Uutiskirje 3/2014 Lokakuu Syystuulet puhaltavat sekä idästä että lännestä Kesä on taakse jäänyttä elämää, ja on aika suunnata katseet kuluvan vuoden loppupuoliskolle. EU on keskellä ulkopoliittista kriisiä, mikä näkyy vääjäämättä myös taloustilanteessamme ja asettaa kovan haasteen Suomen talouden elpymiselle. Tiukoista ajoista huolimatta on pyrittävä pitämään pää kylmänä ja mieli positiivisena. Mediassa on viime vuosina keskusteltu ja kirjoitettu paljon julkisten yritysten veronmaksusta. Voit lukea lisää aiheesta seuraavalta aukeamalta. Tässä uutiskirjeessä luomme myös katsauksen muun muassa teettämäämme asiakastyytyväisyystutkimukseen ja sen tuloksiin sekä pohdimme uuden EU-sääntelyn vaikutuksia yrityksemme toimintaan. TÄSSÄ UUTISKIRJEESSÄ 2 Verojalanjälki kuvastaa yrityksen yhteiskuntavastuuta 3 Uudistukset myllertävät tilintarkastusalan markkinatilannetta 4 Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset 6 Terveisiä Kööpenhaminasta Uusi tilinpäätösdirektiivi EU:ssa on annettu uusi tilinpäätösdirektiivi, joka on saatettava EU-valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön 1.1.2016 tai sen jälkeen alkaville tilikausille. Uuden tilinpäätösdirektiivin kantavana ideana on ollut pienyritysten hallinnollisen taakan keventäminen, ja siltä pohjalta pienyritysten tilinpäätöksissä esitettävät tiedot on rajattu erittäin vähiin jäsenvaltiot eivät saa vaatia muiden kuin direktiivissä lueteltujen tietojen esittämistä tilinpäätöksissä. Näitä liitetietovaatimuksia ovat mm. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, taseen ulkopuoliset sitoumukset ja vakuudet, lainat johdolle, yli viiden vuoden päästä erääntyvät velat ja esinevakuudelliset velat sekä työntekijämäärä. Pienyritykseksi lasketaan yhtiö, joka ylittää enintään yhden seuraavista rajoista: liikevaihto 8 m, taseen loppusumma 4 m ja keskimääräinen työntekijämäärä 50 henkilöä. Lisäksi kansalliseen lainsäädäntöön saadaan lisätä eräitä keskisuurten yritysten pakollisia liitetietoja, esimerkiksi pysyvien vastaavien erittely ja velvollisuus ilmoittaa emoyhtiön nimi. Direktiivistä tulee osa Suomen lainsäädäntöä vasta sitten, kun Suomen lakia muutetaan sisältämään direktiivin vaatimukset. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut maamme kirjanpitolainsäädännön muutosta erityisessä Kirjanpitolainsäädännön muutokset -työryhmässä, jonka toimikausi päättyy 30.11.2014. KHT-yhdistyksen kirjanpitotoimikunnalla on ollut tilaisuus tutustua luonnosvaiheen lainsäädäntöön ja osallistua keskusteluun lainsäädännön kehityssuunnasta, ja onkin ollut erittäin mielenkiintoista pyrkiä toimikunnan jäsenenä vaikuttamaan lainsäädännön kehitykseen alkuvaiheista alkaen. Tampereella tavataan! Lokakuun loppupuolella on jälleen perinteisen syysseminaarimme aika. Siellä kuulet mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista asioista sekä tapaat vanhoja tuttuja ja uusia kasvoja. Toivotan kaikki lukijamme lämpimästi tervetulleeksi Tampereelle! Antti Niemistö, KHT
Marko Vehniä KHT Verojalanjälki kuvastaa yrityksen yhteiskuntavastuuta Verojalanjälki kertoo, mitä veroja ja miten paljon yritys maksaa ja miten suuri summa niistä kertyy yhteiskunnalle. Raportoimalla oman verojalanjälkensä yrityksellä on mahdollisuus korostaa ja vahvistaa omaa osuuttaan yhteiskuntavastuussaan ja saada sitä kautta positiivista julkisuutta ja arvostusta. Mediassa on viime vuosina keskusteltu ja kirjoitettu paljon julkisten yritysten veronmaksusta. Keskustelu on usein kiteytynyt siihen, että maksaako jokin yritys voitostaan riittävästi tai asianmukaisesti veroja. Tarkastelussa on keskitytty lähinnä yrityksen maksamaan tuloveroon ja mikäli veronmaksu on nähty riittämättömäksi, on asiasta kirjoitettu negatiiviseen sävyyn. Tämän johdosta yritykset ovat ryhtyneet vapaaehtoisesti raportoimaan veronmaksustaan tilinpäätöksissään. Raportointia on ryhdytty kutsumaan ns. yrityksen verojalanjäljeksi. Mitä yrityksen verojalanjäljellä tarkoitetaan? Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan verovaikutusta ja sen jakautumista eri verotyyppeihin. Erityisellä veroraportoinnilla kerrotaan, mitä veroja ja miten paljon yritys maksaa joko suoraan tai epäsuorasti ja miten suuri yhteissumma niistä kertyy yhteiskunnalle. Raportointi toteutetaan yleensä konsernitasolla. Mikäli yritys toimii kansainvälisesti, otetaan raporttiin mukaan myös kansainvälinen näkökulma. Suppea vai laaja raportointi? Koska veroraportointi on vapaaehtoista, ei ole olemassa erityistä ohjeistusta tai lainsäädäntöä siitä, miten yritysten verojalanjäljestä tulisi raportoida. Tämän johdosta verojalanjäljen raportoinnissa on sen sisällön osalta huomattavia eroja. Raportoinnin yksityiskohtaisuuden osalta se voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostaa ns. periaatetasoinen raportointi, jossa yritys kertoo verostrategiansa pääperiaatteet ja tavoitteet. Viestinnän tavoitteena on kertoa, että veroasioiden hoito on voimassaolevien lakien mukaista, mutta raportoinnissa ei tuoda esille tarkkoja tietoja yrityksen maksamista veroista. Toisen ryhmän muodostaa taso, jossa periaatetasoisen raportoinnin lisäksi raportoidaan yrityksen maksamat tuloverot sekä myös muita yrityksen välittömäksi rasitukseksi jääviä veroja kuten esimerkiksi sosiaaliturvamaksut, kiinteistö- ja jäte-energiaverot sekä auto- ja ajoneuvoverot. Kolmannen ryhmän muodostaa raportoinnin laajin taso, jossa yritys raportoi välittömästi rasitukseksi jäävien verojen lisäksi myös verovelvolliselta muille talousyksiköille vyörytettäväksi tarkoitetut verot, jotka se kerää ja tilittää eteenpäin. Tällaisia ovat mm. arvonlisäverot, valmisteverot sekä ennakonpidätykset. Kerättävät ja tilitettävät verot ovat osa yrityksen verojalanjälkeä, vaikka ne eivät välittömästi ole yrityksen kuluja. Ne kertyvät yhteiskunnalle kuitenkin yrityksen liiketoiminnan ansiosta. Jos yritystä ei olisi olemassa, ei esimerkiksi kerättyä ennakonpidätystä olisi muodostunut. Minkä tyyppisille yrityksille verojalanjäljen raportointi sopii? Teknisesti verojalanjäljen raportointi on mahdollista suorittaa kaiken tyyppisissä ja kokoisissa yrityksissä. Raportointi on kuitenkin vapaaehtoista ja raportoinnissa on kyse yhtiön omasta liiketoimintapäätöksestä. Tällä hetkellä yhä useammat kiinnittävät huomiota yritysten vastuullisuuteen. Trendinä on se, että yrityksen asiakkaat ja sidosryhmät arvostavat yrityksiä, jotka toimivat yhteiskuntavastuullisesti ja avoimesti. Raportoimalla oman verojalanjälkensä yrityksellä on mahdollisuus korostaa ja vahvistaa omaa osuuttaan yhteiskuntavastuussaan ja saada sitä kautta positiivista julkisuutta ja arvostusta. Me Grant Thorntonilla autamme ja neuvomme yritystä valitsemaan sen sidosryhmien kannalta tarkoituksenmukaisimman raportointitavan niin raportoinnin laajuuden kuin tarkkuuden suhteen. 2 Uutiskirje 3/2014
