistön sellaiselta luovuttajalta, joka on suorittanut veroa rakentamispalvelun omasta käytöstä. Kokonaan tai osittain vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen suoritettua kiinteistöinvestointia tarkistetaan, jos kiinteistön käyttö muuttuu joko siten, että vähennyksen oikeuttavan käytön osuus pienenee tai siten, että vähennykseen oikeuttavan käytön osuus kasvaa suhteessa alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Säännöksen tarkoittamaa muuta kuin vähennykseen oikeuttavaa toimintaa on veroton liiketoiminta ja lain 114 :ssä tarkoitettu vähennysrajoitusten alainen käyttö. Vähennystä tarkistetaan, jos elinkeinonharjoittaja tai kunta poistaa kokonaan tai osittain vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen hankitun kiinteistön liikeomaisuudesta ottamalla sen pysyvästi muuhun kuin liiketoiminnan tai kuntapalautukseen oikeuttavaan - käyttöön. Tarkistaminen on lisäksi suoritettava, jos kiinteistö luovutetaan tarkistuskauden aikana, jollei tarkistusoikeus ja velvollisuus siirry kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut. Kymmenen vuoden aika lasketaan kiinteistön valmistumisen jälkeisestä vastaanottamisesta, jos kiinteistö on hankittu sellaiselta luovuttajalta, joka on suorittanut kiinteistöllä suoritetusta uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvästä rakentamispalvelusta oman käytön veroa. Tarkistuskauteen ei lueta mukaan rakentamispalvelun valmistumista tai kiinteistön vastaanottamista edeltävää kalenterivuoden osaa. Jos kiinteistön valmistuminen tapahtuu kesken kalenterivuoden, ensimmäinen tarkistusvuosi on vajaa vuosi. Tarkistaminen suoritetaan kalenterivuosittain. Verovelvollisuuden päättyessä ja luovutettaessa kiinteistö tai poistettaessa kiinteistö liikeomaisuudesta tarkistaminen suoritetaan yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Kun tarkistus tehdään jäljellä olevalta tarkistuskaudelta kertatarkistuksena, kiinteistön katsotaan olevan jäljellä olevan tarkistuskauden ajan kokonaan muussa kuin vähennykseen tai kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä. Vuosittain tarkistettava määrä on 1/10 siitä osasta hankintaan sisältyvää veroa, joka vastaa alkuperäisen vähennykseen (kuntapalautukseen) oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden vähennykseen (kuntapalautukseen) oikeuttavan käytön osuuden erotusta. Tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät luovutuksensaajalle, jos luovuttaja on elinkeinonharjoittaja tai kunta; luovutuksensaaja hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten, taikka on kunta tai valtio; ja luovuttaja ja luovutuksensaaja eivät luovutuksen yhteydessä sovi siitä, että luovuttaja suorittaa tarkistamisen Sopimus siitä, että tarkistusoikeus ei siirry on tehtävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä, joko luovutus-sopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa. Jos sopimus on tehty, luovuttaja on tarkistusvelvollinen. Luovutuksensaajalla ei ole oikeutta vähentää sitä veroa, jonka luovuttaja suorittaa tarkistuksena. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 9
Kiinteistöinvestointiin liittyvät laskut, tositteet ja selvitykset on säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tarkistuskausi on alkanut. Yleisen kuuden vuoden säilyttämistä koskevan määräajan jälkeen laskut ja tositteet voidaan korvata selvityksellä, josta käy ilmi Verohallituksen määräämät seikat. Verohallituksen tulevassa ohjeessa on lisätietoa selvityksen sisällöstä. Kiinteistöinvestointeja koskevat uudet arvonlisäverolain säännökset tulevat voimaan 1.1.2008. Niitä sovelletaan pääsääntöisesti lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tapahtuviin investoinnin kohteena olleiden kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksiin ja luovutuksiin. Sellaisten kiinteistöjen käytön muutoksiin ja luovutuksiin, joiden uudisrakentaminen tai perusparantaminen on valmistunut 1.1.2008 tai sen jälkeen, sovelletaan kaikilta osin uusia säännöksiä. Kiinteistöinvestointia koskevan vähennyksen tarkistamista koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut ennen vuotta 2004. Tällaiset kiinteistöt voidaan myydä tai ottaa vähennyskelvottomaan käyttöön ilman veroseuraamuksia. Jos rakentamispalvelu on valmistunut vuonna 2004 tai sen jälkeen mutta ennen 1.1.2008, uusia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeiseen tarkistuskauden osaan. Tarkistuskausi on kuitenkin viisi vuotta sen kalenterivuoden alkamisesta, jonka aikana rakentamispalvelu on valmistunut. Tarkistettavaa määrää laskettaessa suhdeluvun 1/10 sijasta käytetään suhdelukua 1/5. Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kiinteistön luovutuksiin ja käyttötarkoituksen muutoksiin sovelletaan aiemmin voimassa olleita arvonlisäverolain 33 :n oman käytön verotusta koskevaa säännöstä ja 104 :n vähennyssäännöstä. Verovelvollinen voi kuitenkin valita käyttääkö hän arvonlisäverolaissa säädetyn menettelyn asemasta Verohallituksen 11.12.2006 antamassa ohjeessa dnro 1799/40/2006 selostettua arvonlisäverodirektiivin mukaista menettelyä. Verohallitukselta on tulossa ohje Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta. Siinä on yksityiskohtaisempia ohjeita sekä laskentaesimerkkejä. Lisätietoa tulee vuodenvaihteessa myös Kuntaliiton Kunnat.net -sivuille sekä seuraavaan Kuntatalous- tiedotteeseen. Varainsiirtoverotus Varainsiirtoverolain 43 a :n mukainen määräaikainen verovapaus kunnan tai sen omistaman yhtiön vuokratalokiinteistön, asumisoikeustalokiinteistön taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeiden luovutuksissa yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle tai sen omistamalle yhtiölle on voimassa vuosina 2004 2007. Käytännössä kunnat eivät ole ehtineet verovapauden voimassaoloaikana tehdä kaikkia tavoitteena olevia omistusjärjestelyjä. Lisäksi omistusjärjestelyjä joudutaan arvioimaan uudelleen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johdosta. Siten vuoden 2008 alusta tulee voimaan uusi määräaikainen varainsiirtoverolain muutos, jonka myötä vastaava verovapaus on voimassa vuosina 2008 2012. Verrattuna edelliseen määräaikaiseen muutokseen, säännöstä ei ole muutettu muutoin kuin voimassaolon osalta ja uutta lakia sovelletaan samoihin kohteisiin kuin aikaisempaakin verovapautta. Jos kunta tai sen omistama yhtiö vuosina 2008 2012 luovuttaa omistamansa vuokratalokiinteistön, asumisoikeustalokiinteistön taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeet yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle tai sen omistamalle yhtiölle ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita, verovirasto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Laissa tarkoitettu verovapaus koskee luovutuksia, joissa kunta tai useampi kunta yhdessä omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 90 prosenttia luovutettavasta vuokratalo- tai asumisoikeustalokiinteistöstä taikka vuokra-asunnon, vuokratalon taikka asumisoikeustalon hallintaan oikeuttavista osakkeista sekä vastaanottavan yhtiön osakkeista. Verovapaan luovutuksen kohteena voivat olla: 1. aravarajoituslaissa tarkoitettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaiset vuokraasunnot ja arava-vuokratalot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 2. vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 17 :ssä tarkoitetun käyttö- ja luovutusrajoitusajan alaiset vuokra-asunnot ja korkotukivuokratalot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 3. vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) 10 :ssä tarkoitetun 20 vuoden käyttörajoitusajan alaiset asunnot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 4. asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitetut muut asunnot kuin vapaarahoitteiset asumisoikeusasunnot. Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä Valtiokonttorin antama todistus siitä, että luovutus koskee varainsiirtoverolain 43 a 3 momentissa tarkoitettua kohdetta. Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Valtionosuuslisäykset Valtion talousarvion täydennyksessä (23.11.2007) esitettiin mm. palkkaratkaisuun liittyvät valtionosuuslisäykset. Samassa yhteydessä esitettiin mm. valtionosuuksiin tehtävän indeksitarkistuksen määräksi 5,2 prosenttia. Talousarvioesityksessä syyskuussa prosenttiluku oli 4,7 %. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tuli 18 miljoonan euron kertaerä kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Pieni lisä tuli myös kuntien liikunnan ja nuorisotyön valtionosuuksiin. Valtionosuuslisäykset: - indeksitarkistus 36 milj. (josta kunnat 33 milj. ) - valtion tuki palkkaratkaisuun 150 milj. - kertaerä tammikuussa 18 milj. - nuorisotyö ja liikunta 5 milj. Indeksitarkistuksista 23 milj. euroa toteutuvat sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuksissa, 12 milj. euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa (kunnat ja kuntayhtymät 9 milj. ) ja 0,5 milj. euroa yleisessä valtionosuudessa. Palkkaratkaisuja koskevat erät hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa siten, että 150 milj. eurolla korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia pysyvästi 0,97 %-yksikköä ja 18 milj. euroa suoritetaan kertaeränä tammikuussa maksettavan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden tammikuun kuukausierän yhteydessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 11
