Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005
|
|
- Juho Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan. Siinä esitetään keskeiset tilastotiedot Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista, niiden tarjoajista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Lisäksi kirjassa on tietoa väestöstä, lisääntymisterveydestä, alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä sekä toimeentulotuesta. Pitkät aikasarjat mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksen seuraamisen jopa vuosikymmenien ajalta. Pääosa julkaisun tiedoista koskee koko maata, mutta suurin osa tiedoista esitetään viimeisimmän vuoden osalta myös maakunnittain. Julkaisu on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Lisätietoja: Sari Kauppinen ja Tapani Niskanen sähköposti: Tilaa julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuolto vuonna 2004 I Väestö II Lisääntymisterveys III Lasten ja perheiden palvelut IV Ikääntyneiden palvelut V Vammaispalvelut VI Mielenterveyspalvelut VII Alkoholi ja huumeet VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto X Toimeentulotuki XI Henkilöstö XII Kustannukset I Väestö Kuvio1. Väestö ikäryhmittäin Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa Miehiä oli väestöstä 48,9 prosenttia. Vuonna 2025 väestön määrä on ennusteen mukaan ja miesten osuus tulee lievästi lisääntymään. Vuonna 2004 oli 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se olisi ennusteen mukaan 17,4 prosenttia ja osuus nousee edelleen vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä alle 15-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 17,5 prosentista noin 16 prosenttiin. Väestön vanheneminen tulee oleellisesti vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.
2 Sivu 2/11 II Lisääntymisterveys Kuvio 2. Synnytysten ja laillisten keskeytysten määrä Synnytykset Synnytyksiä oli vuonna 2004 lähes Tämä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ainoastaan neljännes vähenemisestä johtuu hedelmällisyyden pienenemisestä ja loput siitä, että synnytysikäisiä naisia on aikaisempaa vähemmän 1970-luvun pienten ikäluokkien tultua synnytysikään. Suomen kokonaishedelmällisyysluku (1,8 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti) oli kuitenkin edelleen EU:n korkeimpia vuonna Vuonna 2004 kaikista synnyttäjistä 19,4 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä, kun vuonna 1994 heidän osuutensa oli 14,4 prosenttia. Alle 20-vuotiaiden osuus synnyttäjistä oli 2,9 prosenttia vuonna Heidän osuutensa on vaihdellut 2,5:n ja 3,3 prosentin välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisää aiheesta synnytykset Raskaudenkeskeytykset Vuonna 2004 tehtiin noin raskaudenkeskeytystä, mikä on noin 320 keskeytystä (kolme prosenttia) edellistä vuotta enemmän. Eniten (9,5 prosenttia) lisääntyivät vuotiaille tehdyt keskeytykset. Sterilointien määrä väheni edelleen vuonna Edellisestä vuodesta vähennystä oli neljä prosenttia. Naisten sterilointeja tehtiin noin ja miesten sterilointeja reilut Lisää aiheesta raskaudenkeskeytykset IVF-hoidot Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 aloitettiin runsaat hedelmöityshoitoa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitettujen hoitojen määrä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti oli 6,9. Vuonna 2003 hedelmöityshoitoja aloitettiin lähes Näistä hoidoista syntyi synnytyksessä lasta. Tämä on 2,4 prosenttia synnytyksistä ja 2,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Lisää hedelmöityshoidoista III Lasten ja perheiden palvelut Kuvio 3. Lasten päivähoito
3 Sivu 3/11 Päivähoito Kuntien järjestämässä päivähoidossa oli vuoden 2004 lopussa noin lasta, mikä on vajaa puolet alle kouluikäisistä. Lapsista oli hoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnallisessa päivähoidossa olleiden lasten määrä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Pääsyy tähän on alle kouluikäisten lasten määrän väheneminen, mutta myös yksityisen päivähoidon lisääntyminen ja esiopetuksen laajeneminen ovat osaltaan olleet vaikuttamassa. Vuonna 2004 oli yksityisessä päivähoidossa (yksityisen hoidon tuella hoidettuja) lapsia noin Kuvio 4. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2004 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin lasta ja nuorta. Alle 18-vuotiaista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta sijoitettujen lasten määrä kasvoi noin 340 lapsella
4 Sivu 4/11 (2,4 prosenttia). Sijoitettujen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 5 prosenttia vuodessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Vuonna 2004 huostaanotettuna oli vajaa lasta tai nuorta, mikä on 0,8 prosenttia alle 18-vuotiaista. Huostaanotoista oli tahdonvastaisia. Huostaanotettujen määrä kasvoi hieman yli 300:lla edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja nuorta, mikä on 5,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 500:lla. Määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain muutamalla tuhannella (poikkeuksena on vuosi 2001, jolloin määrä kasvoi vain noin kolmella sadalla). Lisää aiheesta lastensuojelu Elatustuki Kuntien maksaman elatustuen piirissä oli vuoden 2004 lopussa lähes lasta, mikä on 9,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni noin 1 400:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien. Suurin syy tähän on lasten määrän väheneminen, sillä alle 18-vuotiaiden määrään suhteutettuna elatustukea saaneiden määrä on viime vuodet pysynyt lähes samantasoisena. Vuonna 2004 elatustukea maksettiin noin 142 miljoonaa euroa. Lisää aiheesta lapsen ja elatus ja huolto IV Ikääntyneiden palvelut Kuvio 5. Ikääntyneiden palvelujen peittävyys 1990,
5 Sivu 5/11 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluissa tapahtui 1990-luvulla rakennemuutos, kun laitoshoito väheni ja palveluasuminen lisääntyi. Kuntien järjestämän kotipalvelun piirissä olleiden osuus on kuitenkin samaan aikaan vähentynyt. Vanhainkodeissa oli vuoden 2004 lopussa hieman yli asiakasta. Määrä on vähentynyt noin asiakkaalla vuodesta Vanhainkotien lisäksi ikääntyneiden laitoshoitoa järjestetään myös terveydenhuollon puolella. Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on 1990-luvulla pysynyt suunnilleen samana. Vuoden 2004 lopussa 65 vuotta täyttäneitä pitkäaikaisasiakkaita oli terveyskeskuksissa noin Sen sijaan erikoissairaanhoidossa ei ikääntyneitä enää 1990-luvun alun jälkeen ole pitkäaikaishoidossa juurikaan ollut. Ikääntyneiden palveluasumisen piirissä oli vuoden 2004 lopussa asiakasta. Palveluasuminen on pääasiassa 1990-luvun ilmiö. Vuosikymmenen alussa ikääntyneiden palveluasumisen piirissä arvioidaan olleen noin ja vuosikymmenen puolessa välissä vajaa asiakasta. Erityisesti muutamana viime vuotena on yövalvonnan sisältävä eli tehostettu palveluasuminen lisääntynyt selvästi. Vuonna 2004 ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaista hieman yli puolet eli oli tehostetun palveluasumisen piirissä. Yhteensä laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2004 lopussa 6,6 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen kattavuus on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen käytännössä samana, vaikka asiakasmäärä sinänsä on kasvanut. Kunnat järjestävät kotipalvelua yhä pienemmälle osalle ikääntyneistä. Vuoden 2004 aikana kodinhoitoapua sai noin vanhuskotitaloutta, kun vuonna 1990 määrä oli yli Kodinhoitoapua sai vuonna 1990 vajaa 19 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, kun osuus vuonna 2004 oli noin 10 prosenttia. Lisää ikääntyneistä
6 Sivu 6/11 V Vammaispalvelut Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Asiakasmäärältään suurin palvelu on vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Viiden viime vuoden aikana kuljetuspalvelujen asiakasmäärä on kasvanut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli vuonna 2004 noin ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin Viime vuosina henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksällä prosentilla ja tulkkipalvelujen asiakkaiden määrä kahdella prosentilla. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin asiakasta. Lisää vammaisuudesta VI Mielenterveyspalvelut Kuvio 6. Mielenterveyden häiriöiden laitoshoito ja avohoito Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä oli vuonna 2004 yhteensä noin 2,1 miljoonaa. Niistä erikoissairaanhoidossa oli 1,36 miljoonaa ja perusterveydenhuollossa 0,76 miljoonaa. Erikoissairaanhoidossa nousu oli 2,6 prosenttia ja perusterveydenhuollossa 6,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut useita vuosia. Vuodesta 2000 käyntien kokonaismäärä on noussut lähes kolmanneksella. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä nousi erityisesti nuorisopsykiatriassa, mutta selvästi myös lastenpsykiatriassa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyskäyntien määrän nousua selittää osittain se, että aikaisemmin yksi suuri terveyskeskus on ilmoittanut mielenterveyskäynnit erikoissairaanhoitona ja vuoden 2004 osalta ne on ilmoitettu perusterveydenhuollon käynteinä. Tilastointi- ja palvelujärjestelmien muutosten takia psykiatrian avohoitokäyntien vertailu erikoisaloittain sekä vertailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onkin viime vuosina tullut yhä ongelmallisemmaksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi käytettiin sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vuonna 2004 lähes 2,2 miljoonaa hoitopäivää. Määrä on vähentynyt vuodesta 2001 vuoteen 2004 viisi prosenttia. Mukana eivät ole dementiapotilaiden eivätkä kehitysvammaisten hoitopäivät. Mielenterveyden häiriöiden vuodeosastohoidosta 20 prosenttia hoidettiin yleislääketieteen erikoisalalla. Lisää mielenterveydestä
