TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI Teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille Sanna Nenonen Juha Vasara Anssi Litmanen Janne Haatainen Toni Hyytinen Sami Häkkinen Tomi Kangas Jouni Kivistö-Rahnasto Outi Knuutila Outi Luukkonen Sari Tappura
ALKUSANAT Palveluntuottajayritykset työskentelevät usein työpaikoilla, joissa samaan aikaan tai peräkkäin työskentelee myös muita, eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Tällaisella yhteisellä työpaikalla eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten toimijoiden turvallisuuteen. Yhteisellä työpaikalla on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat turvallisuuden varmistamiseen. Turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi oleellisia tekijöitä ovat riittävä yhteistoiminta ja tiedonkulun varmistaminen. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on kehitetty teollisuuden palveluita tarjoaville yrityksille työturvallisuustoiminnan järjestämisen tueksi. Toimintamallin keskeinen tarkoitus on helpottaa palveluntuottajayritysten käytännön turvallisuusjohtamista sekä asiakkaan kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön organisointia ja hallintaa. Lähtökohtana toimintatavan kehittämisessä ovat olleet sekä palveluntuottajan tarpeet että muuttuvissa asiakaskohteissa työskentelyyn liittyvät turvallisuuden hallinnan ongelmat. Toimintatapa soveltuu sekä vakiintuneisiin että projektiluonteisiin työkohteisiin. Lisäksi se on helppokäyttöinen ja sovellettavissa kohdekohtaisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi asiakaskohteen koko, toimiala ja erityiset riskit huomioiden). Malli on kehitetty ensisijaisesti teollisuuden palveluiden tuottajien (esimerkiksi kunnossapito, asennukset ja siivous) turvallisuustoiminnan kehittämisen tueksi. Vaikka toimintamalli on laadittu teollisuudessa toimivien yritysten ja näiden kohtaaminen turvallisuushaasteiden näkökulmasta, sitä voidaan kuitenkin suurelta osin hyödyntää myös muissa palveluita tuottavissa yrityksissä. Osia mallista voidaan soveltaa sellaisenaan myös asiakasyrityksissä kehitettäessä oman organisaation turvallisuustoimintaa tai selvitettäessä palveluiden tuottajien turvallisuustoiminnan tasoa. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on kehitetty Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä. Toimintamallin laatimiseen ovat osallistuneet kiinteästi myös teollisuuden palveluita tarjoavat yritykset sekä heidän asiakaskumppaninsa. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ABB Oy Service, Conlink Oy, Finn- Power Oy, Helsingin Energia HelenService, ISS Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Machinery TKP Oy, Raute Oyj, Solteq Oy ja Suominen Joustopakkaukset Oy. Mukana ovat olleet myös Kunnossapitoyhdistys Promaint ry sekä Työturvallisuuskeskus. Rahoitusta toimintamallin kehittämiseen on saatu Työsuojelurahastolta sekä yhteistyöyrityksiltä. Turvallisuusjohtamisen toimintamalli on tarkoitettu antamaan tietoa turvallisuusjohtamisen toteuttamisesta käytännössä. Malli on pyritty laatimaan mahdollisimman kattavaksi, mutta tekijät eivät voi varmistaa sen täydellistä virheettömyyttä tai ajantasaisuutta. Tekijät eivät myöskään vastaa toimintamallin sisällön käytännön soveltamisen, tulkinnan tai väärinymmärtämisen aiheuttamista seurauksista. ii
SISÄLLYS TERMISTÖ 1 JOHDANTO 4 1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA 5 1.1 Turvallisuusjohtaminen 5 1.2 Turvallisuuden varmistaminen yhteisellä työpaikalla 6 1.2.1 Yhteinen työpaikka 6 1.2.2 Turvallisuuden varmistaminen 6 1.3 Lisätietoa 7 1.4 Lähteet 7 2 TURVALLISUUS PALVELUTUOTANNOSSA 8 2.1 Turvallisuus osaksi palvelukokonaisuutta 8 2.2 Mallin hyödyntäminen palvelun tarjoamisessa 8 2.2.1 Miksi turvallisuutta kannattaa markkinoida? 9 2.2.2 Mitä seikkoja turvallisuuden markkinoinnissa tulee korostaa? 9 2.3 Lähteet 10 TURVALLISUUSJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 11 1 MALLIN RAKENNE 12 1.1 OSA I - Tavoitteet ja nykytila 13 1.1.1 Tavoitteiden ja tarpeiden kartoittaminen 13 1.1.2 Oman toiminnan nykytilan kartoittaminen 13 1.2 OSA II - Turvallisuustoiminnan toteuttaminen 13 1.2.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 14 1.2.2 Oman turvallisuustoiminnan järjestäminen 14 1.2.3 Turvallisuustoiminnan kohdekohtainen toteutus 14 1.3 OSA III - Turvallisuustoiminnan arvioiminen ja kehittäminen 14 1.4 Lomakepohjat 15 2 MALLIN KÄYTTÄMINEN 16 iii
