Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira
Mehiläistarhaus Suomessa Mehiläiset hunajan tuottajina Päätoimisia ammattitarhaajia Suomessa noin sata Tarhaajia kaikkiaan noin 2500, rekisterissä 1225 (liiton jäseniä ~1700) Tarhoja SML arvion mukaan 6000-7000, rekisterissä 2922 pitopaikkaa Tarhaajalla 1-1000 pesää Mehiläispesiä Suomessa n. 37 000 (2011) Yhdestä pesästä keskimäärin 39 kg hunajaa / v Sato Suomessa n. 1,8 milj. kg Mehiläiset pölyttäjinä Pölytyksen arvo jopa 11,5 x hunajasadon arvo Suomessa Arvo jopa 60 milj. / v (kaupalliset kasvit 22,2 milj. ) Pölytyspalvelu Muut mehiläistuotteet mehiläisvaha, siitepöly, perga, royal jelly ja propolis http://www.hunaja.net/muita-mehilaistuotteita/
Kuvat: http://www.hunaja.fi/mehilaisesta/mehilaispesa/
pohjakartta karttakeskus Puuttuuko puolet?
Esikotelomätä Aiheuttaja Paenibacillus larvae Toukka saa tartunnan hoitajamehiläisiltä ruuan välityksellä Tartunnan saanut toukka kuolee esikotelovaiheessa Taudin oireet: aukkoinen sikiöala sisään painuneita ja/tai rikkipurtuja kennonkansia venyvää tummanruskeaa mätää ruskeita tahmeita tai kuivia toukkajäännöksiä kennon alalaidalla, osalla kieli pystyssä tyypillinen puuliimaa muistuttava haju
Eviraan P. larvaen varalta lähetetyt hunajanäytteet Pääosin vapaaehtoisia omavalvontanäytteitä Vuosi Näytteitä tutkittu Positiivisia Pos % 1986 158 24 15,2 % 1987 176 38 21,6 % 2006 1702 358 21,0 % 2007 2428 546 22,5 % 2010 1835 458 25,0 % 2011 1613 464 28,8 % 2012 3043 602 19,8 % 2013 3154 619 19,6 % 2014 4303 428 9,9 % Projekti (satunnaisotanta tietyt kunnat) 2012 783 142 18,1 % 2013 681 134 19,7 %
EU-pilottiprojekti 2012-14 Paenibacillus larvae, satunnaisotanta kyseisen kunnan alueella Harjavalta 13 Salo 13 Seinäjoki 12 Jokioinen 12 Åland 13 Åland 12 Kuopio 13 Kitee 12 Kajaani 12 Oulu 13 1% 1% 6% 5% 4% 6% 5% 12% 15% 15% 15% 28% 28% 25% 35% 39% 51% 49% 49% 59% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% pos. tarhat pos. pesät
Uusi MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta Paljolti vastaava kuin 2007 täytäntöönpantu asetus o Toimenpiteet samat piilevän ja kliinisen taudin kohdalla o Pitopaikat rekisterissä (ainakin velvoite olemassa) o Liiton oma torjuntaohjelma o Valtuutetut tarkastajat KEL:n apuna kesäkuun 17pv jälkeen o Edellytetään maksullisia omavalvontanäytteitä saneerauksen yhteydessä ennen tarkastusta ja viranomaisnäytteenottoa
Ohjeet ja lomakkeet Eviran ohje tarkastuksille (KEL/valtuutetut tarkastajat) netissä Uusittu tarkastuskertomus netissä Saneerausohjeet Suomen mehiläishoitajien liiton nettisivuilla www.mehilaishoitajat.fi >Hoitotyöt > Taudit > Esikotelomätä (EKM)
Tautitapausten hoitaminen Normaalit toimet valvottavan eläintaudin epäilyn/toteamisen yhteydessä o Päätös taudin leviämisen estämiseksi (AVI) (vanhat päätökset uusittava v.2015) o Tarkastuskäynti tartunnan toteamiseksi/poissulkemiseksi epäilytapauksissa (KEL, myös AVI tai valtuutettu tarkastaja) o Selvitys taudin alkuperästä ja levinneisyydestä (AVI, voi pyytää apua KEL:ltä > valtuutetulta tarkastajalta) o Kontaktitarhojen ml. lähialueen tarhojen tarkastus ja tutkiminen (KEL tai valtuutettu tarkastaja) o Mahdolliset poikkeusluvat, ilmoitukset aikuisten mehiläisten siirroista saneerauksen yhteydessä (AVI) o Rajoittavien määräysten purku (AVI)
