YMPÄRISTÖ- RAPORTOINTI- VERTAILU Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry Taloussanomat KHT-yhdistys ry Helsingin kauppakorkeakoulu

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- RAPORTOINTI- VERTAILU 2000 Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry Taloussanomat KHT-yhdistys ry Helsingin kauppakorkeakoulu

2 2 Lukijalle Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Vertailun tarkoituksena on kannustaa yrityksiä parantamaan ympäristöraportointiaan. Vertailussa arvioidaan raportoinnin tasoa, ei itse ympäristösuorituskykyä ja sen kehitystä. Vuonna 2000 arvioitiin yritysten erillisiä ympäristöraportteja, vuosikertomuksia ja WWW-sivuja sekä EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki pörssin päälistan yritykset sekä siihen kuulumattomat suuryritykset sekä parikymmentä muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tässä raportissa on julkaistu arviointityön tulokset. Ympäristöraportointivertailu 2000:n järjestivät Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry, Taloussanomat, KHT-yhdistys ry sekä Helsingin kauppakorkeakoulu. Ympäristöministeriö kattoi arviointityön kustannukset. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen tiedotustoimisto, puheenjohtaja), ympäristönsuojeluasiamies Benny Hasenson (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), ympäristöneuvos Antero Honkasalo (Ympäristöministeriö), toiminnanjohtaja Jouko Ilola (KHT-yhdistys ry), pääsihteeri Esko Joutsamo (Suomen Luonnonsuojeluliitto ry), johtaja Eila Kilpiö (Kuluttajatutkimuskeskus), johtaja Timo Löyttyniemi (Mandatum Pankki Oyj), toimituspäällikkö Tapani Pitzen (Taloussanomat) sekä viime vuotisen kilpailun voittajien edustajina ympäristöjohtaja Carola Teir- Lehtinen (Fortum Oyj) ja turvallisuuspäällikkö Pia Tirronen (Nokian Renkaat Oyj). Viime vuonna voittaneiden yritysten edustajat osallistuivat vertailun kriteereiden kehittämiseen. Kilpailun sääntöjen mukaisesti viime vuotiset voittajat eivät voineet osallistua tänä vuonna erillisten ympäristöraporttien sarjaan, mutta muihin kilpailusarjoihin kylläkin. Näiltä osin yritysten edustajat eivät osallistuneet palkintolautakunnan päätöksentekoon. Palkintolautakunnalle ehdotuksen vertailukriteereiksi ja palkittaviksi yrityksiksi teki HKKK:n arviointityöryhmä, jonka työhön osallistuivat Raimo Lovio (puheenjohtaja), Mika Kuisma (EMAS-selonteot), Sampo Niskanen (erilliset ympäristöraportit, vuosikertomukset ja www-sivut) sekä Johanna Krabbe (www-sivut). Arviointiryhmä kuuli kriteereiden kehittämisessä myös alan asiantuntijoiden mielipiteitä (Anne-Maria Oksanen ja Hannu Koskinen, Tuokko Deloitte & Touche; Henrik Sjöblom, PricewaterhouseCoopers; Mikael Niskala, KPMG). Helsingissä Raimo Lovio

3 3 Sisältö 1. Tulosten yhteenveto 4 2. Ympäristöraportoinnin parantuminen Hyvän ympäristöraportoinnin kriteerit ja vertailussa käytetyt kriteeristöt 8 4. Erilliset ympäristöraportit Vuosikertomusraportointi WWW-sivujen arvointi EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Kokonaisraportointi 22 Liite 1. Liite 2. Arvioidut yritykset ja organisaatiot. Arviointikriteerit.

4 4 1. Tulosten yhteenveto Yleistulokset Ympäristöraportointivertailu 2000:n tulokset osoittavat, että ympäristöraportointi on jälleen kerran hieman parantunut. Yhä useampi yritys tai julkinen organisaatio on sisällyttänyt ympäristötietoa perinteiseen vuosikertomukseensa ja WWW-sivuilleen tai laatinut erillisen ympäristöraportin. Myös ympäristöselonteon laatineiden EMASrekisteröityjen toimipaikkojen määrä on lisääntynyt. Lisäksi raportoinnin keskimääräinen laatu on parantunut. Läheskään kaikki yritykset eivät kuitenkaan vieläkään raportoi ympäristöasioistaan missään tutkituista muodoista. Tänä vuonna arvioitiin 121 yrityksen osalta raportointia kaikissa muodoissa (104 pörssin päälistan yritystä, 15 muuta suuryritystä ja 2 vertailuun ilmoittautunutta yritystä). Näistä 121 yrityksestä ympäristöasiaa on sijoittanut vuosikertomukseen 61 yritystä (50 %), WWW-sivuille 48 yritystä (40 %) ja erillisen ympäristöraportin on julkaissut 17 yritystä (14 %). 54 yritystä (45 %) ei raportoinut ympäristöasioistaan missään tutkitussa muodossa. Suhteellisen alhaiset prosenttiluvut johtuvat siitä, että monet toimialat eivät ole vielä aloittaneet raportointia. Raportoivia yrityksiä löytyy edelleen vähän konepaja- ja elektroniikkateollisuudesta, tietoliikenteestä ja viestinnästä, palvelualalta sekä pankkija sijoitussektorilta. Eniten raportoivia aloja ovat metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallin perusteollisuus, energia, elintarviketeollisuus, kuljetus ja liikenne, rakennusteollisuus, jäte- ja vesihuolto sekä kauppa. Raportointi on näin yleistä aloilla, joissa yritysten omassa tuotantovaiheessa syntyy paljon ympäristökuormitusta. Sellaisille aloille, joissa ympäristökuormitus tapahtuu enemmän alihankinnan tai tuotteiden käytön vaiheissa, tulisi kehittää uudenlaista tuotelähtöistä ympäristöraportoinnin mallia. Toinen ongelma on pk-yritysten vähäinen raportointi, mikä saattaa johtua siitä, että suurkonsernien laajat ympäristöraportit ovat pelästyttäneet pk-yritykset ryhtymästä vastaavaan ponnistukseen. Raporttien vertailussa otettiin käyttöön tänä vuonna uudet kriteerit, joissa saavat aikaisempaa enemmän huomiota ympäristöasioiden ohella kestävän kehityksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Ympäristöasioiden osalta parhaiten raportoidut alueet ovat yrityksen ympäristöpolitiikka ja johtaminen sekä ympäristökuormitustiedot. Sen sijaan yrityksen kaikkien ympäristönäkökohtien selkeässä kuvaamisessa on edelleen puutteita. Taloudelliset näkökohdat ansaitsisivat myös enemmän huomiota. Yhteiskunnallisten näkökohtien raportoinnissa ollaan vasta aivan alkutaipaleella muutamia hyviä esimerkkejä lukuun ottamatta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu raporttien lukumäärällä mitattuna maan kokoon suhteutettuna kansainvälisiin kärkimaihin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Laadullisesti tarkasteltuna 5-10 suomalaista raporttia sijoittuu omien toimialojensa kansainväliseen kärkijoukkoon. Tämän yleisen käsityksen vahvisti se, että suomalaisessa ympäristöraportoinnissa aina hyvin menestyneen Fortum Nesteen vuoden