OSA I - TAVOITTEET JA NYKYTILA 17 1 TAVOITTEIDEN JA TARPEIDEN KARTOITTAMINEN 18 1.1 Turvallisuustavoitteet ja tarpeet 18 1.2 Lähteet 19 2 OMAN TOIMINNAN NYKYTILAN KARTOITTAMINEN 20 2.1 Toimintojen jaottelu 20 2.2 Toimintojen ja niiden turvallisuuskriittisten tekijöiden kartoittaminen 20 2.3 Lähteet 22 OSA II - TURVALLISUUSTOIMINNAN TOTEUTTAMINEN 23 1 REKRYTOINTI JA AMMATTITAIDON VARMISTAMINEN 24 1.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 24 1.2 Oman toiminnan järjestäminen 24 1.2.1 Rekrytoinnin tarkoitus ja ammattitaidon sisältö 24 1.2.2 Turvallisuusosaamisen varmistaminen osana rekrytointiprosessia 25 1.3 Kohdekohtainen toiminta 25 1.3.1 Rekrytoinnissa huomioitavia tekijöitä 25 1.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 26 1.5 Lähteet 26 2 PEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUS 28 2.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 28 2.2 Oman toiminnan järjestäminen 28 2.2.1 Mitä perehdyttäminen ja työnopastus ovat? 28 2.2.2 Milloin perehdytetään tai opastetaan työhön? 29 2.2.3 Perehdytyksen ja työn opastuksen suunnittelu ja toteutus 29 2.2.4 Perehdytyksen ja työnopastuksen järjestäminen 29 2.2.5 Seuranta ja dokumentointi 30 2.3 Kohdekohtainen toiminta 30 2.3.1 Perehdytyksen ja työnopastuksen järjestäminen 30 2.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 31 2.5 Lähteet 31 3 TURVALLISUUSKOULUTUS 33 3.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 33 3.2 Oman toiminnan järjestäminen 35 3.2.1 Turvallisuuskoulutuksen järjestäminen 35 iv
3.2.2 Yleisimmät turvallisuuskoulutukset 35 Työturvallisuuskortti 35 Tulityökortti ja kattotulityökortti 36 Ensiapukoulutus 36 Hygieniapassit 36 Tieturva 37 Sähkötyöturvallisuus - ja jännitetyökoulutus 37 Trukkityöskentely 37 Nostotyöt 38 Väkivallan uhka 38 Muita koulutuksia 38 3.3 Kohdekohtainen toiminta 38 3.3.1 Turvallisuuskoulutusten järjestäminen 38 3.4 Lisätietoa 39 3.5 Lähteet 40 4 TURVALLISUUS- JA KÄYTTÖOHJEET 42 4.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 42 4.2 Oman toiminnan järjestäminen 43 4.2.1 Turvallisuusohjeet 43 Viranomaisohjeet 43 Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet 43 Organisaatioiden turvallisuusohjeet 44 Käyttöohjeet 44 4.3 Kohdekohtainen toiminta 44 4.3.1 Ohjeet yhteisellä työpaikalla 44 4.4 Lisätietoa 45 4.5 Lähteet 47 5 TIEDONKULKU JA YHTEISTOIMINTA 49 5.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 49 5.2 Oman toiminnan järjestäminen 50 5.2.1 Tiedonkulku työpaikalla 50 5.2.2 Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta 51 5.3 Kohdekohtainen toiminta 51 5.3.1 Tiedonkulku ja yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla 51 5.4 Lisätietoa 52 5.5 Lähteet 52 6 SUOJAIMET JA TURVALAITTEET 54 6.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 54 6.2 Oman toiminnan järjestäminen 55 6.2.1 Henkilönsuojaimet 55 6.2.2 Henkilösuojaimen valinta 55 v