Varsinainen talousarvioesitys mukaan lukien kuntien valtionosuudet vuodelle 2008 lähes 920 milj. euroa. Siirtymätasaus Vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus koskee vielä viittä kuntaa (Kuusamo, Pello, Taivalkoski, Vaala ja Ylämaa). Valtionosuusvaikutukset on esitetty Kuntaliiton Internet-sivun taulukossa www.kunnat.net/kuntatalous kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2008. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2008 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2006 valmistuvan verotuksen perusteella. Verohallituksesta on saatu valmistuneen verotuksen tiedot, joiden perusteella on laskettu ennakkotieto kuntakohtaisen tasauksen määrästä (Verohallitus 29.10.2007). Ennakkotieto on lopullinen, ellei ennen varsinaisen päätöksen tekemistä ilmene tarvetta muuttaa maksuunpanotilastoa. Päätös tulee joulukuun loppuun mennessä. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen voimassa olevat laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2008. Laskelman (SM 31.10.2007) laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta, laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskentaperusteisiin eivät sisälly Längelmäen vero- ja asukaslukutiedot: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus Laskennallisen kunnallisveron määrä 13 156 107 215 euroa (muutos + 5,7 %). Yhteisöveron määrä 1 320 732 236 euroa (muutos + 14,6 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä 775 208 190 euroa (muutos + 7,7 %). Keskimääräinen tuloveroprosentti Vuoden 2006 alun asukasmäärä 5 227 141 (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,40 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,86 % voimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) ydinvoimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) yleishyödylliset yhteisöt 0,41 % rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti Laskennallinen verotulo 2 917,86 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 680,34 euroa/asukas Lain mukaan voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten keskimääräisenä kiinteistöveroprosenttina tasausta laskettaessa käytetään yleistä keskimääräistä kiinteistöveroprosenttia (asetus 1203/2005 2 a ). Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksatuksen tai perinnän). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa tasauksen kohdistusta valtionosuuksiin ei ole tehty. Ministeriöiden valtionosuuspäätöksissä tasaukset otetaan huomioon ja ne sisältyvät aina maksettaviin kuukausieriin. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Jouko Heikkilä p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa on vuonna 2007 28,19 /asukas. Vuoden 2008 yleisen valtionosuuden perusosa vuoden 2008 talousarvioesityksen ja täydennyksen mukaan on 29,06 /asukas sisältäen jäljempänä mainitut vähennykset ja 5,2 %:n indeksitarkistuksen. Kuntakohtaiset laskelmat (SM 19.10.2007) olosuhdelisineen ja muine vaikutuksineen löytyvät osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2008. Päätös tulee joulukuun loppuun mennessä. Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden määrästä (olosuhdelisät huomioonotettuna) vähennetään valtionosuusleikkauksena entinen 10,75 euroa/ asukas. Yleisen valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen ns. kompensaatioerä. Vuosina 2007 ja 2008 kompensaatioerästä on vähennetty kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu menoja vähentävä vaikutus). Kompensaatioerä on esitetty laskelmassa vuonna 2006 toteutetun mukaisena omalla sarakkeellaan. Yhdistetyt vähennykset kahdelta vuodelta 5,80 euroa/asukas on puolestaan otettu huomioon valtionosuusleikkaus -sarakkeella. Vuonna 2008 valtionosuutta on vähennetty 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten (Kunta IT-hanke) rahoittamiseksi (vähennys vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 10 milj. euroa; lain muutos 1320/2006). Vuonna 2008 valtionosuutta on vielä vähennetty 0,37 euroa/asukas kuntien osuudella viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiseksi (vähennys vuosina 2008 2010 on kunakin 1,9 milj., He 83/2007 kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta). Vähennykset yhteensä 17,88 euroa/asukas on esitetty laskelman leikkaussarakkeella. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 13
Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät Eräille kunnille maksetaan yleisen valtionosuuden perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää 40 000 asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään 1 200 asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena - kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät - korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille - syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa - taajamarakennelisä, joka porrastuu taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti kertoimella: 0,75, jos taajamaväestöä 40 000 99 999 0,70, 100 000 199 999 0,01, 200 000 tai yli - asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina 2004 2007). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin 1 200 asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (asetus 855/2006) mukaan seuraavasti: 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua tai poistua, jolloin valtionosuuden määrä muuttuu. Valtionosuusasetusta syrjäisyysluvuista muutetaan 1.1.2008 lukien 5.12.2007 annetulla asetuksella (liite 8). Lisien euromäärät ilmenevät kuntakohtaisesta taulukosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Kuntakohtaiset tiedot ovat vielä ennakkotietoja. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta www.kunnat.net/kuntatalous kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2008. Laskelmat perustuvat 13.9.2007 julkistettuun valtion talousarvioesitykseen ja täydennysesitykseen 23.11.2007 sekä ministeriön kuntakohtaisiin 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
ennakkolaskelmiin (STM 19.11.2007). Laskelma ei ole vielä täysin lopullinen. Kuntakohtaiset väestötiedot on esitetty työkirjan toisena taulukkona. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, verotulomenetysten kompensaatio, eräät uudistukset (lisäykset ja vähennykset), asiakasmaksujen korotusten johdosta tehtävä vähennys valtionosuuksiin, palkkaratkaisun valtionosuuslisäys sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta (taulukko jäljempänä). Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien 2001 2007 leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan (kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta korotetaan). Leikattujen indeksien osuus valtionosuutena ilmaistuna on 243 milj. euroa. Aikaistettu vuoden 2008 kustannustenjakoerä on valtionosuutena 146 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyvät ilman tasauseriä 747,5 milj. euroa, Internet-sivuilla olevan kuntakohtaisen laskelman mukaan 746,2 milj. euroa. Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset tiivistelmänä (ilman tasauseriä) Valtionosuusprosentti v. 2007 33,88 Valtionosuusmuutos Milj. Prosentin muutos - asukasluvun yms. muutokset lähtötasoon 53 - kustannustenjaon tarkistus 2008 226 - indeksitarkistus (5.2 %) 238 - vuoden 2005 kustannustenjaon erän aikaistus (kustannuksiin) - 1,00 - leikatut indeksit (2001 2007) (kustannuksiin) - 1,58 - sosiaalialan kehittämishankkeen erän palautus 1,5 + 0,01 - maksutulojen lisäysten siirto valtiolle - 25-0,16 - verotulomenetysten kompensaatio 119 + 0,77 - avo- ja laitoshoidon rajan poisto - 44-0,29 - palkkaratkaisun valtionosuuslisäys 150 + 0,97 - hallitusohjelman vos-lisäykset 21,3 + 0,14 - lastensuojelu-uudistus 7,2 - rintasyöpäseulontojen laajennus 0,5 Lisäykset v. 2007 tasoon yhteensä (netto) 747,5 Valtionosuusprosentti v. 2008 32,74 Valtionosuuksiin vaikuttavia lisäyksiä ja vähennyksiä on kuvattu valtion talousarvioesityksen ja esityksen täydennyksen momentilla 33.60.30. Laskennalliset valtionosuudet nousevat keskimäärin 17,4 prosenttia, kun otetaan huomioon palkkaratkaisun johdosta tuleva 150 miljoonaa euroa sekä indeksitarkistuksen korotuksesta (0,5 prosenttiyksikköä) johtuva 23 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnan valtionosuutta korotetaan palkkaratkaisuun liittyen 18 miljoonan euron kertaerällä lisäämättä sitä laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuus suoritetaan erillisenä eränä tammikuun maksatuksessa määrältään 3,43 euroa asukasta kohti. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 15