Uudistukset myllertävät tilintarkastusalan markkinatilannetta Uusi tilintarkastusdirektiivi ja -asetus tuovat muutoksia lähinnä PIE-yhtiöiden tilintarkastukseen. Tavoitteena on tilintarkastusten laadun parantaminen, valvonnan tehostaminen ja tilintarkastajien riippumattomuuden vahvistaminen. Uudistukset tulevat vaikuttamaan myös tilintarkastusalan kilpailuun ja avaavat uusia mahdollisuuksia etenkin alan pienemmille toimijoille. Uusi tilintarkastusdirektiivi ja -asetus hyväksyttiin EU:ssa tämän vuoden kesäkuussa, ja ne astuvat voimaan kesäkuussa 2016. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan PIE-yhtiöiden tilintarkastusta. PIE-yhtiöksi (PublicInterestEntities) katsotaan yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja julkisesti noteeratut yhtiöt. Grant Thorntonin partneri, KHT Juha-Pekka Keimmo sanoo, että uudella EU-sääntelyllä ei ole suuria vaikutuksia yrityksen nykyiseen liiketoimintaan. Tilintarkastusyhteisön asiakaskunnassa on tällä hetkellä suhteellisen vähän PIE-yhtiöitä. Kiusa se on kuitenkin pienikin kiusa. Asiakkainamme olevien PIE-yhtiöiden tarkastukseen on odotettavissa uutta byrokratiaa, Keimmo toteaa. Hän muistuttaa EU-uudistuksen lähtökohdasta: Euroopan komissio halusi lisätä kilpailua ja purkaa keskittyneisyyttä suurien toimijoiden hallitsemalla tilintarkastusalalla. Uudistuksessa onkin Keimmon mielestä elementtejä, jotka voivat vahvistaa keskisuurten toimijoiden mahdollisuuksia. Varmasti on tapauksia, joissa suurimpien tilintarkastusyhteisöjen tilintarkastuspalkkio on ollut PIE-yhtiöltä huomattavasti pienempi kuin konsultoinnista saadut palkkiot. Tällainen tilanne ei enää voi jatkua, vaan muissa palveluissa asiakas joutuu etsimään muita toimittajia. Se avaa mahdollisuuksia pienemmille toimijoille. Keimmon mukaan Grant Thorntonilla on hyvät mahdollisuudet saada uudistuksen myötä uusia asiakkaita. Meidän on osattava käyttää mahdollisuus hyväksemme ja oltava riittävän hyviä tietyissä konsultointipalveluissa, esimerkiksi yrityskauppa- ja veroneuvonnassa, Keimmo sanoo. Grant Thorntonin liikevaihdostakin konsultointipalvelujen osuus on kasvanut viime vuosina. Tilintarkastuksen markkinaosuuksien muutoksia on Keimmon mielestä vielä vaikeaa arvioida. Kilpailu todennäköisesti kuitenkin kovenee suurten yhtiöiden ohella myös pk-sektorin tarkastuksessa. Jos suurimpien alan toimijoiden elintila pienenee isommissa yhtiöissä, ne voivat tulla entistä aggressiivisemmin ei-listattujen yhtiöiden markkinoille. Siellä kilpailu saattaa jopa lisääntyä. Uudet EU-säännökset koskevat ennen muuta PIE-yhtiöitä, mutta niillä on Keimmon mukaan myös laajempia heijastusvaikutuksia. Yksi kiinnostava vaikutus pk-sektoriin on, että yritysten johto ja omistajat seuraavat hieman epätietoisina julkisuudessa ollutta uudistusta. Monessa pk-yrityksessä ollaan siinä käsityksessä, että muutokset koskevat jo nyt kaikkia yhtiöitä. Meillekin on tullut kyselyjä pk-yrityksiltä, että milloin ja miten teemme vaihdon, kun te ette kuulemma voi enää tehdä sekä tilintarkastusta että veroilmoitusta. Keimmon mukaan pk-yritykset ovat jatkossakin kiinnostava asiakasryhmä. PIE-yhtiöitä on Suomessa vähäinen määrä, ja yksi tilintarkastusyhteisö voi tarjota niille jatkossa entistä rajoitetumman määrän palveluja. Suuri osa isojenkin toimijoiden tuloista tulee pk-yrityksistä. Keimmo ei pelkää uuden sääntelyn näivettävän tilintarkastusalaa. Päinvastoin, tiukennukset voivat myös ammattimaistaa alaa ja lisätä työn arvostusta. Näin kävi Yhdysvalloissa, jossa tilintarkastussäännöksiä tiukennettiin ennen EU:ta. TILINTARKASTUSDIREKTIIVI JA -ASETUS Hyväksytty EU:ssa kesäkuussa 2014, astuu voimaan kesäkuussa 2016. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan PIE-yhtiöiden tilintarkastusta (esim. pankit, vakuutusyhtiöt ja listayhtiöt). Keskeisimpiä muutoskohteita: pakollinen tilintarkastusyhteisön vaihtaminen tietyin aikavälein tiettyjen muiden palveluiden tarjoaminen tilintarkastusasiakkaalle kielletään kokonaan sallittujen muiden palveluiden tarjoamista tilintarkastusasiakkaalle on rajoitettu lähtökohtaisesti 70 %:iin tilintarkastuspalkkiosta raportointivelvoite olennaisen virheellisyyden riskeistä tilintarkastuskertomuksessa. Uutiskirje 3/2014 3