6.2.3 Henkilönsuojaimia koskevat vaatimukset 55 6.2.4 Turvalaitteet 56 6.3 Kohdekohtainen toiminta 56 6.3.1 Henkilönsuojaimet yhteisellä työpaikalla 56 6.3.2 Palveluntuottajan turvalaitteet 56 6.4 Lisätietoa 57 6.5 Lähteet 57 7 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA 58 7.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 58 7.2 Oman toiminnan järjestäminen 60 7.2.1 Mitä vaarojen tunnistaminen ja riskienhallinta ovat? 60 7.2.2 Riskienhallinnan ja riskienarvioinnin toteuttaminen 60 7.2.3 Riskienhallinnan järjestäminen 62 7.2.4 Seuranta ja arviointi 62 7.3 Kohdekohtainen toiminta 63 7.3.1 Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin järjestäminen 63 7.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 63 7.5 Lähteet 64 8 ERITYISHUOMIOTA VAATIVAT TYÖT 65 8.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 65 8.2 Oman toiminnan järjestäminen 66 8.2.1 Mitä erityishuomiota vaativat työt ovat? 66 Tulityöt 67 Sähkötyöt 67 Säiliö- ja putkityöt 68 Nostotyöt 69 Putoamisvaaralliset työt 69 Huolto- ja kunnossapitotyöt sekä normaalista poikkeavat työt 69 Työskentely räjähdysvaarallisissa tiloissa 70 Yksintyöskentely 70 Kemikaalien käsittely ja varastointi 70 Purkutyöt 71 Asbestityöt 71 Räjäytys- ja louhintatyöt 71 Kaivutyöt ja kaivannon tuentatyöt 72 Ionisoivalle säteilylle altistavat työt 72 8.3 Kohdekohtainen toiminta 73 8.3.1 Erityistöiden suorittaminen yhteisellä työpaikalla 73 Tulityöt 73 Nostotyöt 73 Putoamisvaaralliset työt 73 Kemikaalit ja niiden varastointi 73 Asbestityöt 73 vi
Räjäytys- ja louhintatyöt 73 Kaivutyöt ja kaivannon tuentatyöt 74 Säteilytyöt 74 8.4 Lisätietoa 74 8.5 Lähteet 76 9 LUVAT JA PÄTEVYYSVAATIMUKSET 80 9.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 80 9.2 Oman toiminnan järjestäminen 81 9.2.1 Millaisiin lupiin ja pätevyysvaatimuksiin velvoitetaan? 81 9.2.2 Työtehtävissä tarvittavia viranomaisten myöntämiä lupia 81 9.2.3 Työnantajan myöntämät luvat 82 Henkilönostimet 82 Tulityöt 82 Trukkityöskentely 82 Työskentely suojaamattomien ja jännitteisten avojohtojen läheisyydessä 82 Säiliötyöt 82 9.2.4 Pätevyysvaatimukset ja lupakirjat 85 9.2.5 Ilmoitusvelvollisuus 85 9.3 Kohdekohtainen toiminta 86 9.3.1 Kohteessa tehtäviin erityisiin työtehtäviin tarvittavat luvat 86 9.4 Lisätietoa 87 9.5 Lähteet 89 10 HÄTÄTILANNEVARAUTUMINEN 91 10.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 91 10.2 Oman toiminnan järjestäminen 91 10.2.1 Mitä hätätätilannevarautuminen tarkoittaa? 91 10.2.2 Suuronnettomuuksiin varautuminen 92 10.2.3 Esiapu 93 10.2.4 Jälkihoito 93 10.3 Kohdekohtainen toiminta 93 10.3.1 Miten hätätilanteisiin tulee varautua yhteisellä työpaikalla? 93 10.4 Lisätietoa 94 10.5 Lähteet 94 11 POIKKEAMAT JA TAPATURMAT 95 11.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 95 11.2 Oman toiminnan järjestäminen 95 11.2.1 Mitä poikkeamat ovat? 95 11.2.2 Poikkeamista ja tapaturmista ilmoittaminen 95 11.2.3 Poikkeamia ja tapaturmien tutkiminen 96 vii
11.2.4 Miten poikkeamista ja tapaturmista opitaan? 97 11.3 Kohdekohtainen toiminta 98 11.3.1 Tapaturmien ja poikkeamien huomiointi yhteisillä työpaikoilla 98 11.3.2 Poikkeamista ja tapaturmista tiedottaminen asiakaskohteessa 98 11.3.3 Miten poikkeamia ja tapaturmia tutkitaan yhteisellä työpaikalla? 98 11.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 99 11.5 Lähteet 99 12 TYÖTERVEYSHUOLTO 102 12.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 102 12.2 Oman toiminnan järjestäminen 103 12.2.1 Työterveyshuollon järjestäminen 103 12.2.2 Työterveyshuollon tehtävät 104 12.2.3 Yhteistoiminta 104 12.3 Kohdekohtainen toiminta 105 12.3.1 Työterveyshuolto yhteisellä työpaikalla 105 12.4 Lisätietoa 105 12.5 Lähteet 106 13 DOKUMENTOINTI 107 13.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 107 13.2 Oman toiminnan järjestäminen 108 13.2.1 Työturvallisuuteen liittyvien asiakirjojen hallinta 108 13.2.2 Turvallisuusasiat sopimuksissa 108 13.3 Kohdekohtainen toiminta 109 13.3.1 Dokumentointi yhteisellä työpaikalla 109 13.3.2 Dokumentoitavat turvallisuusasiat 109 13.3.3 Kuka dokumentoi ja mitä? 110 13.3.4 Huoltotöiden dokumentointi 110 13.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 110 13.5 Lähteet 111 14 KONEET 113 14.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 113 14.2 Oman toiminnan järjestäminen 114 14.2.1 Koneen turvallisuus 114 14.2.2 Koneen hankinta 114 14.3 Kohdekohtainen toiminta 115 14.3.1 Koneen suunnitteleminen ja valmistaminen 115 14.3.2 Koneen asennus ja käyttöönotto 115 14.3.3 Koneen käyttö ja käytönaikainen tarkastaminen 116 viii