5 ympäristöraportti valittiin tuon vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi ympäristöraportiksi (European Environmental Reporting Award) vertailussa, jossa oli mukana kymmenen Länsi-Euroopan maata ja jonka järjestivät näiden maiden tilintarkastusyhdistykset. Parhaat yritykset 2000 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset:!" Erillisten ympäristöraporttien sarjan palkinnot: (1) Rautaruukki (2) Helsingin Vesi ja (3) Silja.!" Ympäristöraporttisarjan kunniamaininnat: Nokia (vuoden tulokas), Kiilto (pkyritykset) ja Helsingin kaupunki (julkiset organisaatiot).!" Vuosikertomussarjan palkinnot: (1) Fortum, (2) Kemira ja (3) Castrum.!" Www-sivujen sarja: Kesko, jonka palkintoon liittyy kunniamaininta oman alansa eettisten näkökohtien raportoinnista.!" EMAS-selonteot: UPM-Kymmene Pietarsaari. Ympäristöraporttisarjassa kärki oli tänä vuonna poikkeuksellisen tasainen. Parhaaksi valitun Rautaruukin raportti erottui muista raporteista erityisesti hyvän luettavuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Helsingin Veden raportissa parasta antia suhteessa muihin raportteihin oli taloudellisen informaation esittäminen. Siljan raportissa esimerkillistä olivat yrityksen ympäristöohjelmasta ja -tavoitteista sekä tavoitteiden toteutumisesta kertominen. Palkittujen raporttien ohella kilpailussa oli joukko muita hyviä raportteja, jotka jäivät palkintosijoilta lähinnä siksi, että niiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen sisältö oli niin vähäinen. Ympäristöraporttisarjan tulokkaan kunniamaininta myönnettiin Nokialle siksi, että se on alansa ensimmäinen erillinen ympäristöraportti. Lisäksi asiaan vaikutti Nokian hyvä raportointi myös WWW-sivuilla. Pk-yritysten sarjassa ei ollut monia vaihtoehtoja. Kemianteollisuutta edustava Kiilto oli tässä sarjassa selkeästi paras. Julkisten organisaatioiden sarjassa oli mukana paikallisia vesi-, energia- ja jätelaitoksia sekä Helsingin kaupunki. Kunniamaininta päätettiin myöntää Helsingin kaupungille, joka on käynnistänyt mittavan ympäristöraportoinnin kehittämisprojektin, joka johtaa koko kaupungin raportin valmistumiseen vuonna Jo nyt raporttinsa olivat valmistaneet Helsingin Veden lisäksi Helsingin Energia, Helsingin Satama, rakennusvirasto, Helsingin tekstiilipalvelu ja HKL. Vuosikertomussarjassa parhaat yritykset ovat edellisen vuoden tapaan Fortum ja Kemira. Fortumin vuosikertomus nojautuu yrityksen raportoinnin pitkään perinteeseen ja se on tasaisen hyvä kaikilla osa-alueilla. Kemiran katsaus on samaa tasoa, mutta jää Fortumista jälkeen ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten esittämisen osalta. Kolmanneksi arvioinnissa nousi kiinteistösijoitusta harjoittava Castrum, jonka tiivis esitys nosti rahoitusalan ensi kertaa palkittujen toimialojen joukkoon.

6 6 WWW-sivujen sarjassa oli sisällöllisesti kaksi selvästi parasta yritystä, Kesko ja Fortum. Näistä päätettiin palkita Kesko lähinnä sivujen paremman käytettävyyden takia. Keskon palkintoon liittyy kunniamaininta oman alansa eettisten näkökohtien huomioimisesta raportoinnissa. Toimipaikkatason EMAS-selontekojen sarjassa parhaaksi yksittäiseksi selonteoksi arvioitiin UPM-Kymmene Pietarsaaren perusteellinen selonteko. Samantasoinen selonteko on myös Rautaruukki Raahella, jonka selonteko palkittiin viime vuonna. Ympäristöraportointivertailu 2000:ssa ympäristöraportointia arvioitiin erikseen erillisten raporttien, vuosikertomusten, WWW-sivujen ja EMAS-selontekojen osalta. Vertailussa siirrytään vuonna 2001 arvioimaan kokonaisraportointia ottaen huomioon kaikki välineet yhdessä. Jos tällainen kokonaisarviointi olisi tehty jo tänä vuonna, niin parhaaksi raportoijaksi olisi tullut valituksi Fortum. Vertailun kohdejoukko ja kriteerit Ympäristöraportointivertailu toteutettiin nyt viidennen kerran. Tällä kertaa arvioitiin 121 vuosikertomusta (104 pörssin päälistan yritystä, 15 suuryritystä ja 2 kilpailuun erikseen ilmoittautunutta yritystä). Samoilta yrityksiltä arvioitiin myös www-sivut. Erillisiä ympäristöraportteja arvioitiin ennätykselliset 33 kappaletta ja lisäksi mukana oli joukko Helsingin kaupungin erillisraportteja. EMAS-selontekojen arvioinnissa otettiin huomioon ne 30 toimipaikkaa, jotka olivat mukana Suomen ympäristökeskuksen listalla sekä ns. EMAS-koerekisterissä olleet kaksi organisaatiota. Arvioidut yritykset on lueteltu liitteessä 1. Vertailulle kehitettiin uudet kriteerit aikaisemmissa kriteereissä havaittujen puutteiden sekä kansainvälisen kehityksen vaatimusten mukaisesti. Uusien kriteereiden luomisessa hyödynnettiin viime vuosina käytettyä Tuokko Deloitte & Touche Oy:n kriteeristöä, KPMG Wider Oy:n kehittämää mallia, Euroopan ympäristöraportointipalkinnon viime vuoden kriteeristöä, Global Reporting Initiativen (GRI) luonnosta kestävän kehityksen raportoinniksi sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta. Uudet kriteerit on esitetty liitteessä 2. Vuosikertomusten ja WWW-sivujen arviointi perustui soveltuvin osin samaan kriteeristöön. EMAS-selonteot arvioitiin EMAS-asetuksen vaatimusten valossa. 2. Ympäristöraportoinnin parantuminen vuosina Ympäristöraportointi eri muodoissaan on kuluneina vuosina hitaasti, mutta varmasti parantunut. Raportointi on määrällisesti lisääntynyt ja laadullisesti parantunut kaikissa raportointimuodoissa. Raportointi on yleistynyt perinteisten ympäristöintensiivisten toimialojen ohella jonkin verran myös muilla aloilla. Myös julkiset organisaatiot ovat alkaneet laatia raportteja. Suurin ongelma on pk-yritysten passiivisuus.

