Maa- ja metsätalousministeriön asetus mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 5/EEO/2007 Päivämäärä Dnro /01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi Kumoaa Mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta 4 päivänä tammikuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (2/EEO/96) Mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta annetut maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätökset ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset Valtuutussäännökset Eläintautilaki (55/1980) 8 4 momentti, 12 2 ja 4 momentti (muut. 303/2006) ja 16 Vastaavat EY-säädökset - Maa- ja metsätalousministeriön asetus mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun eläintautilain (55/1980) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tarkoitus ja soveltamisala Tämän asetuksen tarkoituksena on estää mehiläisten esikotelomädän leviäminen. Asetuksessa säädetään niistä toimenpiteistä, joihin eläinlääkärin tai mehiläistarhaajan tulee ryhtyä, kun mehiläistarhalla epäillään tai todetaan esiintyvän esikotelomätää. Asetusta sovelletaan sekä ammattimaiseen mehiläisten tarhaukseen että harrastustoimintaan. 2 Suhde muihin säädöksiin Esikotelomädän, pienen pesäkuoriaisen ja Tropilaelaps -punkin vastustamiseen liittyvistä vaatimuksista mehiläisten ja kimalaisten sisämarkkinakaupassa säädetään eräiden Tätä julkaisua on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Mariankatu 23 PL 30 (09) (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 eläinten ja tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (655/2003). 2 Elintarvikkeiden alkutuotantoa koskevista vaatimuksista säädetään alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2006). Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3 Määritelmät 1) esikotelomädällä Paenibacillus larvae -bakteerin, jäljempänä P. larvae, aiheuttamaa mehiläistoukkien tautia; 2) mehiläistarhaajalla mehiläistarhan omistajaa tai haltijaa; 3) mehiläistarhalla paikkaa tai rajattua aluetta, jossa mehiläistarhaajalla on yksi tai useampi mehiläispesä; 4) tartuntatarhaila mehiläistarhaa, jossa esikotelomätätartunta on vahvistettu kliiniseksi taudiksi; 5) esikotelomätäneuvojalla Suomen Mehiläishoitajain Liiton kouluttamaa ja rekisteröimää neuvojaa; sekä 6) Eviralla Elintarviketurvallisuusvirastoa. 4 Mehiläistarhaajan velvollisuudet Mehiläistarhaajan on merkittävä jokaiselle mehiläistarhalleen näkyviin nimensä, osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Mehiläistarhaajan on huolehdittava, että tyhjät mehiläispesät eivät ole avoinna niin, että mehiläisillä on mahdollisuus mennä pesän sisälle. Kunnaneläinlääkärillä on oikeus sulkea hylätyt pesät. Mehiläistarhaajan velvollisuudesta ilmoittaa alkutuotantopaikasta sekä muista elintarvikkeiden alkutuotantoon liittyvistä vaatimuksista säädetään alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2006). 2 luku Toimenpiteet epäiltäessä esikotelomätää ja näytteenotto 5 Toimenpiteet epäiltäessä esikotelomätää Mehiläistarhaajan velvollisuudesta ilmoittaa kunnaneläinlääkärille mehiläistarhan toukissa havaitsemistaan esikotelomädälle tyypillisistä oireista sekä tutkimustuloksista, joiden mukaan tarhalta otetuissa sikiökakku- tai hunajanäytteissä esiintyy P. larvae -bakteereja, säädetään eläintautilain 9 :ssä. Eläinlääkärin velvollisuudesta ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, läänineläinlääkärille tai Elintarviketurvallisuusvirastolle epäillessään mehiläistarhalla esiintyvän esikotelomätää