14.4 Lisätietoa 116 14.5 Lähteet 116 15 TARKASTUKSET JA KORJAUKSET 117 15.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 117 15.2 Oman toiminnan järjestäminen 117 15.2.1 Tarkastustoiminnan tarkoitus ja vastuut 117 15.2.2 Tarkastustoiminta 117 15.2.3 Henkilönostoihin käytettävien laitteiden tarkastaminen 119 15.2.4 Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden tarkastaminen sekä korjaaminen 119 15.2.5 Työtelineet 119 15.2.6 Putoamissuojainten määräaikaistarkastukset 120 15.2.7 Muiden turvalaitteiden tarkastaminen 120 15.3 Kohdekohtainen toiminta 120 15.3.1 Tarkastukset yhteisillä työpaikoilla 120 15.4 Lähteet 120 16 HANKINNAT JA URAKOINTI 122 16.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 122 16.2 Oman toiminnan järjestäminen 123 16.2.1 Urakointiin liittyvät turvallisuuskysymykset 123 16.2.2 Hyviä TT-käytäntöjä urakoinnissa 123 16.2.3 Vaatimukset palveluntuottajalle 123 16.2.4 Vastuukysymykset 124 16.2.5 Vastuut hankinnoista 124 16.3 Kohdekohtainen toiminta 125 16.3.1 Turvallisuusvaatimuksiin vastaaminen 125 16.3.2 Uuteen kohteeseen tultaessa 125 16.3.3 Työmaan aloituskokous 126 16.3.4 Töiden yhteensovittaminen 127 16.4 Lisätietoa ja apuvälineitä 127 16.5 Lähteet 127 17 TOIMINTA ULKOMAILLA 129 17.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 129 17.2 Oman toiminnan järjestäminen 129 17.2.1 Ulkomaantoimintojen turvallisuuden varmistaminen 129 17.2.2 Välttämättömät todenteet 130 17.2.3 Työehdot ja vakuutukset 130 17.2.4 Terveys ja hyvinvointi 131 17.2.5 Työturvallisuus 131 ix
17.2.6 Kohteen ominaispiirteet 132 17.3 Kohdekohtainen toiminta 132 17.4 Lisätietoa 133 17.5 Lähteet 133 18 ULKOMAISET TYÖNTEKIJÄT 134 18.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 134 18.2 Oman toiminnan järjestäminen 134 18.2.1 Oleskelu- ja työlupakäytäntö ulkomaalaisille 134 18.2.2 Työehdot 136 18.2.3 Työturvallisuus 136 18.2.4 Sopeuttaminen 137 18.3 Kohdekohtainen toiminta 137 18.3.1 Lähetetyt ulkomaalaiset työntekijät 137 18.4 Lisätietoa 138 18.5 Lähteet 139 19 VUOKRATYÖVOIMA 140 19.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 140 19.2 Oman toiminnan järjestäminen 140 19.2.1 Mitä vuokratyö on? 140 19.2.2 Käyttäjäyrityksen velvollisuudet 141 19.2.3 Vuokratyövoiman käyttöön liittyvät työturvallisuusnäkökohdat 141 19.2.4 Perehdytyksen merkitys vuokratyössä 142 19.3 Kohdekohtainen toiminta 143 19.3.1 Vuokratyövoiman käytössä huomioitavia tekijöitä 143 19.4 Lisätietoa 143 19.5 Lähteet 144 20 VAKUUTUKSET 145 20.1 Toimintaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset 145 20.2 Oman toiminnan järjestäminen 145 20.2.1 Miksi yritykset käyttävät vakuutuksia? 145 20.2.2 Mitä vakuutuksia yrityksille tarjotaan? 146 Henkilövakuuttaminen 146 Omaisuusvakuuttaminen 146 Varallisuusvakuuttaminen 146 20.2.3 Henkilövakuuttaminen ulkomailla 147 20.3 Kohdekohtainen toiminta 147 20.3.1 Vakuuttaminen yhteisellä työpaikalla 147 20.4 Lisätietoa 148 20.5 Lähteet 148 x
OSA III - TOIMINNAN ARVIOIMINEN JA KEHITTÄMINEN 150 1 TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN 151 1.1 Oman toiminnan järjestäminen 151 1.1.1 Miksi tulee mitata turvallisuutta 151 1.1.2 Turvallisuusmittareiden jaottelu 151 1.1.3 Turvallisuusmittarien valinta ja käyttö 153 1.2 Kohdekohtainen toiminta 154 1.2.1 Toiminnan turvallisuuden osoittaminen asiakkaalle 154 1.3 Lisätietoa ja apuvälineitä 154 1.4 Lähteet 154 2 AUDITOINTI JA KATSELMUKSET 156 2.1 Oman toiminnan järjestäminen 156 2.1.1 Tarve auditoinnille 156 2.1.2 Auditoinnin sisältö ja tavoite 156 2.1.3 Auditoinnin toteutus 157 2.1.4 Johdon katselmuksen sisältö 159 2.1.5 Katselmuksen toteutus 159 2.2 Kohdekohtainen toiminta 160 2.3 Lisätietoa 160 2.4 Lähteet 161 LOMAKEPOHJAT 163 A YHTEENVETOLOMAKKEET 164 A1 Rekrytointi ja ammattitaidon varmistaminen 165 A2 Perehdyttämislomake 166 A3 Turvallisuuskoulutuksen koontilomake 168 A4 Ohjeistus ja käyttöohjeet 169 A5 Tiedonkulku ja yhteistyö 170 A6 Suojaimet ja turvalaitteet 171 A7 Vaarojen tunnistaminen työkohteessa 172 A8 Erityishuomiota vaativat työt 173 A9 Luvat ja pätevyysvaatimukset 175 A10 Hätätilannevarautuminen 177 A11 Poikkeamat ja tapaturmat 178 A12 Työterveyshuolto 180 A13 Dokumentointi 181 A14 Koneet 182 xi