Valtionosuuden määräytymisperusteet Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 5,2 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosentti on 32,74. Valtionosuuden perusteena olevat kustannukset ovat nousseet aiemmasta laskelmasta, koska indeksikorotus nousi 4,7 prosentista 5,2 prosenttiin. Vuoteen 2007 verrattuna laskennalliset kustannukset ovat nousseet 21,4 prosenttia ja rahoitusosuudet 23,0 %. Valtionosuusprosenttia korottaa kunnallisveroon vuodelle 2008 esitettyjen ansio- ja eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen kompensointi valtionosuutta korottamalla (vaikutus + 0,77 %) sekä palkkaratkaisun lisävaltionosuus (vaikutus + 0,97 %). Valtionosuusprosentti alenee kuitenkin vuoteen 2007 verrattuna 1,14 %-yksikköä. Valtionosuusprosentin aleneminen vaikuttaa kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousuun merkittävästi: Kunnan rahoitusosuus 2007 2008 Muutos (%) Milj. euroa 8 387 10 361 1 974 (23,5) Euroa/asukas 1 603,92 1 973,52 369,60 (23,0) Kuntakohtaisissa laskelmissa valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (STM 19.11.2007): V. 2008 euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 5 931,23 721,07 7-64-vuotiaat 291,63 822,39 65-74-vuotiaat 781,55 1 943,12 75-84-vuotiaat 4 712,66 3 748,02 Yli 85-vuotiaat 13 129,18 6 505,61 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä/työtön 525,26 Työttömyysasteen mukainen euromäärä/asukas 47,91 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä/asukas 14,28 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä/asukas 40,36 Sairastavuuden mukainen euromäärä/asukas 355,29 Kunnan rahoitusosuus euroa/asukas 1 973,52 Työttömyysprosentti 9,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 06/07) 5 250 032 Valtionosuusprosentti 32,74 % Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta Syrjäisyysluvut perustuvat valtionosuusasetukseen ja kunnat, joihin kertoimia sovelletaan, nimetään asetuksessa syrjäisyyskertoimista. Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua ja vaikuttaa valtionosuuteen. Asetusta sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskertoimista muutetaan 1.1.2008 lukien 5.12.2007 annetulla asetuksella (liite 9). Kuntakohtaisessa taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuvaa tasausta eikä mahdollista siirtymätasausta). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Kuntaliiton sivuilla on laskutaulu, jolla voi tarkistaa tai laskea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymistä syöttämällä tauluun omia asukasluku- ja kerrointietoja. Kuntakohtaisten laskelmien kertoimet on tarkistettu. Päivähoitokerroin on laskettu viimeisimpien käytettävissä olleiden tietojen mukaan, kun uudempia tietoja ei ollut saatavissa (STVOL 16 a ). Tällöin kerroin on käytännössä sama kuin vuoden 2007 valtionosuuksissa (vain kuntajaon muutosvaikutus otettu huomioon). Vammaiskerrointa tarkistetaan tarvittaessa valtionosuuspäätöksen yhteydessä joulukuun lopussa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia laskelmia. Kuntaliiton sivulla osoitteessa www.kunnat.net /Kuntatalous kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet 2008 on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottava laskuri, jolla voi laskea valtionosuuden määrän sekä lisäksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhinnan. Kuntakohtainen laskelma saadaan joulukuun loppuun mennessä Yksikköhinnat Vuoden 2008 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset ja muut yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen 13.9.2007 ja sen täydennysesitykseen 23.11.2007 sekä asetukseen 909/2007 liitteet 10 ja 11. Yksikköhinnat on laskettu täysimääräisinä. Ne eivät sisällä enää aiempia vajaita kustannustaso- eli indeksitarkistuksia. Yksikköhintoihin sisältyy vuoden 2008 indeksitarkistusta 5,2 %. Lisäksi yksikköhinnoissa on otettu huomioon ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus, jolla yksikköhintojen jälkeenjääneisyyttä on korjattu. Opetuksen valtionosuusprosentti on budjettiesityksen mukaan 41,89 %, jolloin kuntien osuudeksi jää 58,11 %. Nykyinen valtionosuusprosentti on 45,3 %, joten valtionosuusprosentti alenee kaikkiaan 3,41 %-yksikköä. Tämän seurauksena opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvuksi vuoteen 2007 verrattuna jää vain noin 165 milj. euroa eli keskimäärin 6,6 %. Se on yli puolet pienempi kuin vastaava kasvu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eroa selittää opetustoimen ns. ylläpitäjämalli. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat nousevat keskimäärin noin 14,8 %. Kuntaja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat on päätetty viikolla 46 ja ne löytyvät opetushallituksen Internet-sivuilta www.oph.fi/info/rahoitus kohdasta Raportit > Yksikköhinnat. Rahoitusosuus v. 2008 Kunnan asukaskohtaiseksi ennakolliseksi rahoitusosuudeksi vuodelle 2008 on vahvistettu 772,89 /asukas liite 12. Rahoitusosuus nousee 21,4 % (nykyinen 636,44 /asukas). Suurin yksittäinen tekijä, joka nostaa rahoitusosuutta, on vuosien 2001 2007 vajaiden indeksitarkistusten yksikköhintoja korottava vaikutus (toisaalta yksikköhintoja korotetaan, toisaalta rahoitusosuutta, mikä ilmenee valtionosuuden alentumisena). Vajaiden indeksitarkistusten vaikutus valtionosuutena on 184 milj. euroa. Koska yksikköhinnat nousevat yksityisillä ja kuntayhtymillä samoin perustein kuin kunnilla, nousevat kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjämallin johdosta prosentuaalisesti yksikköhintoja huomattavasti enemmän. Se seuraa siitä, koska kunnat vastaavat myös mainittujen koulutuksen järjestäjien kuntaosuudesta, minkä seurauksena kuntien valtionosuuden keskimääräinen kasvu jää vain Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 17
mainittuun 6,6 prosenttiin. Tämä johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen ja valtion laskutettavaksi jäävien osuuksien kasvuun vuoteen 2007 verrattuna. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. Vajaiden indeksitarkistusten vaikutus säilyy siis edelleen kuntien rasitteena säilyttäen kustannustenjaon valtion ja kuntien välillä entisellään. Valtio ei lisännyt rahoitustaan tähän tarkoitukseen. Kunnan rahoitusosuuden muutos: Kunnan rahoitusosuus 2007 2008 Muutos (%) Milj. euroa 3 362 4 058 696 (20,7) Euroa/asukas 636,44 772,89 136,45 (21,4) Kustannustenjaon tarkistus ja valtionosuusprosentin muutos Opetus- ja kirjastotoimessa täysimääräinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuuksia 258 milj.. Valtionosuusprosenttiin vaikuttavien vähennettävien erien osuus jäljempänä olevan taulukon mukaan on 230 milj., jolloin kuntien opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien nettolisäykseksi tältä osin tulee 28 milj., josta kuntien osuus on 22 milj.. Vaikutus on otettu huomioon yksikköhinnoissa kustannustenjaon tarkistuksena. Peruspalvelubudjetin mukaan opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet tasauserineen kasvavat 165 milj.. Noususta vuoden 2008 indeksitarkistuksen osuus on 126 milj. ja kustannustenjaon osuus 22 milj. ja muiden muutosten osuus 17 milj. (ammatillinen koulutus 7 milj. sekä museot, teatterit ja orkesterit 10 milj. ). Valtionosuusprosentin alentuminen 3,41 % -yksiköllä valtionosuusvaikutuksineen osatekijöittäin on esitetty seuraavassa taulukossa: Vos-% milj. Valtionosuusprosentti v. 2007 45,30 1. vuosien 2001 2007 vajaat indeksitarkistukset -2,77-184 2. vuoden 2005 kustannustenjaon erän aikaistus -0,69-46 3. korjaus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun hankerahoituksen osalta kustannustenjaon säilyttämiseksi +0,05 Valtionosuusprosentti v. 2008 41,89-230 Valtionosuus Valtionosuuden määrän voi laskea Kuntaliiton sivulla olevan laskutaulun avulla (laskentamalli liite 11). Erikseen käytettävät valtionosuusprosentit ovat: - aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta ja nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 % (erikoismuseo 47 %) - oppisopimuskoulutus 77 % Yksikköhintojen tasauskertoimet: - perusopetus 0,960077 - lukiokoulutus 0,9193199 - kirjasto 0,9844 - kansalaisopisto 0,943651 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007