Matti Pettersson KHT Palautteen pohjalta kohti entistä parempaa palvelua Asiakastyytyväisyystutkimukset antavat meille arvokasta palautetta toiminnastamme ja palveluidemme laadusta. Edellinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten, ja tänä vuonna halusimme selvittää asiakas tyytyväisyyden kehitystä ja yksittäisiä parannuskohteita. Tärkeimpinä pidetyissä asioissa toimintamme parantui edelleen Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin jälleen arvioimaan toimintaamme liittyvien tekijöiden tärkeyttä. Niiden joukkoon uutena nousi tilintarkastuksen osaaminen, eli viisi tärkeintä tekijää toimintaamme liittyen olivat: avoimuus ja rehellisyys yhteistyössä tilintarkastuksen osaaminen toiminnan laadukkuus henkilöstön ammattitaito kirjanpidon osaaminen. Vahva tulos myös ydinpalveluiden saralla 6,4 6,3 6,2 6,7 (6,3) (6,2) Koulutuspalvelut 2014 (6,0) Neuvontapalvelut Pyysimme asiakkaitamme antamaan meille yleis arvosanan myös ydinpalveluistamme, ja tältäkin osin tulokset parantuivat. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että tilintarkastuksen arvosana parantui, vaikka se kaksi vuotta sittenkin oli jo erinomaisella tasolla. Myös veroneuvonnan yleisarvosanan kohentumisen entisestään otimme ilolla vastaan. Veropalvelut 4 Uutiskirje 3/2014 Kuten kaksi vuotta sitten, vastaajat kokivat meidän onnistuneen erinomaisesti näissä tekijöissä, ja nyt tulos oli jopa parantunut aiemmasta. Tilintarkastus Asiakastyytyväisyystutkimukset ovat tärkeä osa toimintaamme ja sen kehittämistä. Kun tiedämme, mitä odotuksia ja vaatimuksia asiakkaamme asettavat ammattitaitoiselle osaamiselle ja hyvälle palvelulle, pystymme vastaamaan heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Teetimme perinteisen asiakastyytyväisyyskyselyn Tampereen asiakaskunnan keskuudessa viime kesänä. Kysely toteutettiin internet-kyselynä, ja saimme siihen 165 vastausta, kun kaksi vuotta sitten vastaajia oli 119. Tutkimukseen vastanneiden määrän tuntuva nousu lisää osaltaan palautteen luotettavuutta. Hyvät arvosanat näkyvät myös palveluidemme laadussa verrattuna muihin alan toimijoihin. Erityisesti tilintarkastusja neuvontapalveluissa asiakkaat pitivät meitä laadukkaampana kuin kilpailijoitamme. Myös veropalveluiden laadusta saamamme arvosana on kahdessa vuodessa noussut merkittävästi. 2012 Ydinpalveluidemme osalta tulokset olivat parantuneet verrattuna kahden vuoden takaiseen asiakastyytyväisyystutkimukseen. (Asteikko 1 = epäonnistunut...7 = erinomainen)
Aina on kuitenkin parantamisen varaa Tutkimuksen mukaan 88,4 % vastaajista on suositellut tai suosittelisi meitä lämpimästi kysyttäessä. Tämä palaute oli meille todella arvokas tieto. Kehityskohteitakin toiminnastamme löytyy. Vaikka palaute osoitti, että olemme menossa hyvään suuntaan, käymme tutkimustulokset tarkasti läpi ja mietimme, miten voisimme niiden pohjalta kehittää toimintaamme edelleen. Saamamme palaute on meille ehdottoman tärkeää. Kiitämme kaikkia vastaajia ja toivomme, että annatte jatkossakin arvokasta palautettanne. 