PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy

Samankaltaiset tiedostot
METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

Metsätalouden näkymät

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Äänekosken biotuotetehdas

saatavuus energiantuotantoon

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

NÄKÖKULMA. Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa

Puu paperiksi ja energiaksi?

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

2. Energiapuu EUFASOM-mallissa

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

SUOMEN METSÄ- JA PUUNKORJUUSEKTORIN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Äänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari,

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

PTT-ennuste: Metsäsektori

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö puuta kaikille?

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

puuraaka-ainehuollon varmistaminen

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1

Metsä Group Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Teollisuuden tulevaisuus ja toimintaympäristön asettamat haasteet

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Kaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi

8 Puun käyttö. Raakapuu

Metsä Groupin biotuotetehdas

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsäohjelman seuranta

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

3881.b<77g. ja seurakuntien metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa.

Biotalouden edelläkävijä

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Metsäsektori Suomessa

Transkriptio:

PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS 5.6.2014 ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy

PÖYRYN PUUMARKKINAMALLI - JOHDANTO Pöyry on kehittänyt puumarkkinoiden analysointiin ekonometrisen mallin, joka soveltuu puumarkkinoiden päätekijöiden (kysyntä, tarjonta ja hinta/kustannus) analysointiin ja ennakointiin (ennusteet, skenaariot) Puumarkkinamallilla estimoidaan kysyntä- ja tarjontakäyrät, ja sitä voidaan käyttää erilaisten maantieteellisten kokonaisuuksien (kunta, maakunta, valtio) erilaisten teollisuus- ja energiapuutavaralajien ja niiden yhdistelmien erilaisten talouskokonaisuuksien (tehdas, yhtiö/konserni, kansantalous) analysointiin Puumarkkinamalli perustuu lineaariseen optimointiin, joka määrittää analysoitavan alueen optimaalisen puuallokaation ottaen huomioon Metsäteollisuus- ja energiantuotantolaitosten teollisuus- ja energiapuun kysynnän ja puustamaksukyvyn Metsä- ja biomassavarat ja puun tarjonnan Puunkorjuu- ja kuljetusinfrastruktuurin Puumarkkinamalli on dynaaminen ja soveltuu erityisen hyvin tulevaisuuden skenaarioanalyysiin. Malli perustuu täydellisen kilpailun oletuksille, joiden muutoksia voidaan testata herkkyysanalyysillä 2

PUUMARKKINAMALLIN PÄÄELEMENTIT Puumarkkinamalli optimoi kysynnän ja tarjonnan välisen puuallokaation käyttäjä- (metsäteollisuus- ja/tai energiantuotantolaitos) ja tarjontayksikkötasolla. Puumarkkinamalli mahdollistaa useiden puumarkkinatekijöiden optimoinnin ja analysoinnin (useimmiten puun tehdas- ja/tai laitoskustannuksen minimointi ja metsäteollisuuden ja/tai energiantuotannon jalostusarvon maksimointi). Metsä- ja biomassavarat Raakapuun ja biomassan tarjontapotentiaali ja tarjonta Puunkorjuuja kuljetusinfra: - tiestö - rautatiet - vesistöt Metsäteollisuus ja puupohjainen energiantuotanto Metsäteollisuus- ja energiantuotantolaitosten puustamaksukyky Puun kysyntäpotentiaali ja kysyntä 3

PUUMARKKINAMALLIN KÄYTTÖ Puumarkkinamallia voidaan käyttää esimerkiksi: Tietyn maantieteellisen alueen, puutavaralajin tai puunkäyttäjän puun hinnan/kustannuksen ennustamiseen Skenaarioanalyyseihin kuten markkinatekijöiden ja -tasapainon muutosten vaikutukset optimipuuallokaatioon ja puun hintakehitykseen: Puunjalostuskapasiteetin muutokset (uudet tehdas- ja laitosinvestoinnit, kapasiteettimuutokset) Muutokset uusiutuvan energian tuki- ja muissa politiikoissa Muutokset kotimaan tarjonnan rakenteessa Tuontitarjonnan ja vientikysynnän muutokset Tehtaan / yhtiön puunhankinnan kehittämiseen Metsävarojen arvonmääritykseen Pulp mill HW Pulp mill SW Panel mill Sawmill 4

PUUMARKKINAMALLI - KYSYNNÄN JA TARJONNAN RAKENNE Puun kokonaiskysyntä määritetään yksittäisille loppukäyttäjille ja tarjonta jaetaan alue- ja/tai kuntatasolle riippuen tarpeesta ja tarjontapotentiaalitiedon saatavuudesta. Puutavaralajeittainen tarjontapotentiaali määritetään alueittain olemassa olevaan tietoon/laskelmiin perustuen ja tarjontapotentiaali jaetaan tarpeen mukaan pienempiin maantieteellisiin yksiköihin käyttämällä käytettävissä olevia allokointitekijöitä (esim. paikalliset metsävaratiedot). Yksittäisten loppukäyttäjien sijainti sekä niiden nykyinen ja tuleva puunkäyttö määritetään: Sahat Puulevytehtaat Sellu- ja massatehtaat Puupohjaisen energian tuotantolaitokset Määritetään kunkin loppukäyttäjän puutavaralajimix (puutavaralajit, joita ko. laitos käyttää tai voi käyttää). Kysyntä, jota ei voida allokoida yksittäisille loppukäyttäjille (lähinnä polttopuu) allokoidaan aluetasolla. Sahahakkeen ja muiden sivutuotteiden tarjonta määritetään sahatukkien kulutuksen perusteella sahalaitoksittain. 5

www.poyry.com