Eräitä yksikköhintoja on korotettu aiempaan verrattuna valtiontalousarvioesityksen täydennyksessä 23.11.2007: - liikunta 10,90 /asukas (korotus 0,10 ) - nuorisotyö 13,50 /alle 29-vuotias asukas (korotus 0,50 ) Perusteiden vahvistaminen ja niistä päättäminen Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat keskimääräiset yksikköhinnat on päätetty 18.10 2007 (asetus 909/2007) ja niiden perusteella lasketut yksikköhinnat on ilmoitettu kunnille ja muille ylläpitäjille marraskuussa. Ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus on vahvistettu 5.12.2007 valtionosuuden perusteeksi (772,89 /as). Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä ja lähetetään sen jälkeen kunnille tiedoksi. Verkostolukio Kuntaliitoksissa ja kuntien välisessä yhteistyössä on mahdollista säilyttää ns. pienen lukion lisä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun asetukseen on tehty lisän säilymisen turvaava muutos (944/2007). Lukiokoulutuksen täytyy kuitenkin yhdistyä ennen 31.12.2012 ja tarkoitetun lukion ja sen tunnusluvun korottamisen edellytysten on säilyttävä (opiskelijoiden määrä alle 200). Asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2008 eikä asetusta voida soveltaa aiemmin tapahtuneisiin yhdistämisiin. Korotetun tunnusluvun laskeminen yhteistyön kyseessä ollessa vaatii järjestämisluvan muutosta. Muutoin edellytetään, että erillinen yksikköhinnan korotus on käytännössä edelleen laskettavissa (erilliset lukiot säilyvät). Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku on laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Sijoitetun perusopetusta saavan kotikuntaosuus Lastensuojelulain mukaan toiseen kuntaan sijoitetun lapsen perusopetuksesta kotikunnan on maksettava maksuosuus. Tätä tarkoittava rahoituslain muutos (420/ 2007) tulee voimaan 1.8.2008 lukien. Opetuksen järjestäjälle on maksettava maksuosuus niiltä työpäiviltä, joina opetusta on annettu. Perusteena ovat annetusta opetuksesta aiheutuneet keskimääräiset todelliset vuosikustannukset koulun työpäivää kohden. Maksuosuudesta on vähennettävä opetuksen järjestäjälle laskettu valtionosuuden perusteen mukainen osuus. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2007 on 2,05 % palkasta ja alenee vuonna 2008 1,97 %:iin (vahvistettu 15.11.2007). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 19
Kansaneläkemaksu Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2008 alusta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on siten 1,851 % palkasta vuonna 2008 (vahvistettu 25.10.2007). Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003 2009 annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia muutettiin vuonna 2005 (1112/2005), jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina 2005 2009 (1094/2004). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennettiin vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo (1056/2006). Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönantajia. Maksuvapautuksen vuotuinen enimmäismäärä on 30 000. Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan, eli 0,75 % palkkasummarajaan asti ja 2,95 % palkkasummarajaa ylittävältä osalta. Palkkasummarajaa kuitenkin korotetaan tämän vuoden 840 940 eurosta 1 668 000 euroon, minkä johdosta keskimääräinen maksu alenee 0,2 prosenttiyksikköä. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu alenee vuonna 2008 vastaavasti 0,39 %:iin (0,58 % vuonna 2007). Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on vuonna 2007 4,3 %, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,4 %. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen 1.1.1940 syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu 2007 on siten kunta-alalla noin 4,6 % palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.11.2007 päättänyt työntekijän maksusta vuodelle 2008. Alle 53 vuotiaan eläkemaksu alenee 4,1 %:iin ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden eläkemaksu alenee 5,2 %:iin. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu vuonna 2008 on siten kunta-alalla noin 4,4 % palkasta. KuEL-maksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu on tämän hetkisten tietojen mukaan vuonna 2008 noin 28,2 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,4 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuELmaksu vuonna 2008 on 23,8 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2008 kokonaismaksun 14.12.2007 jonka jälkeen asiasta tiedotetaan mm. Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilla www.keva.fi. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007