EKM saneeraus Saneeraaminen toimijan vastuulla Ei korvauksia Ohje saneerauksille SML sivuilla Omavalvontanäytteet kaikkia pesiä koskien saneerauksen päätteeksi (maksulliset, 5 / näyte, min. 25 + alv.) Puhtaiden omavalvontanäytteiden ottamisesta 30 vrk kuluttua KEL tai valtuutettu tarkastaja voi käydä tarkastuksella ja ottamassa viralliset näytteet. Tarkastuskertomus ja Eviran tutkimusvastaus AVI:n AVI voi pyytää selvityksen saneeraustoimista jos katsoo tarpeelliseksi
Valtuutetut tarkastajat Eläintautilain 87 :n mukaan Evira voi valtuuttaa tarkastajia toimimaan kunnaneläinlääkärin sijasta tai apuna esim. esikotelomädän vuoksi tehtävillä tarkastuksilla tai näytteenotossa Virkavastuu Valtuutus määräajaksi (1v) ja rajatulle alueelle Haku toukokuussa Koulutus kesäkuussa Loimaalla (17.6.) Tarkastajia käytettävissä kesällä oletettavasti ja toivottavasti ainakin niillä alueilla, joissa esikotelomätäneuvojia aikaisemminkin käytetty
Valtuutetut tarkastajat Lista valtuutetuista tarkastajista Eviran nettisivuille, ml. kunnat joiden alueella toimivat Tarkastuspyyntö kunnaneläinlääkäriltä Tarkastuskertomus kuntaan sekä AVI:n Evira ETL mukaan valvoo tarkastajia, mutta keinot rajalliset Lasku käynnistä tarkastajalta AVI:n hyväksyttäväksi (tarkastuspyyntö ja tarkastuskertomus liitteeksi) AVI:sta Eviraan Korvataan tuntipalkka ja km-korvaus työkorvauksena Jollei tarkastajia saada maan joka kolkasta on KEL:n tehtävä tarkastukset niillä alueilla, ei älyttömiä km korvauksia Eviralla rajallinen määrä rahaa käytettävissä.
Pieni pesäkuoriainen Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida, engl. small hive beetle, SHB) on tavattu ensimmäistä kertaa EU:n alueella Etelä-Italiassa viime syksynä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta kotoisin oleva pieni pesäkuoriainen on mehiläispesiin muniva hyönteinen, jonka toukat voivat aiheuttaa suurta tuhoa mehiläisyhdyskunnissa. Aikuinen pieni pesäkuoriainen on 5-7 mm pitkä ja 3-4,5 mm leveä, ruskea tai tummanruskea kuoriainen. Taka- ja keskiruumista kiertää vaalea reunus, joka tosin voi olla joskus vaikeasti havaittava. Keskiruumis on selkeästi erottuva ja sen kuoren alanurkat ovat teräväkärkiset. Takaruumista peittävät lyhyet peitinsiivet, joiden alta ruumis hiukan pilkottaa. Tuntosarvet muistuttavat pyöreäpäistä nuijaa.
Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) Silkkihäivekäs (Cychramus luteus) Kuva: http://tuomovirtanen.kuvat.fi/kuvat/valkeakoski/ulvajanni emi+valkeakoski/kovakuoriaiset-coleoptera+ulvajanniemi/ Kuva: Anses, Sophia Antipolis, France
Pienen pesäkuoriaisen toukka Kuva: Anses, Sophia Antipolis, France
Pieni pesäkuoriainen munii mehiläispesiin Munista kuoriutuvat vaaleat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä siitepölyä ja voivat aiheuttaa runsaslukuisina mehiläispesien kennostojen romahtamisen, jolloin pesä tuhoutuu Mehiläispesistä toukat kaivautuvat maaperään ja kehittyvät siellä koteloiksi ja koteloista jälleen kuoriaisiksi, jotka hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään Italiassa löydetty n 60 pitopaikasta joiden pesät tuhottu Tarkastukset jatkuvat Piirros: Kirsti Pekkanen ja Sirpa Heinikainen
Suomeen tuodaan mehiläisiä Italiasta 2014 tuotu 16 erää virallista tietä, näista 10 Etelä-Italiasta Tuojia tiedotettu https://sites.anses.fr/en/ minisite/abeilles/detectio n-aethina-tumida-smallhive-italy pohjakartta karttakeskus