3 säädetään vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1346/1995) 5 :ssä. Kun kunnaneläinlääkäri tai läänineläinlääkäri on saanut edellä mainitun ilmoituksen tai muusta syystä epäilee tarhalla esiintyvän esikotelomätää, on kunnaneläinlääkärin omasta aloitteestaan tai läänineläinlääkärin määräyksestä viivytyksettä käytävä tarhalla epäilyn varmistamista varten sekä huolehdittava tarvittavasta näytteenotosta. Käynnin yhteydessä kunnaneläinlääkärin on varmistettava, että tarha on merkitty 4 :ssä säädetyllä tavalla ja pyrittävä selvittämään myös mahdollinen tartunnan lähde. 6 Näytteenotto Tartuntaa epäiltäessä on esikotelomätädiagnoosi vahvistettava ensisijaisesti sikiökakun palasta. Näytteeksi tarvitaan noin 1 dm 2 :n (esim.10x10 cm tai 5 x 20 cm) suuruinen sikiökakun pala sellaisesta kohdasta kehälankojen välistä, jossa havaitaan taudille ominaisia muutoksia toukissa. Kuitenkin taudin levinneisyyttä kartoitettaessa sekä sellaisissa tapauksissa, joissa mehiläistoukissa ei ole havaittavissa taudille tyypillisiä kliinisiä muutoksia, voidaan näytteeksi ottaa hunajaa. Hunajanäytteen on oltava koko tarhaa edustava, mistä syystä näyte tulee ottaa joko pesäkohtaisesti tai korkeintaan kolmen pesän yhteisnäytteenä. Jos pesiä on lääkitty P. larvae -bakteeriin tehoavalla mikrobilääkeaineella näytteenottoa edeltävien kolmen kuukauden aikana, ei näytteen kielteistä tutkimustulosta voida pitää luotettavana. Tällöin näytteenotto on uusittava, kun lääkityksen päättymisestä on kulunut kolme kuukautta. Näytteet ottaa kunnaneläinlääkäri tai hänen valvonnassaan mehiläistarhaaja, mehiläisten hoidosta vastaava henkilö, esikotelomätäneuvoja tai muu asiantuntija. Kunnaneläinlääkärin on huolehdittava näytteiden lähettämisestä Eviran Kuopion tutkimusyksikköön tutkittaviksi. 3 3 luku Kliininen ja piilevä tauti sekä niiden aiheuttamat toimenpiteet 7 Esikotelomätätartunnan vahvistaminen Esikotelomätädiagnoosi vahvistetaan kliiniseksi taudiksi seuraavasti: 1) tarhalta otetussa sikiökakkunäytteessä todetaan P. larvae -tartunta; tai 2) tarhalta otetussa hunajanäytteessä todetaan P. larvae -tartunta ja tämän lisäksi kunnaneläinlääkäri toteaa tarhan toukissa taudille ominaisia kliinisiä muutoksia. Jos kunnaneläinlääkäri ei ole suorittanut kliinistä tutkimusta tarhalla ennen P. larvae -tartunnan toteamista hunajanäytteestä, hänen on suoritettava se viipymättä. Jos kliinisen tutkimuksen tulos on kielteinen, tartuntaa ei voida pitää vahvistettuna, vaan kyseessä on niin sanottu piilevä tauti.

4 Kunnaneläinlääkärin on ilmoitettava esikotelomätätartunnan vahvistamisesta läänineläinlääkärille viimeistään seuraavana arkipäivänä. 4 8 Rajoittavat määräykset kliinisen tai piilevän taudin vuoksi Kun kunnaneläinlääkäri saa tiedon, että esikotelomätätartunta on vahvistettu, tai että mehiläistarhalta otetussa hunajanäytteessä on todettu P. larvae -bakteereja, hänen on annettava mehiläistarhaajalle tarhaa koskevat rajoittavat määräykset, joilla: 1) mehiläistarhaaja velvoitetaan merkitsemään tarhan jokaiseen pesään pesän numero sekä laatimaan listan kaikista omistamistaan ja hallitsemistaan muista tarhoista ja niissä olevien pesien numeroista; 2) kielletään mehiläisten, niiden pesien, sikiökakustojen sekä mehiläisten kanssa kosketuksissa olleiden aineiden ja esineiden siirtäminen tarhan ulkopuolelle lukuun ottamatta hunajaosastojen ja hunajan linkoamisessa välttämättömien tavaroiden kuljetusta suoraan tarhalta sen ulkopuolella sijaitsevaan talouskeskukseen; 3) velvoitetaan suojaamaan tartuntaa mahdollisesti levittävät aineet ja esineet mehiläisiltä tarhalla ja talouskeskuksessa sekä kuljetettaessa niitä tarhan ja talouskeskuksen välillä tai linkoomoon; sekä 4) kielletään hunajan, vahan ja siitepölyn toimittaminen toiselle mehiläistarhalle. Läänineläinlääkäri voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kiellosta mehiläisten, niiden pesien, sikiökakustojen tai mehiläisten kanssa kosketuksissa olleiden aineiden tai esineiden siirtämiseksi toiselle tartuntatarhalle taikka tartuntapesien hunajakakkujen siirtämiseksi lingottaviksi muualla kuin tarhalla sijaitsevaan linkoomoon. Luvan myöntäminen edellyttää, että siirrosta ei aiheudu vaaraa esikotelomädän leviämisestä. Niissä tapauksissa, joissa määränpäänä on toinen tartuntatarha, luvan myöntäminen edellyttää, että läänineläinlääkäri on hyväksynyt lähtötarhan saneeraussuunnitelman. Jos 2 momentissa tarkoitettu lupa myönnetään hunajakakkujen siirtämiseksi lingottavaksi, on kuorinta- ja linkouskalusto pestävä sairaiden pesien linkouksen jälkeen, ja kaikki kehät ja osastot on tuhottava tai palautettava tarhalle. 9 Toimenpiteet tartuntatarhan omistajan muilla mehiläistarhoilla ja lähistön muilla tarhoilla Kunnaneläinlääkärin on selvitettävä tartuntatarhan omistajan mahdolliset muut mehiläistarhat ja niiden sijaintipaikat. Hänen on annettava mehiläistarhaajalle myös näitä tarhoja koskevat rajoittavat määräykset. Rajoittavien määräysten osalta sovelletaan, mitä 8 :ssä säädetään. Pesät on kuitenkin merkittävä 8 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti vain, jos tarhalla todetaan kliininen tai piilevä tauti. Kunnaneläinlääkärin on myös käytävä tarhoilla ja huolehdittava niillä 6 :ssä säädetystä näytteenotosta. Lisäksi hänen on varmistettava, että tarhat on merkitty 4 :ssä säädetyllä tavalla. Jos tarhat sijaitsevat kunnaneläinlääkärin virka-alueen ulkopuolella, hänen on ilmoitettava asiasta sille läänineläinlääkärille, jonka virka-alueella tarha sijaitsee. Läänineläinlääkärin

