KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

Samankaltaiset tiedostot
SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

Pyöräliikenteen kehittämisen suunnat Imatralla. Päivi Pekkanen, Imatran kaupunki Laura Mansikkamäki ja Virpi Ansio, Sitowise

Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Strategiapäällikkö Sirkku Huisko

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Saarijärven kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

KOULUMATKA-hanke Esittelykalvot

Koulumatka- kysely 2015

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Työpajayhteenveto. Työpaja Normaalikoululla Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Rauman pyöräilyn markkinointi palvelumuotoilun keinoin. Loppuraportti

Väliaikaisten koulureittien turvallisuus. Hanke esittely

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Työpajayhteenveto. Työpaja Vehmaisten koululla Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Toimintamalleja väliaikaisten koulureittien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkinä Järvenpää

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointi (KELO-arviointi) Työsuunnitelman esittely Piia Pessala

Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Jämsän tavoitteet ja toimenpiteet

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Miten lapset saadaan pyöräilemään?

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Alueellisilla tiekartoilla vauhditetaan Valtsun toimeenpanoa

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille

Viitasaaren kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

Lark työpaja

Työmatkaliikkumisen aktivointihanke Hinku-kunnille

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Koulumatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen Imatralla - Suojatiet ja some. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämisen valtionavustus 2017

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista

Lapin aluehallintovirasto

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Miten minä? Oma unelmani 2017?

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Transkriptio:

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten aikana koululaisten pyöräily ja kävely vähentynyt ja autolla kouluun saattaminen yleistynyt Ylöjärvellä 2015 valmituneen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman yhtenä kehittämiskohteena on koululaisten pyöräilyn ja kävelyn edistäminen KouluSUMP-projektin tavoitteena on luoda työkalu kestävän liikkumisen edistämiseen kouluissa Työkalun avulla innostetaan lihasvoimaiseen liikkumiseen koulumatkoilla Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen on myös yksi työkalun keskeinen teema

Koulumatkakysely 2015 Toteutettiin nettikyselynä Tampereen kaupunkiseudun peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille Työssä selvitettiin koululaisten liikkumistapoja koulumatkoilla Lisäksi kartoitettiin oppilaiden ja vanhempien näkemyksiä koulumatkan turvallisuudesta Tarjoaa lähtötietoja mm. kehittämisohjelmille Havaintoja Ylöjärven näkökulmasta Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on Ylöjärvellä (62 %) hieman matalampi kuin Tampereen seudulla keskimäärin (70 %) Joukkoliikennettä käyttää 28 % Ylöjärven koululaisista (vrt. 19 % seudulla keskimäärin) Koulumatkat ovat Ylöjärvellä hieman Tampereen seutua pidempiä Kävellen ja pyörällä kulkevat ylöjärveläiset kokivat olosuhteet hieman turvattomammiksi kuin Tampereen seudulla keskimäärin Kaikki ongelmallisiksi koetut paikat Vilkas liikenne ja autojen nopeudet 3

Koulumatkakysely 2015 Kohdekouluissa on kävelyn ja pyöräilyn potentiaalia 4

Hankkeen toteutus Toteutetaan syksyllä 2017 Kauraslammen koulussa Kauraslammen kouluun kuuluu kolme toimipistettä: Asuntila, Veittijärvi sekä Kauraslampi Keskustelutilaisuudet (2 kpl) sekä työpajat (3 kpl) ovat hankkeen merkittävimmät työvaiheet Konsultti koordinoi työtä ja muodostaa kehyksen, jonka pohjalta koulu pystyy muodostamaan liikkumissuunnitelman Työssä laaditaan alustava versio toimenpidekirjastosta, johon kerätään koulujen liikkumissuunnitelmissa tehtyjä toimenpiteitä. Toimenpidekirjastoa on tarkoitus työn aikana päivittää työpajoissa saatujen ideoiden pohjalta. 5

KouluSUMP-prosessi 1. Halu kehittää Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus 6

1. Halu kehittää Aito halu kehittämiseen luo motivaatiota 1. Koulun sisäinen aloituskeskustelu Tehdään selkeä pohja keskustelulle, jotta koulut voivat viedä keskustelu itse läpi Keskustelun tavoitteet: Motivaatio ja tavoite (Miksi koulusump), Resurssit, Jatko (Miten edetään, kuka vetäjänä?) Laatimisprosessin määrittäminen (aikataulu, vastuuhenkilöt, laajuus, sidosryhmätyö) Työn jakaminen: tehdäänkö omana työnä, mikä on konsultin ja kaupungin edustajien rooli Kehittämistarpeiden tunnistaminen Liikkumisen ja liikkumisympäristön nykytila Tausta-aineisto: kyselyt, auditointi, haastattelut (vanhemmat, lapset?) Haasteiden ja ongelmien tunnistaminen TUOTOS Prosessisuunnitelma SUMPin Liikkumisen ja liikkumisympäristön nykytilan kuvaus Tunnistetut ongelmat 1. Halu kehittää Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus 7 7

