YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2005

YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU- RAPORTOINNIN KILPAILU 2005 Arvioinnin yhteenveto 11.10.2005 Kilpailun järjestäjät: Taloudellinen Tiedotustoimisto Ympäristöministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö KHT-yhdistys ry Kauppalehti Ympäristöjohtamisen yhdistys ry Arviointityö: LTT-Tutkimus Oy Helsingin kauppakorkeakoulu

Lukijalle Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2001 arviointi laajennettiin koskemaan ympäristöasioiden raportoinnin ohella muitakin yritysten yhteiskuntavastuun alueeseen kuuluvia asioita. Tänä vuonna kilpailua uudistettiin jälleen. Uudistuksen myötä kilpailun osanottoon vaaditaan aktiivinen ilmoittautuminen organisaatioilta kun aikaisemmin kaikki pörssiyhtiöt sekä ne organisaatiot, joiden tiedettiin panostavan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointiin otettiin automaattisesti mukaan. Tästä lähtien organisaatioiden eri raportointikanavia kohdellaan kilpailussa myös tasavertaisesti, jotta arvioinnin pääpaino olisi raportoinnin sisällössä eikä muodossa. Vertailussa arvioidaan nimenomaan raportoinnin tasoa, ei itse toimintaa ja sen kehitystä. Kilpailun tavoitteena on kehittää organisaatioiden raportointia entistä avoimempaan suuntaan ja siten lisätä yhteiskuntavastuun toteutumisen läpinäkyvyyttä organisaatioissa. Luonnollisesti kilpailun tavoitteena on myös lisätä sekä osallistuvien organisaatioiden että myös muiden tahojen kiinnostusta ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia kohtaan. Vuonna 2005 arvioitiin organisaatiotason ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia kirjallisista ja sähköisistä lähteistä sekä EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja. Arviointiin oli vapaa osanotto-oikeus lukuun ottamatta niitä organisaatioita, jotka laativat, konsultoivat tai verifioivat muiden organisaatioiden raportointia. Tässä raportissa julkaistaan arviointityön tulosten yhteenveto. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kilpailun järjestivät Taloudellinen Tiedotustoimisto, KHT-yhdistys ry, Kauppalehti, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys sekä ympäristöministeriö, jotka myös osallistuivat arviointityön kustannusten kattamiseen. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat puheenjohtaja Hannu T. Koskinen (KHT-yhdistys ry; palkintolautakunnan puheenjohtaja), toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen Tiedotustoimisto), apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa (kauppa- ja teollisuusministeriö), hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto ry), professori Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu), päätoimittaja Hannu Leinonen (Kauppalehti), ympäristöneuvos Antero Honkasalo (ympäristöministeriö), sekä toimitusjohtaja Petter Hemgård (Ympäristöjohtamisen yhdistys ry). Viestintäpäällikkö Krista Kinnunen (Taloudellinen Tiedotustoimisto) toimi lautakunnan sihteerinä. Palkintolautakunnalle ehdotuksen palkittavista organisaatioista teki LTT-Tutkimuksen ja HKKK:n arviointityöryhmä. Työryhmän jäsenet olivat Mika Kuisma (toimipaikkatason raportointi) ja Iikka Kuosa (organisaatiotason raportointi). Helsingissä 11.10.2005 Hannu T. Koskinen Palkintolautakunta Iikka Kuosa LTT-Tutkimus 2

SISÄLTÖ 1. Yleistä... 4 2. Parhaat raportoijat 2005... 6 3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen... 8 4. EMAS-toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi... 10 Liite 1. Kilpailun organisaatiotason raportointisarjassa arvioidut raportit... 12 Liite 2. Organisaatiotason raportointisarjan arviontikriteerit... 13 Liite 3. Suomen EMAS-organisaatiot 1.8.2005.... 15 Liite 4. EMAS-selontekojen arviointi... 16 Liite 5. Palauteraportin tilauslomake... 18 3

1. Yleistä Vuoden 2005 tulokset osoittavat, että suomalaisten organisaatioiden ympäristö- ja yhteiskuntaraportointi on edellisiin vuosiin verrattuna yhä edelleen jatkanut parantumistaan. Johtuen siitä, että kilpailun säännöissä tästä vuodesta eteenpäin arvioitavilta organisaatioilta edellytetään ilmoittautumista, arvioitujen organisaatioiden lukumäärä laski jonkin verran viime vuodesta. Laskusta huolimatta kilpailuun osaan ottoa voidaan pitää yhä hyvin kattavana. Organisaatiotason raportointi arvioitiin tämän vuoden kilpailussa 46 organisaatiolta, kun viime vuonna arvioitiin ennätykselliset 61 erillisraporttia ja vertailujen alkaessa vuonna 1996 vain 12 raporttia (ks. kuva 1). Historialliset arviointiluvut ovat vain osittain rinnastettavissa tämän vuoden luvun kanssa, koska tänä vuonna organisaatiot pystyivät ilmoittamaan kilpailuun koko kilpailun aihepiiriä koskevan raportoinnin riippumatta raportoinnin muodosta eikä erillisraportteja arvioitu enää itsenäisinä kokonaisuuksina. Kuva 1. Vuosittain arvioitujen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien / organisaatiotason raportoinnin sekä EMAS selontekojen lukumäärä. 70 60 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ympäristö- yhteiskuntavastuuraportteja/organisaatiotason raportointeja EMAS-selontekoja Vertailujen alkaessa vuonna 1996 pörssin päälistan yritysten selvä enemmistö ei raportoinut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioistaan lainkaan tutkituissa muodoissa, nyt raportoimattomien osuus on laskenut todella pieneksi. Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui mukaan eniten organisaatioita julkiselta sektorilta (8) sekä energia- ja metsätoimialoilta (6). Myös suhteellisen runsas osanotto pankit, rahoitus ja vakuutus -toimialalta (4) oli tämän vuoden kilpailussa ilahduttavaa. Erityinen 4

ongelma on sen sijaan pk-yritysten vähäinen raportointi; tänä vuonna kilpailuun ei ilmoittautunut yhtään puhtaasti pk-yritykseksi laskettavissa olevaa organisaatioita. Lähestulkoon kaikki suomalaiset organisaatiot ovat ottaneet raportointinsa kattokäsitteeksi organisaation yhteiskuntavastuun tai kestävän kehityksen, joka pitää sisällään ympäristönäkökohdat, sosiaaliset näkökohdat ja taloudelliset näkökohdat. Jopa EMASselonteoissa on havaittavissa laajentumista puhtaista ympäristöasioista kohti laajempaa raportointia, vaikka EMAS-asetus ei sitä raporteilta edellytäkään. Kyseinen kolmijako vastaa kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointimallia, jota yhä kasvamassa määrin organisaatiot sanovat seuraavansa soveltuvin osin. Useassa raportissa esitetään myös tarkka vertailu GRI-suositukseen. Kilpailun kriteeristökin päivitettiin tänä vuonna vastaamaan paremmin kyseistä suositusta. Vuosien 1996-2000 kilpailuissa arvioitiin erikseen raportointia erillisissä raporteissa, vuosikertomuksissa ja www-sivuilla. Vuonna 2001 vertailussa siirryttiin käytäntöön, jossa päähuomio kiinnitettiin kokonaisraportointiin kaikki mediat huomioon ottaen painottaen eri medioiden sisältöä eri kertoimilla (erillisraportti 40%, vuosikertomus 30% ja internet-sivut 30%). Koska organisaatioiden raportointitavat ovat tämän jälkeen kehittyneet yhä monimuotoisempaan suuntaan, järjestävät tahot kokivat, että kilpailua oli tarpeellista taas tänä vuonna uudistaa. Erityisesti internetin merkitys on kasvanut raportoinnissa joko siten, että yritys julkaisee ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vain internetissä, tai siten, että paperilla julkaistu raportti sisältää vain tiivistelmän internetsivujen kokonaissisällöstä. Lisäksi on yrityksiä, jotka keskittyvät nimenomaan vuosikertomusraportoinnin kehittämiseen. On myös raportteja, joissa GRI-suosituksen mukainen kolmikantaraportti on rakennettu vuosikertomuksen ympärille. Tällöin yritys julkaisee toiminnastaan vain yhden raportin, joka kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osaalueet. Tästä syystä arviointia uudistettiin niin, etteivät eri raportointimuodot ole enää rinnakkaisia. Tämän mukaisesti arvioinnissa kiinnitettiin huomiota vain sisältöön huolimatta raportointitavasta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että arviointi perustui pääasiassa organisaation pääraportointikanavaan (yleensä erillisraportti), jonka informaatiota täydennettiin muista lähteistä (esim. vuosikertomus ja internet-sivut), Ympäristö- ja yhteiskuntavastuukilpailuun osallistuvista valitaan Suomen edustajat European Sustainability Reporting Awards (ESRA) -kilpailuun. ESRA on 14 Euroopan maan järjestämä kilpailu, jonka suomalaisena järjestäjänä on KHT -yhdistys. Viime vuonna Suomen edustajina olivat UPM-Kymmene, Kesko ja Proventia-Group. Kilpailussa palkittiin parhaana kestävän kehityksen raporttina Co-operative Financial Services (Britannia) ja parhaana pk-sektorin raporttina Biosphärenpark Grosses Walsertal (Itävalta). Aikaisempina vuosina tapana olleesta parhaan ympäristöraportin palkinnon myöntämisestä luovuttiin, koska tuomariston mukaan kestävän kehityksen ja ympäristöraportin välinen ero on tänä päivänä liian häilyvä. Suomen edustajat sijoittuivat lähelle kilpailun parhaimmistoa. Suomen vertailussa valittiin lisäksi paras EU:n asetuksen mukaisten ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS) selonteko. EMAS-rekisterissä organisaatioita on tällä hetkellä 40 kpl. 5

