Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL
RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia: RKTL, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, EVIRA millaisin ominaisuuksin varustetut istukkaat menestyvät luonnossa millaisin uusin kasvatusmenetelmin paremmin menestyviä istukkaita voidaan tuottaa Parempaan istukaslaatuun pyritään mm. monipuolistamalla kasvatusympäristöä muokkaamalla rehun koostumusta ja rajoittamalla ruokintaa tiettyinä ajanjaksoina: dieettikasvatus vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta totuttamalla istukkaat petoihin Tutkimukset toteutetaan kokeellisina töinä Paltamon aseman luontoa jäljittelevissä koeolosuhteissa sekä istutuskokeilla luonnon vesissä KFTC - Kainuu Fitness & Training Center
Standardiallas Virikeallas Mäti vk-poikaset Startti 1v 1v 2v istutus
Virikepoikaset suurempia ennen ruokintaa Sp-mäti vk-poikanen (1.4. 31.5.) Virike Standardi Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37.
Virikealtaissa pienempi kuolleisuus 1 kasvukauden aikana: 1.6. 31.9. Virike Standardi Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset: Kuolleisuus suurempaa pitkään laitosviljelyssä olevilla kannoilla Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon Luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37.
Kasvatustiheyden ja menetelmän vaikutus kasvuun Simojoen merilohi 1. kasvukausi 1.4. 7.9. 150 kpl/m 2, 1500 kpl/m 2 ja 3000 kpl/m 2 Virikealtaissa parempi kasvu kaikissa tiheyksissä (P=0.02) Tiheydellä ei merkittävää vaikutusta ka kasvuun (P>0.05) Standardi Virike
Kasvatusympäristön ja emokalojen alkuperän vaikutus valkopilkun (Ichthyophthirius multifiliis) esiintymiseen Torniojoen lohen 2-kesäisillä poikasilla Mariella Aalto, Helsingin Yliopisto Perttu Koski ja Pasi Anttila, EVIRA Pekka Hyvärinen, Jouko Moilanen ja Aarne Toivonen, RKTL Standardi Virike Aineisto: A) Loisnäytteet 18.-25.8.2010. B ) Kuolleet 20.7.-6.9.2010. Tulokset: A) -Villien emojen poikasilla vähemmän loisia (P=0.002) - Virikealtaissa vähemmän loisia (P=0.019) B) -Kuolleisuudessa ei merkitseviä eroja (P>0.05), formaliinikylvetys
Kasvatusympäristön ja emotaustan vaikutus 1 v Kitkan järvitaimenen ominaisuuksiin Virikekasvatus: A) pienensi kuolleisuutta kasvatus x emotausta, P=0.005 B) vähensi loisittujen osuutta kasvatus P< 0.001 C) paremmat evät kasvatus P=0.005, emotausta P=0.064 D) nopeampia uimareita kasvatus P<0.001 Hyvärinen, Hirvonen, Leinonen, Toivonen, Korhonen, Ylivinkka, Rodewald and Leinonen. 2011. Effects of rearing environment and domestication selection on survival, parasitism, fin erosion and swimming performance of brown trout reared for restocking. Manuscript.
Istutuskoe: Selviytyminen mateiden saalistukselta 1-v Tornionjoen lohet : kasvatusmenetelmä ja petoihin totuttaminen Pekka Hyvärinen, Pekka Korhonen ja Tapio Laaksonen Petoihin totuttaminen: lohet ja mateet 9 vrk samassa altaassa lohilla mahd. paeta verkkoesteen taakse Istutuskoe: Lohien istutuspaikan ja mateiden välissä verkko, josta mateet eivät päässeet läpi koe päättyi 18 h kuluttua istutuksesta Tulos: mateet söivät eniten standardikasvatettuja lohia, joilla ei ollut aiempaa kokemusta pedoista.
Istutuskoe: Emojen alkuperän vaikutus kuinka nopeasti istukkaat oppivat hyödyntämään luonnon ravintoa? VILLIEN EMOJEN POIKASET ALOITTIVAT RUOKAILUN AIKAISEMMIN Aikuiset hyönteiset Laitosemot Villit emot 10 Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. Accepted 2011
Istutuskoe: Kasvatusmenetelmän vaikutus kyky hyödyntää luonnon ravintoa VIRIKEKASVA TETUT SÖIVÄT ENEMMÄN HYÖNTEISTEN TOUKKIA Hyönteisten toukat Virike Standardi 11 Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. Accepted 2011
Ravinnon määrä ja laatu Oulujoen lohi 1v 2v a)standardikasvatus b) Kevätdieetti c) Talvidieetti d) Kevät + talvidieetti KASVATUSAIKAISIA TULOKSIA: Kevätdieetti vähensi sukukypsien koiraiden osuutta Talvidieetti pienensi istutushetken kuntokerrointa ja rasvapitoisuutta Dieetti heikensi selkäevien kuntoa Kasvatusaikaisessa kuolleisuudessa ei merkittäviä eroja TULOKSIA HETI ISTUTUKSEN JÄLKEEN: Talvidieetti paransi vaellushalukkuutta TULOKSIA SAALIISTA JA JOKEEN PALAAJISTA: v. 2009 IstutuksissaT-merkittyjä ja PIT-merkittyjä Tuloksia 2011-2013 Huusko, R. 2010. Kasvatusravinnon määrän ja laadun vaikutus lohen (Salmo salar L.) vaelluspoikasiin. Pro gradu tutkielma, Biologian laitos, Oulun yliopisto. 60 s. 2 liitettä.
Yhteenvetoa tuloksista Virikekasvatuksella: 1) parannetaan istukaspoikasten uintikykyä, 2) evien kuntoa, 3) kykyä välttää petoja, 4) kykyä hyödyntää elävää ravintoa, 5) loistautien vastustuskykyä sekä 6) vähennetään kasvatusaikaista kuolevuutta Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset Laitostumisastetta vähentämällä: pienennetään 1. v kasvatusaikaista kuolleisuutta vähennetään alttiutta valkopilkkutaudille parannetaan kykyä hyödyntää elävää ravintoa Dieettiruokinnalla: vähennetään sukukypsien koiraiden määrää lisätään lohen vaelluspoikasen vaellushalukkuutta
KIITOS