KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2004 vp Viranomaistulkinta de minimis -tuesta ja lainatakauksesta Eduskunnan puhemiehelle Pohjois- ja Itä-Suomessa julkisen sektorin panos elinkeinoelämän kehittämisessä on huomattavasti merkittävämpi kuin muualla Suomessa. Kuntien ja valtion yhteisellä panostuksella on voitu luoda uusia työllistymismahdollisuuksia myös yksityiselle sektorille ja tukea yritysten kehittämisedellytyksiä. Yksityisen sektorin tukea koskevat säädökset ja määräykset ovat usein vaikeaselkoisia. Myös viranomaistulkinnat vaihtelevat esimerkiksi eri TE-keskusten alueilla. Savukosken kunnassa on panostettu pitkään luonnonmarjojen puhdistukseen ja jalostukseen. Elinkeinoalalla on paljon myönteisiä odotuksia ja kehittämis- sekä investointisuunnitelmia. Savukosken marjatehtaalla on suunnitteilla 1,5 milj. euron laajennus, joka kolminkertaistaisi marjatehtaan varastointikapasiteetin. Hanke toisi kuntaan 5 6 uutta työpaikkaa. Yksityisen yrityksen tultua omistajaksi on toiminta kyetty muuttamaan ensimmäisen kerran ympärivuotiseksi. Myös jatkojalostusmahdollisuuksia kartoitetaan aktiivisesti. Yksityisen yrityksen jalostustoiminta raaka-ainelähteillä monipuolistaisi terveellä tavalla Savukosken kunnan elinkeinosektoria. Savukosken kunta on tehnyt päätöksen 250 000 euron suuruisesta lainatakauksesta yritykselle. Rahoittajaviranomaiset tulkitsevat päätöksen de minimis -säännön perusteella niin, että " kunnan takaukseen sisältyvä mahdollinen tuki olisi laitonta valtiontukea." Yrityksiltä saadun palautteen mukaan viranomaistulkinnat vaihtelevat, puhumattakaan siitä, että ne ovat vaikeaselkoisia. Nyt Savukosken marjatehtaan investointisuunnitelma on pysäytetty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko viranomaistulkinnat yritystuista ja eritoten de minimis -säännöstä yhdenmukaisia eri puolilla maata ja käyttävätkö viranomaiset paikallista ja/tai kansallista harkintaa rahoitushakemuksia arvioidessaan silloin, kun siihen lainsäädännön mukaan on mahdollisuus? Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2004 Markus Mustajärvi /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 622/2004 vp: Ovatko viranomaistulkinnat yritystuista ja eritoten de minimis -säännöstä yhdenmukaisia eri puolilla maata ja käyttävätkö viranomaiset paikallista ja/tai kansallista harkintaa rahoitushakemuksia arvioidessaan silloin, kun siihen lainsäädännön mukaan on mahdollisuus? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymys liittyy yritystoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (1068/2000) ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen (1201/2000) investointituesta ja kehittämistuesta maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin. Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointitukea säätelee lisäksi komission antamat yhteisön suuntaviivat maatalousalan valtiontuesta (2000/C 28/02). Kansanedustaja Mustajärvi kertoo Savukosken kunnassa toimivasta yrityksestä, joka harjoittaa luonnonmarjojen jatkojalostusta. Marjatehtaalla on suunnitteilla 1 500 000 euron laajennushanke, johon on haettu myös maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointitukea Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Lisäksi Savukosken kunta on tehnyt päätöksen 250 000 euron suuruisesta lainatakauksesta yritykselle. Kansanedustaja Mustajärven mukaan rahoittajaviranomaiset tulkitsevat, että kunnan takaukseen sisältyvä mahdollinen tuki olisi laitonta valtiontukea. Kunnan takauksen mahdollista tukivaikutusta tulee tarkastella komission EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina koskevan tiedonannon (2000/C 71/07) pohjalta. Tiedonanto koskee kaikkia julkisia takauksia ja sen keskeiset säännökset koskevat takaukseen sisältyvän tuen laskentaperiaatteita ja ehtoja, joiden vallitessa takauksiin ei sisälly tukea. Jos mainitun tiedonannon pohjalta päädytään siihen, että kunnan takaukseen sisältyy tukea ja takauspäätöstä ei hyväksytetä EY:n komissiolla, niin