A15 Tarkastukset ja korjaukset 184 A16 Urakointi ja hankinnat 185 A17 Ulkomaantoiminnot 186 A18 Ulkomaiset työntekijät 188 A19 Vuokratyö 190 A20 Vakuutukset 191 A21 Mittaaminen 192 A22 Auditointi 193 B TARKASTUSLISTAT 194 B1 Sovittavat asiat ennen työn aloittamista 195 B2 Toimintavaiheen turvallisuusasiat 198 B3 Yhteistyön päättymisen tarkastuslista 201 C LUPALOMAKKEET 204 D TURVALLISUUSTASON OSOITTAMINEN ASIAKKAALLE 210 LIITTEET Lakitekstit 48 s. xii
TERMISTÖ ANO Ammoniumnitraatista ja tarkoitukseen sopivasta öljystä valmistettu räjähdysaine. ATU-alue Aukean tilan ulottuma. ATU-alue ulottuu 2,5 m:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta mitattuna. Auditointi Järjestelmällistä toimintatapojen tutkimusta. Auditoinnin tarkoituksena on selvittää vastaavatko toimenpiteet tavoitteita ja ovatko ne riittävän tehokkaita turvallisuuden kehittämiseen. Jatkuva parantaminen Toistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten saavuttamista. Läheltä piti tilanne Odottamaton tapahtuma, joka voi johtaa onnettomuuteen. Onnettomuus Odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa menetyksen, esimerkiksi kuoleman, terveyden heikentymisen tai omaisuusvahingon. Perehdyttäminen Uuden työntekijän tutustuttamista työpaikkaan, sen tapoihin, ihmisiin ja työtehtäviin. Poikkeama Eroavaisuus suunnitelluista vaatimuksista tai toimenpiteistä (muun muassa työnkuvaukset ja säännöt), joka aiheuttaa vahingonmahdollisuuden. Riski Vahingon mahdollisuus. Riskin suuruus määritellään vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Riskien arviointi Prosessi, jossa tunnistetaan vaaratilanteet ja määritellään näihin liittyvien riskien suuruudet sekä päätetään riskin merkittävyydestä. 1
Riskienhallinta Kaikki toimenpiteet riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta sisältää riskien arvioinnin lisäksi korjaavien toimenpiteiden valinnan ja toteuttamisen sekä toiminnan seuraamisen. Tapaturma Äkillinen tapahtuma tai tapahtumien sarja, jonka seurauksena on ruumiinvamma. Tapaturmataajuus Sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhde. Lasketaan yleisimmin miljoonaa työtuntia kohden. Turvallisuus Vaaran tai riskin puuttuminen. Turvallisuusjohtaminen Kokonaisvaltaista ja tavoitteellista turvallisuuden hallintaa työn, työolojen ja työympäristön turvallisuuden kehittämiseksi. Turvallisuustavoitteet Päämäärät, joihin turvallisuustoiminnassa pyritään pääsemään. Työn opastus Työnopastuksessa opetetaan työn oikea tekeminen. Samalla opetetaan turvalliset toimintatavat, henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö, koneiden oikeat käyttötavat sekä työohjeet. Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen tunnistamista ja arviointia sekä kehittämisehdotusten tekemistä. Työpaikkaselvitys toteutetaan työterveyshuollon toimesta yhteistyössä työnantajan kanssa. Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun kehittämistarpeet ja toimintatavat työpaikalla. Toimintaohjelman avulla työsuojelua ylläpidetään, seurataan ja kehitetään. Työturvallisuusrikkomus Työturvallisuuden kannalta vähäinen työturvallisuuslainsäädännön laiminlyöminen. 2
