OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma - hopeasepänala - sisustustekstiiliala - vaatetusala Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma - sisustusala - sisustusrakentaminen ARTESAANI Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 29.8.2013; xx.xx.2014 Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.8.2013; Päivitys 29.8.2014 Voimassa 1.8.2013 alkaen
Sisällys 1. JOHDANTO... 7 2. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON OPISKELU... 8 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 8 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 9 2.2 Alan osaamistarpeet... 9 2.3 Pirkanmaan alueen käsi- ja taideteollisuusalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 10 2.4 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet... 10 2.5 Opinto-ohjaus... 13 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus... 14 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana... 14 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus... 14 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat... 14 3. KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 15 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 15 3.2 Koulutusohjelman valinta... 22 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 22 3.4 Opintopolut... 26 TUTKINNON OSAT AMMATTIALOITTAIN... 28 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, HOPEASEPÄNALA... 28 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov / Hopeasepänala... 28 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov / Hopeasepänala... 29 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, HOPEASEPÄNALA... 30 4.2.1 Tuotteen suunnittelu 10 ov / Hopeasepänala... 30 4.2.2 Tuotteen valmistaminen 20 ov / Hopeasepänala... 32 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, HOPEASEPÄNALA... 33 2
4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov / Hopeasepänala... 33 4.4.2 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov / Hopeasepänala... 34 4.4.2 Ohjaustoiminta 10 ov / Hopeasepänala... 35 4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 10 ov / Hopeasepänala... 37 4.4.9 Tuotekehitys 10 ov / Hopeasepänala... 38 4.4.10 Tuotteen valmistaminen käsityönä 10 ov / Hopeasepänala... 39 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, SISUSTUSTEKSTIILIALA... 41 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustustekstiiliala... 41 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustustekstiiliala... 42 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, SISUSTUSTEKSTIILIALA... 43 4.2.1 Tuotteen suunnittelu 10 ov / Sisustustekstiiliala... 43 4.2.2 Tuotteen valmistaminen 20 ov / Sisustustekstiiliala... 44 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, SISUSTUSTEKSTIILIALA... 45 4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov / Sisustustekstiiliala... 45 4.4.2 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov / Sisustustekstiiliala... 47 4.4.2 Ohjaustoiminta 10 ov / Sisustustekstiiliala... 48 4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 10 ov / Sisustustekstiiliala... 49 4.4.9 Tuotekehitys 10 ov / Sisustustekstiiliala... 50 4.4.10 Tuotteen valmistaminen käsityönä 10 ov / Sisustustekstiiliala... 51 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, VAATETUSALA... 53 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov / Vaatetusala... 53 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov / Vaatetusala... 54 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, VAATETUSALA... 55 4.2.1 Tuotteen suunnittelu 10 ov / Vaatetusala... 55 4.2.2 Tuotteen valmistaminen 20 ov / Vaatetusala... 56 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, VAATETUSALA... 58 4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov / Vaatetusala... 58 3
4.4.2 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov / Vaatetusala... 59 4.4.2 Ohjaustoiminta 10 ov / Vaatetusala... 60 4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 10 ov / Vaatetusala... 62 4.4.9 Tuotekehitys 10 ov / Vaatetusala... 63 4.4.10 Tuotteen valmistaminen käsityönä 10 ov / Vaatetusala... 64 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, SISUSTUSALA... 65 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustusala... 65 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustusala... 67 4.3 Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma, SISUSTUSALA... 68 4.3.1 Toteuttamisen suunnittelu 10 ov / Sisustusala... 68 4.3.2 Palvelun toteuttaminen 20 ov / Sisustusala... 69 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, Sisustusala... 71 4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov / Sisustusala... 71 4.4.5 Sisustustyö 10 ov / Sisustusala... 72 4.4.6 Stailaus 10 ov / Sisustusala... 73 4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 10 ov / Sisustusala... 75 4.4.9 Tuotekehitys 10 ov / Sisustusala... 76 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, SISUSTUSRAKENTAMINEN... 78 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustusrakentaminen... 78 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov / Sisustusrakentaminen... 79 4.3 Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma, SISUSTUSRAKENTAMINEN... 80 4.3.1 Toteuttamisen suunnittelu 10 ov / Sisustusrakentaminen... 80 4.3.2 Palvelun toteuttaminen 20 ov / Sisustusrakentaminen... 82 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, Sisustusrakentaminen... 84 4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov / Sisustusrakentaminen... 84 4.4.2 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov / Sisustusrakentaminen... 85 4.4.5 Sisustustyö 10 ov / Sisustusrakentaminen... 86 4