tuki voi käytännössä olla vain ns. vähämerkityksellistä tukea (de minimis -tuki). EY:n komission vähämerkityksisestä tuesta antaman asetuksen (EY) N:o 69/2001 mukaan yritykselle voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena enintään 100 000 euroa kolmen vuoden ajanjakson aikana alkaen ensimmäisestä päätöksestä. Asetuksen soveltamisalan mukaan de minimis -tukea ei kuitenkaan sovelleta muun muassa maatalousalalla johtuen alalla sovellettavista erityisistä säännöksistä. Maatalousalan tukia säätelee komission antamat yhteisön suuntaviivat maatalousalan valtiontuesta (2000/C 28/02), jotka koskevat siis myös maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointitukea. Suuntaviivoissa todetaan, että kaikkien tietyille yrityksille tai tiettyjen tuotteiden tuottamiseen tarkoitettujen maatalouden alan tukien, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa, on katsottava mahdollisesti uhkaavan vääristää kilpailua ja vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sen vuoksi niin kutsuttua sääntöä de minimis -tuesta ei sovelleta maatalousalaan. 2
Ministerin vastaus KK 622/2004 vp Markus Mustajärvi /vas Näiden maatalousalan suuntaviivojen perusteella kunnan takaukseen sisältyvä mahdollinen tuki kansanedustaja Mustajärven tarkoittamalle yritykselle olisi laitonta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan menettelytapojen vastaista valtiontukea. Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain ja sen nojalla annettujen asetusten lisäksi kauppaja teollisuusministeriössä on lain 27 :ään perustuvan ohjaus- ja valvontavallan perusteella laadittu tarkempia määräyksiä ja ohjeita yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa tarkoitettujen tukien myöntämistä ja maksamista varten (ns. käsikirja). Tämän lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö antaa vuosittain tukien suuntaamista koskevia määräyksiä (ns. vuosiohje). Myös de minimis -tuesta on annettu tarkempia ohjeita. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi aina tarvittaessa antaa uusia tukien myöntämistä ja maksamista koskevia määräyksiä ja ohjeita. Hallitus katsoo, että työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on riittävän selkeät ohjeet yritystukipäätösten osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi työvoima- ja elinkeinokeskuksista saatavan palautteen perusteella kuitenkin tarvittaessa antaa uusia tukien myöntämistä ja maksamista koskevia määräyksiä ja ohjeita. Hallitus toteaa lisäksi, että yritystuet ovat harkinnanvaraisia avustuksia, joita myönnetään kustakin hankkeesta tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella, kun se yritystukilain ja sen nojalla annettujen asetusten, määräysten sekä ohjeiden mukaan on mahdollista. Hallitus katsoo edellä mainitun perusteella, että kansanedustaja Mustajärven kysymys ei aiheuta toimenpiteitä. Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2004 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 622/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Markus Mustajärvi /vänst: Är myndigheternas tolkningar av företagsstöden och särskilt de minimis -bestämmelsen lika på olika håll i landet och använder myndigheterna lokal och/eller nationell prövning när de bedömer finansieringsansökningar när detta är möjligt enligt lagstiftningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Spörsmålet hänför sig till lagen om stödjande av företagsverksamhet (1068/2000) och statsrådets förordning om investeringsstöd och utvecklingsstöd för förädling och marknadsföring av jordbruksprodukter (1201/2000) som meddelats med stöd av lagen. Investeringsstöd för bearbetning och saluföring av jordbruksprodukter regleras dessutom av gemenskapens riktlinjer för statligt stöd till jordbrukssektorn (2000/C 28/02) som kommissionen meddelat. Riksdagsledamot Mustajärvi berättar om ett företag i Savukoski kommun som vidareförädlar skogsbär. Bärfabriken planerar ett utbyggnadsprojekt på 1 500 000 euro, för vilket också har