6,7 (6,6) Avoimuus ja rehellisyys Tilintarkastuksen osaaminen 2014 2012 6,7 6,6 (6,3) Toiminnan laadukkuus 6,6 (6,5) Henkilöstön ammattitaito 6,5 (6,5) Kirjanpidon osaaminen Vastaajat kokivat meidän onnistuneen erinomaisesti myös palvelumme tärkeimmiksi koetuissa tekijöissä, ja tulos oli jopa parantunut vuodesta 2012. (Asteikko 1 = epäonnistunut...7 = erinomainen) osaaminen ja asiakaslähtöinen toiminta laaja kokemus ja osaaminen asiantuntemusta asiantuntijoita löytyy tarvittaessa osaamista erinomainen kokonaisuus luotettavuutta asiantunteva henkilöstö arvostamme myös ketterää ja epäbyrokraattista yhteydenottomahdollisuutta: voimme vapaasti soittaa/mailailla kysymyksen suoraan asiantuntijoillenne ja saamme heiltä henkilökohtaisen vastauksen meille on tärkeää, että voimme luottaa asiantuntijoihin ja saamme laadukkaan ja ymmärrettävän vastauksen ongelmiimme olemme erittäin tyytyväisiä nopeaan reagointiin ammattitaito avoin yhteistyö Saimme asiakastyytyväisyystutkimuksessamme runsaasti vapaamuotoista, positiivista palautetta asiakkailtamme. Asiakastyytyväisyystutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Uutiskirje 3/2014 5
M - Itella Oyj Rinna Ekola Veroassistentti Terveisiä aurinkoisesta Kööpenhaminasta! Elokuun lopulla Kööpenhaminassa järjestettiin Pohjoismaiden ja Baltian Grant Thornton -toimistojen yhteinen seminaari, johon saapui osallistujia kaikista kahdeksasta maasta Islannista Latviaan. Suomesta lähti sekalainen seurakunta asiantuntijoita tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin kollegoihin. Viikonlopun aikana päästiin käsittelemään ajankohtaisia asioita, kuten Grant Thorntonin asemaa muuttuvassa nykytilanteessa, pohtimaan toimintatapoja joilla voitaisiin varmistaa korkea palveluntaso ja asiakastyytyväisyys sekä tutustumaan osallistujamaiden toimistojen toimintaan. Intensiivisen seminaariohjelman vastapainoksi pääsimme tutustumaan Kööpenhaminaan hyvän ruoan ja juoman parissa, unohtamatta paljon odotettua jalkapalloturnausta. Vuosien saatossa tästä leikkimielisestä turnauksesta on tullut vuoden odotetuin tapahtuma. Suomi lähti vanhana mestarina puolustamaan mestaruutta, mutta joutui taipumaan tiukassa loppupelissä Norjalle. Vaikka pokaali menikin Norjaan, matkalaukku täyttyi uusista ajatuksista ja kontakteista! Kööpenhaminaan kokoontui elokuussa satakunta Grant Thorntonilaista Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiseen seminaarin. Ohjelma oli sekä asiapitoinen että urheilullinen. Kuvassa Suomen jalkapallojoukkue. Syysseminaari Tampere-talossa Torstaina 23.10.2014 klo 7.45 11.30 Grant Thorntonin seminaarissa kuulet asiantuntijoiden esityksiä ajankohtaisista aiheista. Kansanedustaja Harri Jaskari kertoo ajatuksiaan suomalaisesta energiapolitiikasta. Oikeustieteen tohtori Pauli K. Mattila käy läpi yritysverotuksen ja yrittäjäverotuksen ajankohtaisia asioita. Professori (E), OTT, VT Raimo Immonen perehdyttää meitä yrityksen sukupolvenvaihdoksen verosuunnitteluun. Yrityksen verojalanjäljen raportoinnista kertoo veroasiantuntija, KHT Marko Vehniä. Pääomasijoittajan näkökulman tuo seminaariin PJ Maa Partners Oy:stä KTM, KHT Pekka Tammela. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Terhi Kivinen terhi.kivinen@fi.gt.com tai 040 709 3211 Tervetuloa! Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on lähes 70 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2014 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.grantthornton.fi 2014 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 020 794 0480 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo