Turvallisuussuunnitelma 2013 2016
Sisältö Esipuhe... 3 Turvallinen Vantaa kaikille...4 Vantaan turvallisuusyhteistyön yleistavoitteet... 4 Vantaan asukkaiden turvallisuuden perusta: sosiaalisesti eheä kaupunki ja turvallisuustyötä tekevä yhteistyöverkosto...5 Syrjäytymisen ja alkoholihaittojen vähentäminen keskeistä kaikessa turvallisuuden parantamisessa... 5 Hyvinvointi tuo turvallisuutta... 5 Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin tilan tietopankki... 5 Lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymiseen panostetaan... 5 Sosiaalista eheyttä ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan... 6 Etnisten ryhmien väliset jännitteet ehkäistään... 6 Vantaan turvallisuusyhteistyön toteutus... 6 Vantaan turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjat...8 1. Onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisy... 8 2. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja lasten ja nuorten turvallisuus...10 Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi...10 Lasten ja nuorten turvallisuus...11 Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa ympäri vuorokauden...11 3. Turvallinen kaupunkielämä...12 Yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuskehitys...12 Toiminta kaupunginosissa ja yhteistyö järjestöjen kanssa...13 4. Vahingontekojen estäminen...14 5. Ympäristöturvallisuus...15 6. Kauppakeskusten turvallisuus...15 7. Joukkoliikenteen turvallisuus...16 8. Liikenneturvallisuus...17 Toiminta liikenneturvallisuuden parantamiseksi...18
Vantaa Försam Turvallisuussuunnitelma 2013 2016 VANTAAN KAUPUNKI KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Vantaan turvallisuussuunnitelma 2013 2016 Turvallinen kaupunki on asukkaiden hyvän elämän perusta. Vantaan kaupungille, alueellamme toimiville yrityksille ja yhteisöisille turvallisuuden korkea taso antaa hyvän toimintaympäristön toteuttaa tavoitteitaan. Vantaan turvallisuussuunnitelmassa esitetään Vantaalla tehtävän turvallisuusyhteistyön keskeiset valtuustokauden tavoitteet ja päätoimintalinjat. Suunnitelma on laadittu turvallisuusyhteistyön johtoryhmän johdolla. Suunnitelman kokoamisesta yhteistyössä kaupungin toimialojen ja yhteistahojen kanssa on huolehtinut turvallisuussuunnittelun ja paikallisen turvallisuusyhteistyön ohjausryhmä. Vantaalla 7.10.2013 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Turvallisuusyhteistyön johtoryhmä Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, puheenjohtaja Pelastusjohtaja Pekka Vänskä Poliisipäällikkö Kari Tiittula Seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää Apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä Turvallisuussuunnittelun ja paikallisen turvallisuusyhteistyön ohjausryhmä Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää, puheenjohtaja Apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä, varapuheenjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Eija Ahola Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Yhteisen seurakuntatyönjohtaja Pontus Salmi Aluepalvelupäällikkö Katja Syvärinen Viestintäsuunnittelija Tuula Panula Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo Liikennesuunnittelupäällikkö Leena Viilo Palvelupäällikkö Jaana Vilpas Erikoissuunnittelija Riitta Koivisto 3
Turvallinen Vantaa kaikille Vantaan hyvää turvallisuustasoa parannetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä tukemalla ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä, turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja asukkaiden fyysistä turvallisuutta uhkaavan rikollisuuden määrään keskeisimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Määrätietoinen kaupungin kaikkien toimialojen ja yhteistyökumppanien toiminta päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttavin keino asukkaiden arjen turvallisuuden parantamisessa. Valtioneuvoston hyväksymän sisäisen turvallisuuden ohjelman Turvallisempi huominen tavoitteita Vantaan olosuhteisiin soveltavan kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on Vantaan kokonaisturvallisuuden parantaminen. Turvallisuussuunnitelmalla viitoitetaan kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan poliisin, Vantaan seurakuntayhtymän ja muiden kaupungin alueella toimivien yhteisöjen vuosina 2013 2016 tehtävää yhteistä paikallista turvallisuustyötä. Turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjoja ovat onnettomuuksien ja tapaturmien vähentäminen, lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen menetelmien kehittäminen, hyvä yleisten paikkojen turvallisuus, vahingontekojen vähentäminen, joukkoliikenteen matkustajien ja henkilöstön turvallisuuden parantaminen ja liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen pienentäminen. Turvallisuussuunnitelman toteuttamiseksi tehtävällä turvallisuustyöllä tavoitellaan erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Vantaan kaupunki varautuu valmiuslain ja valtion viranomaisten ohjeiden mukaisesti pitämällä valmiussuunnitelmat ajan tasalla ja huolehtimalla muista kaupungin elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden varmistamisen edellyttämistä varautumisjärjestelyistä. Turvallisuuden parantumiseen vaikuttamisessa on tärkeää tukea nuorten elämänhallintaa ja lapsista vastuuta kantavaa vanhemmuutta. Turvallisuuden huomioivalla kaupunkisuunnittelulla luodaan turvallista toimintaympäristöä kaupunkielämän kaikille muodoille. Koko kaupungin alueella tehtävällä laadukkaalla teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidolla ja liukkauden torjunnalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään kaatumistapaturmia. Ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamisella voidaan vähentää kotitapaturmia. Joukkoliikenteen vanhojen asemien ja terminaalialueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan. Tikkurilan matkakeskuksen, Myyrmäen asemanseudun ja Kehäradan uusien asemien suunnittelussa ja ylläpidossa turvallisuus ja viihtyisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Vantaan turvallisuusyhteistyön yleistavoitteet Vantaalaisia joutui sairaalahoitoon loukkaantuneena onnettomuuksien, tapaturmien tai väkivallan uhreina 2 907 vuonna 2011. Loukkaantumiset aiheuttivat yli 29 000 hoitopäivää. Sairaaloissa hoidettuihin verrattuna moninkertainen määrä loukkaantumisista hoidetaan perusterveydenhuollon kaupungin terveysasemilla, yksityisillä terveysasemilla, työterveyshuollossa tai itsehoitona. Arviolta 16 000 17 000 vantaalaista loukkaantuu onnettomuuksien tai väkivallan vuoksi jos myös lievät loukkaantumiset huomioidaan. Vantaan kokonaisturvallisuutta vahvistetaan ja kaupungissa toimii tehokas turvallisuusyhteistyön verkosto Onnettomuuksien, tapaturmien tai rikosten seurauksena sairaalahoitoon joutuneiden vantaalaisten määrä 10 000 asukasta kohti on vuoden 2012 tasoon verrattuna pienentynyt vuonna 2016 Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähenee 25 prosentilla vuoteen 2016 mennessä 4