7 Sivu 7/11 VII Alkoholi ja huumeet Kuvio 7. Alkoholi ja huumeet, kokeilu-, käyttö- ja haittaindeksit Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Tilastoitu kulutus nousi 8,2 litraan ja tilastoimaton kulutus noin 2,1 litraan asukasta kohti. Alkoholijuomien kulutuksen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2004 vaikuttivat ennen kaikkea muutokset hinta- ja saatavuuspolitiikassa. Tammikuun alussa 2004 päättyivät Suomeen toisista EU-maista saapuvien matkustajien alkoholituonnin määrälliset rajoitukset ja toukokuun alussa Viro liittyi EU:n jäseneksi. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin maaliskuun alussa keskimäärin 33 prosenttia, minkä seurauksena alkoholijuomien hinnat alenivat keskimäärin 15 prosenttia. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö lisääntyivät 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä kokeilukäytön kasvun hidastumisesta eikä tapahtunut enää suuria muutoksia. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on sen sijaan lisääntynyt. Alkoholijuomien kulutuksen ja huumeiden käytön kasvu on lisännyt päihdepalvelujen kysyntää. Vuonna 2004 sairaaloiden vuodeosastoilla kirjattiin noin hoitojaksoa, jossa alkoholi oli päädiagnoosina ja vajaa hoitojaksoa, joissa huumeet olivat merkitty päädiagnoosiksi. Päihdehuollon laitoksissa oli hoidossa noin asiakasta. Aklinikoilla ja nuorisoasemilla kävi lähes asiakasta. Lisää päihteistä VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito Kuvio 8. Terveydenhuollon laitoshoito
8 Sivu 8/11 Perusterveydenhuolto Vuonna 2004 terveyskeskusten avohoitokäyntejä oli lähes 25 miljoonaa, kun mukaan ei lasketa hammashuoltoa. Lääkärikäyntejä näistä oli 37 prosenttia (noin 9,2 miljoonaa käyntiä). Kaiken kaikkiaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt 0,4 prosentilla vuoteen 2003 verrattuna. Lääkärikäynnit ovat kuitenkin vähentyneet 2,5 prosenttia, kun taas muun ammattihenkilökunnan käynnit ovat lisääntyneet 2,2 prosenttia. Lääkärikäyntejä oli vuonna 2004 keskimäärin 1,8 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,0 asukasta kohti. Toiminnoittain tarkasteltuna lisääntyivät edellisten vuosien tapaan äitiysneuvola-, työterveyshuoltoja mielenterveyskäyntien määrät. Vuodesta 2003 lisääntyivät myös opiskelijaterveydenhuollon ja fysioterapian käynnit. Perhesuunnitteluneuvolakäyntien määrä on edelleen laskussa. Terveyskeskusten hammashuollossa hoidettiin vuonna 2004 noin 1,8 miljoonaa asiakasta. Hammashuoltokäyntejä oli hieman alle viisi miljoonaa. Käyntien määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja asiakkaiden määrä 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaiden hammashuoltopalvelujen käyttö väheni, kun taas aikuisväestön käyttö lisääntyi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna hammaslääkärikäyntien määrä väheni, kun taas hammashuoltaja- ja hammashoitajakäynnit lisääntyivät. Vuonna 2004 kertyi perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa noin 7,3 miljoonaa hoitopäivää, mikä oli 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidettujen potilaiden määrä väheni 4,0 prosenttia ja se oli vuonna 2004 noin Keskimääräinen hoitoaika on viime vuosina ollut sama eli 28 päivää. Hoitopäivistä huomattava osa eli 74 prosenttia kohdentui yli 75-vuotiaille. Päädiagnoosiryhmittäin eniten hoitopäiviä (noin 2 miljoonaa) oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, eniten hoitojaksoja ja potilaita (yli ) oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa oli vuonna 2004 lähes 6,9 miljoonaa avohoitokäyntiä, mikä on 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Käynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla. Lukumääräisesti eniten ne lisääntyivät kirurgiassa, sisätaudeissa ja silmätaudeissa ja suhteellisesti eniten foniatriassa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vuonna 2004 oli noin 6,0 miljoonaa. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,4 prosenttia. Keskimääräinen hoitoaika on viime vuodet ollut sama eli seitsemän vuorokautta. Sekä hoitojaksojen että hoitopäivien määrät ovat vähentyneet erikoissairaanhoidossa. Kumpiakin on nyt neljä-viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Hoidettujen potilaiden määrässä on viime vuosina ollut välillä pientä kasvuakin, mutta vuodesta 2000 vuoteen 2004 määrä on laskenut yhteensä lähes kuusi prosenttia. Erikoissairaanhoidon hoitopäivistä merkittävin osa, 52 prosenttia kohdentui vuotiaille, 39 prosenttia yli 64- vuotiaille ja loput yhdeksän prosenttia 0 19-vuotiaille. Eniten hoitopäiviä oli psykiatrian erikoisaloilla (noin 1,8 miljoonaa), mutta eniten potilaita oli hoidettu kirurgisilla osastoilla ( ). Kirurgian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on pysynyt vuodesta 2000 hyvin samana (4 5 vuorokautta). Psykiatrian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on 2000-luvulla ollut vuorokautta.
9 Sivu 9/11 Päädiagnoosiryhmittäin tilanne oli sama kuin perusterveydenhuollon laitoshoidossa eli eniten hoitopäiviä oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, mutta eniten sairaalassa hoidettuja potilaita oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli vuonna 2004 yli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,1 prosenttia. Lisää terveyspalveluista IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kuvio 9. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet henkilöistä Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2004 yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti toimipaikkaa. Yleisimmät alat olivat edellisten vuosien tapaan asumispalvelut, lasten päivähoito, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä kotipalvelut. Myös yksityiset terveyspalvelut lisääntyivät aikaisempaan tapaan. Vuonna 2004 yksityisiä terveyspalveluntuottajia oli hieman yli Lisäys on viime vuosina ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Suurin yksittäinen toimiala on fysioterapiapalvelut. Seuraavaksi yleisimpiä ovat lääkärin vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa. Yksityiset palveluntuottajat eli järjestöt ja yritykset tuottavat lähes neljäsosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisää yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisistä terveyspalveluista X Toimeentulotuki Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt
10 Sivu 10/11 Toimeentulotukea sai vuonna 2004 yhteensä noin kotitaloutta. Määrä väheni edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6,2 prosenttia. Vuonna 2004 ne olivat 459 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai 7,7 prosenttia väestöstä. Edellisenä vuonna tuensaajien osuus oli 8,1 prosenttia. Lisää toimeentulotuesta XI Henkilöstö Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on noussut jatkuvasti 1990-luvun laman jälkeen luvun alun tason henkilöstömäärä ylitti vuonna Vuonna 2004 henkilöstön kokonaismäärä oli noin Kasvua edellisestä vuodesta oli hieman alle prosentti. Kunnallisen henkilöstön koulutustaso on noussut 1990-luvulla. Ammattiryhmistä erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on kasvanut. Kunnallisen henkilöstön keski-ikä nousi viime vuosikymmenellä voimakkaasti, mutta 2000-luvulla keski-iän kasvu on hidastunut. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien järjestöjen ja yritysten palveluksessa oli vuoden 2002 lopussa noin työntekijää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Suhteellisesti eniten on kasvanut sosiaalipalveluja tuottavien yritysten henkilöstömäärä, lukumääräisesti eniten kasvoi puolestaan sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen henkilöstömäärä. Lisää henkilöstöstä XII Kustannukset Sosiaalimenot 11. Sosiaalimenot pääryhmittäin vuosina vuoden 2003 hinnoin
11 Sivu 11/11 Vuonna 2003 Suomen sosiaalimenot olivat 38,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 4,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten kasvoivat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot, työttömyysmenot ja vanhuuteen liittyvät menot. Missään pääluokassa menot eivät laskeneet. Vuonna 2003 toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista oli 64,8 prosenttia ja palvelujen osuus 35,2 prosenttia. Toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista on laskenut jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi kasvuun vuonna 2001, ja kasvu jatkui myös vuonna Vuonna 2003 sosiaalimenot vastasivat 27,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisää sosiaalimenoista Terveydenhuoltomenot Vuonna 2003 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 10,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten nousivat hammashuoltomenot. Myös lääkkeisiin ja muihin farmaseuttisiin tuotteisiin käytetyt menot jatkoivat kasvuaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon investointimenot kääntyivät laskuun useamman vuoden kasvun jälkeen. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2003 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,4 prosenttia. Lisää terveysmenoista Julkaistu , Päivitetty
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotLasten päiväkotihoito
Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotLasten päiväkotihoito
Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa
LisätiedotSOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi
SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015
Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)
Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotDoctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014
1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotVIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002
VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)
Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-03 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-03 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 44 + 73,33 % ei kiireellinen
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-06 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-06 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 52 + 86,67 % ei kiireellinen
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku
LisätiedotAIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT
AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 52 90 60 67 ei kiireellinen jonotusaika (kk) kk / asiakas /asiakas -867-663 -883 133-45 066-59 635-52 977 89 145 351 291
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotYHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA
YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell Tilastot ja rekisterit yksikkö 19.11.2018 Yhteisasiakkaat tilastojen valossa / Martta Forsell 1 Tarkempi tilastoraportti tulossa marraskuun lopulla PSYKOSOSIAALISET
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,
Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016
Horisontti 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 6 5 1 89 4 3 116 328 1 24 1 44 3 463 1 56 4 795 761 2 76 6 48 365 1 92 12 649 472 1 445 Perhehoidon ja lyhytaikaisen avohuollon
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , ,