Työturvallisuusrikos Työnantajan tai tämän edustajan tahallaan tai huolimattomuudesta tekemä työturvallisuusmääräysten rikkominen, työturvallisuusmääräysten noudattamisen valvomisen laiminlyöminen tai taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä huolehtimatta jättäminen. Vaara Tapahtuma, josta voi seurata vahinkoja. Vaaratilanne Odottamaton tapahtuma, joka voi johtaa onnettomuuteen. Vaarojen tunnistaminen Järjestelmällistä tarkastelua, jolla selvitetään kohteen vaarat sekä niiden syyt ja seuraukset. Riskien arvioinnin ja riskien hallinnan lähtökohta. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jossa on yksi pääasiallisen määräysvallan käyttäjä tai jossa toimii yhden työnantajan lisäksi vähintään toisen työnantajan työntekijöitä / yksi itsenäinen työnsuorittaja. Yhteisellä työpaikalla toiminnot ovat lisäksi perättäisiä tai samanaikaisia ja eri toimijoiden suorittama työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisten vaarojen työpaikka Työpaikka, joka vastaa muuten yhteistä työpaikkaa, mutta jossa kukaan työantajista ei käytä pääasiallista määräysvaltaa. 3
JOHDANTO 4
1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA 1.1 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuus on yksi edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Turvallisuuden on osoitettu vaikuttavan positiivisesti yritysten liiketoimintaan ja tuottavuuteen lisäämällä muun muassa toimintavarmuutta ja vähentämällä turvattoman toiminnan aiheuttamia kustannuksia (esimerkiksi sairauspoissaolot ja tapaturmat). Turvallisuustoiminnan kehittämisellä voidaan näin ollen parantaa myös organisaation kilpailukykyä ja saavuttaa taloudellista hyötyä. Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden kehittämistä. Se on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jonka tavoitteena on jatkuva turvallisuuden ja terveyden edistäminen. Turvallisuudenjohtamisessa yhdistyvät sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Toteutuksessa huomioidaan sekä lakisääteiset vaatimukset että organisaation omat turvallisuustavoitteet. Toimiva turvallisuusjohtaminen pitää sisällään seuraavat peruselementit: turvallisuuspolitiikan luominen, toiminnan organisointi sekä menetelmien hallinta ja toteuttaminen. Turvallisuusjohtamisen keskeisimmät tekijät on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Turvallisuusjohtamisen keskeiset tekijät (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002) TURVALLISUUSJOHTAMINEN (työturvallisuus ja -terveys) Turvallisuuspolitiikka Turvallisuusjohtamisen organisointi Menetelmät sisältää päämäärät näkyy johdon sitoutuminen näkyy henkilöstön merkitys turvallisuuden toteuttamisessa järjestelmällisten toimintatapojen luominen toimintavastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen linjaesimiesten resurssien varmistaminen riskien arviointi osaamisen varmistaminen toimenpiteiden toteutus tiedottaminen mittaaminen ja seuranta Turvallisuusjohtamista voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Turvallisuuden johtaminen on kuitenkin tärkeää liittää osaksi muuta yrityksen strategista ja operatiivista johtamista, jotta turvallisuus tulee huomioiduksi osana organisaation päätöksentekoa. Kullekin organisaatiolle sopivaan toteutustapaan vaikuttavat muun muassa yrityksen tavoitteet, toiminnan luonne ja erityispiirteet. Järjestelmällisen toiminnan varmistamiseksi organisaatiot tarvitsevat kuitenkin selkeästi määritellyt turvallisuusjohtamisen periaatteet. Nämä voidaan laatia organisaation toimesta itse, mutta käytäntöjä voidaan 5
luoda esimerkiksi turvallisuusjohtamismallien avulla. Tunnetuimpia malleja turvallisuuden hallintaan ovat BS 8800, OHSAS 18001 ja 18002 sekä ILO:n ohjeistus turvallisuusjohtamisesta. Työturvallisuuslaki ei vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää, mutta asettaa vaatimuksia useille turvallisuusjohtamiseen kuuluville osa-alueille. Turvallisuusjohtamisjärjestelmävaatimuksia esitetään kuitenkin organisaatioille, joiden toiminta vastaa asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) esitettyä soveltamisalaa. Toimivan turvallisuusjohtamisen avulla organisaatiossa voidaan vaikuttaa myönteisesti muun muassa henkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen sekä onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseen. Toiminnan tavoitteena on, että turvallisuusjohtamisajattelu on omaksuttu ja sen näkyy osana arkipäivän toimintaa kaikkialla organisaatiossa. Koko henkilöstön sitoutuminen johdosta työntekijöihin varmistaa, että turvallisuutta halutaan kehittää jatkuvasti osana päivittäistä toimintaa. 