Vantaan asukkaiden turvallisuuden perusta: sosiaalisesti eheä kaupunki ja turvallisuustyötä tekevä yhteistyöverkosto Syrjäytymisen ja alkoholihaittojen vähentäminen keskeistä kaikessa turvallisuuden parantamisessa Perheiden hyvinvointi, onnistumisen kokemuksia tarjoavat koulut, oikea-aikaisesti tarjolla olevat sosiaalija terveyspalvelut, asukkaiden hyvät harrastusmahdollisuudet ja kaikkien ikäryhmien alkoholinkäytön vähentäminen torjuvat syrjäytymistä ja vaikuttavat keskeisimmin onnettomuuksien, tapaturmien ja väkivallan vähentämiseen. Kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimialoilla on keskeinen rooli perheiden hyvinvoinnin vahvistamisessa. Hyvässä vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa toimivat, aikuisen vastuuseen pystyvät vanhemmat vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja mm. päihteiden käyttöön. Kaikki Vantaan turvallisuusyhteistyön toimijat vahvistavat asukkaiden ja perheiden hyvinvointia omien tehtäviensä laadukkaalla hoidolla ja yhteistoiminnalla kaupungin kanssa. Hyvinvointi tuo turvallisuutta Kaupungin kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeä syrjäytymisen torjunta ja kaikkien ikäryhmien hyvinvointi on keskeinen osa kaupungin kaikkien toimialojen toimintaa. Vantaan kaupungin hyvinvointityössä toteutetaan kaupunkitason strategisia tavoitteita. Toimialojen yhteisiä toimenpiteitä sovittaa yhteen kaupunginjohtajan nimeämä kaupungin hyvinvointiryhmä (Hyry). Työryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta ja sen puheenjohtajina toimivat vuorovuosin toimialojen johtajat. Työryhmän tehtäviä ovat: Toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Kaupunkitasoisen hyvinvointiraportoinnin johtaminen Kaupunkitasoisten, toimialojen yhteisten ohjelmien ohjaaminen Monialaisen hyvinvointityön kehittäminen Hyvinvointiryhmässä linjataan kaikkien toimialojen yhteistä työtä kuntalaisten hyvän arjen turvaamiseksi ja mm. työllisyyden parantamiseksi. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt ikäkausittaisen jaon mukaisesti koordinaatioryhmiä: Alle kouluikäisten peruspalvelujen koordinaatioryhmä Perusopetuksen oppilashuollon koordinaatioryhmä Nuorten koordinaatioryhmä Ikäpoliittisen ohjelman (Viksu) koordinaatioryhmä Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin tilan tietopankki Vantaan kaupunki ryhtyy ylläpitämään sähköistä hyvinvointikertomusta, jossa raportoidaan useista lähteistä saatuja tietoja vantaalaisten hyvinvoinnin tilasta ja haasteista. Kaikkien ikäryhmien hyvinvointia käsittelevä laaja hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa ja vuosittain tehdään tiivis, joitakin hyvinvoinnin näkökulmia kuvaava kertomus. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymiseen panostetaan Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla, HYVIS, edistetään lasten ja nuorten hyvää arkea. Suunnitelman avulla aikuiset sekä lasten ja nuorten hyväksi työtä tekevät ammattilaiset voivat olla turvallisia aikuisia lapsille ja nuorille, joista toivottavasti kasvaa elämän hyviksiä eikä pahiksia. Hyvinvointityöryhmän nimeämä nuorten koordinaatioryhmä toteuttaa nuorisolain tavoitteita ja oh- 5
jaa eri tahojen nuorten palveluita edistämään nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on erityisesti laajalla yhteistyöllä vähentää nuorten syrjäytymistä. Nuorten elämään vaikuttavien eri toimijoiden yhteistyöllä Vantaalla toteutetaan nuoren ongelmakehityksen katkaisevaa varhaisen puuttumisen mallia. Elämänhallinnassaan vaikeuksissa oleville nuorille on perustettu ohjauskeskus Kipinä, jonka palvelujen piiriin ohjataan nuoria mm. oppilaitoksissa keskeyttämisen tai kutsuntojen yhteydessä havaittujen ongelmien vuoksi. Nuorten pääsy ammatin opettavaan koulutukseen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen on hyvän ja turvallisen elämän perusta. Vantaa toteuttaa aktiivisesti nuorisotakuuta, joka koostuu työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nuorisotakuu perustuu kaupungin, valtion viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita. Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille mahdollisuus koulutukseen, työpaikkaan tai harjoitteluun. Kuntoutuksella ja kaupungin järjestämillä nuorten työpajoilla vahvistetaan tuen tarpeessa olevien nuorten edellytyksiä koulutuksen aloittamiseen. Kaikille koulukseen sijoittumisessa tukea tarvitseville nuorille mahdollistetaan osallistuminen työpajatoimintaan. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan Kaupungin sosiaalisen eheyden vahvistaminen on turvallisuudentunteelle ja yhteisöllisyyden synnylle tärkeää. Lähiyhteisöissä ilmenevä väkivalta kasvattaa pelon ilmapiiriä. Turvallisuudentunteen heikentyessä vaikeutuu yhteisöllisyyden kehittyminen. Perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja väkivallan ehkäisy nuorten elämässä keskeisessä osassa olevissa kouluissa on lasten ja nuorten turvallisuudelle erityisen tärkeää. Liikuntapalveluilla, kulttuurin tarjonnalla ja mahdollisuuksilla monenlaisiin harrastuksiin kehitetään turvallisia ja viihtyisiä kaupunginosia. Kaupunginosien turvallisuudelle on asukkaiden, järjestöjen ja yritysten yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ensiarvoisen tärkeää. Kaupunginosien turvallisuuden kehittämistä ja mahdollisesti tarpeellisia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain järjestettävissä aluetoimikuntien, pelastuslaitoksen, poliisin, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten yhteisissä turvallisuusneuvonpidoissa. Etnisten ryhmien väliset jännitteet ehkäistään Vantaalla 24 000 asukasta on taustaltaan maahanmuuttajia, noin 12 prosenttia kaupungin väestöstä. Maahanmuuttajien määrä ja osuus väestöstä tulee kasvamaan. Kansalliselta taustaltaan erilaisten väestöryhmien suhteet ovat Vantaalla olleet pääosin hyvät. Vantaalla on vuosien aikana kehittynyt joustavasti erilaisten tilanteiden mukaan sovellettava viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen yhteistyön toimintamalli, jolla mahdollisten konfliktien kärjistyminen estetään. Toimintamallissa käynnistetään nopeasti vaikuttavat yhteiset toimenpiteet, jos esimerkiksi kaupunginosissa, asuintaloissa tai oppilaitoksissa ilmenee erilaisten ryhmittymien välisen väkivallan tai vakavan häiriökäyttäytymisen uhkaa. Toimintaan osallistuvat tietojen tai tapahtumien edellyttämän tarpeen mukaan oppilaitosten henkilöstö, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, lähipoliisit, kiinteistöyhtiöiden isännöinti, kirjastot sekä alueilla vaikuttavat järjestöt. Tilanteen hillitsemiseen tarvittavia toimia arvioidaan tarvittaessa kaupunkitasolla. Vantaan turvallisuusyhteistyön toteutus Turvallisuusyhteistyön toteuttamiseksi on valittu yhteistyön osapuolien yhteisen arvion perusteella kahdeksan päätoimintalinjaa. Valinnan perusteena on ollut toimintojen merkitys asukkaiden kokonaisturvallisuudelle ja tarve viranomaisyhteistyön kehittämiseen turvallisuustyön tulosten parantamiseksi. Perusteena on lisäksi ollut mahdollisuus toteuttaa toimintaa yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Valituille toimintalinjoille nimetään suunnitelmassa vetovastuussa oleva viranomainen tai muu toimija. Suunnitelmassa arvioidaan mitä tahoja tarvitaan mukaan toimintalinjan onnistuneeseen toteutuk- 6
seen. Toimintalinjojen yhteistyöryhmien lisäksi toimii tarvittaessa paikallisia toimintaryhmiä ja erityisiä asiantuntijaryhmiä. Vantaan turvallisuussuunnitelmaa toteutetaan kaikilla päätoimintalinjoilla koko valtuustokauden ajan. Kaupungin alueella seurataan tiivisti turvallisuustilanteen kehittymistä. Suunnitelmassa todettuja toimintalinjoja ja toimenpiteitä täydennetään tarvittaessa turvallisuusyhteistyössä mukanaolevien yhteisesti sopimalla tavalla. Turvallisuustilanteen kehityksestä ja turvallisuussuunnitelman toteutumisesta laaditaan vuosittain tiivis raportti. Valtuustokauden päätyttyä laaditaan kokonaisarvio turvallisuustilanteen kehityksestä ja turvallisuusyhteistyön toteutumisesta. Hyvä turvallisuus syntyy yhteistyöllä Kansainvälisistä ilmiöistä johtuvat turvallisuusingelmat Nopea avunsaanti Ihmisten oma toiminta ja asenteet Rikostorjunta Turvallinen koti-, asuin-, koulu- ja työympäristö Toimivat peruspalvelut Onnettomuuksien ehkäisy Turvallinen liikenneympäristö Työtä ja toimeentuloa Rikostutkinta Varautuminen suuronnettomuuksiin häiriötilanteisiin, kriiseihin 7
Vantaan turvallisuussuunnitelman päätoimintalinjat 1. Onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisy Vantaalla vuonna 2012 runsaat 2 900 asukasta joutui sairaalahoitoon loukkaannuttuaan onnettomuuden, tapaturman tai väkivallan seurauksena. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) arvion mukaan noin 15 prosenttia loukkaantumisista aiheutuu väkivallan seurauksena. Vuosittain vantaalaisten loukkaantumisista noin 2 500 arvioidaan tapahtuneen onnettomuuksissa tai tapaturmissa. Vuosina 2009 2012 keskimäärin hieman yli 100 vantaalaista menehtyi tapaturmien tai väkivallan seurauksena. Onnettomuuksissa ja tapaturmissa loukkaantumisista pääosa tapahtuu vapaa-ajalla, kodeissa ja kodin ympäristössä. Vantaan tapaturmissa loukkaantuneiden määrät ovat pääosin valtakunnallisia keskiarvoja pienemmät. Loukkaantuneiden hoitojaksoista sairaaloissa yli 40 prosenttia aiheutui kaatumisista ja putoamisista. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muut tapaturmat Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu tahallinen itsensä vahingoittaminen Myrkytystapaturmat ja altistuminen vahingollisille aineille Tukehtuminen Hukkuminen Kaatuminen ja putoaminen Liikennetapaturmat 8
Tapaturmat ulkoisten syiden mukaan 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Liikennetapaturmat Ulkoisten syiden myöhäisvaikutukset Lääketieteellisten toimenpiteiden jälkeen ilmenevät haittavaikutukset Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely Itsemurha tai muu itsensä vahingoittaminen Ylirasitus ja muut tapaturmat Kaatuminen ja putoaminen Mekaanisten voimien aihettamat tapaturmat Ei merkitty Loukkaantumisten vähentämisessä kaatumistapaturmissa on tärkeää asumisturvallisuuden parantaminen ja turvallinen asuinympäristö, mm. tehokas liukkauden torjunta talvella kevyen liikenteen väylillä. Väestön ikääntyessä kasvaa turvallisuuden merkitys hoivapalveluissa. Valtuustokaudella kehitetään Vantaan kaupungin itse tuottamien ja palvelujen tuottajilta ostettujen hoivapalveluiden kohdekohtainen, turvallisuutta vaarantavien poikkeamatilanteiden seurannan kirjausjärjestelmä. Seurannan tuloksia hyödynnetään hoitolaitosten, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden ja kodinhoitopalvelujen mitoittamisessa ja toteuttamisessa palvelujen tarpeet ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toimintaa vetää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yhteistyössä kaupungin toimialojen, asukas - ja vanhustyön järjestöjen sekä seurakuntayhtymän kanssa. Tavoitteena on kehittää kaupungin toimialojen ja asukkaiden järjestöjen yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä. Erityisesti korostetaan kaatumis- ja putoamistapaturmien vähentämistä. Tavoitteena on onnettomuuksissa ja tapaturmissa sairaalahoitoon joutuneiden loukkaantuneiden vantaalaisten määrän vähentäminen. 9
2. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja lasten ja nuorten turvallisuus Lähisuhdeväkivalta on ilmiönä hyvin moniulotteinen ja vaikea kuvata tilastoilla. On fyysistä, henkistä, seksuaalista ja taloudellista väkivaltaa sekä erilaista painostavaa uhkausta. Tekijöinä voi olla mm. puoliso, entinen puoliso, lapsi tai muut sukulaiset. Vakavin lähisuhdeväkivallan ilmiö on lasten kaltoinkohtelu ja pahoinpitely. Lähisuhdeväkivallan tilastointi on epävarmaa. Väkivallan käytöstä eri viranomaiset kokoavat tietoja omaan käyttöönsä, mutta yhteismitallisia vertailukelpoisia tietoja on vaikea saada. Kyselytutkimukset antavat kuvaa ilmiön laajuudesta: mm. noin viidennes naisista on kokenut lähisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Enemmistö väkivallan tekijöistä on miehiä, mutta myös naiset syyllistyvät pahoinpitelyihin. Lapsista runsas 10 prosenttia on joutunut kotonaan näkemään tai kokemaan väkivaltaa. Lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan syyllistyvät samassa määrin sekä naiset että miehet. Väkivaltarikosten ja myös lähisuhdeväkivallan laajuutta viranomaisten tietoon tulleena Vantaalla kuvaa poliisin kotihälytysten sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosilmoitusten määrän kehitys edellisellä valtuustokaudella. Kotihälytysten määrä on pysynyt vuosittain samalla tasolla vuodesta 2008. Vuonna 2012 määriteltiin perheväkivallaksi 1 200 tapahtumaa, joiden määrä on merkittävästi kasvanut. Määrää on osaltaan lisännyt ilmoitusherkkyyden kasvu sen jälkeen kun perhe- ja lähisuhdeväkivalta on määritelty yleisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi. Lähisuhdeväkivallan osalta toimintaa vetää sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala yhteistyössä sivistystoimen, poliisin, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Oppilaitosten ja päiväkotien väkivallan ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa on sivistystoimi vetovastuussa. Toiminta väkivallan ehkäisemiseksi Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä tarvitaan kaupungin kaikkien toimialojen, seurakuntayhtymän ja järjestöjen yhteistoimintaa ja sitoutumista. Vastuu väkivaltaisesta teosta on aina väkivallan tekijällä, mutta tekoja ei nähdä vain yksilötason ongelmana. Väkivallasta aiheutuu yksilöille, perheille ja yhteiskunnalle terveyttä vahingoittavia seurauksia ja sosiaalista turvattomuutta. Merkittäviä keinoja väkivallan vähentämisessä ovat väkivallasta puhuminen ja tietoisuuden lisääminen väkivallan uhrien oikeuksista ja 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. Kotihälytys 3 949 4 018 4 006 4 022 3 971 24 211 Kotihälytys: Perheväkivalta 818 965 923 1 083 1 200 5 936 Poliisin kotihälytykset perheväkivalta 2008 2012 Ilmoitettu kpl 2009 2010 2011 2012 Yht. murha, tappo, lapsensurma 13 33 31 25 102 törkeä pahoinpitely, tappeluun osallistuminen 94 91 101 111 397 pahoinpitely, lievä pahoinpitely 1 476 1 445 1 846 1 741 6 508 törkeä kuolemantuottamus, kuolemantuottamus 3 1 3 3 10 törkeä vammantuottamus, vammantuottamus 90 75 68 79 312 muut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 20 14 20 24 78 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1 696 1 659 2 069 1 983 7 407 Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 10
mahdollisuuksista sekä väkivallan tekijöiden tukeminen luopumisessa väkivaltaisen käytöksen malleista. Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kokoama yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana mm. sivistystoimi, poliisi ja seurakuntayhtymä. Koulutuksella parannetaan viranomaisten valmiutta tunnistaa väkivaltaiset ongelmat ja antaa apua väkivallan käytön osapuolille. Kaikista väkivaltaisista tilanteista, joissa lapset ovat osallisina, poliisi tekee ilmoituksen kaupungin lastensuojeluun. Vuosittain järjestetään kaupungin väkivaltafoorumi, jossa väkivallan erilaisia ilmenemismuotoja arvioidaan. Vantaalla on käytössä moniammatillinen riskienarviointimalli (Marak). Mallin avulla tunnistetaan väkivallan uhreja kunnan perus- ja erityispalveluissa, poliisissa sekä järjestöissä. Moniammatillisessa Marak-työryhmässä etsitään keinoja väkivallan uhan poistamiseksi. Lasten ja nuorten turvallisuus Kodin jälkeen lasten ja nuorten tärkeimmät lähiyhteisöt ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset. Turvallisuuden vahvistamisessa on erityisen tärkeää lasten huoltajien ja sivistystoimen vastuulla olevan varhaiskasvatuksen ja opetustoiminnan yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus. Tietoisuuden lisääminen turvallisuuden perusteista ja opastus turvalliseen käyttäytymiseen ovat osa varhaiskasvatuksen sekä koulujen ja oppilaitosten opetuksen tavoitteita. Vantaan alueen lähipoliisit ovat poliisin yhteyshenkilöitä koulujen ja oppilaitosten tarpeissa. Oppilaiden hyvinvointi on turvallisen kouluyhteisön perusta. Oppilashuoltotyö on kaikille turvallisen kouluyhteisön tukemista. Kaikki lapsille ja nuorille tärkeän lähiyhteisön koulun aikuiset työskentelevät oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tavoitteena on puuttua varhain koulunkäynnin vaikeuksiin ennaltaehkäisevästi ja estää kaikenlainen kiusaaminen kouluissa. Vantaalla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on yksikkökohtaiset turvallisuuskansiot, joihin on koottu mm. pelastus- ja kriisisuunnitelmat sekä ohjeet häiriötilanteista. Toimintaa onnettomuus- ja kriisitilanteiden edellyttämästä toiminnasta harjoitellaan vuosittain. Tavoitteita ovat turvallisen oppimisympäristön ylläpito, hallitun toiminnan varmistaminen onnettomuuksissa ja erityistilanteissa, oppilaiden sekä huoltajien ja henkilöstön tukeminen ja auttaminen kriisitilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa ympäri vuorokauden Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa ympärivuorokautisesti ihmisten välittömään avuntarpeeseen, kun jokin äkillinen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen tai muu tilanne vaatii ulkopuolisten auttajien väliintuloa, kriisivaiheesta selviämisessä auttamista tai jatkotoimenpiteiden järjestämistä. Sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimuksesta, lasten kiireellisistä sijoituksista ja eräissä tapauksissa toimeentulotukien myöntämisestä. Tarvittaessa sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii tilanteessa tarvittavasta toiminnasta hätäkeskuksen, pelastuslaitoksen tai poliisin hälyttämänä onnettomuuksissa ja häiriö- tai rikostilanteissa. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on psykososiaalisen tuen antajana valtakunnallinen rooli. Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi päätöksellään joulukuussa 2012 Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavan psykososiaalisen tuen konsultoinnin ja tuen toteuttamisen valtakunnalliseksi toimijaksi. Toimintalinjaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi vetää sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Yhteistyössä on mukana mm. sivistystoimen, poliisin, seurakuntayhtymän ja järjestöjen edustus. Lasten ja nuorten turvallisten lähiyhteisöjen turvallisuuden vahvistamista vetää sivistystoimi ja yhteistyössä on mukana sosiaali- ja terveystoimi, seurakuntayhtymä sekä poliisin edustus. Tavoitteena on, että lähisuhdeväkivallan ilmitulon ja estämisen hyväksi toimiva yhteistyöverkosto vahvistuu. Oppilaitosten ja päiväkotien lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa turvallisuuskulttuuria vahvistetaan. Toimintalinjalla tavoitellaan perheväkivaltaan liittyvien tehtävien sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän kasvun pysäyttämistä. 11
3. Turvallinen kaupunkielämä Turvallisen kaupunkielämän toimintalinja keskittyy yleisten paikkojen, kuten katujen, puistojen, torien ja keskusta-alueiden ja joukkoliikenteen terminaalialueiden turvallisuuden ja viihtyisyyden vahvistamiseksi. Turvallinen kaupunkielämä syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta ja kaikkien toimijoiden laadukkaalla perustehtävien hoidolla. Keskustojen ja kaupunginosien suunnittelulla ja rakentamisella syntyvät puitteet asukkaiden turvalliselle elämälle. Perheiden hyvinvointi, toimivat peruspalvelut sekä katujen ja yleisten alueiden hyvä kunnossapito ja siisteys vahvistavat turvallisuudentunnetta. Viihtyisässä ja turvallisessa kaupunkitilassa on hyvä katuturvallisuuden taso: häiriöt estetään, avun saaminen sujuu hätätilassa ja rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Häiriötilanteet aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja huonontavat viihtyisyyttä yleisillä paikoilla. Häiriötoimintaa ovat mm. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, ilkivalta, julkinen juopottelu, meluaminen ja roskaaminen. Yleisten paikkojen ja katujen turvallisuuskehitys Poliisin häiriötehtävien määrä on lievästi laskenut edellisen valtuustokauden aikana. Ilkivalta on vähentynyt ja päihtyneiden henkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Vuosia 2011 ja 2012 verrattaessa ovat poliisin häiriötehtävät vähentyneet Vantaalla 5 pro- Kuva: Kari Kinnunen, Itä-Uudenmaan poliisilaitos sentilla. Pahoinpitelyrikokset ovat olleet muutaman prosentin laskussa. Turvallisuutta lisäävää ja häiriöitä estävää toimintaa toteutetaan koko kaupungissa. Erityisinä painopistealueina ovat Myyrmäen ja Tikkurilan keskustat, mutta muutkin alueet huomioidaan turvallisuuskehityksen tietoja hyödyntäen. Tavoitteena on toteuttaa myös Myyrmäessä Tikkurilan kaltainen yleisten alueiden kameravalvontajärjestelmä. Tikkurilan keskustan rakentamisen, matkakeskuksen avaamisen ja Kehäradan liikenteen käynnistymisen vaikutukset turvallisuuteen huomioidaan aktiivisesti. Poliisin tehtäväilmoitukset 2010 2011 2012 Ryöstö 54 64 77 Pahoinpitely 859 1 083 1 097 Muu hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä 467 422 386 Vahingonteko 321 407 378 Päihtynyt henkilö 2 971 3 184 3 255 Ilkivalta, järjestyslakirikkomus ja muu häiriökäyttäytyminen 4 083 4 530 3 918 Yhteensä 8 755 9 690 9 111 Poliisin häiriötehtävät koko Vantaalla 2010-2012. Lähde: Pona 11.6.2013 12
Poliisin tehtäväilmoitukset 2010 2011 2012 Tikkurila Myyrmäki Tikkurila Myyrmäki Tikkurila Myyrmäki Ryöstö 5 1 2 6 7 9 Pahoinpitely 113 50 142 110 122 106 Muu hengen ja terveydensuojaan kohdistuva tehtävä 4 11 24 12 13 18 Vahingonteko 14 11 28 25 27 13 Päihtynyt henkilö 350 163 527 228 474 295 Ilkivalta, järjestyslakirikkomus ja muu häiriökäyttäytyminen 332 178 369 274 296 282 Yhteensä 818 414 1092 655 939 723 Poliisin häiriötehtävät Tikkurilan ja Myyrmäen keskustoissa 2010 2012. Lähde: Pona 11.6.2013 Toiminta kaupunginosissa ja yhteistyö järjestöjen kanssa Eri kaupunginosissa järjestetään paikallisen kiinnostuksen mukaan turvallisuusiltoja, joissa arvioidaan alueen turvallisuuden kehitystä sekä tuodaan esille asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi alueen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia kaupungin suunnitelmia ja ehdotuksia. Kaupunginosissa järjestettävissä tilaisuuksissa ja mm. kaupungin internetsivujen turvallisuussivuilla kerrotaan toimenpiteistä, joihin on mahdollisesti ryhdytty alueellisissa turvallisuusneuvonpidoissa esille nousseiden esitysten perusteella. Turvallisuuskävelyjä rohkaistaan toteuttamaan entistä useammissa kaupunginosissa. Turvallisuuskävelyillä voivat aktiiviset asukkaat ja kaupungin tehtäviä alueilla hoitavat yhdessä arvioida mm. yleisten alueiden kunnossapitoa, paikallista liikenneturvallisuutta ja valaistusta. Kaupunginosien turvallisuushankkeilla, joihin alueilla toimivat järjestöt, yritykset ja kaupungin organisaatiot osallistuvat aktiivisesti, voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäistä häiriökäyttäytymistä ja vahingontekoja. Vantaalaisille järjestetään vuosittain syksyllä koko kaupungin alueen järjestöjen turvallisuusilta. Kaikille avoimia turvallisuusaiheisia luentosarjoja järjestetään asukkaiden kiinnostuksen mukaan. Toimintalinjaa vetää poliisi yhteistyössä kaupungin toimialojen, kaupungin aluetoiminnan, seurakuntayhtymän, pelastuslaitoksen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa eri tahojen turvallista kaupunkielämää parantavaa yhteistyöverkostoa. Yhteistyöllä tavoitellaan myönteistä ilmapiiriä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla. Tavoitteena on kaupunginosien ja keskusta-alueiden turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantaminen sekä poliisin häiriötehtävien ja katuväkivallan lasku. 13
4. Vahingontekojen estäminen Vahingonteot lisäävät kiinteistöjen hoidon kustannuksia ja turmelevat ympäristöä. Koulujen ja päiväkotien särjetyt ikkunat, roskaaminen, linja-autopysäkkien katosten rikkominen, liikuntapaikkojen ja leikkipuistojen välineiden vahingoittaminen ja ilkivaltaiset tulipalot aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja vähentävät yhteisen kaupunkiympäristömme viihtyisyyttä. Vahingonteot ja ilkivalta ovat vuosina 2009 2012 vähentyneet. Kaupungin kiinteistöjen vahingonteoista aiheutuneet korjauskustannukset ovat edellisellä valtuustokaudella vähentyneet yli 50 prosentilla. Vahingontekojen vähentämisessä on erityisen tärkeää myönteisen yhteisöllisen ilmapiirin vahvistaminen kaupunginosissa ja oman lähiympäristön arvostamisen mielialan synnyttäminen erityisesti nuorison keskuudessa. Myönteiset asenteet ja meidän kaupunginosa (kylä) -hengen luominen ehkäisevät ilkivaltaa ja yhteisen omaisuutemme vahingoittamista. Tähän voidaan päästä asukkaiden, järjestöjen, alueella toimivan kaupungin henkilöstön ja yritysten yhteisellä toiminnalla viihtyisän lähiympäristön puolesta. Kaupunginosien asemakaavoituksessa ja rakennuksia suunniteltaessa on vahingontekojen mahdollisuuksien minimoinnin oltava tavoitteena. Vahingontekojen riskikohteissa hyvällä valaistuksella, kameravalvonnalla ja vartiointipalveluilla voidaan ehkäistä vahinkoja ja selvittää toteutuneita vahingontekoja, jotta ne eivät kohdealueellaan jatku. Vahingontekojen ja ilkivallan kehitystä eri osissa Vantaata on kaupungin kiinteistöistä vastaavien, kaupungin aluetoiminnan, sivistystoimen ja järjestöjen edustajien säännöllisesti arvioitava. Toteutuneista vahingonteoista on varmistettava nopea tiedonkulku poliisille. Toimintalinjaa vetää kaupungin tilakeskus yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, kaupungin toimialojen, kaupunginosajärjestöjen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on vahingontekoja ehkäisevän yhteistyöverkoston vahvistaminen. Edellisellä valtuuskaudella alkanutta poliisin tietoon tulleiden vahingontekojen ja ilkivallan vähentymisen tavoitellaan jatkuvan ja kaupungin kiinteistöille vahingonteoista aiheutuneita kustannuksia pyritään entisestään vähentämään. Ilmoitettu kpl 2009 2010 2011 2012 Yht. Lievä vahingonteko 921 711 707 683 3 022 Törkeä vahingonteko 11 10 5 10 36 Vahingonteko 1 776 2 008 1 919 1 616 7 319 Yhteensä 2 708 2 729 2 633 2 315 10 385 Vahingonteot Vantaalla 2009 2012 Varkaus koulut, päiväkodit Varkaus muut toimistot tai laitokset Ilkivalta graffitit Ilkivalta tulipalot Ilkivalta, muut esim. ikkunat, valvontalaitteet Yhteensä Vuosi 2009 2 159 9 097 44 525 14 145 147 068 216 996 Vuosi 2010 3 830 1 925 38 558 1 543 100 921 146 778 Vuosi 2011 9 977 44 566 101 453 155 998 Vuosi 2012 50 000 12 400 49 147 111 547 Kaupungin kiinteistöjen vahingontekojen kustannukset 2009 2012 14
5. Ympäristöturvallisuus Vantaan ympäristön tilaan ja turvallisuuteen vaikuttaa merkittävimmin Vantaan asema tärkeänä kaikkien liikennemuotojen keskuksena. Vantaalla on maan tärkein koti- ja ulkomaanliikenteen lentoasema. Pääosa Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä maantieliikenteen valtaväylistä kulkee Vantaan lävitse. Suomen päärata kulkee Vantaalla ja Kehäradan valmistuttua yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun rautateiden lähiliikenteestä kulkee Vantaalla. Maan suurin tuontisatama Vuosaari sijaitsee kaupungin välittömässä läheisyydessä ja sataman aiheuttama maaliikenne kulkee kokonaisuudessaan Vantaan lävitse. Vaarallisten aineiden ja vaarallisten jätteiden kuljetukset ovat merkittävä ympäristöonnettomuuksien riski. Elintarvikkeiden tuotannossa ja varastoinnissa Vantaa on Suomen merkittävimpiä alueita. Tuotantolaitosten ja varastojen kylmälaitteiden tarvitsemat aineet voivat ympäristöön päästessään olla riski pohjavesille ja joki- ja purovesistöille. Ympäristörikosten estäminen, rikosten seurauksena syntyneiden ympäristöhaittojen nopea torjunta ja teon aiheuttajien saattaminen vastuuseen on ympäristöturvallisuudelle tärkeää. Ilmansaasteet eivät Vantaalla ole suuri ongelma, koska Vantaan kaupunkirakenne on pääosin väljää rakentamista, jolloin ilma vaihtuu tehokkaasti. Asukkaiden terveyteen vaikuttavat liikenteen ja puun pienpolton hiukkaspäästöt. Liikenteen meluhaitoilla on myös merkittävä vaikutus terveyteen ja asukkaiden elämänlaatuun. Helsinki-Vantaan lentoasema vaikuttaa huomattavasti ympäristön tilaan ja elämään Vantaalla. Oikeuskäsittelyssä olevan lentoaseman uudistetun ympäristöluvan ehtoihin kaupunki pyrkii vaikuttamaan siten, että lentomelun vaikutukset Vantaan yleiskaavan mukaisille asuntoalueille estetään. Ympäristöterveydenhuolto edistää väestön terveyttä puuttumalla ihmisten elinympäristön tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle. Tavoitteen toteuttamiseksi suoritetaan suunnitelmallista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvontaa sekä reagoidaan kuluttajien, yritysten ja muiden tahojen toimenpidepyyntöihin. Ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa on ohjeet erityistilanteisiin kuten ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden rajaamiseen ja selvittämiseen. Eläinlääkintähuollon tehtävänä on ehkäistä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämistä esimerkiksi puuttumalla eläinten laittomiin maahantuonteihin raivotaudin leviämisen estämiseksi. Vantaa on aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutuksessa. Erityisesti on panostettu tulvantorjunnan tehostamiseen ja hulevesien hoitamiseksi ilman ongelmia. Euroopan Unionin ympäristömeludirektiivin edellyttämät teiden ja katujen meluselvitykset on Vantaalla tehty. Liikenneviraston, Finavian ja seudun kaupunkien selvitysten perusteella valmistellaan meluntorjunnan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan valtuustokauden aikana. Toimintalinjaa vetää Vantaan ympäristökeskus yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän ja valtion ympäristöasioita hoitavien viranomaisten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa jätehuollon valvontaa sekä ympäristötuhoja ja ympäristörikoksia ehkäisevää ympäristöturvallisuuden yhteistyöverkostoa. Ympäristörikoksissa nostetaan kiinnijäämisriskiä. Toimivalla yhteistyöverkostolla on tavoitteena estää suurten ympäristötuhojen toteutuminen ja estää vakavat ympäristörikokset Vantaalla. 6. Kauppakeskusten turvallisuus Vantaan kaupunkirakenteessa ja elinkeinotoiminnassa on kauppakeskuksilla keskeinen merkitys. Kauppakeskusten turvallisuuden lähtökohta on hyvä rakenteellinen turvallisuus, johon voidaan vaikuttaa turvallisuustietoisella suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella. Pelastuslaitoksen vuonna 2010 tekemän kauppakeskusten turvallisuuskartoituksen perusteella todettiin, että Vantaan kauppakeskusten turvallisuustaso oli pääosin lakisääteistä paremmalla tasolla. Kauppakeskusten yleiseen turvallisuuteen vaikutetaan palotarkastuksilla, joissa erityisesti huomioidaan 15
poistumisturvallisuuden järjestelyt, palavien nesteiden turvalliset säilytysmäärät ja turvallinen säilytystapa. Kauppakeskusten pelastussuunnitelmissa ja turvallisuuden kehittämisessä on aiempaa enemmän huomioitava vaarallisten aineiden aiheuttamat uhkat ja toiminta evakuoinneissa tai eristystilanteissa. Turvallisuustason arvioinnissa kauppakeskuksissa tullaan käyttämään pelastuslaitoksen kehittämää turvallisuustason riskienhallintajärjestelmää. Rikosten ja häiriökäyttäytymisen ehkäisy on myös osa kauppakeskusten turvallisuutta. Kauppakeskuksissa tapahtuu varkauksia ja näpistyksiä sekä ilmenee erilaista häiriökäyttäytymistä. Rikosten torjunnassa kauppakeskuksessa toimivien yritysten, kauppakeskuksen omien vartiointipalvelujen ja poliisin yhteistyö on tärkeää. Nuorten rikoksentekijöiden rikosten uusimisriskin vähentämisessä poliisin ja sosiaalityöntekijöiden tehokas tiedonkulku ja yhteistyö on erittäin tärkeää. Kauppakeskusten turvallisuutta vahvistavaa toimintaa on toteutettava kauppakeskusten omistajien, keskuksessa toimivien yritysten, pelastuslaitoksen ja poliisin yhteistyöllä mm. arvioimalla vuosittain yhteisessä tapaamisessa turvallisuuden kehitystä ja tarvetta yhteisiin turvallisuutta vahvistaviin toimenpiteisiin. Toimintalinjaa vetää Helsingin kauppakamarin Vantaan osasto yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen, kaupungin toimialojen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on estää huomattavat suuronnettomuudet kauppakeskuksissa, vähentää kauppakeskuksissa tapahtuvia rikoksia ja häiriöitä sekä vahvistaa kauppakeskusten turvallisuusjärjestelyjä tulipalojen, rakenteiden ongelmien ja vaarallisten aineiden aiheuttamien uhkien varalta. 7. Joukkoliikenteen turvallisuus Matkustajia laadukkaasti palveleva ja turvallinen joukkoliikenne on pääkaupunkiseudulla olennainen osa asukkaiden kaupunkimaista elinympäristöä. Hyvä turvallisuustaso on tärkeä osa joukkoliikennepalvelujen laatua. Palvelujen laatua ja turvallisuuden kokemista mitataan useilla kyselyillä. Asiakastyytyväisyyttä tutkitaan joukkoliikennevälineissä asiakastyytyväisyyskyselyllä arkisin ympärivuotisesti. Matkustajat antoivat Helsingin seudun liikenteelle asteikolla yhdestä viiteen arvosanan 4,01. Tyytyväisiä matkustajia oli 83 prosenttia ja tyytymättömiä kaksi prosenttia. Vantaan sisäisessä liikenteessä tyytyväisten osuus oli 80 prosenttia. Joukkoliikenne koettiin turvalliseksi työ- ja koulumatkaliikenteessä, joissa Vantaan sisäisen liikenteen koki turvalliseksi 95 prosenttia matkustajista. Arkisin junaliikenteen koki turvalliseksi 87 prosenttia matkustajista. Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajille ja liikennettä hoitavalle henkilöstölle tehtiin laaja kysely joukkoliikenteen turvallisuudesta vuonna 2011. Työmatkaliikenteessä kaikissa liikennevälineissä turvallisuudesta annettiin asteikolla 4 10 arvosana vaihteluvälillä 8,7 8,9. Työmatkaliikenne koettiin turvalliseksi ja arkisin kello 22 jälkeen turvattomuuden tunne kasvoi. Viikonvaihteiden iltojen arvosanat laskivat huomattavasti matkustajien vastauksissa vaihteluvälin 6,7 7,0 tasolle. Henkilökunta koki illat viikonvaihteessa matkustajia turvattomammaksi. Arvosanat vaihtelivat 5,5 7,1 välillä. Liikennevälineistä linja-autot koettiin turvallisimmiksi ja viikonvaihteen iltojen lähijunat koettiin turvattomimmiksi. Matkustajien ja henkilökunnan näkemyksen mukaan turvattomuutta terminaalialueilla ja liikennevälineissä aiheuttaa eniten päihtyneiden häiriökäyttäytyminen. Kokonaisuutena eri kyselytutkimusten perusteella matkustajat kokivat joukkoliikenteen turvallisuuden edellisen valtuustokauden aikana hieman parantuneen. Joukkoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on tehty Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) johdolla vuosia yhteistyötä toteuttaen Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategiaa. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran laadittu joukkoliikenteen turvallisuusstrategia on päivitetty vuonna 2012 alkaneen valtuustokauden suunnitelmaksi. Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian päätavoite on, että Helsingin seudun joukkoliikenteessä niin matkustajat kuin henkilökunta voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja välttyä häirinnältä ja väkivallalta. HSL:n järjestämässä joukkoliikenteessä halutaan koko matkaketjun olevan turvallinen kaikissa vaiheissa. Joukkoliikenteen turvallisuutta vahvistetaan 16