7 7 Erilliset ympäristöraportit Vertailussa arvioitujen erillisten ympäristöraporttien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen: vuonna 1996 arvioitiin 12 raporttia, sitten 16 raporttia ja 21 raporttia. Vuonna 1999 arvioituja raportteja oli 29 ja tänä vuonna jo 33. Arvioitujen raporttien keskimääräinen pistemäärä oli vuonna pistettä, vuonna pistettä ja vuonna pistettä. Vuonna 2000 arvioitujen raporttien keskimääräinen pistemäärä oli 38. Vaikka pisteet eivät olekaan täysin vertailukelpoisia osoittaa tämä silti selvästi, että raportit ovat yleisesti ottaen parantuneet. Vuosikertomusraportointi Vuosikertomusten erillinen arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 koskien vuoden 1997 vuosikertomuksia. Tuolloin arvioitiin 137 yrityksen vuosikertomus, joista pörssiyhtiöitä oli 80 kappaletta (vain päälistan yritykset). Arvioiduista yrityksistä pisteitä sai yritystä ylitti julkistamiskynnyksenä pidetyn 10 pisteen rajan. Vuonna 1999 arvioitiin 141 yrityksen vuosikertomus. Arvioiduista yrityksistä pisteitä sai yritystä ylitti 10 pisteen rajan. Vuonna 2000 arvioitiin 121 vuosikertomusta. Arvioiduista yrityksistä pisteitä sai 61, joista 36 ylitti 10 pisteen rajan. Täsmällisempi vertailu voidaan tehdä pörssin päälistan osalta. Vuonna 1999 pörssin päälistan yrityksistä 22 % sai yli 10 pistettä vuosikertomuksestaan. Vuonna 2000 vastaava luku oli 27 %. Ympäristötieto WWW-sivuilla WWW-sivujen ympäristötietoa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin arvioitiin pörssin päälistan ja I-listan yritysten sivut. Tuolloin todettiin, että 30 päälistan yritystä (31 %) ja 5 I-listan yritystä harjoitti ympäristöviestintää WWW-sivuillaan. Tänä vuonna 35 päälistan yritystä (34 %) oli sisällyttänyt ympäristöasiaa WWW-sivuilleen ja lisäksi ympäristöasiaa löytyi 13 muulta arvioidulta yritykseltä. EMAS-toimipaikkojen ympäristöselonteot Euroopan Unionin EMAS-asetuksen mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rekisteröinti tuli mahdolliseksi suomalaisille toimipaikoille vuonna Rekisteröinnin edellytyksiin kuuluu suurelle yleisölle tarkoitetun julkisen ympäristöselonteon julkaiseminen. Suomessa EMAS-järjestelmä ei ole kehittynyt kovin suosituksi, koska yritykset ovat pääasiassa ottaneet käyttöön vastaavan ISO järjestelmän, jossa julkista selontekoa ei tarvitse laatia. Kuitenkin EMAStoimipaikkojenkin määrä on jonkin verran kasvanut. Elokuussa 2000 järjestelmään oli liittynyt Suomessa 30 toimipaikkaa ja lisäksi ns. EMAS-koerekisterissä oli kaksi organisaatiota. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on EMAS-järjestelmien määrässä kuudes Euroopan maa Itävallan, Tanskan, Saksan, Ruotsin ja Norjan jälkeen.

8 8 ISO sertifikaatteja oli Suomessa myönnetty elokuussa 2000 noin 440 kappaletta. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on näiden järjestelmien maailmanlistalla peräti kolmantena heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen (EMAS- ja ISO järjestelmien yleistymistä seurataan mm. WWW-sivulla Ympäristöraportoinnin kannalta on valitettavaa, että suomalaiset yritykset ovat jättäneet niin selvästi EMAS-järjestelmän toissijaiseen asemaan ISO järjestelmään nähden. 3. Hyvän ympäristöraportoinnin kriteerit ja vertailussa käytetyt kriteeristöt Hyvän ympäristöraportoinnin kriteeristöjä on monenlaisia. Tällä hetkellä kehitteillä olevista kriteereistä ja ohjeista kiinnostavin on kansainvälinen yhteishanke Global Reporting Initiative (GRI), jota vetää yhdysvaltalainen CERES organisaatio (ohjeet löytävät osoitteesta Erilaisia kriteeristöjä on verrattu suomeksi mm. kirjassa "Ympäristöraportointi luotettavan ympäristöinformaation tuottaminen ja hyödyntäminen" (Sjöblom & Niskala 1999). Suomen ympäristöraportointivertailuissa on käytetty vuosina kriteeristöä, jonka Tuokko Deloitte & Touche Oy otti käyttöön vuonna Suomalaisia ympäristöraportteja on arvioitu vuonna 1998 myös KPMG:n kehittämällä kriteeristöllä (KPMG 1998). Lisäksi ympäristöministeriö on julkaissut kirjasen Suuntaviivoja ympäristöraportointiin (Lovio 1999), jossa annetaan neuvoja raportoinnin kehittämiseksi. On siis olemassa monia ohjeita ja kriteeristöjä. Ympäristöraportointivertailun kannalta on kuitenkin olennaista, että kaikki kriteeristöt tuottavat suurin piirtein saman lopputuloksen: hyvät raportit erottuvat huonoista raporteista lähes samalla tavalla kaikilla kriteeristöillä. Yksittäisten raporttien sijoittuminen samantasoisiin raportteihin nähden voi tietysti vaihdella käytettävästä kriteeristöstä riippuen. Vuoden 2000 vertailussa palkintolautakunta päätyi ottamaan uudet kriteerit käyttöön. Suurin yksittäinen syy tähän on kansainvälinen tendenssi, jonka mukaan ympäristöraportointi on laajentumassa kestävän kehityksen raportoinniksi, jossa ovat mukana taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Voidaan puhua myös yrityksen yhteiskunnallisen vastuun raportoinnista, joka kattaa ympäristöasioiden ohella mm. terveyteen, turvallisuuteen, sidosryhmäyhteistyöhön, henkilöstön hyvinvointiin ja globaalin toiminnan periaatteisiin liittyvät asiat. Esimerkiksi Fortumin vuonna 2000 julkaisema raportti ei olekaan enää nimeltään ympäristöraportti vaan otsikko on nyt Fortum ja yhteiskunta. Uusiin vertailukriteereihin lisättiin siis kohta yhteiskunnallinen informaatio 10 %:n painoarvolla. Toiseksi muutettiin taloudellisen informaation sisältöä siten, että se sisältää ympäristöasioihin suoranaisesti liittyvän talousinformaation (15 %) lisäksi tietoja yrityksen yleisestä taloudellisesta kestävyydestä (5 %). Kolmas merkittävä muutos on se, että raportin selkeys (raportin tuoteseloste) ja luettavuus saivat aikaisempaa suuremman painoarvon (yhteensä 18 %). Ympäristöasioiden