1.2 TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA 1.2.1 Yhteinen työpaikka Yhteisen työpaikan käsite määritellään Työturvallisuuslaissa (738/2002, 49 ). Määritelmän mukaan työpaikka käsitetään yhteiseksi kun työpaikalla, jolla on yksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, toimii samanaikaisesti tai perättäin useampi työnantaja tai työnantajan lisäksi vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja. Tämän lisäksi yhteisen työpaikan määritelmän täyttymiseen vaaditaan, että eri toimijoiden suorittamat tehtävät voivat vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisen työpaikan käsitettä sovelletaan kaikilla toimialoilla. Yhteisiä työpaikkoja ovat esimerkiksi rakennustyömaat, teollisuushallit, telakat, joissa kokoonpanotehtävät, huolto- ja korjaustyöt, siivous, vartiointi ja muut palvelutoiminnot suoritetaan asiakasyrityksen tiloissa palveluntuottajan toimesta. Työpaikkaa, jossa ei ole pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, mutta muuten toiminta vastaa yhteisen työpaikan määritelmää, kutsutaan yhteisten vaarojen työpaikaksi. Tyypillisiä yhteisten vaarojen työpaikkoja ovat esimerkiksi kauppakeskukset. 1.2.2 Turvallisuuden varmistaminen Yhteisellä työpaikalla kunkin työnantajan on huolehdittava omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työturvallisuuslaissa velvoitetaan lisäksi kaikkia toimijoita huolehtimaan yhteistyössä siitä, ettei heidän toimintansa vaaranna kenenkään turvallisuutta tai terveyttä. Toimijoiden on tiedotettava omiin työtehtäviin liittyvistä tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa muille toimijoille. Päätoimijalle laissa määritellään myös muita velvollisuuksia, kuten tiedotusvelvollisuus toimintaohjeista ja pelastustoimista sekä velvollisuus turvallisen työympäristön ja työolosuhteiden varmistamisesta. Turvallisuuden hallinta on yksittäisiä organisaatioita haastavampaa työpaikoilla, joilla työskentelee useita eri toimijoita. Tällaisilla yhteisillä työpaikoilla turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että eri osapuolet ovat tietoisia omista turvallisuustehtävistään ja toimivat niiden mukaisesti. Yhteisillä työpaikoilla merkittäviksi tekijöiksi turvallisuuden hallinnassa nousevat toimiva 6
turvallisuusjohtaminen sekä toimijoiden väliset selkeät ja toimivat pelisäännöt. Myös töiden ennakkosuunnittelun ja yhteensovittamisen merkitys korostuvat yksittäisiä työpaikkoja enemmän. 1.3 LISÄTIETOA Hämäläinen, P. & Anttila, S. (2008): Onnistuneen työterveys- ja turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. Seurantatutkimus. Työsuojeluhallinto, Työsuojelujulkaisuja 85, Tampere. 67 s. Saatavissa: http://fi.osha.europa.eu/good_practice/seurantatutkimus.pdf Hämäläinen, P. & Lanne, M. (2001): Onnistuneen turvallisuusjohtamisen sisältö ja käytännöt. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere. 84 s. OHSAS 18001:fi (2007). Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Vaatimukset. 3. painos. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki. 54 s. OHSAS 18002:fi (2003). Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. 2. painos. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki. 52 s. Työturvallisuuslaki (738/2002). Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 1.4 LÄHTEET Koskinen, T. & Mironen, A. (2003): Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki. 84 s. Saatavissa: http://netti.sak.fi/sak/pdf/tyoturv.pdf Viitattu 20.10.2008. Miten turvallisuus hallitaan teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Työterveyslaitos. Saatavissa: http://www.ttl.fi/internet/kotisivut/jola/turvallisuus+yhteisella+tyopaikalla.htm Viitattu 20.10.2008. Mäkinen, K. (2007): Organisaation strateginen kokonaisturvallisuus. Edita, Helsinki. 198 s. Turvallisuusjohtaminen (2002). Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35, Tampere. 9 s. Saatavissa: http://fi.osha.europa.eu/good_practice/ohjeet/stm/turvallisuusjohtaminen.pdf Viitattu 20.10.2008. Turvallisuusjohtaminen. Työturvallisuuskeskus. Saatavissa: http://www.tyoturva.fi/tyoturvallisuus/hallinta/turvallisuusjohtaminen/ Viitattu 20.10.2008. Yhteinen työpaikka (2007). Työsuojelupiirit. Saatavissa: http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhteinentyopaikka Viitattu 20.10.2008. Yhteinen työpaikka. Työturvallisuuskeskus. Saatavissa: http://www.tyoturva.fi/tyoturvallisuus/vastuu/yhteinen/ Viitattu 20.10.2008. Työturvallisuuslaki (738/2002). Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Viitattu 20.10.2008. 7
2 TURVALLISUUS PALVELUTUOTANNOSSA 2.1 TURVALLISUUS OSAKSI PALVELUKOKONAISUUTTA Menestyksekkään palvelun tulee tyydyttää asiakastarpeet. Yhä useampi teollisuudessa toimiva yritys kiinnittää enenevässä määrin huomiota alihankkijoidensa ja palvelun tarjoajien turvallisuuden tasoon arvioidessaan mahdollisia yhteistyökumppaneitaan. Palvelujen ja niiden toteuttamisen halutaan olevan turvallisia. Palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa turvallisuutta tulee tarkastella yhtenä osana toimivaa kokonaisuutta. Turvallisuus ei ole erillinen seikka, joka tulee liittää palveluun vasta sitä suoritettaessa. Palvelun turvallisuus tulee huomioida jo palvelustrategiassa, -ideassa sekä -tuotteessa, jotta itse palvelutapahtuman voidaan olettaa olevan turvallinen. Jos turvallisuutta ei ole asetettu yhdeksi palvelustrategian tavoitteeksi, se ei tule toteutumaan palvelutapahtumissa. Turvallisuuden jättäminen huomiotta strategiassa kuvastaa johdon esimerkin puutetta, jolloin työntekijät eivät koe turvallisuutta tärkeäksi. Palveluidean yhteydessä turvallisuus voidaan tehdä helposti asiakkaan ymmärrettäväksi, jolloin turvallisuutta voidaan käyttää apuna myös palvelun markkinoinnissa sekä tarjous- ja sopimusneuvotteluissa. Palvelutuotteen tulee puolestaan olla turvallinen, jotta työskentelytavat palvelua suoritettaessa ovat turvallisia. Palvelun turvallisuutta ei voida varmistaa vasta asiakaskohteissa työntekijöiden voimin. Palvelun turvallisuus on olennainen osa kokonaispalvelua. Turvallisuus osaltaan määrittää miten laadukkaaksi asiakas kokee tuotetun palvelun. Työtapaturmat ja niiden aiheuttamat viivästykset seuraamuksineen eivät ole asiakkaiden toiveena, vaan toiminnan halutaan olevan häiriötöntä ja sujuvaa. Turvallisuus tuleekin huomioida palvelun kehittämisen eri vaiheissa. Erilaisten muutosten, kuten palvelun kehittymisen, tuotantomenetelmien muuttumisen ja asiakaskohteiden vaihtumisen, vaikutukset turvallisuuteen tulee arvioida. 2.2 MALLIN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUN TARJOAMISESSA Malli on kehitetty teollisuuden palveluita tarjoaville yrityksille työturvallisuustoiminnan järjestämisen tueksi. Kun organisaation oma turvallisuustoiminta on saatettu riittävän hyvälle tasolle, voidaan sitä hyödyntää palvelun tarjoamisessa. Mallin avulla palveluntuottajat voivat palveluita markkinoidessaan osoittaa, miten turvallisuusasiat on järjestetty yrityksessä ja miten toimintaa pyritään kehittämään. Hyvä työturvallisuustaso kuvastaa kokonaistoiminnan laatua ja tasokkuutta. Konkreettiset todisteet, kuten toimiminen kehitetyn mallin mukaan, auttaa asiakkaita ymmärtämään, miten palvelun tuottajan aikoo toimia turvallisuutta edistävästi. Tasokkaan turvallisuustoiminnan avulla voidaan edesauttaa asiakkaalle tärkeän häiriöttömän, sujuvan ja aikataulussa pysyvän toiminnan saavuttamista. 8