2. Parhaat raportoijat 2005 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset. Paras organisaatiotason raportointi -sarjassa palkitaan kolme yritystä. Parhaana palkitaan Kesko Oyj. Jaetulle toiselle sijalle tässä sarjassa sijoittuivat M-Real Oyj ja Fortum Oyj. Kesko Oyj:n raportoinnista käy hyvin selväksi, että Keskossa yhteiskuntavastuutyö on viety hyvin pitkälle ja että sillä on keskeinen rooli yrityksen toiminnassa. Erityisen mainittavaa on erillisraportin alun katsaukset yrityksen yhteiskuntavastuun visioon ja strategiaan sekä yhteiskuntavastuuta ohjaaviin periaatteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Yhtenä raportin vahvuutena voidaan pitää myös sen tasapainoisuutta eri yhteiskuntavastuun ulottuvuuksien suhteen. Raportointi keskittyy lisäksi todella hyvin Keskon oman toimialan, kaupan, keskeisiin kysymyksiin. Alalle tyypillisiä kysymyksiä on myös tuotu hyvin esiin raportin erillisissä teemaosioissa. Raportoinniltaan Keskon raportointi on selkeätä ja lukijat löytävät siitä keskeisen asiat helposti. Kirjallisen erillisraportin tiedot löytyvät myös täydellisinä yrityksen internet-sivuilta, joka edesauttaa informaation löytämistä. Yhteiskuntavastuun asioita on käsitelty myös tiiviisti yrityksen vuosikertomuksessa. M-Real Oyj julkaisi tänä vuonna ensimmäisen kerran laajemman vastuuraportin, johon on otettu mukaan myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ympäristövastuun lisäksi. Yrityksen yhteiskuntavastuuraportti on pakattu yhteen yrityksen vuosikatsauksen ja tilinpäätösraportin kanssa. Kyseisestä paketista lukijat saavat vankan käsityksen yrityksen toiminnasta ja sen vaikutuksista laajemmin yhteiskuntaan. Samaan raporttipakettiin voi tutustua myös internetissä näköisjulkaisujen puitteissa. Fortum Oyj:n kirjallinen yhteiskuntavastuuraportti on suppeampi verrattuna muiden kärkipään organisaatioiden kirjallisiin raportteihin. Yrityksen raportointi onkin keskittynyt pääasiassa internetiin, josta löytyvä informaatio on hyvin runsasta. Vaikka kirjallinen raportti on tiivistelmän omainen, siitä on myös mahdollista saada hyvä kuva yrityksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laajuudesta. Kokonaisuudessaan Fortumin raportoinnissa erityisen mainittavaa on kattava ympäristöasioiden raportointi ja etenkin sen onnistunut havainnollistaminen. EMAS-selontekojen sarjassa palkitaan kolme organisaatiota. Parhaaksi arvioitiin Hartmann-Varkauden raportti. Toiseksi tässä sarjassa tuli StoraEnson Oulun tehtaan raportti ja kolmanneksi Rautaruukin Raahen tehtaan raportti. Huomattavaa on, että Hartmann-Varkaus on voittanut tämän sarjan nyt jo neljä kertaa peräkkäin. Nämä kolme EMAS-sarjan kärkeen vuonna 2005 sijoittunutta organisaatiota ovat tuotannoltaan, kokoluokaltaan ja resursseiltaan erilaiset. Erilaisia ja omilla tavoillaan hyviä ovat niiden selonteotkin. Hartmann-Varkauden selonteossa on edellisvuosien tapaan helposti lähestyttävässä paketissa kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) koko elinkaaren ai- 6

kaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut on kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. Stora Enson Oulun tehtaan selonteossa on säilytetty aiempien selontekojen hyvät ominaisuudet. Sosiaalisen vastuun raportointi kasvattaa selontekoa huomattavasti yli EMAS-asetuksessa säädettyjen vaatimusten. Oulun tehtaan merkittävimmät ympäristönäkökohdat on esitetty paperitonnia kohti ilmoitettuina lukuarvoina selkeässä kaaviossa koko paperin elinkaaren alkupuolelta painotaloon saakka. Ympäristövaikutuksen kehityksen tarkastelun pitkähköt aikasarjat takaavat hyvät vertailuasetelmat edellisiin vuosiin ja graafisiin esityksiin on usein lisätty myös toimipaikan lupaehtotasoja kuvaavia merkintöjä. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä yhteydessä on vesistöjen kuormittavuusvertailu muihin Stora Enson sellutehtaisiin. Rautaruukin Raahen terästehtaan selonteossa toimipaikan kuvaus on esimerkillisen havainnollinen tuotantoprosessin eri vaiheissa syntyvät ympäristökuormituksen aiheuttajat mukaan lukien. Ympäristönäkökohdat vaikutuksineen ja merkittävyyksineen on esitetty laajasti ja selkeästi taulukkomuodossa, tosin elinkaarinäkökulmaa ei ole raportointiin omaksuttu. Ympäristötavoitteet on esitetty ympäristönäkökohdittain ja jaettu selkeästi merkittäviä toimia sisältäviin ja muihin tavoitteisiin; mitattavissa oleville asioille on lisäksi annettu konkreettisia tavoitteita. Ympäristövaikutuksen tunnuslukujen pitkät aikasarjat takaavat hyvät vertailuasetelmat edellisiin vuosiin ja graafisiin esityksiin on usein lisätty toimipaikan tavoite- ja lupaehtotasoja kuvaavia merkintöjä. Selonteko julkaistiin nyt neljättä kertaa ainoastaan tietoverkossa eli sen saatavuus on riippuvainen lukijan mahdollisuuksista käyttää internetiä. Julkisen sektorin erityismaininta annetaan tänä vuonna Senaatti-kiinteistöille. Kyseinen organisaatio on jo kolmen vuoden ajan mallikkaasti raportoinut oman toimialansa yhteiskuntavastuuasioista. Yhteenvetona tämän vuoden kilpailusta ja nyt palkituista voidaan todeta, että raporttien taso on noussut vuosi vuodelta ja kaikkien palkittujen organisaatioiden raportit ovat hyviä esimerkkejä myös muille tulevina vuosina. Ainoana poikkeuksena voidaan todeta, että kilpailulautakunnan mielestä tällä kertaa mukana ei ollut yhtään puhdasta pkyrityksen raporttia. Palkintolautakunta haluaakin kannustaa pk-yrityksiä kehittämään raportointia. 7

3. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen Kymmenettä kertaa tänä vuonna toteutettu kilpailu toimi nyt ensimmäistä kertaa uudistetun mallin mukaisesti. Kilpailuun osallistuminen vaatii organisaatioiden ennakkoilmoittautumista kun edellisinä vuosina kilpailussa arvioitiin ilman ennakkoilmoittautumista kaikki pörssiyritykset ja ne organisaatiot, jotka tiettävästi julkaisivat erillisen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportin. Kilpailuun osallistumisoikeutta rajattiin myös ensimmäistä kertaa. Kilpailuun ei enää otettu arvioitavaksi yrityksiä, jotka laativat, konsultoivat tai verifioivat muiden organisaatioiden raportointia. Kilpailun luokkajako myös uudistui. Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautuvien raportit arvioitiin kahdessa luokassa: - organisaatioraportointi: organisaation kirjallinen ja internet-raportointi yhdessä - toimipaikkaraportointi: EMAS-selonteot. Organisaatioiden oli mahdollista osallistua molempiin luokkaan samanaikaisesti. Osallistuvat organisaatiot jaetaan kolmeen ryhmään: suuret yritykset, pk-yritykset sekä julkiset organisaatiot. KHT-yhdistys tulee lähettämään edellisten vuosien tapaan Suomen parhaat raportoijat European Sustainability Reporting Awards -kilpailuun. Kilpailusta tiedotettiin Kauppalehdessä sekä useilla internet-sivuilla. Kilpailussa arvioitavaksi tuleminen edellytti tänä vuonna virallista ilmoittautumista. Organisaatiotason kilpailuun ilmoittautui mukaan 46 organisaatiota ja toimipaikkatason (EMAS) kilpailuun 21 organisaatiota. Vaikka arvioitujen määrä jonkun verran laski, arvioitua joukkoa voidaan pitää hyvin kattavana. Arvioidut organisaatiot on lueteltu Liitteissä 1 (organisaatiotaso) ja 3 (toimipaikkataso). Kilpailun organisaatiotason arviointikriteerejä uudistettiin täksi vuodeksi. Uudet arviointikriteerit perustuvat soveltuvin osin Global Reporting Initiativen (GRI) ohjeisiin. Kilpailun arviointityötä on myös muuten uudistettu. Nyt kilpailussa arvioidaan vain organisaatioiden kokonaisraportointi kun edellisinä vuosina arvioinnin kohteena oli erillisinä sarjoina sekä kokonaisraportointi että erillisraportit. Uudistus tehtiin, jotta arvioinnissa voitaisiin keskittyä raportointimuodon sijasta raportoinnin sisältöön. Arvioinnissa otettiin eri raportointimuodot (erillisraportti, vuosikertomus ja internet) rinnakkain huomioon ja eri raportointimuotoja kohdeltiin keskenään samanarvoisesti. Organisaation kannalta ei ollut siis merkitystä, missä raportointikanavassa kriteerien mukainen tieto on. Eri raportointikanavien tasapuolisesta käytöstä tosin annettiin lisäpisteitä. Uudistetut kriteerit ovat Liitteessä 2. EMAS-selonteot arvioitiin aikaisempien vuosien tapaan EMAS-asetuksen vaatimusten valossa. Organisaatiotason raportoinnin vertailussa sosiaalisten kysymysten painoarvo oli 30 prosenttia, taloudellisten asioiden painoarvo 10 prosenttia, ympäristöasioiden painoarvo 30 prosentia ja yleisten viestinnällisten näkökohtien painoarvo oli 30 prosenttia. Vertailu toteutettiin edellisvuoden tapaan siten, että organisaatioita verrattiin aluksi oman toimialansa muihin organisaatioihin ja sitten toimialojen parhaita organisaatioita verrattiin keskenään kokonaisjoukon parhaimpien löytämiseksi. Organisaatiokohtaisia 8

pisteitä ei julkaista tässä raportissa, vaan jokainen yritys saa halutessaan tarkat tiedot mediakohtaisista pisteistään erillisestä, maksullisesta palauteraportista (kolme, neljä sivua perustuen arviointityöhön). Näin saadaan katettua osa arviointityön kustannuksista. 9