PERHEPALVELUT TP 2018 TA 2019 1.1-31.3.2019 TP 2019 arvio josta Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Suor.lkm Nettomenot
LisätiedotOma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Raisio Raisio Raisio Raisio Seija Heikkonen 2013 2014 2015 2015 / 2014 Arja Iho Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 468 581 481 83 ei kiireellinen jonotusaika
LisätiedotAikuissosiaalityö Raisio Raisio Raisio Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuissosiaalityö Raisio Raisio Raisio Toteuma 2015-09 %:a Arja Iho 2014 2015 2015-09 talousarviosta 2015 Sosiaalityö Asiakasperheet 2 244 2 102 1 868 + 88,87 % / asiakasperhe /perhe -577-689 -483 + 70,14
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi:
Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma 2015-09 %:a Arja Iho 2014 2015 2015-09 talousarviosta 2015 Sosiaalityö Asiakasperheet 140 125 102 + 81,60 % / asiakasperhe /perhe -566-676 -701 + 103,80 % -79
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2015-06 %:a Seija Heikkonen 2014 2015 2015-06 talousarviosta 2015 Arja Iho Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 57 60 50 83 ei kiireellinen
LisätiedotJärjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut Anne Perälahti
Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut 2017 Anne Perälahti Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Selvitetään rekisteriaineiston pohjalta - Kuinka paljon Suomessa on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015
Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa yhteensä , lasten lukumäärä
Lasten päiväkodit Lasten ryhmäpäiväkodit Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa yhteensä 31.12., lasten lukumäärä Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa 31.12., lasten lukumäärä ikävuosittain Alle
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotHILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille
HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotHorisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut
Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Leena Lahti talousarviosta 2017 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2017-03 %:a Seija Heikkonen 2016 2017 2017-03 talousarviosta 2017 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat kpl 71 65 36 + 55,38 % ei
LisätiedotSuunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.
Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015
Horisontti 14/2016 7 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 14/2016 ja 5 000 4 000 3 000 1 000 809 1 654 205 765 154 363 1 582 121 1 652 3 573 1 649 4 551 841 2 920 242 594
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotKUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU
KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotAikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho, Vahanne -03-03 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 67 53 30 57 % Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika
LisätiedotJOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto
JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut
LisätiedotTalousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012
Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas
LisätiedotSuoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0
PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto ja huolto Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 Ympäristöterveys Suoritteet
LisätiedotSuun terveydenhuolto
Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotVIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003
VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila
LisätiedotAikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -03-03 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 52 90 29 32% asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika
LisätiedotLaaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset
Lisätiedot(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Vahanne, Iho -06 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 421 291 453 108 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotAikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -09-09 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 52 90 51 57% asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Lisätiedot(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 67 53 90 170 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk)
LisätiedotAikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho, Hallikainen -09-09 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 67 53 68 128 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen
LisätiedotTerveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002
Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotHENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ
Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät
Lisätiedot(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Vahanne, Iho -06 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 474 341 506 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen
LisätiedotHilmo-tietoa tiedontuottajille
Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä
Lisätiedot