y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Samankaltaiset tiedostot
2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Matemaattinen Analyysi

Mat Matematiikan peruskurssi K2

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

. Mitä olisivat y 1 ja y 2, jos tahdottaisiin y 1 (0) = 2 ja y 2 (0) = 0? x (1) = 0,x (2) = 1,x (3) = 0. Ratkaise DY-ryhmä y = Ay.

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

Insinöörimatematiikka D

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Insinöörimatematiikka D

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Matemaattinen Analyysi

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matemaattinen Analyysi

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Matemaattinen Analyysi

Luento 2: Liikkeen kuvausta

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Differentiaaliyhtälöt

y + 4y = 0 (1) λ = 0

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

DYNAAMISET SYSTEEMIT 1998

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Insinöörimatematiikka D

3. Laske osittaisintegroinnin avulla seuraavat integraalit

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Dierentiaaliyhtälöistä

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

1 Di erentiaaliyhtälöt

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Insinöörimatematiikka D

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Laplace-muunnos: määritelmä

Jouni Sampo. 15. huhtikuuta 2013

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

2. Tavallisen differentiaaliyhtälön yleisiä ratkaisumenetelmiä. y = 2xy, Piirrä muutama yleisen ratkaisun kuvaaja. Minkä nimisistä käyristä on kyse?

Matemaattinen Analyysi

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

dy dx = y x + 1 dy dx = u+xdu dx, u = y/x, u+x du dx = u+ 1 sinu eli du dx = 1 1 Erotetaan muuttujat ja integroidaan puolittain: y = xln(ln(cx 2 )).

Dierentiaaliyhtälöistä

Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15

Insinöörimatematiikka D

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

Transkriptio:

BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen kohdan DY:n ratkaisu, kun y(0) = y (0) = 0 (c) Edellisen kohdan tapauksessa, laske raja-arvot lim x y(x) ja lim x y(x) (a) Ensin ratkaistaan homogeeninen DY 3y 9y + 6y = 0 y 3y + y = 0 y h (x) = C 1 e x +C e x Sitten ratkaistaan epähomogeenisuusosan 1 3 e10x huomioiva y p. Nyt y 1 = e x, y = e x ja r(x) = 1 3 e10x W =y 1 y y 1y = e 3x y p (x) = e x ex = e x ( = e x 1 3 e8x 1 8 = 1 4 e10x 1 7 e10x ( ) 1 = e 10x 1 4 7 ( ) 3 = e 10x 4 7 = 1 16 e10x y(x) = y h (x) + y p (x) 13 e10x e e 3x dx + e x x 13 e10x e 3x dx 1 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = C 1 e x +C e x + 1 16 e10x ) + e x ( 1 3 e9x 1 9 )

(b) Nyt tarkastellaan alkuehtojen kanssa y(0) = y (0) = 0 y (x) =C 1 e x +C e x 1 + 10 16 e10x C 1 e 0 +C e 0 + 1 16 e10 0 = C 1 e 0 +C e 0 + 108 5 e10 0 = 0 C 1 +C + 1 16 = C 1 +C + 108 5 = 0 1 C 1 + 9 16 = 0 C 1 = 1 4 C = 1 16 + 9 1 16 = 55 7 y(x) = 1 4 ex + 55 7 ex + 1 16 e10x (c) Lasketaan raja-arvot lim x y(x) ja lim x y(x) Suoraan ratkaisusta nähdään, että lim x y(x) = ja lim x y(x) = 0 3. Ratkaise differentiaaliyhtälö y + 4y + y = 0 ehdoilla y(0) = 1,y (0) = 0 Yhtälö saadaan muotoon y +y +y = 0 joka on toisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö. Ratkaistaan karakteristinen yhtälö eli λ 1, = ± 4 1 1 λ 1, = 1. Koska saimme kaksoisjuuren, on y:n lauseke muotoa y = C 1 e ax +C xe ax = C 1 e x +C xe x = C 1 e x +C xe x Selvitetän nyt mitä ovat kertoimet C 1 ja C. Huomioimalla alkuehdot saamme y (x) = C 1 e x ( 1) +C e x +C xe x ( 1) y(0) = C 1 e 0 +C 0 e 0 = 1 y (0) = C 1 e 0 +C e 0 C 0 e 0 = 0 C 1 = 1 C = 1 y:n lauseke on tällöin y(x) = e x + xe x

4. Jos suureen arvo y noudattaa differentiaaliyhtälöä y 4y +4y = r(t) niin kuinka "ohjaustermi"r(t) täytyy valita jotta y:n kasvunopeus olisi suoraan verrannollinen aikaan t nähden (verrannollisuuskerron k = 5) kun y:n arvo alussa (t = 0) on? Nyt siis y (t) = ky(t) joten y(t) = Ce kt = Ce 5t. Tiedetään myös että y(0) = Ce 0 = eli C =. Näin ollen r(t) = y (t) 4y (t) + 4y(t) = 5 e 5t 4 5 e 5t + 4 e 5t = 18e 5t. S 5. Tiedetään, että eräässä vastuksen, kondensaattorin, kelan ja tasavirtalähteen sisältävässä piirissä virta noudattaa seuraavaa lauseketta Li (t) + Ri(t) + 1 q(t) = E, C missä R = 8, L =, C = 0.1, E = 10. Lisäksi tiedetään, että q (t) = i(t), q(0) = 0, i(0) = 0. Ratkaise i(t):n lauseke. Vinkki: derivoi yhtälö ensin puolittain niin näyttää paljon tutummalta. Li (t) + Ri(t) + 1 C q(t) = E d dt Li (t) + Ri (t) + 1 C i(t) = 0 : L i (t) + R L i (t) + 1 CL i(t) = 0 Yhtälö on toisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö, jolloin saadaan λ + 4λ + 5 = 0 λ 1, = 4 ± 4 4 5 = 4 ± 4 Koska juuren alle tuli negatiivinen luku, lasketaan w:n arvo Tällöin Ratkaistaan kertoimet. Tiedämme, että alkuehdosta Toisaalta w = = 1 5 1 4 4 i(t) = C 1 e at/ cos(wt) +C e at/ sin(wt) = C 1 e t cos(t) +C e t sin(t) q(t) = C(E Li (t) Ri(t)) = 1 0.i (t) 0.8i(t) q(0) = 1 0.( C 1 +C ) 0.8 0 = 0 1 + 0.4C 1 0.C = 0 i(0) = C 1 1 cos(0) +C 1 sin(0) = 0 C 1 = 0 C = 1 0. = 5

8. Funktioiden f (x) = x + 1 ja g(x) = e x kuvaajilla ei ole tunnetusti paljon yhteistä mutta tutkitaan näitä funktioita nyt harjoituksen vuoksi. Tästä saamme lausekkeen i(t) = 5e t sin(t) 6. (a) Mitkä ovat DY:n y + ay + by = 0 kertoimet a ja b, kun tiedetään että DY:n ratkaisu on y(x) = C 1 e 3x cos(4x) +C e 3x sin(4x)? DY on. asteen homogeeninen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisu on mallia Näistä tiedoista saamme y = C 1 e ax/ cos(ωx) +C e ax/ sin(ωx) a = 3 ω = b 1 4 a = 4 a = 6 b 9 = 4 b = 5 (b) Olkoon y + ay + 4y = 0. Määrää vakiolle a ehdot siten, että varmasti lim t y(t) = 0 Yhtälö on muotoa y + ay + by = 0 y:n lauseke voi olla kolmea eri muotoa riippuen karakteristisen yhtälön arvoista. Selvästi lim t y(t) = 0 toteutuu tapauksissa ja 3, jos a > 0 Tällöin saamme tapauksessa (eli kaksoisjuuri tapauksessa) ja tapauksessa 3 (negatiivinen juuri) eli 4 > a > 0. Tapauksessa 1 saisimme ehdon a 4b = 0 a = 16 a = 4 a 4b < 0 a < 4 a ± a 4b 7. Erääseen kappaleeseen vaikuttaa voima, joka riippuu kappaleen paikasta ja nopeudesta. Voima aiheuttaa kappaleelle kiihtyvyyden joka voidaan ilmaista alla annetun differentiaaliyhtälön mukaisesti. Ratkaise kappaleen paikka ajanhetkellä t. Laske (a)-kohdassa myös erityisratkaisu joka vastaa alkuarvoja s(0) = 1, s (0) = 3. < 0 (a) d s ds = 4ds dt 4s (b) d s ds = ds dt 4s

(a) Osoita että Wronskin determinantti W( f,g) = 0 kun x = 0. (Huom! Tämä osoittaa että pisteessä x = 0 funktiot f ja g ovat varsin samanlaisia, eli on olemassa kertoimet a ja b siten että a f (0) + bg(0) = 0 ja a f (0) + bg (0) = 0, muissa pisteissä f ja g voivatkin sitten olla varsin erilaisia) (b) Osoita Wronskin determinantin avulla että f ja g ovat lineaarisesti riippumattomia. (c) Luennoilla rakennettiin koko Wronskin determinantin ja lineaarisen riippuvuuden välinen idea sopivaa yhtälöryhmää tutkimalla mutta tähän tarvittiin derivointia. Minkälainen toinen yhtälöryhmä voisi tulla kyseeseen jos tahdotaan osoittaa sen avulla f :n ja g:n lineaarinen riippumattomuus, mutta ilman derivointia?

Vastauksia: Teht.#1: y = C e 4 3 x +C 1 ja y = C e 4 3 x +C 1 + 1 7 ex Teht.#: (a) y(x) = C 1 e x +C e x + 1 16 e10x (b) y(x) = 1 4 ex + 55 7 ex + 1 16 e10x (c) lim x y(x) = ja lim x y(x) = 0 Teht.#3: y(x) = e x + xe x Teht.#4: 18e 5t Teht.#5: i(t) = 5e t sin(t) Teht.#6: (a) a = 6 ja b = 5 (b) a > 0 Teht.#7: (a) s(t) = (1 +t)e t (b) s(t) = C 1 e t cos( 3t) +C 1 e t sin( 3t). Teht.#8: