1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen sekä jätehuoltoviranomaisen tehtävien järjestäminen Etelä-Karjalassa maakuntauudistuksen yhteydessä Selvitys Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun ympäristötoimi sekä Luumäen kunta 29.6. 2017
2
3 1. Johdanto Seudullisia ympäristötoimia kohtaa merkittävä muutos, kun ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntahallintoon vuoden 2019 alussa. Tällöin nykyinen seudullisten ympäristötoimien malli hajoaa. Kunnan ympäristönsuojelua koskeva tehtävä joudutaan tarkastelemaan uudestaan ja sopimukset tältä osin myös muuttamaan. Maakuntalakiehdotuksen muutos joulukuulta 2016 mahdollistaa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien siirtämisen maakunnan hoidettavaksi, mikäli kaikki kunnat sen hyväksyvät. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien järjestämiseen on useita vaihtoehtoja, joita tarkastellaan tässä selvityksessä. Samassa yhteydessä tulee myös tarkastella Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisen sijainti. 2. Nykytilanne Selvityksen tekohetkellä Etelä-Karjalassa on kaksi seudullista ympäristönsuojeluviranomaista Imatran ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Etelä-Karjalassa on lisäksi yksi maakunnallinen jätehuoltoviranomainen, jonka vastuukunta on Imatran kaupunki. Seudulliset ympäristötoimet sisältävät sekä ympäristöterveydenhuollon että ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntahallintoon. Henkilöstöä koko maakunnassa on ympäristönsuojelutehtävissä 21 htv:tä ja jätehuoltoviranomaisessa 2 htv:tä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ovat sekä viranomaistehtäviä että ympäristönsuojelun edistämistehtäviä. Imatra: 5+2+1 Lappeenranta: 9+2+1 Luumäki: 1 Yhteensä: 15+4+2 = 21 Jätehuoltoviranomainen: 2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ovat pääasiassa rahoitettu verotuloilla. Tehtäviin liittyvää maksullisuutta on lisätty viimeisen kymmenen vuoden aikana siten, että ensi vaiheessa on siirrytty lupien ja ilmoitusten maksullisuuteen. Viimeisinä vuosina maksullisuutta on lisätty rekisteröintimenettelyn maksullisuudella ja 2015 alkaen suunnitelmallisen valvonnan maksullisuudella. Viranomaistehtäviin liittyvät maksutulot vaihtelevat vuosittain paljon lupien käsittelyn vaihteluun perustuen. Tuloja ympäristönsuojelu saa myös ilman laadun tarkkailun järjestämisestä sekä hankkeista.
4 3. Järjestämisvaihtoehdot 0-Vaihtoehto Nollavaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto, jossa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Imatran seudun ympäristötoimi ja Luumäen kunta jatkavat edelleen nykyisellä organisaatiomallilla. Ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntahallintoon, mikä tarkoittaa silloin sitä, että joka tapauksessa organisaatiot kevenevät nykyisestä. Nykyisellä mallilla jatkettaessa jatkaisivat nykyiset toimielimet (lautakunnat) edelleen nykymuodossa. Samoin jätehuoltoviranomainen jatkaisi Imatran seudun ympäristötoimen yhteydessä. 1 Vaihtoehto Vaihtoehto 1:nä tarkastellaan vastuukuntamallilla perustettavaa maakunnallista ympäristönsuojeluyksikköä. Vastuukuntana voi olla joko Imatra tai Lappeenranta. Luumäen osalta ratkaisuna on nykyisen viranhaltijan siirtyminen vastuukunnan palvelukseen, mutta Luumäellä jatketaan nykyisen lautakunnan toimintaa. Vastuukunta ja Luumäki sopivat viranhaltijayhteistyöstä kuntalain 54 :n perusteella.. Samassa yhteydessä esitetään myös Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaista yhdistettäväksi samaan yksikköön. 2 Vaihtoehto Vaihtoehto 2:ksi tarkastellaan toimintojen yhdistämistä sekä siirtämistä maakuntahallinnon yhteyteen. Tämä edellyttää samantyyppistä sopimista kuntien välillä kuin vastuukuntamallissa. Myös maakuntahallintovaihtoehdossa on perustettava monijäseninen toimielin, jonka kautta toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijoille. Nykyisen maakuntalakiluonnoksen perusteella kuitenkaan jätehuoltoviranomaisen tehtävää ei voi siirtää maakunnan hoidettavaksi.
5 3 Vaihtoehto Vaihtoehdossa 3 tarkastellaan erilaisia kuntien kesken syntyviä pienempiä yksiköitä, jota hoitaisivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä. Näitä vaihtoehtoja voisi olla Pienet kunnat ja suuret kaupungit malli, jossa Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin ympäristönsuojeluyksiköt yhdistyisivät ja pienet kunnat muodostaisivat seudulliset yksiköt. Kaikki yksiköt toimisivat vastuukuntamallilla Länsi-Saimaan kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja Imatran seudun kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen Jätehuoltoviranomainen sijoittuu johonkin yksikköön. Hallinnon jatkuvuuden kannalta kevein vaihtoehto olisi säilyä Imatran seudun ympäristöviranomaisen yhteydessä. Joku muu vaihtoehto. Toiminta näissäkin yksiköissä perustuisi pääosin kuntien välisiin sopimuksiin ja vastuukuntamallin sekä viranhaltijayhteistyön käyttöön. 4. Vaihtoehtojen edut ja haitat Ympäristönsuojelun organisaatiovaihtoehtojen edut ja haitat on esitetty liitteen 1 taulukossa. Etuja ja haittoja on verrattu nykyorganisaatioon, jossa toimii Imatran ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimet sekä Luumäen ympäristönsuojeluviranomainen siten, että terveydensuojeluviranomaisen tehtävät ovat siirtyneet maakuntaan. Eniten etuja katsotaan muodostuvan maakunnallisesta vastuukuntamallilla toimivasta vaihtoehdosta 1, johon sisältyisi myös Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Maakuntamalli (vaihtoehto 2), koetaan vieraaksi vaihtoehdoksi, koska maakuntahallintoon ei alunperin ole suunniteltu sisällytettävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä. Tämän johdosta on epäselvää millaiseksi ympäristönsuojeluorganisaatio maakunnassa muodostuisi ja miten se toteuttaisi kuntien elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun liittyviä tavoitteita. Maakuntahallinnossa ympäristönsuojelutehtävät tukisivat kuitenkin toisiaan ELY:stä siirtyvien tehtävien kanssa. Ympäristönsuojelun hajoaminen nykyistä pienemmiksi yksiköiksi (vaihtoehto 3) tai jopa palaaminen peruskuntiin (vaihtoehto 4) koettiin huonoiksi vaihtoehdoiksi. Terveydensuojeluviranomaisen siirtyessä maakuntaan nykymallisissa seutuorganisaatioissa ympäristönsuojelun vaikuttamismahdollisuudet voivat vähentyä organisaatiokoon pienentyessä. Laajan vastuukuntamallisen organisaation koko (21 henkilöä) mahdollistaa pienempiin organisaatioihin
6 verrattuna suuremman tietotaidon ja välineistön/ohjelmistojen kautta potentiaalin sekä kunnan että myös koko maakunnan alueella edistää ympäristönsuojelun tilaa ja samalla myös kuntien elinvoimaisuutta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen osallistuu sekä laillisuusvalvonnan että ympäristönsuojelun edistämisen kautta terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomiseen ja ylläpitämiseen. Laillisuusvalvonnassa yhtenäiset toimintatavat luvituksessa ja valvonnassa mahdollistavat toiminnanharjoittajien ja kuntalaisten samanarvoisen kohtelun eri alueilla. Laaja ja monipuolinen tietotaito ja lakiasioiden osaaminen erikoistumisen myötä sekä lakiasioihin perustuvan yksikön tuki johtaa aina lopulta ympäristön ja ihmisten kannalta parhaimpaan tulokseen. Laajemmat resurssit mahdollistavat tehokkaiden luvitustapojen lisäksi myös asukkaiden ja toiminnanharjoittajien neuvonnan laajuuden. Hyvä ympäristön laatu on Etelä-Karjalan alueella merkittävä arvo kuntalaisten, mutta myös matkailun kannalta. Ympäristön tilaa edistävät projektit kuten vesistöjen suojelu sekä ilmastokysymykset ovat jo vaikuttaneet positiivisesti ympäristön tilan laatuun. Laajemmassa organisaatiossa projektien entistä kokonaisvaltaisempi tarkastelu sekä tehokkuus korostuu. Suurempien yksiköiden osalta on pelkona paikallistuntemuksen ja yhteydenpidon heikkeneminen peruskuntiin. Näihin voidaan vaikuttaa vastuukuntallisessa organisaatiossa järjestelemällä toimipisteiden lukumäärää ja sijaintia. Paikallistuntemus kasvaa aina sitä mukaan kun henkilöt saavat kokemusta kunnan alueen kohteista. Nykyisin paikkatietojärjestelmät mahdollistavat perustiedon hankkimisen sähköisessä muodossa. Yhteydenpidolla kuntiin ja kuntantalaisiin saada lisäksi käyttöön tärkeää tietoa. Peruskuntien kuntaorganisaatioon sekä myös maakunnan ja muiden viranomaisorganisaatioiden yhteistyöhön voidaan merkittävästi vaikuttaa muodostettavan organisaation toimintatavoilla. 5. Vastuukuntamalli Vastuukuntamallilla toimiminen edellyttää kuntien kanssa sopimista yhteisestä toimielimestä, kustannusten jaosta, henkilöstön siirtymisestä, kaluston tai muun omaisuuden siirtämisestä sekä mahdollisesti myös muista kysymyksistä. Sopiminen perustuu nykyisen kuntalain 51 :ään. Samalla mallilla toimivat nykyisin Etelä-Karjalan pelastustoimi ja seudulliset ympäristötoimet. Vastuukuntamallissa on mahdollista siirtää kuntien erityislakien mukainen toimivalta vastuukunnalle.
7 6. Vaihtoehtojen vertailu talousnäkökulmasta Vaihtoehtojen kustannusvaikutusta on arvioitu vertailemalla vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksiä. Tarkastelujaksolla maa-ainesluvat ovat olleet siirtovaiheessa lakimuutoksesta johtuen, minkä vuoksi tarkkaa vertailukelpoista tietoa ei ole saatavissa vaan on jouduttu tekemään yleistyksiä. Vaihtoehto 0 (Nykytilanne): Ympäristöterveydenhuollon siirtyessä maakuntahallintoon yleiskuluja jää arvion mukaan enemmän ympäristönsuojelun hoidettavaksi Imatran sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Tämän ratkaiseminen vaatii mahdollisesti uudelleen organisointia tai lisäkustannuksia. Vaihtoehto 1 (Maakunnallinen vastuukuntamalli, Luumäellä oma lautakunta): Merkittävästi erilaista kustannusvaikutusta nykyiseen verrattuna ei ole. Kuntien välinen sopimus perustunee pitkälti asukaslukuperusteisuuteen. Vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätösten mukaan Imatran seudun kunnat hyötyvät hieman ja Lappeenrannan seudun maksuosuudet kasvavat hieman. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Jätehuoltoviranomainen sisältyy Vaihtoehtoon 1, mutta sillä ei ole nettokustannusvaikutusta yksikön talouteen, koska jätehuoltoviranomaisen kustannukset rahoitetaan jätemaksuilla. Vaihtoehto 2 (Maakuntahallinto): Kustannusvaikutuksiltaan vastaa vaihtoehto 1:tä. Maakuntahallinnon yleiskustannukset eivät ole tällä hetkellä tiedossa. Jätehuoltoviranomaisen tehtävät jäävät vastuukunnalle, mutta tällä ei ole kustannusvaikutusta. Vaihtoehdot 3 ja 4 (pirstoutuminen): Kustannusvaikutukset riippuvat uusien yksiköiden rakentamiseen liittyvistä kustannuksista sekä sopeuttamistoimenpiteistä. Riski kustannusten kasvuun kunnissa on suuri ainakin alkuvaiheessa 7. Organisaation muutoksen tavoitteellinen aikataulu Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien järjestäminen kytkeytyy maakuntahallinnon muutoksiin. Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen maakuntahallintoon aiheuttaa kuntien välisten sopimusten muuttamisen. Nykyisten sopimusten muutoksille olisi hyvä varata aikaa noin 1,5 vuotta.
8 8. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotus Työryhmä on selvittänyt Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien järjestämistä. Työryhmä on kokoontunut 5 kertaa. Työryhmä ehdottaa, että Etelä-Karjalassa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ja viranhaltijat kootaan maakunnallisesti vastuukuntamallilla hoidettavaksi. Mallissa kuntien välinen yhteistoiminta perustuu kuntalain 51 :n perusteella toteutettavaan yhteiseen toimielimeen. Luumäen osalta, mikäli kunta ei halua osallistua yhteisen toimielimen toimintaan, yhteistyö rakennetaan kuntalain 54 :n perustella tehtävään viranhaltijayhteistyöhön, jossa viranhaltija siirtyy vastuukunnan palvelukseen, mutta kunnassa säilyy oma toimielin. Perustettavaan ympäristötoimen yksikköön yhdistetään Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen, jolla on oma toimielin. Toiminnan aloitus tulee ajoittaa samaan ajankohtaan maakuntahallinnon käynnistymisen kanssa. Mallin etenemisestä haetaan kuntien kanta tai kuntien työvaliokunnan kanta, minkä jälkeen valmistelu voidaan aloittaa. Kuntien kannanottoon tulee liittää myös isäntäkunnan valinta. Lappeenrannassa 29.6.2017 Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja, Lappeenannan seudun ympäristötoimi Sirpa Suur-Hamari, ympäristöjohtaja, Imatran seudun ympäristötoimi Juha Tervonen, ympäristönsuojelusihteeri, Luumäen kunta Anna-Maija Wikström, ympäristönsuojelupäällikkö, Imatran seudun ympäristötoimi Sara Piutunen, ympäristötarkastaja, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Arto Ahonen, ympäristötarkastaja, Imatran seudun ympäristötoimi
9 Liitteet: Liite 1. Vertailu edusta ja haitoista Liite 2. Kunnan Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Liite 3. Talousvertailu Liite 4. Kuvaus Muutosprosessin kulusta periaatepäätöksen jälkeen
Liite 1 10
11 Liite 2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 määrittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtäviä: kunnan toimivallassa olevat ympäristöluvat muut lainsäädännössä sille määrätyt tehtävät; ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen; ympäristön tilan seuranta, selvitykset ja tutkimukset; ympäristönsuojelua koskeva ohjaus ja neuvonta; lausunnot, esitykset ja aloitteet muille viranomaisille; tiedottaminen, valistus ja koulutus; yhteistyö muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Ympäristönsuojelu on luonnon, elinympäristön ja ihmisten suojelemista haitallisilta päästöiltä, kuten melulta, pölyltä, hajulta ja kemikaaleilta. Ympäristönsuojelulla ehkäistään ympäristön turmeltumista ja säästetään sitä tuleville sukupolville. Mm. laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaki, vesilaki, jätelaki, luonnonsuojelulaki sekä monet valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset säätelevät ympäristönsuojelua. Lainsäädännössä määrättyjen tehtävien sisältö: ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja valvonta (pinta- ja pohjavedet, ulkoilma, ulkomelu, maaperän suojelu), ympäristönsuojelulaki 527/2014, naapuruussuhdelaki 26/1920 ympäristölupien valmistelu ja päätökset ympäristölupien valvonta ilmoitukset tilapäisestä erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta, valmistelu ja päätökset ja valvonta ympäristönsuojelulain mukaiset rekisteröinti-ilmoitukset ja merkitseminen rekisteriin ja niiden valvonta neuvonta ja ohjaus valvonnan suunnittelu ja suunnitelmallinen valvonta valvontasuunnitelman ulkopuolinen valvonta jätehuollon valvonta, jätelaki 646/2011 roskaantumisen valvonta jätelain mukaiset lupa-asiat jätelain mukaiset rekisteröinti-ilmoitukset omalta osaltaan neuvonta ja ohjaus maa-ainesten otto, maa-aineslaki 555/81
12 maa-aineslupien valmistelu ja päätökset ympäristö- ja maa-aineslupien yhteiskäsittely maa-aineslupien valvonta vesilain valvonta, vesilaki 587/2011 (vesistön ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisy) vesistön tai vesialueen muuttamisen valvonta (pengerrykset, pengerlaiturit, laiturit, ruoppaus-asiat) pohjavesien olosuhteiden muuttamisen valvonta ojitukset: neuvonta, valvonta, päätökset vesilain mukaisten lupien lausunnot, paikallinen näkökulma päätökset vesilain mukaisissa kunnan viranomaisille kuuluvissa asioissa vesihuoltolain valvonta, vesihuoltolaki 119/2001 vapautukset vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisestä maasto- ja vesiliikenne, maastoliikennelaki 1710/1995, vesiliikennelaki 463/1996 maasto- ja vesiliikennelakien mukaisten kilpailujen ja harjoitteluratojen luvat luonnonsuojelun edistäminen, luonnonsuojelulaki 1096/1996 luonnonsuojelun edistäminen ohjaus ja neuvonta valvonta huomioiminen päätöksissä ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelulaki 527/2014 laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 ilmanlaatu, mittausten yhteistoiminnan järjestäminen vesistöjen tilan seuranta melutilanteen seuranta meluntorjuntasuunnitelma melumittaukset luonnon monimuotoisuuden tilan seuranta lausuntojen antaminen toimialaansa liittyvissä asioissa, laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986, ympäristönsuojelulaki 527/2014, maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
13 lausuntoja annetaan mm. kaavaehdotuksista, jätevesistä, ympäristöluvissa määrätyistä tarkkailuvelvoitesuunnitelmista, pilaantuneiden maa-aineksien puhdistamisesta, pohjavesien suojelusta, maisematyöluvista ja luonnonsuojelusta. ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen, laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986, omalta osaltaan huolehtii ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä; laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; antaa lausuntoja sekä tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille; huolehtii omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta kunnassa; edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa. ympäristönsuojelun edistäminen esim. hanketoiminnalla Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojelun yleisen edun valvoja paikallisella tasolla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on ympäristönsuojelulainsäädännössä määritellyissä tehtävissä itsenäinen ja riippumaton asema. Erityislakiin pohjautuvissa päätöksissä, kuten ympäristölupa tai maa-aineslupa, se toimii ensimmäisenä oikeusasteena. Ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös muun muassa laillisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus-, puolueettomuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteet: ympäristönsuojeluviranomaisen toimien on oltava tasapuolisia, kohdistuttava yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin, oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden ja puolueettomia sekä kohdeltava kaikkia samanarvoisesti. Jotta ympäristölautakunta voisi toimia tuloksekkaasti sekä ympäristönsuojeluviranomaisena että ympäristövaikuttajana, tulee sillä olla käytössään toimivat työkalut ja vaikuttamiskeinot. Keskeisiä työkaluja ovat osaavat ja asiantuntevat viranhaltijat, toimivat kontaktit ja yhteistyökanavat
14 sekä tieto paikallisesta (ja laajemminkin) ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kuntien elinvoiman edistäminen Miten ympäristönsuojelu edistää elinvoimaa? Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen nähdään pitkällä tähtäimellä ajavan kestävän kehityksen ja samalla kunnan ja koko alueen yleistä etua. Kunnan elinvoimaisuuden edistämisestä esimerkkejä: kaavoituksessa yhteistyötä, luontopolut (->matkailu), Ilmasto- ja energiahankkeet, vesiensuojeluhankkeet ympäristövaikuttajana toimiminen ei vain pykälien valvontaa hyvä ympäristöimago/ympäristövaikuttaminen tuo alueelle asukkaita ja ympäristöalan yrityksiä ympäristötoimen yhteistyö aikaisessa vaiheessa yrityksen sijoittumisessa auttaa parhaiten löytämään ratkaisut mahdollisiin ympäristöhaittoihin ja näin sujuvoitetaan lupa-asioiden käsittelyä. ympäristöviranomaisen neuvova ote lupaprosessissa auttaa yritystä välttämään mahdolliset ympäristöhaitat, jotka voivat olla toteutuessaan kalliita. toisaalta etukäteisneuvonnalla voidaan välttää myös ristiriitojen syntymistä mahdollisten haitan kärsijöiden kanssa, mikä parantaa yrityksen imagoa. neuvotteluissa valtion viranomaisten ja sidosryhmien kanssa kunnan ympäristöviranomaisella, oli se vastuukuntamallilla tai kunnan omassa organisaatiossa, painottuu vahvasti kunnan etu. Isomman organisaation etuja: valvonta tasalaatuiseksi ja laadukkaaksi kokemuksen jako, kollegiaalinen tuki erikoistuminen (esim. kaksi samaan asiaan, poissaolot jne.) ympäristöviranomaisen erikoisasiantuntemus hyödyttäisi laajempaa aluetta esim. erilaiset mittaukset työmenetelmien ja työprosessien kehittämiseen paremmin resursseja yhteisessä isomassa organisaatiossa Hankkeet: Hanketyöllä voidaan tarjota kunnille parempaa ja monipuolisempaa palvelua Etua hankkeiden taloushallinnassa jne.
15 Hankkeet nostavat työyhteisön ja kuntien ja kaupunkien imagoa ja tuovat alueelle hyvää mainetta ja kiinnostavuutta
16 Liite 3 Talous Tarkasteltu erikseen ja esitelty Power-Point esityksessä 22.6.2017)
17 Liite Muutosprosessin kulku periaatepäätöksen jälkeen Yhdistymisprosessin valmistelu voidaan aloittaa, kun yhtäpitävä periaatepäätös on saatu. Yhdistymisprosessi on tärkeässä vaiheessa toiminnan käynnistämisessä. Valmisteluvaihe aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä. Sujuva ja vuorovaikutteinen valmistelu antaa aikaa sopeutua muutokseen ja poistaa turhaa epävarmuutta henkilöstöltä. 5.1. Muutosprosessin vaiheet pääpiireittäin Kun päätökset muutoksisen käynnistämisestä on tehty, voidaan aloittaa valmistelu. Valmisteluvaiheessa rakennetaan muutosta tulevaan ja valmistellaan tärkeimmät asiakirjat päätöksenteon tueksi. Kuntien välisen sopimuksen hyväksyminen tarkoittaa vasta sitä, että yhdistyminen on tosiasiassa tapahtumassa. Valmistelussa ja toiminnan käynnistämisessä on ainakin seuraavat vaiheet: - Päätös ympäristötoimen (-toimien) muodostamisen valmistelemisesta (sisältäen isäntäkuntapäätöksen ja vastuuhenkilöiden nimeämisen) - Valmistelutyöryhmän muodostaminen - Sopimusehdotuksen valmistelu - Talousarvion valmistelun aloittaminen - Sopimuksen hyväksyminen kunnissa - Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen - Mahdolliset henkilöstöä koskevat päätökset ja tehtävämuutoksien tekeminen - Talousarvion laadinta - Toiminta alkaa - Muutoksen käytännön toimien toteutus 5.2. Vastuukunnasta päättäminen Mikäli organisaatiovaihtoehtona on vastuukuntavaihtoehto (-ehdot), pitää päätös vastuukunnasta tehdä mahdollisimman aikaisin. Vastuukunta on yksi toiminnan rakentamista koskevista päätöksistä tärkeimmistä. Isäntäkunta tarkoittaa sitä kuntaa, jonka hallintoon maakunnallinen ympäristötoimi muodostetaan.