4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 10 ov / Sisustusrakentaminen... 87 4.4.9 Tuotekehitys 10 ov / Sisustusrakentaminen... 88 NÄYTÖN TOTEUTUSTAPA, ARVIOINNIN KOHTEET SEKÄ TUTKINNON OSAN ARVOSANAN MUODOSTUMINEN ON KUVATTU KAIKILLE AMMATTIALOILLE YHTEISESTI.... 91 Asiakaslähtöinen valmistaminen... 91 Asiakaslähtöinen valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 92 Kulttuurilähtöinen valmistaminen... 95 Kulttuurilähtöinen valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 96 Tuotteen suunnittelu... 99 Tuotteen suunnittelu tutkinnon osan arviointikriteerit... 100 Tuotteen valmistaminen... 103 Tuotteen valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 104 Toteuttamisen suunnittelu... 107 Toteuttamisen suunnittelu tutkinnon osan arviointikriteerit... 108 Palvelun toteuttaminen... 112 Palvelun toteuttaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 113 Asiakaspalvelu ja myyntityö... 116 Asiakaspalvelu ja myyntityö tutkinnon osan arviointikriteerit... 117 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön... 119 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön tutkinnon osan arviointikriteerit... 121 Ohjaustoiminta... 123 Ohjaustoiminta tutkinnon osan arviointikriteerit... 124 Sisustustyö... 126 Sisustustyö tutkinnon osan arviointikriteerit... 127 Stailaus... 130 Stailaus tutkinnon osan arviointikriteerit... 131 Tilaustyön valmistaminen... 133 5
Tilaustyön valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 134 Tuotekehitys... 136 Tuotekehitys valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 137 Tuotteen valmistaminen käsityönä... 139 Tuotteen valmistaminen käsityönä valmistaminen tutkinnon osan arviointikriteerit... 140 5. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 142 6
1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman lukuun ottamatta sisustustekstiilialan suunnitelmaa ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat lukuun ottamatta sisustustekstiilialan ammattiosaamisen näyttöjä koskevia osia. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 7
2. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 25/011/2009, Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani 2009, ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Käsi- ja taideteollisuusalan arvoperusta Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto kuuluu kulttuurialan tutkintoihin. Perustutkinto sisältää työ-, elinkeino- ja kulttuurielämästä lähtöisin olevia ammattialoja, jotka eroavat toisistaan materiaalin ja/tai erityisosaamisen perusteella. Tutkinnon suorittaneella artesaanilla on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan. Käsi- ja taideteollisuusalan mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat luovuuden, esteettisyyden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostus. Teknologian kehitystä hyödynnetään alalla mm. suunnittelussa ja valmistuksessa sekä sähköisenä kaupankäyntinä. Käsi- ja taideteollisuusalalla toimitaan suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tavoitteena on luoda viihtyisä, esteettinen, toimiva ja terveellinen tuotemaailma ja ympäristö. Tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, toimivuus, taloudellisuus, kestävyys, kauneus sekä sopusointu valmistajan, käyttäjän ja ympäristön välillä tukevat kulttuurista, sosiaalista, ekonomista ja ekologista kestävää kehitystä. Ympäristömyönteinen ja asiakaslähtöinen tuotteen suunnittelu, tuotteiden elinkaaren huomioiminen ja kestävät raaka-aineiden valinnat sekä valmistus ovat käsi- ja taideteollisuusalalla sekä arvoja että kilpailuvaltteja. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen palveluhenkisyys ja tuloksellinen yhteistoiminta. Käsi- ja taideteollisuusalalla arvostetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, vastuullisuutta, aloitteellisuutta, omatoimisuutta, luovuutta, yksilöllisyyttä ja yhteistyökykyisyyttä. Alalla korostuu käsillä tekemisen taito sekä perinteisten työmenetelmien ja työtapojen kehittäminen ja ylläpitäminen. Kansainvälistyvässä ympäristössä tarvittavia ominaisuuksia alan toimijoilla ovat viestintä ja mediaosaaminen sekä kieli- ja kulttuuriosaaminen. Yrittäjämäinen toiminta edellyttää kustannustietoisuutta ja taloudellisuutta, markkinointiosaamista, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja asiakaslähtöistä vuorovaikutteista palveluosaamista. Alalle tyypillinen verkostoituminen edellyttää mm. vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, verkostoitumisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä kykyä toimia verkostoissa avoimesti ja luottamusta lisäten. Alan ammattilaisen tulee osata tehdä ja lukea erilaisia suunnitelmia ja työselityksiä. Toiminta edellyttää myös laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden tuntemista. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset toimivat useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alan yritystoiminta perustuu osaamiseen, laatuun ja yksilöllisiin tuotteisiin tai palveluihin. Yritykset ovat tyypillisesti pieniä, ja verkostoituminen mukaan lukien alihankinta on toiminnalle luonteenomainen ja tärkeä tapa kasvattaa toimintavolyymia ja tehokkuutta. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset voivat toimia tuotantoprosessin eri vaiheissa. 8