4. EMAS-toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Suomessa on ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä laadittu ISO 14001 -standardin ja EMAS-järjestelmän (EC Eco Management and Audit Scheme) mukaan. EMAS:n erottaa ISO 14001:stä erityisesti se, että siinä mukana olevan organisaation tulee tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). EMAS-rekisteröintejä oli elokuun 2005 alussa SYKE:n listalla 1 40 kappaletta. Kun Suomen EMAS-rekisteristä on organisaatioita poistettu mm. yritysjärjestelyjen takia, oli viimeisin tulokas elokuussa 2005 rekisterissä numerolla FIN-000050. Perustiedot Suomen EMAS-rekisterin organisaatioista on esitetty Liitteessä 3. Vuonna 2005 EMAS-selonteot olivat mukana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporttien kilpailussa seitsemättä kertaa. Nyt kilpailuun osallistuivat vain ne 21 selontekoa, jotka ilmoitettiin mukaan. Uusia, 1.8.2004 jälkeen julkistettuja EMAS-selontekoja oli mukana 10 kappaletta. Oman erityisryhmänsä muodostivat UPM-Kymmenen Suomen paperiteollisuuden seitsemän tehtaan selonteot, jotka muodostuvat harvemmin ilmestyvästä tehtaiden yhteisestä julkaisusta ja sitä täydentävistä vuosittain päivitettävistä tehdaskohtaisista liitteistä. Neljältä aiemmissa vertailuissa mukana olleelta organisaatiolta oli ilmestynyt vanhan selonteon tietoja täydentävä välivuosikatsaus. Käytännössä näiden vanhojen ja päivitettyjen välivuosiselontekojen pisteet pysyivät samoina. Kun EMAS-selontekojen vertailun kriteerit pysyivät edellisvuoteen nähden muuttumattomina, viimevuotiset pisteet olivat vertailukelpoiset uusien selontekojen pisteisiin. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston maaliskuussa 2001 antama asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta EMAS-järjestelmään sisältää liitteenä ympäristöselonteossa raportoitujen tietojen vähimmäisvaatimukset. Ympäristöselontekoja arvioitiin seitsemän asiasisältöön liittyvän näkökohdan osalta (0 10 pistettä kullekin). EMAS-asetuksen vaatimusten mukaan niitä tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa. Lisäksi kahdeksantena näkökohtana selonteoille voitiin antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä, kuten havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista, sekä sidosryhmäsuhteiden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Arviointikriteereitä on esitelty tarkemmin Liitteessä 4. EMAS-selontekojen saama keskimääräinen pistemäärä nousi selvästi vuodesta 2004. Näyttää siltä, että ilmoittautumismenettely innosti kilpailuun erityisesti jo ennestään hyvätasoisten EMAS-selontekojen julkaisijoita. Näistäkin monet saivat pisteitä aiempaa enemmän. Tämä antaa viitteitä siitä, että jatkuva parantaminen on käynnissä raportoinnin saralla. Parhaiten ympäristöselonteoissa oli käsitelty totuttuun tapaan päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia (arvion kohdat 3 ja 5). Tosin arvio toimipaikan toimintaan liittyvistä merkittävistä ympäristöasioista jäi joissakin tapauksissa edelleen pääteltäväksi esimerkiksi päästökehitystä esitteleviltä sivuilta. EMAS-asetuksessa mainitaan myös epäsuorat ym- 1 http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1642&lan=fi 10

päristövaikutukset, mikä laajentaa tarkastelua toimipaikalta tuotteen elinkaaren aikaisiin (hankintojen, käytön, hävityksen) vaikutuksiin. Muutamissa selonteoissa oli tämä näkökulma otettu kunnolla huomioon. Toiminnan kuvaus (kohta 1) on keskimäärin selvästi aiempaa parempaa, mutta edelleen joillakin jättää toivomisen varaa. Vaikka selontekoa lukevat useimmiten ne, jotka jo tuntevat toimipaikan tuotannon, voi aina lukijajoukossa olla asiaa huonommin tuntevia. Heitä palvelisivat erilaiset vuokaaviot ym. toimintaa ja prosesseja esittelevät kuvaukset. Lähes kaikki selonteot olivat onnistuneet hyvin myös ympäristöpäämäärien (kohta 4) ja sopeutumisen (kohta 6) käsittelyssä. Ympäristöpolitiikan ja -järjestelmän (arvion kohta 2) käsittely kaipaisi joskus virallisia politiikkoja käytännön läheisempää otetta. Määräpäivä seuraavan lausunnon esittämiselle sekä päteväksi todetun ympäristötodentajan nimi ja päiväys (arvion kohta 7) olivat selonteoissa selkeästi esillä. Ympäristöselonteoille annettiin lisäpisteitä, mikäli niissä oli esitetty ylimääräistä tietoa, jolla saattaa olla lisäarvoa lukijalle. Näitä olivat esimerkiksi esitystekniset ratkaisut kuten selonteon sisällön selkeys ja kuvioiden havainnollisuus, ympäristösanasto sekä sidosryhmien puheenvuorot ja ohjeet asiakkaille ja kuluttajille. Tänäkin vuonna parhaimmistoon noustiin juuri näitä tehokeinoja hyödyntäen. Edellisvuosien tapaan toimipaikat ryhmiteltiin niiden selontekojen arvioinnissa saamien yhteispisteiden mukaan kolmeen luokkaan, A, B ja C, luokkarajojen pysyessä ennallaan. Tämä selontekojen luokitus näkyy liitteessä 3, jossa on esitetty perustiedot Suomen EMAS-organisaatioista. Luokka A: parhaat ja monipuolisimmat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), toisin sanoen ne edustavat useilla mittareilla selontekojen parhaimmistoa. Luokka B: vaatimukset hyvin täyttävät selonteot Nämä selonteot ylsivät useimmilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon, mutta jollakin tai joillakin arvioinnin alueilla niillä olisi selvästi parantamisen varaa. Luokka C: eniten kehittämismahdollisuuksia tarjoavat selonteot Vuonna 2005 tähän luokkaan ei sijoittunut yhtään selontekoa. 11