9 9 kokonaispainoksi jäi 52 %. Tämä osuus jakaantuu viiteen alaryhmään, joista suurin painoarvo on saavutetun ympäristönsuojelun tason kuvaamisella (17 %). Tällä ratkaisulla palkintolautakunta halusi korostaa sitä, että ympäristöpolitiikasta, - johtamisesta ja näkökohdista kertominen on tärkeää, mutta lopulta kuitenkin tärkeintä on sen kertominen, mitä yrityksessä on konkreettisesti saatu aikaan. Käytetty kriteeristö tuottaa kustakin arvioitavasta ympäristöraportista ja vuosikertomuksesta täsmällisen pistemäärän. Koska pisteytykseen kuitenkin sisältyy tulkinnallisia elementtejä, julkaistaan saadut pistemäärät tässä raportissa vain viiden pisteen tarkkuudella. Taulukossa 1 on esitetty erillisten ympäristöraporttien sarjassa käytettyjen kriteereiden osa-alueet painoarvoineen. Tarkemmin kriteerit on kuvattu liitteessä 2. Taulukko 1 Erillisten ympäristöraporttien arvioinnissa käytettyjen kriteereiden lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Osa-alueet Kriteerit (kpl) Paino % Raportin tuoteseloste 5 10 Luettavuus 6 8 Visio, strategia, politiikka 2 6 Ympäristöjohtaminen 5 9 Suhteet sidosryhmiin 3 10 Ympäristönäkökohdat ja 3 10 vaikutukset Ympäristönsuojelun taso 5 17 Taloudellinen informaatio 9 20 Yhteiskunnallinen 5 10 informaatio YHTEENSÄ Vuosikertomusten arvioinnissa käytettävä kriteeristö eroaa erillisten raporttien kriteeristöstä siten, että eri osa-alueiden painoarvo on toinen (taulukko 2), koska on haluttu saada nämä kriteerit lähemmäksi vuosikertomusten aktiivikäyttäjien kiinnostusalueita. Keskeisimmät erot ovat siinä, että ympäristöstrategiaan, -johtamiseen ja näkökohtiin on pantu enemmän painoa, koska ei voida olettaa, että vuosikertomuksessa voidaan yksityiskohtaisesti raportoida eri tehtaiden ympäristönsuojelun tasosta. Taloudellisen informaation painoarvo on myös suuri. Sen sijaan vähemmän painoarvoa on annettu selkeysnäkökohdille, koska vuosikertomuksessa esitys kaikissa tapauksissa on lyhyt ja raportoitava kohde on yleisesti hyvin tiedossa.

10 10 Taulukko 2 Vuosikertomusten arvioinnissa käytettyjen kriteereiden lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Osa-alueet Kriteerit Paino % (kpl) Raportin tuoteseloste - 0 Luettavuus 6 5 Visio, strategia, politiikka 2 15 Ympäristöjohtaminen 5 15 Suhteet sidosryhmiin 3 10 Ympäristönäkökohdat ja 3 15 vaikutukset Ympäristönsuojelun taso 5 15 Taloudellinen informaatio 9 20 Yhteiskunnallinen 5 5 informaatio YHTEENSÄ WWW-sivujen arvioinnissa pantiin huomattavan suuri painoarvo sivujen käytettävyydelle, ladattaville lisätiedostoille sekä yhteystiedoille ja tilausmahdollisuuksille (yhteensä 50 %), koska kokemuksen mukaan nämä perusasiat ovat edellytys sille, että sivuista todella on hyötyä. Ympäristöinformaation sisällön osaalueiden painoarvot ovat myös hieman erilaiset kuin erillisten ympäristöraporttien osalta (taulukko 3). Taulukko 3 WWW-sivujen arvioinnissa käytettyjen kriteereiden lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Osa-alueet Kriteerit Paino % (kpl) Käytettävyys 4 30 Ladattava 2 10 ympäristöinformaatio Yhteystiedot ja tilaaminen 3 10 Visio, strategia, politiikka 2 10 Ympäristöjohtaminen 5 5 Suhteet sidosryhmiin 3 5 Ympäristönäkökohdat ja 3 10 vaikutukset Ympäristönsuojelun taso 5 10 Taloudellinen informaatio 9 5 Yhteiskunnallinen 5 5 informaatio YHTEENSÄ

11 11 Kaikissa sarjoissa maksimipistemäärä on 100. Kriteeristö on kuitenkin niin ankara, että jo yli pistettä merkitsee kohtuullisen hyvää raportointia. Parhaat raportit ja vuosikertomukset saavat yli Erilliset ympäristöraportit 2000 Ympäristöraporttisarjassa arvioitiin 33 erillistä ympäristöraporttia sekä Helsingin kaupungin ympäristöraportointiprojekti kokonaisuudessaan. Tämä otos kattaa kaikki pörssin päälistan yritykset ja Suomen 50 suurimman yrityksen joukosta ne, jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, sekä kilpailuun ilmoittautuneet muut yritykset tai julkiset organisaatiot. Arvioitujen ympäristöraporttien ohella Suomessa on varmasti julkaistu joukko muitakin raportteja. Vertailussa mukana olevista raporteista pörssiyhtiöiden raportteja oli yksitoista. Toimialoittain raportit jakaantuivat epätasaisesti. Eniten raportteja ovat julkaisseet energiayhtiöt, metsäteollisuusyritykset, vesi- ja jätelaitokset sekä kuljetus- ja liikenneyritykset. Toimialoja, joilla ei ollut ympäristöraportteja, oli peräti kymmenen. Kaikki mukana olevat raportit saivat yli kymmenen pistettä, kun maksimipisteet olivat 100. Taulukko 4 Arvioidut ympäristöraportit toimialoittain ja pisteluokittain. Pisteluokat Toimiala Maa-ja metsätalous Metsähallitus Elintarvike Valio Raisio Metsäteollisuus Finnforest, Botnia, Metsä- Tetra Stora Pak# Enso, UPM-K Kiilto Kemia Metalli Rautaruukki Elektroniikkateollisuus Energia ABB- Yhtiöt Espoon Sähkö, Kemijoki TVO Nokia Gasum Helsingin Energia, PVO, Vantaan Energia Metsä- Serla Fortum **** Jäte ja vesi Kuljetus liikenne Muut palvelut ja Lindström Finnair Turun Vesi## Ekokem# VR- Yhtymä Kauppa SOK Kesko Julkinen sektori # Raportit ovat EMAS-selontekoja. ## Raportti on samalla vuosikertomus. Helsingin kaupunki### Kiertokapula# Suomen Posti Tampereen Vesi Helsingin Vesi Silja