5 on ilmoituksen saatuaan määrättävä asianomainen kunnaneläinlääkäri suorittamaan 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet. 5 Kunnaneläinlääkärin on viipymättä peruutettava antamansa rajoittavat määräykset, jos tarhalta otettujen näytteiden tutkimustulokset ovat kielteisiä. Kunnaneläinlääkärin on myös käytävä tartuntatarhasta 1,5 kilometrin säteellä olevilla tarhoilla ja huolehdittava niillä 6 :ssä säädetystä näytteenotosta. Lisäksi hänen on varmistettava, että tarhat on merkitty 4 :ssä säädetyllä tavalla. 10 Uusintanäytteenotto piilevän taudin vuoksi Mehiläistarhalta, jonka hunajanäytteissä on todettu P. larvae - bakteereja, mutta jolla tartuntaa ei ole voitu vahvistaa kliiniseksi taudiksi, on otettava uusintanäytteet aikaisintaan yhden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua edellisestä näytteenotosta. Näytteiksi on otettava meneillään olevan satokauden hunajaa jokaisesta pesästä ja lähetettävä nämä tutkittavaksi Eviran Kuopion tutkimusyksikköön. Hunajanäytteet voidaan yhdistää korkeintaan kolmen pesän yhteishunajanäytteeksi. Näytteenottoon sovelletaan muutoin, mitä 6 :ssä säädetään. Ennen uusintanäytteiden ottoa kunnaneläinlääkärin on suoritettava koko mehiläistarhan kliininen tarkastus. Kunnaneläinlääkärin on viipymättä peruutettava tarhaan kohdistetut rajoittavat määräykset, kun tarhalta otetuista uusintanäytteistä ei enää löydy P. larvae -bakteereja. 4 luku Taudin hävittäminen tartuntatarhalta 11 Toimenpiteet tartuntatarhalla Jotta tartuntatarha voidaan vapauttaa rajoittavista määräyksistä, tarhalla on suoritettava seuraavat toimenpiteet: 1) heikot yhteiskunnat, joiden toukista suuri osa on sairaita, tuhotaan; 2) yhteiskunnat, jotka ovat vielä vahvoja ja joissa sairaita toukkia on vain vähän, joko tuhotaan tai aikuiset mehiläiset siirretään niistä puhtaaseen pesään, jossa on vain rakentamattomia vahapohjukekehiä (tekoparvimenettely), ja sikiöt ja ruokavarat tuhotaan; 3) tartuntaa mahdollisesti levittävä materiaali suojataan mehiläisiltä; sekä 4) sikiökakusto poltetaan tai käsitellään siten, ettei siinä ole enää taudin leviämisen vaaraa. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna käsittelynä voidaan pesäosastot ja muu arvokkaampi kalusto desinfioida kiehuvalla 10 %:n soodalla tai 6 %:n lipeällä ja/tai liekittämällä nestekaasupolttimella silloin, kun se on pesäosastojen ja kaluston kunnon puolesta mahdollista. Pesäosastot ja puhtaammat sikiökakut voidaan myös käsitellä gammasäteilytyksellä.