huolehtimalla henkilökunnan ja matkustajien turvallisuudesta ja arvokkaan joukkoliikenteen tarvitseman omaisuuden turvasta. Hyvin hoidetulla joukkoliikenteellä vaikutetaan myös yleiseen liikenneturvallisuuteen. Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategian toteuttamista vahvistamaan on tehty aiesopimus, jossa ovat mukana HSL:n ohella seudun kaupungit, poliisi, valtion liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset, VR-Yhtymä Oy, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja kaikki muut HSL:n tilaamaa joukkoliikennettä hoitavat liikennöitsijät. Aiesopimuksen sopineet ovat perustaneet joukkoliikenteen turvallisuuden seurantaryhmän, jossa on mukana mm. Vantaan kaupungin liikennesuunnittelun edustaja. Rautatieasemien, metroasemien ja keskeisten bussiterminaalien turvallisuusympäristön parantaminen on tärkeä osa turvallista matkaketjua. Turvallisuusympäristöä parannetaan vartioinnilla, kameravalvonnalla, rakenteellisilla korjauksilla, uusien asemien hyvällä suunnittelulla ja huolehtimalla asemien ja pysäkkien siisteydestä. Vantaalla merkittävimmät kohteet ovat Tikkurilan uusi matkakeskus ympäristöineen, Myyrmäki, Martinlaakso ja Kehäradan uudet asemat. Toimintalinjaa vetää HSL yhteistyössä joukkoliikenteen turvallisuuden seurantaryhmässä mukana olevien organisaatioiden kanssa toimien yhdessä turvallisen kaupunkielämän toimintalinjayhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on säilyttää valtuustokauden aikana HSL:n kyselyillä mitattava Vantaan linja-autoliikenteessä matkustajien ja henkilöstön kokema turvallisuustaso korkeana ja parantaa joukkoliikenteen turvallisuutta iltaisin ja viikonvaihteissa. 8. Liikenneturvallisuus Vantaa on liikenteen kaupunki, jonka alueella vantaalaiset ja ihmiset eri puolilta maata ja maailmaa liikkuvat autoilla, moottoripyörillä, mopoilla, junilla, lentokoneilla, polkupyörillä ja kävellen. Liikenne on kaikenikäisten asukkaiden elämässä vaativa turvallisuusympäristö. Määrätietoisella liikenneturvallisuuden parantamistyöllä on tieliikenteen turvallisuus henkilövahinkoina mitattuna sekä koko Suomessa että Vantaalla kehittynyt myönteisesti. Pitkän ajanjakson myönteistä kehitystä kuvaa kehitys vuodesta 1990. Vuonna 1990 loukkaantuneita ja kuolleita Vantaalla oli liikenneonnettomuuksissa sataa tuhatta asukasta kohti 260 ja vuonna 2012 vastaava luku oli 114. Autojen määrä tuhatta asukasta kohti on samalla ajanjaksolla kasvanut 427:stä 596:een vuoteen 2011 mennessä. Valtuustokaudella Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä laski 279:stä (loukkaantuneesta vuonna 2009) 235 loukkaantuneeseen. 2009 2010 2011 2012 Auto 170 191 148 142 Moottoripyörä 21 21 22 23 Mopo 26 39 32 21 Polkupyörä 35 26 29 28 Jalankulkija 27 13 24 24 Yhteensä 279 290 255 238 Loukkaantuneet Vantaalla kulkutavan mukaan 2009 2012 17
Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1980 2012 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä autoilija 14 12 10 8 6 4 2 0 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 5-vuotisjaksoissa, keskimäärin vuodessa 1980 84 1985 89 jalankulkija polkupyöräilijä mopoilija moottoripyöräilijä 1990 94 1995-99 2000-04 autoilija 2005 09 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuodesta 1980 5-vuotisjaksoissa keskimäärin vuodessa 2008 12 Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on hyvä mittari valtakunnan tason arvioinnissa. Kuntatasolla kuolleiden määrässä voi olla huomattavaa satunnaisvaihtelua. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna myös liikenteessä kuolleiden määrä kuvaa turvallisuuden kehitystä. Vuodesta 1980 liikennekuolemien määrä viisivuotisjaksojen vuosikeskiarvoina on pudonnut merkittävästi. Pahimmillaan 1980-luvulla vuosikeskiarvot viisivuotisjaksoilla olivat 12 kuollutta ja vuodesta 2008 alkavalla jaksolla oli vuosikeskiarvo kuolleissa 3,8. Toiminta liikenneturvallisuuden parantamiseksi Vantaalla on laajalla yhteistyöllä vuonna 2010 valmistunut kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma, jota edelleen toteutetaan lähivuosina. Vuonna 2012 valmistui HSL:n vetämänä Helsingin seudun liiken- 18
neturvallisuusstrategia ja sitä tukee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuustyössä valtion teistä vastaavan Uudenmaan ELY:n ja kaupungin yhteistyö on tärkeää, koska Vantaan läpi menevistä valtakunnallista väylistä huolehtii ELY. Valtioneuvoston vuoden 2012 periaatepäätöksellä liikenneturvallisuuden parantamisesta vaikutetaan onnettomuuksien vähentämiseen mm. suojateiden valvontaa tehostamalla ja parantamalla liikenneterveyden seurantaa. Ajoneuvojen nopeuksien hallinta on tärkein keino vaikuttaa liikenteen henkilövahinkojen vähentämiseen tai onnettomuuksien vaikutusten lieventämiseen. Vantaalla on nopeusrajoitus 30 tai 40 km/h noin puolella katuverkosta. Alhaisten nopeusrajoitusten alaisten katujen määrä pidetään vähintään nykyisellään. Nopeusnäyttötaulujen käyttöönoton jälkeen on keskinopeuksien havaittu laskevan rajoitusalueilla jopa 5 km/h. Nopeuksien valvontaa poliisi tehostaa pääteiden lisäksi myös kaupungin katuverkossa. Kehä III:lla poliisin automaattinen nopeusvalvonta hillinnee ajonopeuksia. Merkittävä valtion ja kaupungin yhteinen panostus liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen on Kehä III:n mittava parantaminen. Valtuustokaudella toteutetaan Kehä III:n ja Lentoasemantien risteysalueen parantaminen sekä Kehä III:n ja Porvoonväylän, Fazerintien ja uuden jätevoimalan risteysalueiden parantaminen. Vantaalla on pyöräliikenteen suunnitteluohje ja liikennevirasto laatii vuonna 2013 jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjeen. Suunnitteluohjeilla on tavoitteena lisätä turvallisuutta mm. määrittelemällä mopolla ajamisen reittejä ja erottelemalla tulevaisuudessa jalankulku ja pyöräily aiempaa tarkemmin. Kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa liikenneturvallisuus huomioidaan opetuksessa ja kaikissa toimintojen ja tapahtumien järjestämisessä ikätason huomioiden. Peruskouluissa on tavoitteena järjestää vuosittain kaikille 8-luokkalaisille turvalliseen liikennekulttuuriin opastava valistustilaisuus koulujen ja poliisin yhteistyönä. Toimintalinjaa vetää Vantaan liikennesuunnittelu yhteistyössä poliisin, kaupungin toimialojen, HSL:n, Uudenmaan ELY-keskuksen ja asukasjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on laskea Vantaalla liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää 25 prosentilla vuoden 2012 tasosta vuoteen 2016 mennessä. 19
Vantaan kaupunki Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelin 09 83911 www.vantaa.fi/turvallisuus