LIITE 1. KILPAILUN ORGANISAATIOTASON RAPORTOINTISARJASSA ARVIOIDUT RAPORTIT Organisaatio Ahlstrom Alko Atro Componenta Ekokem Finnforest Fortum Hartmann Helsingin kaupunki Helsingin Vesi HYY-Yhtymä Ilmavoimat, lentoteknillinen toimiala Kesko Lahden kaupunki Metso Metsähallitus M-Real Nokian Renkaat OP-Ryhmä Outokumpu Pohjolan Voima Raisio Rautaruukki RAY Riihimäen kaupunki Sampo SanomaWsoy Senaatti-kiinteistöt Skanska SOK StoraEnso Sunila Suomen Posti Tapiola Teollisuuden Voima Turku Energia Turun Ammattikorkeakoulu UPM-Kymmene Vaasan & Vaasan Valio Vantaan Energia Vapo Varma VR Wärtsilä YIT Toimiala Moniala Kauppa Energia Metalli Jäte ja vesi Metsä Energia Metsä Julkinen Jäte ja vesi Moniala Julkinen Kauppa Julkinen Konepaja Julkinen Metsä Kemia Pankit, vakuutus ja rahoitus Metalli Energia Elintarvike Metalli Julkinen Julkinen Pankit, vakuutus ja rahoitus Viestintä Julkinen Rakennus Kauppa Metsä Metsä Kuljetus Pankit, vakuutus ja rahoitus Energia Energia Julkinen Metsä Elintarvike Elintarvike Energia Moniala Pankit, vakuutus ja rahoitus Kuljetus Konepaja Rakennus

LIITE 2. ORGANISAATIOTASON RAPORTOINTISARJAN ARVIONTI- KRITEERIT Organisaatiotason ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta noudatettiin seuraavassa taulukossa esiteltyjä kriteerejä. Arvioinnissa ei tehty eroa sen suhteen, missä raportointikanavassa kriteeristössä vaadittu tieto on. Yksittäiset kriteerit ovat eri painoisia (välillä 1-5). Luettavuus Tila Alueen paino Rakenteellinen selkeys ja keskittyminen olennaisiin asioihin 0/1/2 15 % Kattavuus olennaisten asioiden ja kriittisten kysymysten osalta 0/1/2 Vuoden yhteenveto ja avainluvut (trendi ja tavoitteet) 0/1/2 Ymmärrettävyys (mm. sanasto) 0/1 Visuaalisuus 0/1 Luovuus 0/1 Raportointikanavien tasapainoisuus 0/1/2/3/4/5 Organisaation kuvaus ja toimintapolitiikat sekä raportin sisältö ja rajaukset Tila Alueen paino Organisaation kestävän kehityksen visio ja strategia 0/1/2 15 % Toimitusjohtajan katsaus 0/1 Päätuotteet/-palvelut (sisältäen tuotemerkit) 0/1 Organisaation vastuurakenteet 0/1 Toiminnan volyymia kuvaavat tiedot (mm. toimialat ja maantieteelliset toiminta-alueet) 0/1/2 Merkittävimmät sidosryhmät ja sidosryhmäkommunikaation tavat, saatu palaute ja sen hyödyntäminen 0/1/2 Yhteyshenkilöt ja lisätietolähteet 0/1/2 Raportin rajaukset 0/1 Viittaus aiempiin raportteihin 0/1 Raportointiperiaatteet 0/1 Raportin ulkopuolinen varmennus 0/1 Yhteiskuntavastuun johtamisen organisaatio 0/1 Yhteiskuntavastuun toiminta-ajatus ja arvot, toimintapolitiikat ja -tavat 0/1/2 Varovaisuusperiaatteen noudattaminen toiminnassa 0/1 Ulkoiset sitoumukset 0/1 Jäsenyydet toimialajärjestöissä 0/1 Toimittajaketjun vaikutusten hallintatavat 0/1 Toiminnan epäsuorien vaikutusten hallintatavat 0/1 Merkittävät toiminnan muutokset raportointikaudella 0/1 Ohjelmat ja menettelytavat yhteiskuntavastuun johtamiseen 0/1 Yhteiskuntavastuujärjestelmien sertifiointi 0/1 Taloudelliset mittarit Tila Alueen paino Liikevaihto 0/1 10 % Markkinat 0/1 Materiaali- ja palveluhankinnat 0/1 Maksuvelvoitteiden suorittaminen sopimusten mukaisesti 0/1 Maksetut palkat 0/1 13

Maksut rahoittajille 0/1 Edellisten tilikausien voitto 0/1 Maksetut verot 0/1 Saadut tuet ja avustukset 0/1 Tehdyt lahjoitukset 0/1 Ympäristömittarit Tila Alueen paino Materiaalien kokonaiskäyttö 0/1 30 % Kierrätysraaka-aineen käyttö 0/1 Energian suora kokonaiskäyttö 0/1 Epäsuora energian käyttö 0/1 Veden kokonaiskulutus 0/1 Omistetut/vuokratut luonnonarvoltaan merkittävät maa-alueet 0/1 Toimintojen/tuotteiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen 0/1 Päästöt ilmaan 0/1/2 Jätteiden kokonaismäärä ja loppukäsittelypaikka 0/1 Päästöt vesistöihin 0/1 Kemikaali, öljy ja polttoainepäästöt 0/1 Tuotteiden/palveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset 0/1 Tuotteiden kierrätettävyys 0/1 Ympäristöonnettomuudet 0/1 Sosiaaliset mittarit Tila Alueen paino Työntekijöiden jakautuminen alueittain ja 30 % työsuhteiden perusteella 0/1/2 Työpaikkojen lisäys ja keskimääräinen vaihtuvuus alueittain 0/1/2 Työntekijöiden ja työnantajien väliset suhteet 0/1 Työterveys- ja turvallisuus 0/1 Koulutuspäivät 0/1 Tasa-arvo (ohjelmat, naisten edustus hallituksessa ja johdossa) 0/1 Ihmisoikeuksien huomiointi toiminnassa (esim. suhtautuminen lapsityövoiman käyttöön) 0/1/2 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten hallinta 0/1 Toimintatavat lahjonnan ja korruption estämiseksi 0/1 Poliittinen vaikuttaminen 0/1 Asiakasturvallisuus ja asiakkaiden yksityisyyden suojan kunnioittaminen 0/1/2 14