Yritysten pienuus, osaamiseen painottuminen ja toimintatapojen joustavuus auttavat niitä toimimaan joustavasti talouselämän suhdanteissa. Raja käsityön, taideteollisuuden ja taidekäsityön välillä ei ole selkeä, joten alan tuotteet ulottuvat käyttöesineistä ja erilaisista palveluista taideteoksiin. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattitaitovaatimukset Artesaanilla on monipuolinen ammattitaito, ja hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä nähdä työnsä osana ympäristöä ja suurempia tehtäväkokonaisuuksia. Hän osaa ottaa työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Artesaani on luotettava, laatutietoinen, esteettisyyttä ymmärtävä, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän tekee työnsä ammattialaa koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti. Artesaanilla on yrittämisen perusvalmiudet ja hän työskentelee kestävän ja terveen yritystoiminnan periaatteita noudattaen. Hän ottaa työssään huomioon kulttuurisen, sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävän kehityksen tavoitteet. Artesaani osaa suunnitella työnsä sekä lukea ja tehdä ammattialaansa liittyviä suunnitelmia. Hän osaa tehdä ammattialansa materiaali-, työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Artesaani noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävän toiminnan. Artesaani osaa käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Artesaani osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti ja tuloksellisesti sekä ilmaista itseään selkeästi. Kansainvälisesti toimivan artesaanin taitoja ovat kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Artesaani toimii suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Alan tyypillisiä työtehtäviä ovat laadukkaiden käsityötuotteiden valmistus, suunnittelu ja muotoilu, korjaaminen ja restaurointi, ohjaus- ja palvelutehtävät sekä erikoistuneet myyntitehtävät. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilainen hallitsee ammattialansa materiaalit, työvälineet ja työmenetelmät laajaalaisesti. Työssä ja työskentelyssä korostuvat asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys, esteettinen ja luova osaaminen, tyyli- ja laatutietoisuus, korkeatasoinen suunnittelu ja valmistus, yhteistyökyky, yrittäjämäinen asenne työhön sekä valmius jatkuvasti kehittää ja jakaa omaa osaamista. Työ edellyttää usein verkostoitunutta yhteistyötä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa. Käsityön tekeminen ja taidon kehittyminen voi olla artesaanin asiakkaalle kuntoutusta, elämys tai uutta sisältöä elämään antava taito, joten kasvava harrastustoiminta sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluiden huomioiminen lisäävät alan ammattilaisten ohjaustehtäviä. Muutosherkkyys sekä tuotteiden ja palveluiden huolellinen tuotteistaminen lisäävät alan ammattilaisten kykyä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Käsi- ja taideteollisuusalalla ja alan koulutuksessa eri ammattialoilla tehtävät työt kuormittavat fyysisesti eri tavoin, mikä alalle aikovan tai alalla toimivan tulee ottaa huomioon. Henkilöllä ei saa olla sellaisia sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. 2.2 Alan osaamistarpeet Käsi- ja taideteollisuusalan koulutusta on tuotettava taloudellisesti ja laadukkaasti ja sen rakenteita, prosesseja ja tuotantotapoja on kehitettävä. Taideteollisuusalalla tarvitaan viestinnällisiä taitoja, 9
verkostoitumista ja kykyä jäsentää tietoa. Alan opettajilta vaaditaan vahvaa työelämäkokemusta ja kykyä ohjata opiskelijat työelämään. Alalla tarvitaan kohtaamisfoorumeja, seminaareja ja työpajoja uusimpaan tutkimustoimintaan perehtymiseksi ja toiminnan kehittämiseksi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koulutusjärjestelmän tulee tuottaa ammattiosaajia entistä kovemmin kilpailluille aloille. Opetuksen laatu on keskeinen tekijä luotaessa tulevaisuuden menestystä. Innostava opettaja kannustaa opiskelijoita yrittämään parhaansa. Koulutustoimijan imago on myös merkittävä tekijä, joka vaikuttaa toiminnan arvostukseen ja opiskelijoiden hakeutumiseen opiskelemaan. Opetuksen hyvä laatu ja hyvä työllistyminen parantavat imagoa ja sen kautta koko toiminnan menestystä. Koulutuksen järjestäjien on myös tehtävä tiivistä yhteistyötä koulutuspalveluiden turvaamiseksi. Tarvitaan uusia tapoja järjestää koulutusta joustavasti ja tehokkaasti, jotta koulutuksen tehokkuus, laatu ja saavutettavuus toteutuvat. Samaan aikaan ammattiin opiskelevien nuorten uskoa tulevaisuuteen on vahvistettava. On pystyttävä kilpailemaan parhaista opiskelijoista ja tarjottava heille paras