12 12 ### Raportointiprojekti, joka sisältää Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Rakennusviraston, HKL:n ja Helsingin tekstiilipalvelun raportit. **** Viimevuotisena voittajana Fortum ei mukana kilpailussa. Raporteista ei erottunut parasta yhtä selkeästi kuin viime vuonna, vaan kärki eli viisi parasta olivat erittäin tasaisia keskenään. Näistä viidestä parhaaksi valittiin niukasti Rautaruukki Oyj. Se erottui muista hyvin menestyneistä kilpailijoista hyvän luettavuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Lisäksi valintaan vaikutti se, että suuresta konsernista on huomattavasti vaikeampi raportoida kuin yhden tai muutaman toimipaikan yrityksestä. Toiseksi parhaaksi valittiin Helsingin Vesi, jonka raportti oli myös erittäin monipuolinen ja varsinkin taloudellinen informaatio oli omaa luokkaansa. Toisaalta raportti oli hieman vaikeasti luettava sisältäen runsaasti yksityiskohtaisia toimialaan liittyviä lukuja ja termejä. Kolmanneksi parhaaksi valittiin Siljan raportti, joka oli yhteiskunnallista informaatiota lukuunottamatta kaikilla osa-alueilla kärkipäässä. Erityisen hyvää oli tavoitteista ja ohjelmista sekä ympäristönsuojelun tasosta raportointi. Metsä-Serlan raportti oli ympäristöosiltaan raporteista paras, mutta sen pudotti palkintosijoilta taloudellisen ja yhteiskunnallisen informaation vähäisyys. Fortumia ei viimevuotisena voittajana otettu huomioon palkintoja jaettaessa. Arvioinnissa ensimmäistä kertaa oli mukana useita yrityksiä (ABB-Yhtiöt, Nokia, Vantaan Energia, Turun ja Tampereen Vesi, Suomen Posti, VR-yhtymä, Lindström ja SOK). Tulokkaiden raportit olivat pääosin hyvää keskitasoa. Useat tulokkaat olivat kuitenkin toimialoilta, joilla on jo aiemmin julkaistu paljon raportteja eivätkä ne ainakaan heti nousseet toimialojensa kärkeen. Siksi vuoden tulokkaaksi päätettiin valita Nokia, joka toi nyt raportoinnin piiriin Suomelle tärkeän elektroniikka- ja tietoliikennesektorin. Nokia sijoittui erittäin hyvin myös WWW-sivujen sarjassa. Pk-yritysten sarjassa päätettiin palkita kemianteollisuutta ja sen RC-ohjelmaa edustava perheyritys Kiilto. Yhtiön liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Kiillon ympäristö- ja turvallisuusselonteko on yrityksen toinen raportti, josta selkeästi ilmenee yrityksen tavoitteet ja niiden toteutuminen myös suhteessa toimialan yleiseen tasoon. Julkisten organisaatioiden sarjassa päätettiin palkita Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin liikelaitoksista Helsingin Vesi ja Helsingin Energia ovat julkaisseet jo useita ympäristöraportteja. Tänä vuonna ympäristöraportin ovat julkaisseet lisäksi Helsingin Satama, Helsingin tekstiilipalvelu, rakennusvirasto ja HKL. Lisäksi Helsingin kaupungilla on käynnissä ympäristötilinpäätös 2000 projekti, joka tähtää koko Helsingin kaupungin organisaation ympäristötilinpäätöksen valmistumiseen vuodelta Kun raportointia tarkastellaan osa-alueittain suhteessa osa-alueen maksimipisteisiin (taulukko 5), havaitaan, että parhaiten raportoidut osa-alueet ovat ympäristöpolitiikan ja johtamisen osa-alueet. Myös raporttien tuoteselosteet eli lukuohjeet ovat parantuneet viime vuosista. Heikoimmin on raportoitu taloudellisista ja yhteiskunnallisista näkökohdista. Nähtäväksi jääkin se missä määrin suomalaiset yritykset tulevat

13 13 lähivuosina vastaamaan toisaalta sijoittajien kiinnostukseen ympäristöasioiden taloudellisesta puolesta ja toisaalta suuren yleisön kiinnostukseen yrityksen yhteiskunnallisen vastuun kysymyksistä. Taulukko 5 Ympäristöraporttien keskimääräiset pisteet osa-alueittain % maksimipisteistä sekä parhaat raportoijat kullakin osa-alueella. Osa-alue Keskimääräiset pisteet % maksimista Parhaat yritykset Raportin tuoteseloste 6 60 Rautaruukki Luettavuus 2 40 UPM-Kymmene, Metsä-Serla Visio,strategia, politiikka 3 50 Rautaruukki, Metsä- Serla Ympäristöjohtaminen 4,5 50 Fortum, Silja Sidosryhmät 3,5 35 Fortum, Rautaruukki Ympäristönäkökohdat 3 30 VR, Tampereen Vesi Ympäristönsuojelun taso 8 40 Metsä-Serla, Silja, Stora Enso Taloudellinen informaatio 5 25 Helsingin Vesi Yhteiskunnallinen informaatio 1,5 15 Fortum, Kesko 5. Vuosikertomusraportointi 2000 Vuoden 2000 vertailussa arvioitiin siis yhteensä 121 vuosikertomusta, joista 104 oli pörssin päälistan yritysten, 15 muiden suurten yritysten ja 2 kilpailuun erikseen ilmoittautuneen yrityksen julkaisemia vuosikertomuksia. Puolet eli 60 tarkastelluista yrityksistä ei julkaissut vuosikertomuksessaan mitään ympäristöasioista, 17 % eli 21 yritystä raportoi vain hyvin vähän ja 33 % eli 40 yritystä omisti vuosikertomuksessaan vähintään yhden sivun verran ympäristöasioille. Näistä 40 yrityksestä 36 sai arviossa vuosikertomuksestaan yli 10 pistettä. Taulukossa 6 on esitetty vertailun parhaimmisto toimialoittain ja pisteluokittain.

14 14 Taulukko 6 Parhaat arvioidut vuosikertomukset toimialoittain ja pisteluokittain (yli 10 pistettä saaneet yritykset). Pisteluokat Toimiala Elintarvike Tekstiili Metsäteolli suus Kemia Metalli Lännen Tehtaat, Hartwall, Raisio Finn- Forest, Metsä- Serla, UPM-K Elcoteq Network Metsä Tissue Nokian Renkaat Tamfelt Stora Enso Uponor Noviant Kemira Rakennus Kuljetus ja liikenne Viestintä ja kustannus Sanoma- WSOY Finnair, Suomen Posti YIT Componenta Outokumpu Partek Konepaja Elektroniikka Moniala Aspo, Lassila & Tikanoja Huhtamäki Ahlström Energia PVO Fortum VR- Yhtymä Finnlines Kauppa SOK Kesko, Tradeka ja NB Holding Pankit rahoitus Vakuutus Tapiola Sampo Sijoitus Castrum (55-59) Kymmenen parhaan vuosikertomuksen joukkoon pääsi kolme kaupanalan yritystä, kaksi kemianalan sekä yksi yritys energia-, metsä-, sijoitus-, kuljetus- ja vakuutusalalta. Kymmenen parhaan joukkoon ei mahtunut yhtään yritystä ympäristön kannalta oleelliselta metalliteollisuuden alalta ja metsäteollisuudestakin vain Stora Enso ylsi kymmenen parhaan joukkoon. Näiden alojen yritykset ovat todennäköisesti ajatelleet, että erillisen ympäristöraportin olemassaolon takia ympäristöasialle ei vuosikertomuksessa ole tarvetta antaa tilaa. Viime vuoteen verrattuna palvelualat ovat ilahduttavasti lisänneet ympäristöasiaa vuosikertomuksiinsa. Liikenne-, kauppa- ja rahoitussektorilta löytyy nyt useita hyviä vuosikertomuksia. Erityisen hyvässä nousussa on kaupanala. Kolmeksi parhaaksi vuosikertomukseksi valittiin Fortumin, Kemiran ja Castrumin vuosikertomukset. Kaksi parasta erottui selkeästi muista ja ne olivat varsinkin