Selkeä auttaa löytämään oikean suunnan 1. Halu kehittää Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu Työpaja sidosryhmille Yhteisten tavoitteiden määrittäminen Mihin pyritään: Ideaalitilanne liikkumisen ja liikenneympäristön kannalta Nykytilan läpikäynti Osalliset: vanhemmat (vanhempainyhdistys), opettajat&rehtori, koulutoimi (kaupungin edustaja), liikennesuunnittelija kaupungilta, liikuntatoimi Tehdään konkreettinen työpajan runko: millaisiin kysymyksiin halutaan vastaukset, mitä tulee olla sovittuna työpajan jälkeen. Jätetään tilaa fasilitoinnin suunnittelulle, ei kirjata tarkasti, miten työpaja vedetään läpi. Oppilastyöpajat Pohdintaa, kuinka monta oppilastyöpajaa järjestetään? Sisältö riippuu oppilaiden iästä Työpajat vetää pääosin opettaja, mutta konsultti on mukana tarkkailemassa, miten työpajat onnistuvat ja auttaa tarvittaessa. Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus TUOTOS Haasteiden priorisointi edellisen Stepin pohjalta Tavoitteiden määrittäminen: mikä liikkumisessa muuttuu tulevaisuudessa Kuvaus tulevaisuudesta () 8

haasteet auttavat löytämään parhaat toimenpiteet 1. Halu kehittää Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu Keskustelu toimenpiteistä Toimenpidekirjastosta valitaan tunnistetuille ongelmille tehokkaimmat toimenpiteet. Tässä vaiheessa listataan kaikki mahdollista toimenpiteet, ja toimeenpanovaiheessa katsotaan mihin toimenpiteisiin tartutaan heti, ja mitkä voidaan toteuttaa pidemmällä aikavälillä. Prosessin aikana tulee jatkuvasti esille ideoita mahdollisista toimenpiteistä. Riippumatta siitä, kuka prosessia vetää, tulee esille tulevat ideat kirjataan ylös ideakirjastoon, jotta ne jäävät muistiin. Toimenpiteiden valinta listalta: Tavoite Keino Tehokkuus Karsinta joko koulun omana työnä tai konsultin avulla. Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus TUOTOS Valikoima potentiaalisista/vaikuttavista toimenpiteistä 9

Hyvin suunniteltu työ edistää myös sen toteutumista 1. Halu kehittää Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu 6. Suunnitelman teko Työpajassa: Toimenpiteiden priorisointi, resursointi, vastuutaho, aikataulu, suunnitelma on suurimmaksi osaksi valittu jo edellisessä vaiheessa ja tässä keskustellaan enemmän siitä, mitkä toimenpiteet toteutetaan heti ja mitkä vasta muutamien vuosien päästä Voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että seinällä on aikajana, johon osallistujat voivat laittavat toimenpiteitä. Jokaisella toimenpiteellä on erikseen kohdat vastuutaholle ja muille kommenteille. Jokaisessa toimenpiteessä näkyy sen kustannusarvio ( - ) ja vaikuttavuus. Näin voidaan katsoa, tuleeko ensimmäiselle vuodelle paljon kalliita toimenpiteitä vai pitääkö niitä jakaa useammalle vuodelle. Mukana: kunta, koulu, vanhempainyhdistys (pj+sihteeri) Toimenpiteiden toteutuksen : ei-aloitettu, aloitettu, tehty Vaikutusten Tärkeä osa työtä, johon pitää panostaa Aikajanalle voitaisiin laittaa myös -toimenpiteet sekä muut toimenpiteet Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus 7. Suunnitelman julkaiseminen 8. ja 10

1. Halu kehittää Vaikutusten Motivaatio, tavoitteet, resurssit, työn jakaminen, sidosryhmätyö, aikataulu 9. Seurantapalaverit Tarkastelleen toimeenpano-% Arvioidaan vaikutuksia Lessons learned Suunnitelman hienosäätö (vastuutahojen vaihtuminen, aikataulun päivittäminen jne.) Toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi ja hallinta : 1/vuosi, 2/vuosi? 10. Päivittäminen Prosessi alusta Nykytilan läpi käyminen ja yhteisten tavoitteiden muodostus 11