ansökts om investeringsstöd för förädling och marknadsföring av jordbruksprodukter hos Lapplands arbetskrafts- och näringscentral. Dessutom har Savukoski kommun fattat beslut om garanti för ett lån på 250 000 euro till företaget. Enligt riksdagsledamot Mustajärvi tolkar de finansierande myndigheterna att det eventuella stöd som ingår i kommunens garanti är ett olagligt statligt stöd. Den eventuella stödverkan av kommunens garanti bör granskas utgående från kommissionens tillkännagivande om tillämpningen av artiklarna 87 och 88 i EG-fördraget på statligt stöd i form av garantier (2000/C 71/07). Tillkännagivandet gäller alla former av statliga garantier och dess centrala bestämmelser gäller principerna för beräkning av det stöd som ingår i en garanti och de villkor som, om de är förhärskande, gör att stöd inte ingår i garantin. Om man utgående från nämnda tillkännagivande kommer till det resultatet att i kommunens garanti ingår stöd och inte inhämtar EG-kommissionens godkännande på garantibeslutet, kan stödet i praktiken endast vara s.k. stöd av mindre betydelse (de minimis -stöd). Enligt EG-kommissionens förordning nr 69/2001 (EG) om tillämpningen av artiklarna 87 och 88 på stöd av mindre betydelse kan ett företag ges offentligt stöd i form av de minimis -stöd uppgående till högst 100 000 euro under en period på tre år från det första beslutet. Enligt förordningens tillämpningsområde tillämpas de minimis -stöd dock inte bl.a. på jordbrukssektorn till följd av de särskilda bestämmelser som skall tillämpas på denna sektor. Stöden inom jordbrukssektorn regleras av gemenskapens riktlinjer för statligt stöd till jordbrukssektorn som kommissionen har gett (2000/C 28/02), vilka således också gäller investeringsstöd för bearbetning och saluföring av jordbruksprodukter. I riktlinjerna konstateras att allt stöd till jordbrukssektorn, hur litet det än är, som gynnar vissa företag eller produktion av vissa varor, skall anses innebära en potentiell risk för snedvridning av konkurrensen och påverkan 4
Ministerns svar KK 622/2004 vp Markus Mustajärvi /vas av handeln mellan medlemsstaterna. Regeln om s.k. de minimis -stöd gäller därför inte stöd till utgifter i samband med jordbruk. Utgående från dessa riktlinjer för jordbrukssektorn är det eventuella stöd som ingår i kommunens garanti till det företag som riksdagsledamot Mustajärvi avser olagligt statligt stöd som strider mot förfarandet enligt artikel 88 i EG-fördraget. Utöver lagen om stödjande av företagsverksamhet och de förordningar som meddelats med stöd av den har vid handels- och industriministeriet utgående från det styr- och tillsynsbemyndigande som grundar sig på 27 i lagen utarbetats närmare bestämmelser och anvisningar för beviljande och utbetalning av de stöd som avses i lagen om stödjande av företagsverksamhet (en s.k. handbok). Utöver detta meddelar handels- och industriministeriet årligen föreskrifter om inriktning av stöden (en s.k. årsanvisning). Också om de minimis -stödet har närmare anvisningar meddelats. Handels- och industriministeriet kan alltid vid behov meddela nya föreskrifter och anvisningar om beviljande och utbetalning av stöd. Regeringen anser att arbetskrafts- och näringscentralerna har tillräckligt klara anvisningar i fråga om företagsstödsbesluten. Handels- och industriministeriet kan emellertid utgående från respons från arbetskrafts- och näringscentralerna vid behov meddela nya föreskrifter och anvisningar om beviljande och utbetalning av stöd. Regeringen konstaterar dessutom att företagsstöden är understöd som beviljas enligt prövning utgående från en företags- och projektbedömning av varje projekt när detta är möjligt enligt företagsstödslagen och de förordningar, föreskrifter och anvisningar som meddelats med stöd av den. Regeringen anser utgående från det som nämns ovan att riksdagsledamot Mustajärvis spörsmål inte föranleder några åtgärder. Helsingfors den 8 september 2004 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 5