mahdollinen opiskelu- ja oppimisympäristö. Osa toimenpiteistä edellyttää verkostomaista yhteistyötä ja asiantuntemuksen yhdistämistä niin eri työelämän sektoreiden kuin alan ammattilaisten ja elinkeino- ja työelämän kanssa. Opetukseen on otettava mukaan aineksia myös esim. kaupalliselta puolelta, kulttuuria ja kansainvälisiä asioita, tiimityötaitoja ja verkostoitumista. Lähde. http://www.oph.fi/download/141714_taideteollisuusalan_laadullinen_ennakointi_12062012.pdf 2.3 Pirkanmaan alueen käsi- ja taideteollisuusalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Tampereen seudun ammattiopiston käsi- ja taideteollisuuden tutkintoalalla on monipuolista yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat lisänneet aktiivista yhteistyötä. Työssäoppimispaikkoja on hyvin saatavilla ja opiskelijat voivat pääsääntöisesti valita sen oman suuntautumisensa mukaan. Tämä yhteistyön tuloksena yritykset voivat hyödyntää tutkintoalan osaamista, työtiloja ja laitteita. Tämä yhteistyö myös luo työmahdollisuuksia valmistuville opiskelijoille. Maksullinen palvelutoiminta on myös tyypillinen yhteistyömuoto. Esimerkiksi ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmassa lähes kaikki harjoitustyöt tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Tämä yhteistyö tulee lisääntymään ja kehittymään osuuskuntatoiminnan kehittymisen myötä. Yritysvierailut ovat tärkeä osa opiskelua. Niitä tehdään mm. raaka-ainevalmistajille, materiaalin toimittajille ja tuotteita valmistaviin yrityksiin. Alan yrittäjät käyvät mielellään tutkintoalalla esittelemässä toimintaansa, jolloin opiskelijat pääsevät tutustumaan yrittäjiin henkilökohtaisesti. Muita yhteistyön muotoja ovat mm. opettajien työelämäjaksot alan yrityksissä sekä erilaiset henkilökohtaiset yhteydet alan yrityksiin. 2.4 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa on kaksi koulutusohjelmaa: tuotteen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutusohjelmien alla olevista ammattialoista. Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelman suorittanut artesaani osaa toimia useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän voi toimia alan valmistus-, tuotanto-, suunnittelu-, muotoilu-, korjaus-, 10
restaurointi-, ohjaus-, palvelu- ja/tai myyntitehtävissä. Hän tuntee ammattialansa materiaaleja ja työtapoja laajasti ja erikoistuu valitsemiinsa ammattialan työtehtäviin. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti, asiakaslähtöisesti, tyyli- ja laatutietoisesti, luovasti ja yhteistyökykyisesti. Hän toimii kustannustietoisesti ja taloudellisesti. Hänellä on yrittäjämäinen asenne työhön toisen palveluksessa toimiessaankin sekä valmius kehittää ja jakaa omaa osaamistaan. Hän pystyy toimimaan aloitteellisesti, avoimesti ja luottamusta lisäten yhteistyössä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa. Hän osaa tuotteistamista ja markkinointia sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän huomioi työssään laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteessä voi opiskella tuotteen suunnittelun ja - valmistuksen koulutusohjelmassa hopeasepänalan, sisustustekstiilialan ja vaatetusalan artesaaneiksi. Artesaani, hopeasepänala (koru- ja metallituotevalmistus) Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, hopeasepänala antaa tietoa metallin käsittelystä eri menetelmillä. Tutkinnossa opitaan valmistamaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen pien- ja käyttöesineitä, koruja erilaisista metalleista sekä korjaamaan metallituotteita. Opintojen ammattiaineita ovat mm. tuotevalmistus, suunnittelu, materiaalioppi sekä korunvalmistustekniikat. Esimerkkeinä opiskeltavista työtekniikoista ovat alipainevalu- ja hiekkavalutekniikka, metallin pakotus eri tekniikoin, levytyötekniikat, alan liitostekniikat, lastuavan työstön ja taonnan perusteet sekä erityistekniikoina mm. mokumegane, lasityötekniikat sekä emalointi. Opinnot antavat ammatilliset perustiedot ja -taidot, vahvan pohjan jatko-opinnoille mm. ammattikorkeakouluihin sekä yrittäjyyteen. Artesaani, sisustustekstiiliala Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, sisustustekstiili antaa perustiedot ja taidot sisustustekstiilien suunnitteluun ja valmistukseen. Opiskelussa painotetaan vahvaa materiaalien ja tekstiilisisustamisen tuotteiden tuntemusta. Erilaisia materiaaleja ja valmistustekniikoita käytetään luovasti ja monipuolisesti. Sisustusompelu, värjäys ja tekstiilien kuviointi kuuluvat perustaitoihin. Asiakkaille suunnitellaan ja toteutetaan sisustustekstiilejä ja -kokonaisuuksia. Asiakkaille tehtävät projektityöt sekä messu- ja yritysvierailut ovat tärkeä osa opiskelua. Sisustuksen trendien seuraaminen ja sisustustyylien tunteminen ovat osa ammattitaitoa. Sisustustekstiilialan artesaani työskentelee esim. valmistus-, korjaus- ja huoltotehtävissä. Tekstiili- ja sisustusalan myyntityö sekä yrittäjyys ovat myös työllistymisvaihtoehtoja. Opinnot antavat vahvan pohjan jatko-opinnoille mm. ammattikorkeakouluihin. Artesaani, vaatetusala (vaatteet ja pukeutuminen) Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, vaatetusala antaa tiedot ja taidot vaatteiden suunnittelusta ja valmistuksesta sekä pukeutumisesta. Vaatetusalan artesaani seuraa muotia ja trendejä ja tuntee pukeutumisen etiketin. Hän osaa 11
valmistaa ja suositella asiakkaalle sopivia vaatemalleja, käyttää tarkoitukseen sopivia materiaaleja ja kertoa vaatteiden hoidosta. Opinnoissa painotetaan yksilöllistä pukeutumista, kestävää kehitystä sekä käytetään luovasti ja monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja yhdistellään erilaisia tekniikoita persoonallisten tuotteiden aikaansaamiseksi. Vaatteiden stailaus, korjausompelu ja muodistaminen kuuluvat vaatetusalan artesaanin taitoihin. Tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen opiskelussa antaa valmiuksia mm. esityskuvien toteuttamiseen ja tietokoneavusteiseen kaavoitukseen. Asiakaspalveluun sekä yrittäjyyteen perehdytään mm. erilaisissa projekteissa ja työssäoppimalla. Työssäoppimispaikan voi valita oman mielenkiinnon ja ammatillisen suuntautumisen mukaan: esim. hää- ja juhlapukeutuminen, teatteripuvustus, urheilupukeutuminen, korjausompelu, sisustusompelu ja asiakaspalvelu ja myyntityö. Vaatetusalan artesaanit sijoittuvat erilaisiin valmistus- myynti- ja korjaustehtäviin. Opiskelu antaa myös valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Opinnot antavat vahvan pohjan jatko-opinnoille mm. ammattikorkeakouluihin. Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelman suorittanut artesaani osaa toimia useissa palvelun ja tekemisen työtehtävissä toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän toimii alan suunnittelu-, tuotanto-, restaurointi-, ohjaus-, palvelu- tai myyntitehtävissä. Hän tuntee ammattialansa sekä perinteisiä että nykyaikaisia materiaaleja, tuotteita ja työtapoja ja erikoistuu valitsemiinsa työtehtäviin. Hän toimii vuorovaikutteisesti, asiakaslähtöisesti, tyyli- ja laatutietoisesti rakennettua ympäristöä parantaen. Hän osaa toimia kustannustietoisesti ja taloudellisesti. Hänellä on yrittäjämäinen asenne työhön toisen palveluksessa toimiessaankin sekä valmius kehittää ja jakaa omaa osaamistaan. Hän tekee ja käyttää erilaisia ammattialansa käytäntöihin perustuvia selvityksiä ja suunnitelmia ja tietää, milloin on tehtävä yhteistyötä suunnittelijan tai toisen ammattilaisen kanssa. Hän käyttää erilaisia tarvittavia dokumentointimenetelmiä työssään. Hän osaa tuotteistaa palvelunsa ja markkinoida niitä yhteistyössä markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteessä voi opiskella ympäristön suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelmassa sisustusalan ja sisustusrakentamisen artesaaneiksi. Artesaani, sisustusrakentaminen (sisustuspuuseppä) Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma, sisustusrakentaminen antaa perustiedot ja -taidot sisustusrakentamisesta ja puusepäntyöstä. Suunnittelu, työnohjeistus ja tekninen piirustus ovat sisustuspuusepän perustaitoja. Opinnot sisältävät mm. kalusteiden valmistusta ja asennusta, tilojen ja tuotteiden pintakäsittelyä sekä erityistekniikoita mm. intarsia, puunsorvaus sekä verhoilu. Opinnoissa suunnitellaan ja toteutetaan kotien ja julkisten tilojen mm. myymälöiden tai ravintoloiden sisäremontteja, kalustamista ja ulkorakenteiden valmistusta. Opiskelusta osa tapahtuu asiakastyökohteissa, messuilla ja alan yrityksissä. Messu- ja yritysvierailut ovat tärkeä osa opiskelua. 12
Sisustuspuusepänalan artesaani työllistyy puusepän- ja rakennusalan yrityksiin. Niissä hän toimii monenlaisissa työtehtävissä, jotka vaativat suunnittelu- ja valmistustaitoja. Rakennusja sisustusalan myyntityö ja yrittäjyys ovat myös työllistymisvaihtoehtoja. Opinnot antavat vahvan pohjan jatko-opinnoille mm. ammattikorkeakouluihin. Artesaani, sisustusala (tilasomistus) Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma, sisustusala antaa perustiedot ja taidot somistuksesta ja tilasuunnittelusta. Opinnot sisältävät mm. visuaalisen markkinoinnin ja tilasuunnittelun perusteita ja toteutuksia asiakastöinä. Sisustustekstiilien tuntemus ja valmistus, tilojen pintaremonteissa tarvittavat käsityötaidot sekä työmenetelmät ovat tilasomistajan perustaitoja. Opetuksen perustana on esteettinen, luova suunnittelu ja toteutus, joita opiskellaan pienryhmissä ja työprojekteissa. Asiakaslähtöiset projektityöt esim. juhlasomistukset, kotien pintaremontit ja stailaukset sekä messu- ja näyttelyrakentaminen antavat mahdollisuuden harjoitella yrittäjämäistä työskentelyä. Messu- ja yritysvierailut ovat tärkeä osa opiskelua. Tilasomistusartesaanit työllistyvät mm. kaupan palvelukseen, visuaalisen markkinoinnin työtehtäviin sekä erilaisten sisustus- ja somistusalan assistenteiksi ja toteuttajiksi. Rakennusja sisustusalan yrittäjyys on yksi työllistymisvaihtoehto. Opinnot antavat vahvan pohjan sisustusalan jatko-opinnoille mm. ammattikorkeakouluihin. 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 13
2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan Kulttuuri- sekä käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 14
3. KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 20 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 30 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov, esteettinen ja visuaalinen osaaminen väh. 5 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto rakentuu siten, että koko tutkinto opiskellaan opiskelijan valitseman ammattialan tavoitteiden mukaisesti. Lukusuunnitelmaan opiskelijoille on rakennettu opiskelupolku, joka koostuu kaikille pakollisista tutkinnon osista (20 ov), koulutusohjelmakohtaista tutkinnon osista (30 ov) sekä valinnaisista tutkinnon osista (40 ov). Pakollisten ja koulutusohjelmakohtaisten tutkinnon osien opiskelujärjestys on valittu kullekin ammattialalle parhaiten alan ominaispiirteitä tukevaksi. Valinnaiset tutkinnon osat sijoittuvat opintojen toiseen ja kolmanteen vuoteen. Yrittäjyys vähintään 5 ov, esteettinen ja visuaalinen osaaminen vähintään 5 ov sekä opinnäyte vähintään 2 ov sisältyvät ammatillisiin opintoihin. Perustutkinnon perusteista on valittu kullekin ammattialalle ne valinnaiset tutkinnon osat, joita opiskelemalla opiskelija parhaiten saavuttaa työelämässä tarvitsemansa ammattiosaamisen. Valinnaisia 15
tutkinnon osia suoritetaan yhteensä neljä eli 40 opintoviikkoa. Valinnaisuus toteutuu työssäoppimalla suoritettavissa tutkinnon osissa. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat opiskellaan ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna 5 ov opiskelukokonaisuuksina. Niiden ja lukio-opintojen tarkennettu toteutussuunnitelma tutkintoalalla ja tutkintokohtaisten tavoitteiden sisältyminen ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin kuvataan tarkemmin ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 16
Hopeasepänala Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Artesaani hopeasepänala, koru- ja metallituotevalmistus Tampereen seudun ammattiopisto 17 opiskeluvuosi 1 2 3 4 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 10 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen, näyttö 1 4.1.1.1 Asiakastyön perusteet 5 4.1.1.2 Asiakastyövalmistus 5 4.1.2 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen, näyttö 1 4.1.2.1 Orientoituminen ammattialaan 5 4.1.2.2 Käsi- ja taideteollisuusalan perusteet 5 30 ov 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 10 ov Tuotteen suunnittelu, näyttö 1 4.2.1.1 Tuotesuunnittelun perusteet 5 4.2.1.2 Tuotteen esitteleminen 5 4.2.2 20 ov Tuotteen valmistaminen, näyttö 2 4.2.2.1 Tuotevalmistuksen perusteet 5 4.2.2.2 Ammattialan mukainen tuotevalmistus 10 4.2.2.3 Valmistustekniikoiden soveltaminen 5 40 ov 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (opiskelija suorittaa neljä) 4.4.1 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö (TOP), näyttö 4 10 4.4.2 10 ov Kulttuurin soveltaminen käsityöhön, näyttö 3 10 4.4.3 10 ov Ohjaustoiminta (TOP), näyttö 4 10 4.4.8 10 ov Tilaustyön valmistaminen, näyttö 2* 10 4.4.9 10 ov Tuotekehitys, näyttö 3 10 4.4.10 10 ov Tuotteen valmistaminen käsityönä (TOP), näyttö 2* 10 *opiskelija valitsee toisen, opiskelija valitsee toisen xx ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 4.5.1 10 ov Yrittäjyys 10 4.5.2 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 4.5.5 xx ov Lukio-opinnot 5 5 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 2 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 6 120 ov yhteensä 40 40 40
Sisustustekstiiliala Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma 1 2 3 4 Artesaani sisustustekstiiliala 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 10 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen, näyttö 2 4.1.1.1 Asiakasprojektin perusteet 5 4.1.1.2 Asiakasprojektin toteutus 5 4.1.2. 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen, näyttö 2 4.1.2.1 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 30 ov 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 10 ov Tuotteen suunnittelu, näyttö 1 4.2.1.1 Sisustustekstiilisuunnittelun perusteet 5 4.2.1.2 Suunnittelu ja dokumentointi 5 4.2.2 20 ov Tuotteen valmistaminen, näyttö 1 4.2.2.1 Orientoituminen ammattialaan 5 4.2.2.2 Sisustustekstiilin työmenetelmät 5 4.2.2.3 Sisustustekstiilien valmistaminen 5 4.2.2.4 Tekstiileillä sisustaminen 5 40 ov 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (opiskelija suorittaa neljä) 4.4.1 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö (TOP), näyttö 4* 10 4.4.2 10 ov Kulttuurin soveltaminen käsityöhön, näyttö 3 10 4.4.3 10 ov Ohjaustoiminta (TOP), näyttö 4* 10 4.4.8 10 ov Tilaustyön valmistaminen (TOP), näyttö 4* 10 4.4.9 10 ov Tuotekehitys, näyttö 3 10 4.4.10 10 ov Tuotteen valmistaminen käsityönä (TOP), näyttö 2 10 *opiskelija valitsee yhden xx ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 4.5.1 10 ov Yrittäjyys 10 4.5.2 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 4.5.5 xx ov Lukio-opinnot 5 5 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 2 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 6 120 ov yhteensä 40 40 40 18
