Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on -luvulla laskenut Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa Karviaisen kunnissa. Nummi-Pusulassa osuus kävi melko matalalla vuosina, jonka jälkeen se nousi vuosituhannen alun tasolle, ja lähti jälleen seuraavana vuonna laskuun. Vihdissä ja Karkkilassa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on viime vuosina ollut vähemmän kuin Uudellamaalla ( % vuonna 7) tai koko maassa (, % vuonna 7) keskimäärin. Vuonna 7 Vihdissä toimeentulotukea sai, prosenttia, Karkkilassa 7, prosenttia ja Nummi-Pusulassa, prosenttia lapsiperheistä. Talouskriisin myötä on kuitenkin oletettavaa, että lapsiperheiden toimeentulo tulee aiempaan nähden heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Karviaisessa 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Uusimaa Koko maa
Lapsiperheiden pienituloisuusaste kasvanut voimakkaimmin Nummi-Pusulassa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut koko maassa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Karviaisen kunnissa trendi on ollut voimakkaan noususuuntainen Nummi-Pusulassa ja Vihdissä, sen sijaan Karkkilassa osuus on lähtenyt -luvun alusta alkaen selvään laskuun. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli vuonna 7 Karkkilassa (, %), Nummi-Pusulassa (, %) ja Vihdissä (,7 %) koko maan keskiarvoa (,9 %) pienempi ja myös yleisesti lähes koko tarkastelujakson ajan. Pienituloisuusaste kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kasvua. Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Karviaisessa vuosina 99 7. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Karviaisissa vuosina 99-7 Koko maa Karkkila Nummi-Pusula Vihti 99 99 7.. Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa aikavälillä alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kyseinen osuus oli kasvanut tarkastelujakson aikana Vihdissä ja Karkkilassa, Nummi-Pusulassa puolestaan laskenut. Voimakkainta kasvu oli ollut Vihdissä. Vuonna kunnan kustantamaan kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli suurin Vihdissä, pienin puolestaan Karkkilassa. (SOTKAnet.) Vuonna kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla ( %) hieman suurempi kuin koko massa (7 %) keskimäärin. --vuotiaiden ikäryhmässä kokopäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla selvästi korkeampi (7 %) kuin koko maassa (9 %) keskimäärin (SOTKAnet).
Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 9 9 - -vuotiaat 7 9 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olevien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli aikavälillä Karviaisen alueella Karkkilassa suurempi kuin muissa alueen kunnissa ja Uudellamaalla keskimäärin. Muissa Karviaisen kunnissa osapäivähoidossa olleiden osuus pysyi tarkastelujakson ajan lähellä koko Uudenmaan vastaavaa osuutta. Osapäivähoidossa olevien -vuotiaiden osuus oli vuonna alueen suurin Karkkilassa, pienin puolestaan Vihdissä. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,7,,,7,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Lastenhoitajien, päiväkotiapulaisten ja lastentarhaopettajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli kasvanut kaikissa Karviaisen alueen kunnissa aikavälillä 7. Samalla perhepäivähoitajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli vähentynyt Karviaisen kunnissa lukuun ottamatta Karkkilaa, missä kyseinen määrä oli kasvanut. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa lastentarhaopettajia tuhatta -vuotiasta kohden oli koko tarkastelujakson ajan vähemmän, perhepäivähoitajia puolestaan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vihdissä tilanne oli
päinvastainen ja lastentarhaopettajia tuhatta -vuotiasta kohden oli enemmän, perhepäivähoitajia puolestaan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Lastenpäivähoitajat / -vuotiasta Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna 7 Vihti Nummi-Pusula Karkkila 7 Perhepäivähoitajia Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla olivat Karviaisen kunnista suurimmat Vihdissä, missä 9 prosenttia opetusryhmistä oli tai useamman oppilaan ryhmiä. Myös Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa tällaisia ryhmiä oli muutama. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa noin kolmasosa ryhmistä oli pieniä, alle oppilaan ryhmiä. Näissä kunnissa perusopetuksen ryhmiä oli huomattavasti vähemmän kuin Vihdissä. Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla Karviaisessa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna Karkkila (n=) Nummi-Pusula (n=) Vihti (n=) 7 Koko maa % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Perusopetuksen opetusryhmien koot 7.-9. luokilla ovat pienempiä kuin ala-asteella johtuen opetuksen jakautumisesta aineopetusryhmiin. Koko maassa noin neljännes aineopetusryhmistä oli
vuonna alle oppilaan ryhmiä. Karkkilassa tällaisia pieniä opetusryhmiä oli 7 prosenttia ja Vihdissä prosenttia ryhmistä. Nummi-Pusulassa näin pieniä ryhmiä ei ollut lainkaan, mutta kunnassa yläasteen aineopetusryhmiä oli ylipäänsä hyvin vähän, mikä vaikeuttaa kuntien välistä vertailua. Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot 7.-9. luokilla Karviaisessa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna Karkkila (n=7) Nummi-Pusula (n=) 7 Vihti (n=97) 9 7 Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta Kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Vihdissä ja Nummi-Pusulassa aikavälillä. Karkkilassa kyseinen osuus oli pysynyt tarkastelujakson ajan lähes ennallaan. Kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli puolestaan noussut kaikissa alueen kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa (SOTKAnet). Vuonna alueen kunnat eivät juuri poikenneet toisistaan kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuuden suhteen. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli lukuvuonna 7/ Nummi-Pusulassa Karviaisen kuntien suurin. Kyseinen osuus oli laskenut hieman Karkkilassa, noussut Vihdissä ja pysynyt lähes ennallaan Nummi-Pusulassa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa. Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Karviaisessa. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista 9 Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt
.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa aikavälillä 7 samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vihdin osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Eniten kyseinen osuus oli kasvanut Karkkilassa. Vuonna 7 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus oli noussut Karkkilassa samalle tasolle kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Muissa Karviaisen kunnissa kyseinen osuus pysyi koko tarkastelujakson selvästi alhaisempana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kaikissa alueen kunnissa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,7, 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä tuhatta alle -vuotiasta kohden oli noussut Karkkilassa vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Nummi-Pusulassa ja Vihdissä vastaava osuus oli vähentynyt kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna tuhatta alle -vuotiasta kohden laskettu kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Korkein vastaava määrä oli kyseisenä vuonna Karkkilassa (/), pienin puolestaan Nummi-Pusulassa (/).
Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta 7 7 7 99 9 Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden osuus kasvanut Nummi-Pusulassa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti noussut vuodesta vuoteen 7 tultaessa Nummi-Pusulassa, Karkkilassa puolestaan laskenut. Vihdin osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa Nummi-Pusulan osalta kyseistä tietoa ei ole julkaistu vuosilta ja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7- vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut -luvulla Karkkilassa ja noussut Vihdissä. Vuonna 7 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli suurin Nummi-Pusulassa. Kyseinen osuus jäi kaikissa Karviaisen alueen kunnissa kuitenkin matalammaksi kuin Uudellamaalla (,) ja koko maassa (,) keskimäärin. (SOTKAnet.) Huostassa olleiden -7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Vihdissä trendinomaisesti aikavälillä 7. Karkkilassa trendi oli vastaavalla ajanjaksolla laskeva. Nummi-Pusulan osalta kyseistä tietoa ei ole julkaistu kuin vuosilta, ja 7. Vuonna 7 huostassa olleiden osuus oli kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuden tapaan suurin Nummi-Pusulassa mutta jäi kaikissa alueen kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta. Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta. 7
Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ja 7,,,7,,,,,,,, Karkkila Vihti Nummi-Pusula Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kasvaneet Vihdissä ja Nummi-Pusulassa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Karkkilassa kustannukset olivat pysyneet vastaavalla ajanjaksolla lähes ennallaan. Vuonna 7 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat suurimmat Nummi-Pusulassa, pienimmät puolestaan Vihdissä. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset 9 7 9 77 7 7 7 Poliisihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Karviaisen alueen kunnissa vuosittain mutta oli pysynyt kuitenkin melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Nummi-Pusulassa kyseinen määrä oli jonkin verran muita kuntia pienempi. asukasta kohden laskettu perheväkivaltatehtävien määrä jäi vuonna kaikissa Karviaisen alueen kunnissa pienemmäksi kuin koko maassa keskimäärin. (Poliisin tulostietojärjestelmä.)
Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Karviaisessa vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut -luvulla Uudellamaalla ja koko maassa. Trendi oli laskeva myös Vihdissä. Sen sijaan Karviaisen kunnista Karkkilassa kehitys on ollut noususuuntainen. Nummi-Pusulassa osuus oli -luvun alkupuolella laskussa, mutta kääntyi nousuun vuonna. Vuonna erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Nummi-Pusulaa lukuun ottamatta kyseinen määrä jäi kuitenkin alueen kunnissa pienemmäksi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaista / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä 9 9 Uusimaa Koko maa -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Karviaisen kunnissa määrä on ollut noususuuntainen vuodesta alkaen Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulassa trendi on ollut vastaavana ajanjaksona laskeva. Vuonna 7 tuhatta lasta 9
kohden lasketut lastenpsykiatrian avohoitokäyntimäärät jäivät kuitenkin kaikissa alueen kunnissa pienemmiksi kuin Uudellamaalla ( / ) tai koko maassa ( / ) keskimäärin (SOTKAnet). Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 7 7 9 9 7 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla ollut nousussa kaikissa alueen kunnissa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 7-vuotiailla ikäryhmään suhteutetut käyntimäärät ylittivät Vihdissä ja Nummi-Pusulassa koko maan ( / ) keskiarvon. Karkkilassa kyseinen määrä jäi puolestaan hieman pienemmäksi. Kaikissa kunnissa käyntejä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (7 / ). (SOTKAnet.) Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 7 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä 7 7 9 9 79 7
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa Uudellamaalla. Karviaisen kunnissa selvää trendiä ei ole nähtävillä. Karkkilassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli puolittunut vastaavalla ajanjaksolla. Nummi-Pusulassa ikäryhmään suhteutettu määrä oli vaihdellut vuosittain melko paljon. Vuoden osalta kunnan tietoja ei ole julkaistu. Vuonna 7 mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa matalampi kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.7. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7,,,,,,,,9,,, 7, Koko maa Uusimaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli Karviaisen alueen kunnissa vuosittain, eikä selkeää kehityssuuntaa ollut nähtävissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Kyseinen määrä oli vuonna 7 Karviaisen alueen kunnissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vihtiä lukuun ottamatta määrä jäi myös pienemmäksi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). Hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta tietosuojan vuoksi
Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 7,7,7,9,, 7,9, 7, 7, 7, 7 Koko maa. Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on valtakunnan tasolla hieman laskenut -luvulla. Karviaisen kunnista trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulan osalta kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli noussut Karviaisen kunnissa vastaavalla ajanjaksolla. Kuvio.9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus oli pysynyt alueen kunnissa koko tarkastelujakson ajan korkeampana kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli huolestuttavan korkea Karkkilassa, missä useampi kuin joka viides nuori lukeutui tähän ryhmän. (SOTKAnet.)
Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Tämä edellyttää Karviaisen kunnissa selviä toimenpiteitä, jotta näiden nuorten osuutta saadaan laskettua useita prosenttiyksiköitä. Nuorisotyöttömien osuus Karviaisen kunnissa koko maan vastaavaa matalampi Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli laskenut kaikissa Karviaisen kunnissa aikavälillä. Muiden tarkasteltavien alueiden, koko maan ja Uudenmaan tapaan kyseinen osuus laski myös Karviaisen alueen kunnissa huomattavimmin 9- luvun loppupuolella. Vuonna nuorisotyöttömien osuus jäi kaikissa alueen kunnissa koko maan vastaavaa lukemaa (, %) matalammaksi ja oli alueen suurin Nummi-Pusulassa, pienin puolestaan Karkkilassa. (SOTKAnet.) Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin lähtenyt valtakunnallisesti nopeaan nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuoristyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta 7 7, 7,,,,,,,, Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laskenut Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli laskenut koko maassa -luvulla. Karviaisessa trendi on ollut laskeva Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole -luvulla nähtävissä. Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli kaikissa alueen kunnissa yhtä suuri tai suurempi kuin Uudellamaalla ( %) keskimäärin. Karkkilassa osuus oli myös hieman suurempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin, muissa alueen kunnissa puolestaan matalampi. (SOTKAnet.)
Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli valtakunnallisesti laskenut koko -luvun ajan. Uudellamaalla osuus nousi vuoteen asti, jonka jälkeen kehitys on ollut laskusuuntainen. Vihdissä trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen. Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei -luvulla ole nähtävissä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus oli vuonna 7 Vihdissä samansuuruinen kuin Uudellamaalla ja koko maassa (, %) keskimäärin, Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa puolestaan matalampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,7, 7, Tietoa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuudesta ei Nummi-Pusulan osalta julkaistu vuodelta.
.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla kasvanut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla, missä vuonna 7 tukitoimien piirissä oli,7 prosenttia ikäryhmästä. Karviaisen kunnista trendi on ollut selvästi nouseva Vihdissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Kyseinen osuus pysyi kuitenkin Vihdissä koko tarkastelujakson ajan selvästi matalampana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Nummi-Pusulan osalta tietoja lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuudesta ei ollut julkaistu tarkasteluvuosilta lainkaan, Karkkilassa ainoastaan vuoden 7 osalta. Kyseinen osuus oli Karkkilassa, % vuonna 7. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,7,9,, 7,,7,,9 Vihti Uusimaa Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut hienoisesti nousussa koko maassa, mutta Uudellamaalla osuus on pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Karviaisen kuntien osalta selvää trendiä ei ole -luvulla nähtävissä. Tietoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuudesta ei ollut julkaistu Karkkilan ja Vihdin osalta vuodelta. Nummi-Pusulassa kyseinen osuus oli vuonna olematon, muiden vuosien osalta kunnan tietoja ei ollut julkaistu lainkaan. Vihdissä osuus on muutoin vaihdellut, ja, prosentin välillä ja Karkkilassa ja,9 prosentin välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnissa kyseisellä ajanjaksolla. (SOTKAnet.) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna 7 Vihdissä koko maan ja Uudenmaan vastaavaa osuutta matalampi, Karkkilassa puolestaan korkeampi.
Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,, Karkkila Vihti Uusimaa Koko maa 7.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut Uudellamaalla, promillesta, promilleen aikavälillä. Vihdissä trendi on sen sijaan ollut noususuuntainen. Nummi- Pusulan ja Karkkilan osalta tietoja kyseisestä määrästä ei ollut tarkastelujakson ajalta pääosin julkaistu. Vaikka päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden nuorten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden olikin kasvanut Vihdissä, ei kyseisen ryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä ollut kuitenkaan noussut kunnassa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Karkkilassa,/ vuonna ja,/ vuonna. Nummi-Pusulassa kyseinen määrä oli vuonna ja olematon. Muiden vuosien osalta kuntien tietoja ei oltu julkaistu.
Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,7,,,,,,7,,,9 7, Koko maa Uusimaa Vihti Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Karkkilan ja Vihdin osalta havainnot kuitenkin vaihtelevat vuosittain siten, ettei selvää kehityssuuntaa ole nähtävissä. Nummi-Pusulassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneista nuorista oli tilastohavainto vain yhtenä vuotena -luvun aikana. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden nuorten määrä oli Vihdissä suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat/ vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,,, 7,9,, 9,9 9,,,7 Karkkila Vihti Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea, Vihdissä osuus on yli puolitoistakertaistunut. Vuonna Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna Nummi-Pusulassa, /. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta kunnan tietoja ei oltu julkaistu. 7
depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli Karviaisen kunnissa vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,,,,,,,7,9,9,,,9,, Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut nouseva myös Karkkilassa. Sen sijaan Vihdissä kehityssuunta on ollut laskeva. Nummi-Pusulan osalta selvää trendiä ei ole nähtävissä. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa suurempi, Vihdissä puolestaan pienempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin (SOTKAnet). Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,7, 7,,,,.. Rikollisuus Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli muiden alueiden tapaan myös Karviaisen kunnissa melko paljon vuosittain aikavälillä.
Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Karviaisen kunnissa kyseinen määrä pysyi koko tarkastelujakson ajan korkeimpana Karkkilassa, missä näiden rikosten määrä ylitti myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvon. (Tilastokeskus & SOTKAnet.) Kuvio.9. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä 7. Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys Työikäisten väestön osuus laskee Karviaisen kunnissa Karviaisen kunnissa -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt muiden alueiden kuntien tapaan suhteellisen tasaisena aikavälillä. Työikäisten väestöosuuden ennustetaan kuitenkin kaventuvan kaikissa alueen kunnissa huomattavasti vuoteen mennessä. -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi laskevan eniten Vihdissä ja Karkkilassa, jonkin verran vähemmän puolestaan Nummi-Pusulassa. Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa myös kyseisen ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä näyttäisi laskevan vuoteen mennessä, Vihdissä lukumäärän ennustetaan puolestaan nousevan vastaavalla ajanjaksolla (Kunnat.net/Tilastot). 9
Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Karviaisessa vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 7 7 9 7 7.. Työikäisten toimeentulo Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Karviaisen alueen suurin Nummi-Pusulassa (, %), missä heidän osuutensa oli suhteellisesti suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus on ollut -luvulla laskussa koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisessa Nummi-Pusulaa lukuun ottamatta. Nummi-Pusulassa selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Työikäisten toimeentuloasiakkaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut kaikissa alueen kunnissa. Vihdissä lukumäärä oli vähentynyt lähes puolella, Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa vajaalla kolmanneksella (SOTKAnet). Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7,9 7,7,7,, 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla laskenut koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut laskeva myös Vihdissä, mutta Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa poikkeuksellisesti nouseva.
Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,7,, 7,,, Vuonna 7 pitkäaikaisasiakkaita oli kaikissa Karviaisen kunnissa kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Nummi-Pusulassa asiakkaita oli ikäryhmään suhteutettuna yhtä paljon kuin koko maassa (, %). -vuotiaiden toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut kaikissa alueen kunnissa aikavälillä 99 7. Suhteessa merkittävintä lasku oli ollut Nummi-Pusulassa, jossa lukumäärä oli lähes puolittunut tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.).. Terveys Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan väestö oli vuonna Karviaisen kunnista terveintä Vihdissä. Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa indeksi oli lähellä koko maan väestön keskiarvoa. Vihdin asukkaat ovat aikavälillä 99 olleet sairastavuusindeksillä mitattuna ylipäänsä terveempiä kuin muiden Karviaisen kuntien asukkaat. Karkkilassa sairastavuusindeksi oli lähes jokaisena tarkastelujakson vuotena koko maan keskiarvoa korkeampi. Myös Nummi-Pusulassa sairastavuusindeksi ylitti maan keskiarvon muutamina vuosina kyseisen ajanjakson kuluessa.
Kuvio.. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Karviaisessa vuosina 99, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikävakioitu sairastavuusindeksi 9 9 9 9 9 9 99 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus laskussa Vuonna työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Nummi-Pusulassa (9, %) ja Karkkilassa (,9 %) korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (,9 %). Vihdissä vastaava osuus oli huomattavasti pienempi (, %), mutta silti korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on Uudellamaalla laskenut muutaman prosentin kymmenyksen -luvun alusta. Koko maassa osuus on pysynyt tasaisesti yhdeksän prosentin tuntumassa. Karkkilassa ja Vihdissä trendi on ollut -luvulla laskeva. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. (SOTKAnet). Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,9 9, 9, 7,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien - vuotiaiden prosentuaalinen osuus on ollut -luvulla laskussa Vihdissä. Sen sijaan Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Koko maassa ja Uudellamaalla
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kuitenkin -luvulla lineaarisesti hieman kasvanut. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa osuus oli vuonna Uudenmaan keskiarvoa ( %) korkeampi, mutta koko maan keskiarvoa (,9 %) matalampi. (SOTKAnet.) Vaikka mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä ei olekaan Karviaisen kunnissa noussut, tällä perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkettä saaneista on noussut. (ks. taulukko s. ). Toisin sanoen, yhä useampi saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden perusteella. Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,,,,,,, 99,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvussa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla sekä kaikissa Karviaisen kunnissa. Vuonna joka kymmenes uusimaalainen -vuotias sai korvausta depressiolääkkeistä. Karviaisessa korvausta saaneiden osuus vaihteli, ja 9, prosentin välillä.
Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti 9 Vihti 7 Nummi-Pusula 9 99 Karkkila 7 7 7 9 Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuosina laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ), mihin on vaikuttanut myös 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen. Karviaisen kunnissa selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa potilaita näyttää olleen pääsääntöisesti ikäryhmän kokoon suhteutettuna enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa
.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myyntilukemat korkeimmat Karkkilassa Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli kasvanut koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisessa huomattavasti vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Alkoholijuomien asukaskohtainen myynti oli kaikkina tarkastelujakson vuosina huomattavasti muita alueen kuntia vähäisempää Nummi-Pusulassa 7. Asukasta kohti laskettuna alkoholia myytiin eniten Karkkilassa jokaisena tarkastelujakson vuonna. Karkkilassa alkoholijuomia myytiin jokaisena tarkastelujakson vuonna myös enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, Nummi-Pusulassa puolestaan vähemmän. Vihdissä myynti oli koko tarkastelujakson ajan suunnilleen samansuuruista kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Vihti, 7,,, Nummi-Pusula,,,, 99, Karkkila, 9, Nummi-Pusulassa matalimmat päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 Karviaisen kunnista suurimmat Karkkilassa. Nummi-Pusulassa kustannukset olivat selvästi muita kuntia alhaisemmat. Kustannukset jäivät kuitenkin kaikissa alueen kunnissa alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). 7 Nummi-Pusulassa ei ole Alkon myymälää mutta kunnassa on Alkon luovutuspaikka
Kuvio.9. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, Karkkila, Vihti, Koko maa, Nummi-Pusula, Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita eniten Vihdissä Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Karviaisessa trendi on ollut noususuuntainen Vihdissä. Nummi-Pusulassa trendi on sen sijaan ollut laskeva. Karkkilan osalta kehityssuunnasta ei voi -luvulla sanoa mitään varmaa. Karkkilassa päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden suhteellinen määrä oli poikkeuksellisen korkea vuosina, minkä jälkeen asiakasmäärä palasi piikkiä edeltävälle tasolle. Vuonna eniten päihdehuollon avopalveluiden asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli Vihdissä (/ asukasta), missä asiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla muutoinkin ollut Uudenmaan ja koko maan tasoa korkeampi. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -... Uusimaa Koko maa 7
Laitoksissa hoidossa olleiden määrä laskussa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla pysynyt tasaisena koko maassa ja Uudellamaalla. Karviaisen kunnissa trendi on kuitenkin ollut laskeva. Kaikissa Karviaisen kunnissa on - luvulla hoidettu asukaslukuun suhteutettuna päihdehuollon asiakkaita vähemmän laitoksissa kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Yleisestä tasosta tosin poikkeaa Karkkilan osuus vuonna, mikä näyttää 9-luvun loppupuolen havaintojen valossa kuitenkin vain tilapäiseltä heilahdukselta. Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 9 7.9....9 Uusimaa Koko maa 7 Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti oli noussut koko maassa ja Uudellamaalla aikavälillä 99. Karviaisen kunnista vain Karkkilassa trendi on tällä ajanjaksolla ollut nouseva. Vihdissä trendi on ollut nouseva vuoteen asti, minkä jälkeen kehitys on ollut laskusuuntainen. Nummi-Pusulan osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten absoluuttinen määrä oli kasvanut kaikissa alueen kunnissa jonkin verran kyseisellä ajanjaksolla (SOTKAnet). Vuonna tuhatta asukasta kohti laskettu henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä oli suurin Karkkilassa (,7/), mikä jäi kuitenkin Uudenmaan (,) ja koko maan (7,) keskiarvon alapuolelle. 7
Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Karviaisessa vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina 99-99 997 99 999 7 Uusimaa Koko maa
. Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys Sekä 7-vuotiaiden ja 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä että kyseisten ikäryhmien edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut Nummi-Pusulassa ja Vihdissä ajalla 99. Karkkilassa sekä 7-vuotiaiden osuus että absoluuttinen määrä oli sen sijaan laskenut kyseisellä aikavälillä. 7-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna suurin Nummi- Pusulassa, 7 vuotta täyttäneiden puolestaan Karkkilassa. Molempien ikäryhmien osuus väestöstä oli pienin Vihdissä, missä kyseisten ikäryhmien edustajien absoluuttinen lukumäärä oli tarkastelujakson aikana kuitenkin kasvanut selvästi muita alueen kuntia voimakkaammin. (SOTKAnet.) Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Karviaisessa vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7 -vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna,,7 9,,,9-7 -vuotiaat, % väestöstä vuonna, 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuonna 7 annetun väestöennusteen perusteella vuoteen mennessä myös Karviaisessa. Eläkeikäisten osuus kasvaa alueen kunnissa prosenttia nykyisestä. Kunnat näyttäisivät myös säilyttävän nykyisen järjestyksensä ikääntyneiden prosentuaalinen osuuden pohjalta vertailtaessa myös vuonna. Myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan Karviaisen kunnissa vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7-vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän alueen kunnissa laskuun aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.) 9
Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Karviaisessa vuonna sekä väestöennusteen (7) mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen Karkkilassa eniten sekä kotona asuvia että yksin asuvia ikääntyneitä Kotona asuvien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä näyttää pienentyneen hieman mutta tasaisesti koko maassa. Uudellamaalla selvää trendiä ei ole nähtävissä. Karkkilassa ikäryhmän kotona asuminen oli vähentynyt. Nummi-Pusulassa kehitys oli laskusuuntainen vuosituhannen alkuvuosina, mutta kääntyi hitaaseen nousuun vuonna. Vihdissä trendi on ollut nouseva koko -luvun ajan. Osuuden laskusta huolimatta 7 vuotta täyttäneiden kotona asuminen oli koko tarkastelujakson ajan yleisintä Karkkilassa. Vuonna yli 9 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä asui Karkkilassa kotona. (SOTKAnet.) vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus on -luvulla laskenut Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa. Vihdin osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Vuonna kotona asuvia vuotta täyttäneitä oli eniten Karkkilassa, missä heidän osuutensa oli myös koko maan ja Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.
Kuvio.. Kotona asuvat 7 vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuonna. Lähde: SOTKAnet. Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 7 9,,,, 9, 7 7, 7,7 7, 7,7 Uusimaa Koko maa 7 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli vuonna 7 Karviaisen alueen suurin Karkkilassa ( %), missä heitä oli lähes yhtä paljon kuin Uudellamaalla (9 %) keskimäärin, mutta kuitenkin enemmän kuin koko maassa ( %) keskimäärin. Vihdissä ( %) ja Nummi-Pusulassa (9 %) yksin asui tätä harvempi 7 vuotta täyttänyt. Yksinasuvien osuus on -luvulla pienentynyt koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisen alueella Vihdissä. Sen sijaan Karkkilassa trendi on ollut nouseva. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoitoavun saaminen harvinaisinta Vihdissä Vuoden aikana kodinhoitoapua saaneiden 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosentuaalinen osuus 7 vuotta täyttäneistä oli -luvun alkuvuosina laskenut koko maassa ja Uudellamaalla, mutta kääntyi nousuun vuodesta lähtien. Nummi-Pusulassa trendi on ollut nouseva koko -luvun ajan. Vihdissä trendi on kuitenkin ollut laskeva. Karkkilan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa.
Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Vuonna noin joka viides 7 vuotta täyttänyt oli saanut kodinhoitoapua Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa. Osuus oli näissä kunnissa lähellä koko maan keskiarvoa (9 %) ja jonkin verran pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( %). Vihdissä kodinhoitoapua saaneiden ikääntyneiden osuus oli puolestaan huomattavasti Nummi-Pusulaa ja Karkkilaa pienempi. (SOTKAnet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus näyttää olleen -luvulla laskussa koko maassa ja Uudellamaalla. Kuitenkin Karviaisen kunnissa trendi on ollut nouseva. Vuonna 7 säännöllisesti kotihoitoa saavia ikääntyneitä oli suhteellisesti eniten Karkkilassa, vähiten puolestaan Vihdissä. Koko maassa ja Uudellamaalla säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 7 oli prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Karkkilassa osuus oli lähes kaksi kertaa tätä suurempi. (SOTKAnet). Kuvio.7. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 9 7
Omaishoidon tuen saajien osuus noussut kaikissa kunnissa 7 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla sekä Karkkilassa. Nummi- Pusulassa trendi on kuitenkin ollut selvästi laskeva. Vihdin osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävillä. Kuvio.. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,,,,,,,, Uusimaa Koko maa, 7 Vuonna Vihdissä oli hieman enemmän omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneitä asiakkaita kuin Uudellamaalla vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa osuus oli kuitenkin selvästi Uudenmaan ja koko maan keskiarvon alapuolella. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Vihdissä ikääntyneitä poikkeuksellisen paljon tehostetun palveluasumisen piirissä Tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko maassa ja Uudellamaalla yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna. Kehitys on ollut samansuuntainen myös Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa. Vihdissä tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus on kuitenkin ollut jo vuosituhannen alussa poikkeuksellisen korkea, lähes 9 prosenttia ikäryhmästä eikä osuus ole -luvun aikana juuri pienentynyt. (SOTKAnet.)
Kuvio.9. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9, 9, 7,,7,, 7 Nummi-Pusulassa eniten ikääntyneitä pitkäaikaisessa laitoshoidossa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut koko maassa, Uudellamaalla ja Vihdissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Sen sijaan Karkkilassa trendi on ollut poikkeuksellisesti nouseva. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Nummi-Pusulassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kuitenkin ollut suhteellisesti enemmän ikääntyneitä kuin muissa Karviaisen kunnissa ja Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin koko -luvun ajan. Vuonna 7 lähes joka kymmenes Nummi-Pusulassa asuvista 7 vuotta täyttäneistä oli vanhainkodissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä, % vuosina -7 9,,,,,7 Uusimaa Koko maa 7 Laitoshoidossa olevien osuutta mukaillen myös vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset olivat Nummi-Pusulassa selvästi muita alueen kuntia korkeammalla tasolla. Karkkilassa vastaavia kustannuksia ei ollut lainkaan, vaikka kunnassa on kuitenkin ollut vuonna 7 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa. SOTKAnetistä saataviin tietoihin vanhusten
laitospalveluiden kustannuksista ei kuitenkaan lasketa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia, mikä selittänee Karkkilan puuttuvia kustannuksia. Myös Vihdissä vanhusten laitospalveluiden kustannukset olivat hyvin pienet. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna 7 Nummi-Pusula Koko maa Uusimaa Vihti Karkkila Myös hoitopäiviä kertynyt suhteellisesti eniten Nummi-Pusulassa Nummi-Pusulassa 7 vuotta täyttäneillä oli myös kertynyt eniten hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti Sen sijaan Karkkilassa hoitopäiviä oli suhteellisesti poikkeuksellisen vähän muihin Karviaisen kuntiin, Uuteenmaahan ja koko maahan verrattuna. -luvulla hoitopäivien ikäryhmään suhteutettu määrä on koko maassa ja Uudellamaalla pienen nousun jälkeen laskenut jälleen vuosituhannen alun tasolle. Nummi- Pusulassa trendi on kuitenkin ollut jatkuvasti nouseva. Vihdissä trendi on päinvastoin ollut laskeva. Karkkilan osalta kehitys on ollut siinä määrin vaihteleva, ettei selvää trendiä ole havaittavissa. (SOTKAnet.) Sosiaalitoimen yksikössä ympärivuorokautisessa hoidossa olleiden potilaiden määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta.
Kuvio.7. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä Karviaisen kunnissa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina - 7 9 97 7 Uusimaa Koko maa 7 Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia 7 vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna 7 koko maassa ja Uudellamaalla noin 7 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Karviaisen kunnissa mainitut palvelut kattoivat Nummi-Pusulassa prosenttia, Vihdissä 7 prosenttia ja Karkkilassa prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.7. Ikääntyneiden palvelurakenne ja 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Karviaisen kunnissa 7. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä 7 Vihti,,,,,7 Nummi-Pusula,,,,, Karkkila, 9,7,,7 Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..