15 15 laajuudeltaan omaa luokkaansa. Fortumin ympäristösivut olivat neljä ja Kemiran viisi sivua, kun taas kolmanneksi tulleella Castrumilla ne olivat kaksi sivua. Fortum oli raportoinnut erityisen hyvin ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista sekä ympäristökuormituksesta. Kemira oli raportoinnut monipuolisesti lähes kaikesta, mutta hieman puutteellista oli ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista raportointi, mistä syntyikin ero Fortumin eduksi. Sijoitusalan yritys Castrum oli peräti kolmanneksi paras, vaikka muut sijoitusalan yritykset eivät maininneet mitään ympäristöasioista. Castrum on kiinteistösijoitusyhtiö, joka on vuosikertomuksessaan huolellisesti kertonut omistamiensa kiinteistöjen ympäristöasiat. Osa-alueittain tarkasteltuna yritykset raportoivat parhaiten ympäristöjohtamiseen liittyvistä asioista. Ympäristöasioihin liittyvät kustannukset, riskit ja mahdollisuudet ovat sen sijaan edelleen heikosti raportoitu, vaikka juuri näiden asioiden luulisi eniten kiinnostavan vuosikertomusten lukijoita. Yritysten kannattaisikin keskittyä juuri tämän osa-alueen parantamiseen vuosikertomusraportoinnin osalta. 6. WWW-sivujen arviointi WWW-sivujen arvointi suoritettiin nyt toisen kerran. WWW-sivujen vertailu tehtiin samoille yrityksille, jotka olivat mukana vuosikertomusten vertailussa. Vertailu toteutettiin elokuun puolivälissä verkossa olleiden sivujen perusteella. WWW-sivujen arviointituloksia käytettäessä on muistettava, että yritysten WWW-sivuja päivitetään ja muutetaan hyvin usein, joten tämän arvion tulokset vanhentuvat nopeasti. WWWsivujen arvioinnissa kiinnitettiin huomio vain WWW:ssä selailtaviin sivuihin. PDFtiedostojen sisältö ei ole arviossa mukana. Kaikilta 121 yritykseltä löytyi WWW-sivut. Näistä 73 yrityksellä (60 %) ei ollut WWW-sivuilla mitään ympäristöasiaa. 48 yrityksellä (40 %) oli ympäristöasiaa sivuillaan tai vähintään sivuilta löytyi mahdollisuus ladata yrityksen ympäristöraportti. 43 yritystä ylitti arviossa 10 pisteen rajan. Internetin käyttö ympäristöraportoinnissa onkin selvästi lisääntynyt. Se kilpailee myös tasapäisesti vuosikertomusraportoinnin kanssa. WWW-sarjassa hiukan useampi yritys ylitti 10 pisteen rajan kuin vuosikertomussarjassa. Jotkin yritykset ovat selvästi valinneet internetin ympäristöviestinsä pääväyläksi ja jättäneet muut raportointimuodot vähemmälle. Tällainen näyttäisi olevan yleistä erityisesti sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole kokeneet ympäristöasiaa niin tärkeäksi, että sille pitäisi omistaa runsaasti tilaa vuosikertomuksessa tai peräti laatia erillinen ympäristöraportti. Toisaalta parhaat WWW-sivut löytyvät yleensä niiltä yrityksiltä, jotka ovat myös muissa raportointimuodoissa hyviä. Näille yrityksille internet on vain uusi ja tehokas tapa jakaa ympäristöinformaatiota. Yritysten ympäristöaiheiset WWW-sivut olivat hyvinkin erilaisia, mitään yhtenäistä mallia ei vielä ole olemassa. Tästä syystä joidenkin yritysten kohdalla oli jopa vaikeaa

16 16 löytää ympäristösivuja tai niiden käyttö oli hankalaa. 19 yritystä eli 40 % niistä, joilla oli ympäristöasiaa sivuillaan, oli laittanut linkin ympäristösivuille pääsivulleen. Ympäristöaiheisia WWW-sivuja löytyy lähes kaikilta toimialoilta. Kolmella toimalalla ei ollut kuitenkaan yhtään ympäristöasioista WWW-sivuilla raportoivaa yritystä. Nämä toimialat olivat pankit ja rahoitus, viestintä ja kustannus sekä muu teollisuus. Suhteellisesti eniten ympäristöraportointiin WWW-sivuilla näyttää panostaneen elintarviketeollisuus. Selitys voi olla tähän se, että internet tarjoaa kulutustuotteita myyville yrityksille ainoan tehokkaan kanavan tavoittaa kuluttajia laajalla rintamalla. Taulukossa 7 on esitetty tarkemmin arvioidut WWW-sivut toimialoittain ja pisteluokittain. Arvioinnin mukaan WWW-sarjassa kaksi yritystä oli täysin omaa luokkaansa. Kesko ja Fortum olivat selkeästi panostaneet omiin WWW-sivuihinsa ja niiden lukeminen oli helppoa ja tietomäärä ympäristöasioissa oli erittäin laajaa. Näistä kahdesta Fortum raportoi laajemmin ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista, kun taas Kesko raportoi hieman laajemmin yhteiskunnallisista näkökohdista. Keskon sivujen käyttäminen oli helpompaa, minkä vuoksi niukasti voittajaksi valittiin Kesko. Erillisen ympäristöraportin laatinut Nokia ja hyvän vuosikertomuksen laatinut Finnlines sijoittuivat myös hyvin. Elintarvikealalta pärjäsivät Lännen Tehtaat ja Atria erinomaisesti, vaikka ne eivät muissa sarjoissa sijoittuneetkaan hyvin. Taulukko 7 Arvioidut WWW-sivut toimialoittain ja pisteluokittain (yli 10 pistettä saaneet). Pisteluokat Toimiala Elintarvike Raisio Olvi Hartwall, HK ruokatalo Tekstiili Metsäteolli suus Tamfelt Stora Enso Kemia Exel Noviant, Uponor Metalli Compo- Outo- Nenta kumpu Moniala Ahlström Huhtamäki Van Leer Energia Rakennus Kuljetus ja liikenne Finnair Espoon Sähkö Suomen Posti, VR Yhtymä Lemminkäinen, YIT Kemira PVO Birka Line, Viking Line Rautaruukki Finnforest Metsä- Serla, UPM-K Konepaja Ponsse Metso Elektroniikka ABB- Yhtiöt Metsä Tissue Atria, Lännen Tehtaat Nokia Finnlines Fortum (80-84)

17 17 Tietoliiken ne Muut palvelut Tampereen Puhelin Jaakko Pöyry Kauppa Ford Tradeka Kesko (80-84) Tapiola Vakuutus Sijoitus Castrum 7. EMAS-rekisteröityjen suomalaisten toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Yritykset ovat Suomessa viime vuosina rakentaneet jatkuvasti lisää ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä. Niitä on laadittu varsinkin ISO standardin mukaan, mutta muutamat yritykset myös EMAS-järjestelmän (EC Eco Management and Audit Scheme) mukaan. ISO sertifiointeja myöntää Suomessa kuusi yritystä. Elokuussa 2000 ne olivat myöntäneet jo yhteensä noin 440 sertifikaattia, kun taas EMAS-rekisteröityjä toimipaikkoja oli vasta 30. EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa maassamme Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myös ilmoittaa EMAStoimipaikat EU:n komission rekisteriin. EMAS-järjestelmän erottaa ISO järjestelmästä erityisesti se, että siinä mukana olevan toimipaikan tulee tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. Vuonna 2000 suomalaiset EMAS-selonteot olivat mukana ympäristöraporttivertailussa toista kertaa. Ympäristöselontekojen arvioinnissa otettiin huomioon ne 30 toimipaikkaa, jotka olivat mukana SYKE:n listalla ( sekä ns. EMASkoerekisterissä olleet kaksi organisaatiota. Merkittävä osa Suomen 30 EMAStoimipaikasta kuuluu metsäteollisuuteen: paperi- ja sellutehtaita, sahoja tai integraatteja on joukossa 16 kappaletta, minkä lisäksi molemmat EMAS-koerekisterin organisaatiot edustavat metsäteollisuuden raaka-ainehankintaa. EMAS-rekisterissä on myös yhden metsäteollisuuskonsernin suomalainen energiahuolto-organisaatio sekä neljä toimipaikkaa paperiteollisuuden tuotteita jatkojalostavilta aloilta, pakkaus- ja graafisesta teollisuudesta. Toinen huomattava ryhmä ovat kemian teollisuuden toimipaikat, joita listalla on neljä. Lisäksi mukana on kaksi perusmetalliteollisuuden yksikköä, yksi kumiteollisuuden ja yksi siivousalan yritys sekä yksi kuntayhtymän omistama jätehuoltoyksikkö. Kokonaan uusia selontekoja (ts. toimipaikkoja, jotka eivät olleet julkaisseet yhtään EMAS-selontekoa ennen ) oli arvioinnissa mukana kymmenen kappaletta yhdeltätoista toimipaikalta (rekisteröinnit numeroilla ). Niiden lisäksi uusina mukaan tulivat EMAS-koerekisterin kaksi selontekoa. Vuoden 1999 arvioinnissa mukana olleista 19 toimipaikasta kuusi oli julkaissut edellisestä selvästi uudistetun selonteon, kun taas seitsemän oli tyytynyt enemmän tai vähemmän päivittämään vanhaa selontekoaan tai tekemään muuten suppeamman välivuosiraportin. Kuusi toimipaikkaa ei julkaissut mitään uutta aikana. Kolmetoista viime mainittua selontekoa saivat näin samat pisteet kuin viime vuonna.

18 18 Ympäristöselontekoja arvioitiin kahdeksan tekijän suhteen. Näistä seitsemän on asiasisältöön liittyviä näkökohtia, joita EMAS-järjestelmän vaatimusten mukaan tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa:!" kuvaus yrityksen toiminnasta EMAS-järjestelmään kuuluvassa yksikössä!" arvio toimintaan liittyvistä merkittävistä ympäristöasioista!" tiivistelmä merkittävistä ympäristönäkökohdista (päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määrä yms.)!" muut ympäristötoimien tehokkuutta kuvaavat tekijät!" esitys toteutetusta ympäristöpolitiikasta, -ohjelmasta ja -järjestelmästä EMAS-toimipaikalla!" määräpäivä seuraavan ympäristölausunnon esittämiselle!" akkreditoidun ympäristötodentajan nimi. Näiden lisäksi selonteoille voitiin antaa lisähyvitystä mm. sisällön selkeydestä ja johdonmukaisuudesta, havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista sekä sidosryhmäsuhteiden, ympäristötalouden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Parhaiten ympäristöselonteoissa on käsitelty jälleen päästöjen ja jätteiden sekä raakaaineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia. Toimiala ja toimipaikan koko huomioon ottaen kaikki ympäristöselonteot ovat ympäristönäkökohtien tarkastelun alueella kohtuullisen hyviä. Samoin lähes kaikki selonteot ovat onnistuneet hyvin ympäristöpolitiikan, -ohjelman ja -järjestelmän käsittelyssä. Yrityksen toiminnan kuvauksessa sekä merkittävien ympäristöasioiden esille tuonnissa olisi jo enemmän toivomisen varaa. Arvio merkittävistä toimipaikan toimintaan liittyvistä ympäristöasioista jää helposti epäselväksi, sillä lukija joutuu vieläkin usein itse päättelemään ne päästöjä ym. ympäristönäkökohtia esitteleviltä sivuilta. Ympäristötoimien tehostamis- ja kehittämishankkeet ovat puolestaan selonteoissa vaihtelevan selkeästi esillä. Selontekojen taso näyttäisi jäävän tältä osin muita sisällön osa-alueita alhaisemmaksi. Monessa tapauksessa tällaista tehostamistietoa voi myös päätellä rivien välistä, esimerkiksi jatkuvaa parantamista osoittavista päästötilastoista tai tehtaan lähiympäristön vesistöjen ja ilman laadun muutosta kuvaavista kartoista. Määräpäivä seuraavan lausunnon esittämiselle sekä päteväksi todetun ympäristötodentajan nimi ovat selonteoissa useimmiten hyvin selkeästi esillä. Ympäristöselonteoille annettiin muutamia lisäpisteitä, mikäli niissä oli esitetty ylimääräistä tietoa, jolla saattaa olla lisäarvoa lukijalle (mm. ympäristösanasto, sidosryhmien puheenvuoroja, ympäristökustannusten raportointia, ohjeita asiakkaille ja kuluttajille). Lukijaa palvelevat esitystekniset ratkaisut kuten selonteon sisällön selkeys ja kuvioiden havainnollisuus antoivat myös mahdollisuuden lisäpisteeseen. Pienen hyvityksen saattoi saada myös ympäristömerkittyjen materiaalien tai valmistusmenetelmien käytöstä selonteon painatuksessa.