Vaatetusala Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma 1 2 3 4 Artesaani vaatetusala, vaatteet ja pukeutuminen 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 10 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen, näyttö 2 4.1.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 4.1.2 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen, näyttö 2 4.1.2.1 Muoti ja pukeutuminen 5 4.1.2.2 Kulttuurilähtöisen tuotteen valmistaminen 5 30 ov 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 10 ov Tuotteen suunnittelu, näyttö 1 4.2.1.1 Vaatetussuunnittelun perusteet 5 4.2.1.2 Suunnitteluprosessi ja dokumentointi 5 4.2.2 20 ov Tuotteen valmistaminen, näyttö 1 4.2.2.1 Orientoituminen vaatetusalaan 5 4.2.2.2 Vaatteen valmistamisen perusteet 5 4.2.2.3 Valmistustaidon kehittäminen 5 4.2.2.4 Valmistustaidon syventäminen 5 40 ov 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (opiskelija suorittaa neljä) 4.4.1 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö (TOP), näyttö 4* 10 4.4.2 10 ov Kulttuurin soveltaminen käsityöhön, näyttö 3 10 4.4.3 10 ov Ohjaustoiminta (TOP), näyttö 4* 10 4.4.8 10 ov Tilaustyön valmistaminen, näyttö 3 10 4.4.9 10 ov Tuotekehitys (TOP), näyttö 4* 10 4.4.10 10 ov Tuotteen valmistaminen käsityönä (TOP), näyttö 2 10 *opiskelija valitsee yhden xx ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 4.5.1 10 ov Yrittäjyys 10 4.5.2 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 4.5.5 xx ov Lukio-opinnot 5 5 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 2 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 6 120 ov yhteensä 40 40 40 19
Sisustusala Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma 1 2 3 4 Artesaani sisustusala, tilasomistus 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 10 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen (TOP), näyttö 2 10 4.1.2 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen, näyttö 2 5 4.1.2.1 Kulttuurin tuntemus ja toteuttaminen 5 4.1.2.2 Kulttuurituntemuksen hyödyntäminen tilasomistuksessa 30 ov 4.3 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.3.1 10 ov Tuotteen suunnittelu, näyttö 1 4.3.1.1 Tilasuunnittelun perusteet 5 4.3.1.2 Tilasuunnittelun dokumentointi 5 4.3.2 20 ov Tuotteen valmistaminen, näyttö 1 4.3.2.1 Orientoituminen ammattialaan 5 4.3.2.2 Messu- ja näyttelyrakentaminen 5 4.3.2.3 Tilasomistuksen työmenetelmät 5 4.3.2.4 Tilasomistuksen toteuttaminen 5 40 ov 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (opiskelija suorittaa neljä) 4.4.1 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö (TOP), näyttö 4* 10 4.4.5 10 ov Sisustustyö, näyttö 3 10 4.4.6 10 ov Stailaus, näyttö 2 10 4.4.8 10 ov Tilaustyön valmistaminen, näyttö 3 10 4.4.9 10 ov Tuotekehitys (TOP), näyttö 4* 10 *opiskelija valitsee toisen xx ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 4.5.1 10 ov Yrittäjyys 10 4.5.2 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 4.5.5 xx ov Lukio-opinnot 5 5 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 2 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 6 120 ov yhteensä 40 40 40 20
Sisustusrakentaminen Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma 1 2 3 4 Artesaani sisustusrakentaminen, sisustuspuuseppä 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 20 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 10 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen, näyttö 2 4.1.1.1 Sisustusrakentaminen 5 4.1.1.2 Liitos ja rakenne 5 4.1.2 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen, näyttö 2 10 30 ov 4.3 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 4.3.1 10 ov Tuotteen suunnittelu, näyttö 1 4.3.1.1 Sisustusrakentamisen perusteet 5 4.3.1.2 Tila- ja kalustesuunnittelu 5 4.3.2 20 ov Tuotteen valmistaminen, näyttö 1 4.3.2.1 Orientoituminen ammattialaan 5 4.3.2.2 Tilasuunnittelu ja messurakentaminen 5 4.3.2.3 Tilarakentamisen perustaidot 5 4.3.2.4 Kalusteen valmistus 5 40 ov 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (opiskelija suorittaa neljä) 4.4.1 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö (TOP), näyttö 4* 10 4.4.2 10 ov Kulttuurin soveltaminen käsityöhön, näyttö 2 10 4.4.5 10 ov Sisustustyö, (TOP), näyttö 4* 10 4.4.8 10 ov Tilaustyön valmistaminen, näyttö 3 10 4.4.9 10 ov Tuotekehitys, näyttö 3 10 *opiskelija valitsee toisen xx ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 4.5.1 10 ov Yrittäjyys 10 4.5.2 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 4.5.5 xx ov Lukio-opinnot 5 5 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 2 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 6 120 ov yhteensä 40 40 40 21
3.2 Koulutusohjelman valinta Tampereen seudun ammattiopisto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto muodostuu kahdesta koulutusohjelmasta: Tuotteen suunnittelu ja valmistus sekä Ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Koulutusohjelmat jakautuvat työ-, elinkeino- ja kulttuurielämälähtöisiin ammattialoihin. Ammattialat päättää koulutuksen järjestäjä. Tampereen seudun ammattiopistossa näitä ammattialoja ovat hopeasepänala, vaatetusala, sisustusrakentaminen ja sisustusala. Opiskelijat hakevat yhteishaussa suoraan valitsemansa koulutusalan tietylle ammattialalle. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Tutkinnon osat opiskellaan opintojaksoina. Jaksotuksen tarkoituksena on helpottaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjausta sekä eheyttää opetussuunnitelmaa. Opintojakso on 5 tai 10 opintoviikon laajuinen opintojen järjestämiskokonaisuus. Opintojaksot on nimetty työelämälähtöisesti ja merkitty tutkinnon osien kuvauksiin sekä lukusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan opiskelija voi tehdä opintopolusta poikkeavia valintoja. Näitä valintoja ovat mm. Yrittäjyys (10 ov), Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2ov), ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat sekä ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Myös näiden valintojen toteutumisessa hyödynnetään työssäoppimisen tarjoamia mahdollisuuksia. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon kuuluu 40 opintoviikkoa valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan sisällyttää tutkintoonsa tutkinnon osia jostain toisesta ammatillisesta perustutkinnosta. Lisäksi perustutkintoon voi sisältyä yksi tutkinnon osa ammattitutkinnosta ja yksi tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta. Työssäoppiminen Työssäoppiminen (10 + 10 ov) sijoittuu lukusuunnitelmassa toiseen ja kolmanteen opintovuoteen. Työssäoppiminen on tavoitteiltaan sellaista, että se voidaan suorittaa myös kansainvälisenä vaihtoopiskeluna, joka kuitenkin edellyttää, että opiskelijan opinnot ovat edenneet suunnitellulla tavalla. Käsi- ja taideteollisuusalalla on tunnusomaista, että työssäoppimispaikat ovat pieniä yrityksiä ja pääsääntöisesti opiskelijat hankkivat ne itse. Suurin osa työssäoppimispaikoista sijoittuu Pirkanmaalle, mutta perustelluista syistä opiskelija voi hankkia sen myös muualta Suomesta. Työssäoppimispaikkoina voivat toimia ne yritykset, julkisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt, joiden kanssa ammattiopisto on tehnyt järjestämissopimuksen. Poikkeustapauksissa työssäoppimista voidaan toteuttaa myös muissa tarkoitukseen sopivissa paikoissa, joissa opiskelijan työturvallisuus ja sen valvonta on varmistettu. Työturvallisuuden varmistamiseksi uutta työssäoppimispaikkaa ei ole mahdollista sopia puhelimitse, vaan opettajan on pääsääntöisesti käytävä työpaikalla etukäteen tutustumassa sen oloihin ja turvallisuuteen. Ennen työssäoppimisjaksojen alkua opiskelijoille annetaan aiheeseen liittyvää valmennusta. Valmennuksessa hyödynnetään sekä ammattiopiston yhteistä ohjeistusta että tutkintoalakohtaista ohjeistusta. Opiskelija, ohjaava opettaja sekä työpaikkaohjaaja suunnittelevat yhdessä työssäoppimisjakson oppimistavoitteita tukevat työtehtävät ja mahdolliset näytöt. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle säännöllisesti palautetta ja osallistuu jakson arviointiin. Ohjaava opettaja tekee jakson aikana 22
ohjauskäyntejä työssäoppimispaikalle. Työssäoppimisjakson ohjauksessa voidaan hyödyntää verkkoopetusta mm. opiskelijan ja ohjaavan opettajan sekä koko opiskelijaryhmän välisessä yhteistyössä. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöjä on vähintään kolme kunkin ammattialan lukusuunnitelman mukaisesti. Ammattiosaamisen näytössä näytetään joko yksi tai useampi tutkinnon osa. Ensimmäinen näyttö on pääsääntöisesti oppilaitosnäyttö. Muut tehdään joko työssäoppimisen yhteydessä, oppilaitoksessa tai opinnäytetyön yhteydessä ammattialan lukusuunnitelman ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Arviointi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa suorittavan opiskelijan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Niiden tulee olla kaikkien arviointiin osallistuvien tiedossa. Arvioinnilla ohjataan opiskelijaa toimimaan tutkinnon tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti ja kannustetaan häntä. Opiskelijan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset ratkaisut mm. oppimistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisessä sekä oppimismenetelmissä. Arviointi jakautuu oppimisen arviointiin ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi Oppimisen arviointi on pääasiassa ohjaavaa ja kannustavaa arviointia ja oppimisen edistymisen seuraamista. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan yksilöllistä tapaa jäsentää, hankkia, käsitellä ja arvioida opetuksessa saatua tietoa ja taitoa. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia, jotta hän pääsee tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Oppimisen arvioinnin yksi tärkeä tavoite on opiskelijan itsearviointitaitojen kehittäminen. Oppimista arvioidaan havainnoimalla opiskelijan työskentelyä sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä harjoitustehtäviä ja havainnointia opiskelijan aktiivisuudesta oppimisen aikana. Opintojaksojen arviointi on oppimisen arviointia. Opiskelijan oppimisen eteneminen arvioidaan lukuvuosija opintojaksoittain S tai T-merkinnällä (suoritettu / täydennettävä) sekä täydennetään T:n perustelulla todistusviitekohdassa. Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun hänellä on ollut mahdollisuus opetella tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan kokonaisuuksien hallintaa, ei vain pieniä osasia. Osaamista arvioidaan tutkinnon perusteiden mukaisesti kokonaan ammattiosaamisen näytöllä. Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa (esim. hinnoittelu, havainnollistaminen ja työvälineiden hulto) ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Näitä ovat haastattelut, tehtävät ja muut luotettavat menetelmät. 23