LIITE 3. SUOMEN EMAS-ORGANISAATIOT 1.8.2005. Rekisterin:o Organisaatio (Toimipaikka) Toimiala Ympäristötodentaja Selonteon luokitus 2005 01 Tikkurila Oy, Vantaa kemia SFS-Inspecta Oy ei 02 Ekokem Oy Ab, Riihimäki kemia/jätehuolto SFS-Inspecta Oy A+ 03 POISTETTU REKISTERISTÄ 04 Stora Enso Enocell, Eno metsä SFS-Inspecta Oy ei 05 POISTETTU REKISTERISTÄ 06 Nokian Renkaat Nokia kumi DNV Certification Oy A+ 07 Rautaruukki Raahen terästehdas metalli Lloyd s Register QA A+ 08 Stora Enso Veitsiluoto, Kemi metsä DNV Certification Oy A- 09 Stora Enso Imatra ja Karhula metsä SFS-Inspecta Oy A- 10 POISTETTU REKISTERISTÄ 11 POISTETTU REKISTERISTÄ 12 Outokumpu Porin yhtiöt metalli DNV Certification Oy ei 13 POISTETTU REKISTERISTÄ 14 POISTETTU REKISTERISTÄ 15 Stora Enso Varkaus metsä SFS-Inspecta Oy A+ 16 Stora Enso Kotka metsä SFS-Inspecta Oy A+ 17 POISTETTU REKISTERISTÄ 18 Stora Enso Anjalankoski metsä SFS-Inspecta Oy B 19 Sicpa Oy, Tampere kemia DNV Certification Oy A- 20 UPM-Kymmene Pietarsaari metsä SFS-Inspecta Oy A+ 21 Stora Enso Oulu metsä DNV Certification Oy A+ 22 POISTETTU REKISTERISTÄ 23 UPM-Kymmene Kymi ja Voikkaa metsä SFS-Inspecta Oy A+ 24 Stora Enso T Honkalahti, Joutseno metsä SFS-Inspecta Oy ei 25 Stora Enso T Tolkkinen, Porvoo metsä SFS-Inspecta Oy ei 26 Stora Enso Timber Kitee metsä SFS-Inspecta Oy ei 27 Stora Enso T Uimaharju, Eno metsä SFS-Inspecta Oy ei 28 Stora Enso Packaging, Lahti ym. pakkaus SFS-Inspecta Oy ei 29 POISTETTU REKISTERISTÄ 30 POISTETTU REKISTERISTÄ 31 Stora Enso Corenso Pori pakkaus SFS-Inspecta Oy ei 32 UPM-Kymmene Jämsänkoski ja K. metsä DNV Certification Oy A+ 33 Stora Enso Kemijärven Sellu metsä DNV Certification Oy ei 34 UPM-Kymmene Rauma metsä DNV Certification Oy A+ 35 Stora Enso Pankakoski, Lieksa metsä SFS-Inspecta Oy ei 36 Hartmann Varkaus Oy pakkaus SFS-Inspecta Oy A+ 37 Stora Enso Metsä metsä DNV Certification Oy ei 38 UPM-Kymmene Metsä metsä DNV Certification Oy ei 39 Teollisuuden Voima Olkiluoto energia DNV Certification Oy ei 40 Powerflute Oy, Kuopio metsä SFS-Inspecta Oy ei 41 Stora Enso Summa metsä SFS-Inspecta Oy ei 42 M-real Äänekoski Paper metsä SFS-Inspecta Oy ei 43 M-real Kangas, Jyväskylä metsä SFS-Inspecta Oy ei 44 UPM-Kymmene Kaukas L:ranta metsä SFS-Inspecta Oy A+ 45 UPM-Kymmene Kajaani metsä DNV Certification Oy A+ 46 Sunila Kotka metsä DNV Certification Oy A+ 47 Loimi-Hämeen Jätehuolto Forssa jätehuolto BVQI B+ 48 UPM-Kymmene Tervasaari V:koski metsä SFS-Inspecta Oy A+ 49 Mustankorkea Oy, Jyväskylä jätehuolto SFS-Inspecta Oy A+ 50 Stora Enso Heinola metsä SFS-Inspecta Oy ei 15

LIITE 4. EMAS-SELONTEKOJEN ARVIOINTI EMAS-selontekojen arviointi perustuu EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEU- VOSTON asetukseen (EY) N:o 761/2001, annettu 19. päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä). Mainitun asetuksen liitteessä III on esitetty ympäristöselonteon sisältämien tietojen vähimmäisvaatimukset, jotka sisältävät seitsemän asiakohtaa. Kukin näistä kohdista vastaa yhtä selontekojen arviointialuetta. ARVIO 1: Kuvaus toiminnasta Vaatimus: selkeä ja yksiselitteinen kuvaus EMAS-järjestelmään rekisteröitävästä organisaatiosta ja yhteenveto sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista sekä tarpeen vaatiessa suhteista mahdolliseen emoorganisaatioon. Tavoite: selkeän kuvan antaminen organisaatiosta ja sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 2: Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmät Vaatimus: organisaation ympäristöpolitiikka ja lyhyt kuvaus organisaation ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä. Tavoite: organisaation ympäristösitoumusten esille tuominen ja suunnitelma niiden täytäntöönpanosta organisaation kaikilla tasoilla. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 3:Ympäristönäkökohdat Vaatimus: kuvaus organisaation kaikista huomattavista suorista ja epäsuorista ympäristönäkökohdista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja selitys kyseisiin näkökohtiin liittyvien vaikutusten luonteesta. (Tässä tarkoitettuja välittömiä ja välillisiä ympäristönäkökohtia sekä niiden merkittävyyttä on luonnehdittu tarkemmin asetuksen liitteessä VI.) Tavoite: yleiskuvan antaminen organisaation keskeisistä ympäristönäkökohdista ja organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten selvittäminen (= tuotteiden elinkaari). Tärkeimpänä tavoitteena on saada lukija ymmärtämään organisaation toiminnan ja sen mahdollisten huomattavien ympäristövaikutusten väliset yhteydet. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 4:Päämäärät Vaatimus: kuvaus merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja -vaikutuksiin liittyvistä ympäristöpäämääristä ja -tavoitteista. Tavoite: niiden toimien esitteleminen, joita organisaatio suunnittelee ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Organisaation olisi pystyttävä osoittamaan selkeästi merkittävimpinä pitämiensä näkökohtien ja niiden parantamiseksi laadittujen suunnitelmien välinen yhteys. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 5:Päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten kehitys (Päästökehitys) Vaatimus: yhteenveto saatavilla olevista tiedoista, joissa organisaation ympäristövaikutuksia verrataan merkittäviin ympäristövaikutuksia koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Yhteenvetoon voi sisältyä numerotietoja päästöistä, jätteistä, raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksesta, melusta sekä muista asetuksen liitteessä VI mainituista näkökohdista. Tietojen perusteella olisi voitava tehdä vertailu edellisvuosiin nähden organisaation ympäristönsuojelun tason kehittymisen arviointia varten. Tavoite: organisaation ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen sekä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen esitteleminen. Lisäksi esitellään organisaation ympäristönsuojelun tasossa pitkällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 6: Vaatimusten täyttäminen (Sopeutuminen) Vaatimus: muut ympäristönsuojelun tasoon liittyvät tekijät, mukaan luettuna lainsäädännön vaatimusten täyttäminen merkittävien ympäristövaikutusten kannalta. 16

Tavoite: kun organisaatio antaa tietoja siitä, miten sen ympäristönsuojelun taso täyttää lainsäädännössä asetetut ympäristövaikutuksia koskevat vaatimukset, sen on ilmoitettava suojelun taso vaadittuun lakisääteiseen tasoon nähden. Organisaatio voi liittää selontekoon myös muuta ympäristönsuojelun tasoon liittyvää tietoa, esimerkiksi yksityiskohtaiset tiedot ympäristönsuojelun tason parantamiseksi tehdyistä investoinneista sekä tietoja paikallisille ympäristöryhmille annetusta tuesta ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutetuista toimista. Organisaatiot voivat antaa selvityksen myös käytössä olevista turvasuunnitelmista. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 7: Ympäristötodentaja ja päivämäärä (Todentaja) Vaatimus: ympäristötodentajan nimi ja akkreditointinumero sekä vahvistuksen päivämäärä. Tavoite: ympäristöselonteon todentajaa ja todentamisajankohtaa koskevien tietojen antaminen. Enimmäispistemäärä: 10 ARVIO 8: Ekstrat EMAS-asetuksessa mainittujen tekijöiden lisäksi selonteoille voidaan antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä. Näitä ovat erityisesti havainnollistavat kuviot, kaaviot ja sanastot mutta myös esimerkiksi sosiaalisen vastuun ja turvallisuuskysymysten käsittely selonteossa. Enimmäispistemäärä: 10 Lähteet: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus (EY) N:o 761 / 2001. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. L114. 24.4.2001. Ympäristöselontekoa koskevat ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) ohjeet. EMASasetuksen 19 artiklan mukaisen komitean kokousasiakirja. 19.4.2001. 17

LIITE 5. PALAUTERAPORTIN TILAUSLOMAKE TILAUSLOMAKE Tilaan palauteraportin organisaatiomme raportointia koskevista arviointihavainnoista YM- PÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUU 2005 -kilpailussa hintaan 600 euroa (+ alv 22%). Tämän palauteraportin (n. 5 sivua) tavoitteena on tarjota tilaajaorganisaatiolle tietoa oman ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen. Voitte vaihtoehtoisesti nitoa käyntikorttinne tähän Yritys: Nimi: Tehtävä/asema: Osoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Päivämäärä: Allekirjoitus: Tämän tilauslomakkeen ja/tai kilpailuun osallistuvat raportit voitte toimittaa projektipäällikkö Iikka Kuosalle: Fax: (09) 408 417 Posti: LTT-Tutkimus Oy Puh: (09) 4313 8632 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B E-mail: iikka.kuosa@hkkk.fi 00100 Helsinki 18