19 19 Taulukkoon 8 on koottu keskeiset tiedot selontekojen arvioinnissa mukana olleista 32 organisaatiosta. Samalla toimipaikat on ryhmitelty niiden selontekojen arvioinnissa saamien pisteiden mukaan kolmeen luokkaan: Taulukko 8!" A = monipuolisimmat ympäristöselonteot!" B = selvästi parannettavaa ainakin jollakin selonteon osa-alueella!" C = parannettavaa useilla selonteon osa-alueilla. EMAS-rekisteröidyt toimipaikat ja ympäristöselontekojen arviointi. Täysin uudet selonteot ( U ) on erotettu jo vuonna 1999 arvioiduista ( V ) ja/tai päivitetyistä ( P ) selonteoista. Selonteot eivät ole taulukossa paremmuusjärjestyksessä, vaan kolmeen laatuluokkaan (A,B,C) ryhmiteltyinä EMAS-rekisteröintinumerojen järjestyksessä. UPM-Kymmenen toivomuksesta on arvioitu myös eräiden sen toimipaikkojen selonteot, vaikka toimipaikat eivät olleet EMAS-rekisterissä. Numero ja toimipaikka Henkilöstö Selonteko Ympäristötodentaja Luokka 06 Nokian Renkaat Oyj Nokia V 1999 DNV Certification Oy A 07 Rautaruukki Oyj Raahe U 2000 Lloyd s Register Qual. A A 08 Stora Enso Oyj Veitsil. Kemi U 2000 DNV Certification Oy A 09/10 Stora Enso Oyj Imatra * V + P 2000 SFS-Sertifiointi Oy A 15 Stora Enso Oyj Varkaus V + P 2000 SFS-Sertifiointi Oy A 16 Stora Enso Oyj Kotka 750 V + P 2000 SFS-Sertifiointi Oy A 20 UPM-Kymmene Oyj Pietars U 1999 SFS-Sertifiointi Oy A 21 Stora Enso Oyj Oulu.. U 2000 DNV Certification Oy A 28/29 Stora Enso Oyj Pack. ** 650 U 1999 SFS-Sertifiointi Oy A 02 Ekokem Oy Riihimäki 172 U 2000 SFS-Sertifiointi Oy B 03 Swep (Freudenberg) Oy Salo 40 P 2000 DNV Certification Oy B 04 Stora Enso Enocell Oy Eno 300 U 2000 SFS-Sertifiointi Oy B 05 Tetra Pak Oy Espoo 85 U 2000 SFS-Sertifiointi Oy B 11 Oy Metsä-Botnia Ab Kemi.. V 1998 SFS-Sertifiointi Oy B 18 Stora Enso Oyj Anjalankoski V 1998 SFS-Sertifiointi Oy B 23 UPM-Kymmene Kymi Paper U 1999 SFS-Sertifiointi Oy B 24 Stora Enso Oyj Honkalahti 200 U 1999 SFS-Sertifiointi Oy B 26 Stora Enso Oyj Kitee 150 U 1999 SFS-Sertifiointi Oy B KOE1 Stora Enso Metsä U 1999 DNV Certification Oy B KOE2 UPM-Kymmene Metsä U 1999 DNV Certification Oy B 01 Tikkurila Oy Vantaa U 1999 SFS-Sertifiointi Oy C 12 Outokumpu Oyj Porin yhtiöt P 2000 DNV Certification Oy C 13 McWhorter Tech. Oy Vantaa 21 V 1998 SFS-Sertifiointi Oy C 14 UPC Print Oy Vaasa 20 V 1998 BVQi Sertifiointi C 17 Kiertokapula Oy Hyvinkää 23 P 1999 BVQi Sertifiointi C 19 Sicpa Oy Tampere 120 V 1999 DNV Certification Oy C 22 Stora Enso Koski Timber Oy.. U 1999 SFS-Sertifiointi Oy C 25 Stora Enso Oyj Tolkkinen 127 U 1999 SFS-Sertifiointi Oy C 27 Stora Enso Oyj Uimaharju 120 U 1999 SFS-Sertifiointi Oy C 30 Stora Enso Oyj Energia 17 U 2000 SFS-Sertifiointi Oy C Rekisterin ulkopuolelta tulleet: xx UPM-Kymmene Jämsänkoski DNV Certification Oy (A) xx UPM-Kymmene Kaukas (A) xx UPM-Kymmene Rauma DNV Certification Oy (B) xx UPM-Kymmene Valkeakoski (C) * Stora Enso Imatran selontekoon sisältyy myös EMAS-toimipaikka n:o 10 Karhula. ** Stora Enso Packagingin selontekoon sisältyvät sekä Lahti (28) että Heinola (29).

20 20 Monipuolisimmat, A-luokan selonteot ovat lähtöisin suurilta, yli 500 työntekijän toimipaikoilta. C-luokan selontekojen takaa löytyy taas useita pk-yrityskokoluokan toimipaikkoja, vaikka niistäkin vain yksi on varsinainen pk-yritys. Sinänsä vaatimukset täyttävät pienten toimipaikkojen ympäristöselonteot näyttävät jäävän kattavien ja laajojen dokumenttien varjoon. Vaikka A-luokassa on mukana yhdeksän selontekoa, on selontekojen kärki kapeampi: UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden selonteko ja Rautaruukin Raahen terästehtaan lausunto, joka muodostaa valtaosan Rautaruukki Steelin ympäristöraportista, nousevat muiden edelle. Näistä kahdesta selonteosta parhaana päätettiin palkita UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden selonteko. Valintaan vaikutti se, että UPM-Kymmene konserni on myös tehnyt lupaavan läpimurron laajemminkin ympäristöraporttiarvioinnin EMAS-sarjaan: sen lisäksi, että konsernin kolme selontekoa menestyivät hyvin vertailussa, oli sillä tarjota vertailuun (kilpailun ulkopuolella) neljän muun toimipaikan sangen hyvätasoiset selonteot. Myös konsernin ympäristöraportti on parantunut selvästi viime vuodesta. Jatkuvan parantamisen hengessä UPM-Kymmenen olisi syytä tulevaisuudessa kiinnittää raportoinnissaan entistä enemmän huomiota hiilidioksidipäästöihin. Siinä missä UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren ja Rautaruukki Oyj:n Raahen ympäristöselonteot edustavat Suomen huippua, Stora Enso Oyj etenee yhä leveämmällä rintamalla ja yltääkin konsernina vaikuttavaan tulokseen. 32:sta EMAS-rekisteröidystä toimipaikasta kuuluu Stora Ensoon 17, joista valtaosan selonteot sijoittuvat A- tai B- luokkaan. 8. Kokonaisraportointi Edellä on arvioitu yritysten ympäristöraportointia erillisissä ympäristöraporteissa, vuosikertomuksissa, internetissä ja EMAS-selonteoissa. Näiden lisäksi yritykset saattavat raportoida mm. toimialayhdistysten raporteissa, joista on erityisesti mainittava Metsäteollisuus ry:n julkaisema ympäristönsuojelun vuosikirja sekä Kemianteollisuus ry:n julkaisema Responsible Care-ohjelman vuosikatsaus. Tarkastelu on osoittanut, että hyvät raportoijat ovat yleensä hyviä raportoijia kaikissa muodoissa. Taulukkoon 9 on koottu parhaat yritykset ja niiden saamat pisteet eri raportointimuodoissa toimialoittain. Yrityksille varmaankin tärkeintä on se, miten hyvin ne menestyvät raportoinnissaan suhteessa saman toimialan yrityksiin. Siksi taulukkoon on merkitty yrityksiä, joiden raportointi on vielä heikkoa suhteessa parhaimpien toimialojen yrityksiin. Ympäristöraportointivertailussa on tarkoitus siirtyä vuonna 2001 kokonaisraportoinnin vertailuun. Tällöin tulee entistä tärkeämmäksi sen pohtiminen miten eri medioita käytetään yrityksen ympäristöraportoinnin väylänä. Sitä millä tavoin eri medioiden suhdetta tullaan painottamaan ei ole vielä päätetty. Taulukko 9 Parhaat kokonaisraportoijat toimialoittain.

21 21 Toimiala Yritys Yrap pist Vuosik pist WWW pist EMAS Maa-ja Metsähallitus metsätalous Elintarvike Raisio Tekstiili Tamfelt Metsäteollisuus Metsä-Serla toimipaikka Stora Enso toimipaikkaa UPM-Kymmene toimipaikkaa Kemia Kemira toimipaikka Metalli Rautaruukki toimipaikka Konepaja Partek Metso Elektroniikka Nokia Energia Fortum Jäte ja vesi Ekokem toimipaikka Helsingin Vesi Rakennus YIT-Yhtymä Kuljetus VR-Yhtymä Tietoliikenne Tampereen Puhelin Viestintä ja Sanoma-WSOY kustannus Muut palvelut Jaakko Pöyry Lindström ei arvioitu ei arvioitu - - Kauppa Kesko Pankit NB Holding Vakuutus Tapiola Sijoitus Castrum