6 Edellä 1 momentissa mainittuja toimenpiteitä ei tarvitse tehdä sellaisten pesien osalta, jotka siirretään toiselle tartuntatarhalle 8 :n 2 momentissa tarkoitetun luvan perusteella Selvitys suoritetuista toimenpiteistä Mehiläistarhaajan on annettava kunnaneläinlääkärille kirjallinen selvitys tartunnan hävittämiseksi tarhalla suorittamistaan toimenpiteistä. 13 Tartunnasta vapautumisen toteaminen Kun 11 :ssä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta on kulunut vähintään yksi kuukausi ja 12 :ssä tarkoitus selvitys on annettu, tarhan jokaisesta pesästä on otettava hunajanäyte ja toimitettava se tutkittavaksi Eviran Kuopion tutkimusyksikköön. Näytteenotto voidaan kuitenkin tehdä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua P. larvae - bakteeriin tehoavan mikrobilääkityksen päättymisestä. Hunajanäytteet voidaan yhdistää korkeintaan kolmen pesän yhteishunajanäytteeksi. Näytteet ottaa kunnaneläinlääkäri tai näytteenotto tapahtuu hänen valvonnassaan. Ennen näytteiden ottoa kunnaneläinlääkärin on suoritettava koko mehiläistarhan kliininen tarkastus. Jos näytteissä ei esiinny P. larvae -bakteereja, kunnaneläinlääkärin on viipymättä peruutettava tarhaan kohdistetut rajoittavat määräykset. 5 luku Erinäiset säännökset 14 Kustannukset Edellä 11 :ssä tarkoitettujen hävittämis- ja desinfiointitöiden kustannuksista vastaa mehiläistarhaaja. Tämän asetuksen mukaisten kunnaneläinlääkärin toimenpiteiden ja matkakustannusten maksamisesta valtion varoista säädetään eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetussa asetuksessa (1234/2001). Edellä 5, 6, 9, 10 ja 13 :ssä tarkoitettujen kunnaneläinlääkärin määräämien näytteiden lähettäminen ja tutkiminen maksetaan valtion varoista. Tämän asetuksen mukaisista muista kustannuksista vastaa mehiläistarhaaja. 15 Voimaatulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat säädökset, 1-3 ja 5-42 kohdassa mainitut säädökset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta 4 päivänä tammikuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (2/EEO/96);

7 2) mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 1 päivänä marraskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (787/1996); 3) mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 1 päivänä marraskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (788/1996); 4) mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 1 päivänä marraskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (791/1996); 5) mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 1 päivänä marraskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (785/1996); 6) mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 3 päivänä helmikuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (105/1997); 7) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Ruskon kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 13 päivänä maaliskuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (225/1997); 8) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Jämsän kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 14 päivänä huhtikuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (319/1997); 9) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Elimäen kuntaan perustettavista rajoitusalueista 13 päivänä kesäkuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (569/1997); 10) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Kerimäen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 13 päivänä kesäkuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (568/1997); 11) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Ylistaron kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä helmikuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (192/1999); 12) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Teuvan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (266/1999); 13) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Jämsän kaupunkiin perustettavasta rajoitusalueesta 29 päivänä maaliskuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (441/1999); 14) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Jämsänkosken kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 29 päivänä maaliskuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (471/1999); 15) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Kuusjoen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä elokuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (842/1999); 16) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Lapinlahden kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä elokuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (843/1999); 7

8 17) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Perniön kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä elokuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (844/1999); 18) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Juuan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 27 päivänä elokuuta 1999 annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (868/1999); 19) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Lapuan kaupunkiin perustettavasta asetus (205/2001); 20) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Hollolan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 7 päivänä maaliskuuta 2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (206/2001); 21) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Ilomantsin kuntaan perustettavasta asetus (207/2001); 22) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Vaasan kaupunkiin perustettavasta asetus (208/2001); 23) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Orimattilan kuntaan perustettavasta asetus (209/2001); 24) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Enon kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 7 päivänä maaliskuuta 2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (210/2001); 25) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Jämsän kaupunkiin perustettavasta asetus (211/2001); 26) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Ruokolahden kuntaan perustettavista rajoitusalueista 17 päivänä elokuuta 2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (721/2001); 27) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Kaustisen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 9 päivänä huhtikuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (293/2003); 28) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Halsuan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 9 päivänä huhtikuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (292/2003); 29) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Harjavallan ja Ulvilan kaupunkeihin perustettavasta rajoitusalueesta 9 päivänä huhtikuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (291/2003); 30) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Siuntion kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 9 päivänä huhtikuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (290/2003); 31) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Evijärven kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (882/2003); 32) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Töysän kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (883/2003); 33) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Someron kaupunkiin ja Tammelan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (884/2003); 8

9 34) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Teuvan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (885/2003); 35) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Nakkilan kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (886/2003); 36) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Punkalaitumen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (887/2003); 37) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Kiikoisten kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (888/2003); 38) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Euran kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 16 päivänä lokakuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (889/2003); 39) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Siilinjärven kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1122/2004); 40) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Seinäjoen kaupunkiin perustettavasta rajoitusalueesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1121/2004); 41) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Nivalan kaupunkiin perustettavasta rajoitusalueesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1120/2004); ja 42) mehiläisten esikotelomädän vuoksi Kesälahden kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1119/2004) Siirtymäsäännös Edellä 15 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kumottavan päätöksen nojalla annetut rajoittavat määräykset tulee uusia tämän asetuksen 8 :n 1 momentin mukaisiksi mennessä. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen