KANJONINKATU 2-4, HERVANTA, ASEMAKAAVA 8417 HULEVESISUUNNITELMA

Vastaanottaja HH-kiinteistöpalvelut Oy Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma, ID 782 104 Päivämäärä Lokakuu 2013 KANJONINKATU 2-4, HERVANTA, ASEMAKAAVA 8417 HULEVESISUUNNITELMA

1 Tarkastus 31.10.2013 Päivämäärä 31.10.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Laura Inha, Päivi Paavilainen Päivi Paavilainen Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite Kannen kuva 1510007399, ID 782 104 Kanjoninkatu 2-4, 22.8.2013, Ramboll

2 Sisältö 1. Johdanto 3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Terminologia 3 2. Suunnittelualue 4 2.1 Nykytila 4 2.1.1 Hydrologia 4 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot 5 2.2 Tuleva tilanne 5 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 5 4. Hulevesien hallinnan mitoitusperusteet 6 4.1 Hallintamenetelmien valinta 6 4.2 Maankäytön muutokset 6 4.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 7 5. Esitys hulevesien hallinnasta 8 5.1 Hallintamenetelmät 8 5.2 Tulvareitit 8 5.3 Hulevesien purkaminen maastoon 9 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 9 5.4.1 Geotekniikka 9 5.4.2 Maanalaiset johtolinjat 9 5.4.3 Korkeajännitelinja 9 5.4.4 Tulvareitit 9 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi 10 6. Yhteenveto 10 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys Liite 1 Nykytilanne Yleiskartta 1:1500 14.10.2013 Liite 2 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:500 14.10.2013

3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena oli laatia hulevesitarkastelu Kanjoninkatu 2-4 asemakaavan muutoshanketta varten. Kaavan muutosalue muodostuu kahdesta tontista, jotka tullaan muutoksessa yhdistämään yhdeksi tontiksi. Kaavamuutoksen myötä tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja rakennusoikeutta kasvatetaan. Työssä tarkasteltiin eri toimenpide-ehdotuksia hulevesien hallintaan. Lähtökohtana työlle oli Tampereen hulevesiohjelman toimenpidesuositukset Vihiojan valuma-alueella, joiden mukaan jo nykyään eroosioherkällä Vihiojan valuma-alueella hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui Tampereen hulevesiohjelman mukainen hulevesien ehkäisy, luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Hankkeen työryhmä oli seuraava: HH-kiinteistöpalvelut Oy Hannu Salonen kiinteistöneuvos Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy Ismo Rellman arkkitehti Ramboll Finland Oy Kimmo Hell Laura Inha Päivi Paavilainen projektipäällikkö hulevesisuunnittelu hulevesisuunnittelu 1.2 Terminologia BMP Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Kosteikko Best Management Practise eli esimerkiksi ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely. Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Hulevesien käsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan hitaasti virtaavaan, matalaan lammikkoon, viipymä lammikossa luokkaa 1 vuorokausi. Kosteikon vesialue rakennetaan siten, että vesialue muodostuu pysyväksi. Haitta-aineita poistuu hulevedestä laskeutumalla ja pidättymällä kosteikon kasvillisuuteen. Kosteikko voi olla luonnollinen, rakennettu tai näiden yhdistelmä. Viivytyspainanne Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

4 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Etelä-Tampereella Hervannan kaupunginosassa Kanjoninkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksessä rajautuen pohjoisessa Hervannan kanjonin Koivusenojannotkoon (kuva 2.1). Kanjonin rinteen reunalla sijaitsevalla tontilla on HH-kiinteistö Oy:n toimisto- ja varikkotiloja. Vihioja Suunnittelukohde Hervannan valtaväylä Koivusenojannotko Hervanta Kuva 2.1 Suunnittelukohteen sijainti. Kartta Paikkatietoikkuna. Tontin nykyinen maankäyttö ja voimassa oleva asemakaava on esitetty kuvassa 2.2. Kuva 2.2 Suunnittelukohteen nykytilanne ja voimassa oleva asemakaava, jota on tarkoitus muuttaa. Ilmakuva ja asemakaava Paikkatietoikkuna. 2.1.1 Hydrologia Suunnittelukohteena oleva tontti kuuluu Vihiojan valuma-alueeseen ja laskee Hervannan valtaväylän ali Vihiojan kautta Pyhäjärveen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (2012) on todettu, että Vihiojan nykyistä eroosio-ongelmaa tulee vähentää pienentämällä hulevesivaluntaa uuden rakentamisen yhteydessä.

5 Hulevesien johtumissuunnat on esitetty tarkemmin liitteessä 1. 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella osin kalliota, osin kartoittamatonta maaperää (liite 1), eikä siten sovellu hulevesien imeytysratkaisuille. Suunnittelukohteena oleva tontti ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, mutta suunnittelualueen hulevedet johtuvat Hervannan kanjoniin, joka on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä murroslaakso. Kanjoni kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen: sen rinteessä on monipuolista lehtokasvillisuutta ja se on luokiteltu arvokkaaksi hyönteisalueeksi. (Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, Tampereen kaupunki, 2008). 2.2 Tuleva tilanne Tontin länsiosassa osa nykyisistä rakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uutta toimisto- ja pysäköintitilaa. Tonttia laajennetaan nykyiselle metsäalueelle. Tontin itäosan nykyinen pysäköintialue jää uuden 6-kerroksisen toimistorakennuksen alle. Pysäköintiä siirretään pääosin maanalaiseen pysäköintihalliin. Tontin tulevan maankäytön havainnekuva on esitetty alla (kuva 2.3) ja tarkemmin liitteessä 2. Kuva 2.3 Tontin havainnekuva, luonnos 21.5.2013 (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy). 3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH- DOT Suunnittelualueella hulevesien hallinnan lähtökohtana on Tampereen kaupungin hulevesiohjelma: - Eroosio-ongelmaa tulee vähentää pienentämällä hulevesivaluntaa. - Hulevesien hallinnan prioriteetteina ovat huleveden muodostumisen ehkäiseminen ja sen jälkeen hulevesien hyödyntäminen, puhdistus, viivytys ja pois johtaminen tässä järjestyksessä Lähtökohtiin perustuen suunnittelualueella on voimassa seuraavat reunaehdot: - Hulevesien muodostumista ehkäiseviä ratkaisuja tulee kannustaa kaavamääräyksellä, joka sitoo hulevesien hallintatarpeen niitä muodostavien pintojen määrään. - Suunnittelualue sijaitsee kallioisella tontilla jyrkän rinteen reunalla, jyrkät rinteet ovat herkkiä eroosiolle, minkä vuoksi hulevesien viivytykseen on erityisesti kiinnitettävä huomioita seuraavasti:

6 o o o Pysäköintialueilla muodostuvia hulevesiä tulee ensisijaisesti viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan parantaa niiden laatua luonnonmukaisesti. Katoilla muodostuvia puhtaita hulevesiä tulee viivyttää. Viheralueilla muodostuvat hulevedet imeytyvät paikalla ja ylimääräinen vesi kuivatetaan ensisijaisesti pintakuivatuksella nurmipainanteilla. 4. HULEVESIEN HALLINNAN MITOITUSPERUSTEET 4.1 Hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta. 4.2 Maankäytön muutokset Asemakaavan muutoshankkeen aiheuttama muutos kattojen, piha- ja viheralueiden kokonaispinta-alassa nykytilaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.1. Todellisuudessa tontin koko kasvaa nykyisestä rakentamisen yhteydessä, mutta tarkastelussa nykytilan tontin kokona on käytetty tontin tulevaa kokonaisalaa, jotta todelliset muutokset alueella saadaan näkyviin. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Nykytila Tuleva tila 3000 2000 1000 0 Piha-alue, asfaltti Piha-alue, hiekka Katto Viheralue yhteensä Kuva 4.1 Maankäytön muutokset suunnittelualueella kokonaispinta-alan muutoksena, kun tontin pintaala on nykytilassa esitetty yhtä suurena kuin tulevaisuudessa. Tulevassa tilassa on oletettu, että kaikki piha-alueet asfaltoidaan eikä hiekkapintaisia piha-alueita jää tontille. Vettä läpäisemättömän pinnan muutoksen selvittämiseksi määritettiin eri toiminnoille valumakerroin (taulukko 4.1). Valuntakerroin kertoo, miten suuri osuus sadannasta ei imeydy pinnan läpi. Taulukko 4.1 Laskennassa käytetyt valumakertoimet. Piha-alueet, asfaltti Piha-alueet, hiekka Katto Viheralueet Valumakerroin 90 % 40 % 100 % 5 % Vettä läpäisemättömän pinnan muutos suunnittelualueella nykytilaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.2.

7 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Nykytila Tuleva tila 2000 1000 0 Piha-alue, asfaltti Piha-alue, hiekka Katto yhteensä Kuva 4.2 Maankäytön muutokset suunnittelualueella vettä läpäisemättömän pinta-alan muutoksena, kun tontin pinta-ala on nykytilassa esitetty yhtä suurena kuin tulevaisuudessa. Vettä läpäisemättömien pintojen laskennassa ei ole huomioitu viheralueita. Suunnittelukohteessa vettä läpäisemättömästä pinnasta noin 25 % sijaitsee tontin itäosassa ja 75 % länsiosassa. 4.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoituksessa huomioitiin vain vettä läpäisemättömät pinnat eli piha-alueet ja katot. Viheralueilla muodostuvat vedet imeytyvät paikalla ja ylimääräinen vesi kuivatetaan ensisijaisesti pintakuivatuksella nurmipainanteissa. Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteiden valinnassa tarkasteltiin - minimimitoitusta, jolla tuleva, tarkastelukohteesta ilman viivytystä johtuva hulevesien määrä vastaa vähintään nykyistä valuntaa ja - Tampereen hulevesiohjelman mukaista mitoitusta, jolla nykyistä eroosio-ongelmaa vähennetään pienentämällä hulevesivaluntaa uuden rakentamisen yhteydessä. (Kuva 4.3). 80 Nykytila Tarkastelualueelta johtuva huleveden määrä (m3) 10 mm sateella 70 60 50 40 30 20 10 0 Tulevaisuus (ei toimenpiteitä) Tulevaisuus (minimimitoitus: viivytys 0,35 m3 /100 m2) Tulevaisuus (Tampereen hulevesiohjelman mukainen mitoitus: viivytys 1,0 m3 /100 m2) --> tarkastelualueelta ilman viivytystä johtuva huleveden määrä 10 mm sateella on 0 m3 Kuva 4.3 Tarkastelualueelta hulevesiverkostoon ilman viivytystä johtuvien hulevesien määrä yhteensä [m3] 10 mm sateella, kun tontin pinta-ala on nykytilassa esitetty yhtä suurena kuin tulevaisuudessa. Mitoitusperusteeksi ehdotetaan lähtökohtaisesti Tampereen hulevesiohjelman mukaista mitoitusta, joka on tarkemmin esitetty liitteen 2 selitteessä. Mitoitus vastaa noin kerran kolmessa vuodessa toistuvaa 10 minuutin sadetta, jonka rankkuus on 170 l/s/ha. Mitoituksessa on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys sateen rankkuuteen.

8 5. ESITYS HULEVESIEN HALLINNASTA Ehdotus hulevesien hallinnasta tontilla on esitetty liitteessä 2. Hulevesien hallinnassa on pyritty mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. 5.1 Hallintamenetelmät Suunnittelualueen hulevedet johtuvat tontilta maastoon, josta ne paikallisen uoman välityksellä johtuvat vastaanottavaan Vihiojaan. Maaston jyrkkyyden aiheuttaman eroosioriskin ja vastaanottavan vesistön eroosioherkkyyden vuoksi hulevesien hallintamenetelmät keskittyvät erityisesti hulevesien viivyttämiseen. Hulevesiä pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan viivyttämään myös luonnonmukaisesti viherpainanteissa. Esimerkiksi suurin osa kattovesistä voidaan johtaa maastoon viherpainanteiden kautta. Tavoitteena on hulevesien hajautettu purku, millä pienennetään eroosiota. Pihassa muodostuvia hulevesiä ja osaa kattovesistä voidaan viivyttää maanalaisissa rakenteissa kuten putkisäiliöissä tai kaseteissa, koska kohteen hulevesien ei arvioida olevan erityisen likaisia ja koska ne johtuvat vesistöön maaston kautta. Louhekenttiä ei tavallisesti suositella maanalaisessa hulevesien hallinnassa niiden heikon huollettavuuden vuoksi, mutta suunnittelukohteessa kallion louhinnan yhteydessä syntyvää louhetta voidaan harkita yhtenä vaihtoehtona hulevesien viivytykseen ja imeyttämiseen. Louheen hyödyntämistä voidaan harkita, koska muut maanalaiset viivytysmenetelmät, kuten hulevesikasetit vaativat tässä kohteessa joka tapauksessa louhimista. Louheen hyödyntämisessä on kuitenkin huomioitava, että irtilouhittavan kallion määrä tulee sen tyhjätilavuuden vuoksi olla ainakin nelinkertainen tarvittavaan viivytystilavuuteen nähden. Mikäli kattovesien viivytykseen käytetään hulevesikasetteja, on niiden sijoittelussa huomioitava riittävä etäisyys rakennuksiin (5 m) ja kellaritiloihin (6 7 m) sekä maksimipeitesyvyys 4,0 m ja maksimiasennussyvyys 7,0 m. Minimipeitesyvyys kaseteilla on 10 kn/m 2 kuormituksella 0,8 m. (Wavin Labko Oy, hulevesikasetin tekniset tiedot). Mikäli viivytyssäiliö toteutetaan umpinaisena se voidaan sijoittaa lähemmäs rakennuksia. Pysäköintialueelta syntyvissä hulevesissä on huomioitava erityisesti mahdollinen raskas liikenne, joka heikentää hulevesien laatua enemmän kuin henkilöautoliikenne. Raskaan liikenteen alueet olisi pyrittävä pitämään erillisinä ja siten, etteivät niiden hulevedet sekoitu muualla piha-alueilla syntyviin hulevesiin. Öljynerotuksesta määrää tarvittaessa ympäristöviranomainen. Kustannustasoltaan hulevesien viivyttäminen maan pinnalla painanteissa ja suodatinrakenteissa on selkeästi maanalaisia järjestelmiä edullisempaa. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan viherpainannetta vastaavan rakenteen kustannus on luokkaa 100 /m 3 hulevettä, kun maanalaisilla järjestelmillä toteutettuna kustannus on noin viisinkertainen. 5.2 Tulvareitit Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyenliikenteenväylällä. Suunnittelukohteessa rakennukset muodostavat tontin itä- ja länsiosaan erilliset piha-alueet, joista kummaltakin on oltava omat tulvareittinsä. - Kiinteistöllä läntisen tontin osan tulvareitti on osoitettu autokatoksen läpi, mikä on huomioitava mahdollisessa seinärakenteessa jättämällä tulvareitti avoimeksi. - Itäosassa tulvareitti voidaan tilanpuutteen ja maanalaisen pysäköintihallin vuoksi tehdä myös tulvakaivolla ja tulvaputkella. Tulvareitit on huomioitava myös pihan tasausta suunniteltaessa ja niiden purkupisteisiin on rakennettava eroosiosuojaus. Kiinteistön alustavat tulvareitit on merkitty liitteeseen 2.

9 5.3 Hulevesien purkaminen maastoon Hulevedet on purettava maastoon niin, ettei purkuvirtaama aiheuta eroosiota. Purku voidaan toteuttaa esimerkiksi rakentamalla hulevesilinjojen purkupäähän karkealla sepelillä täytetty imeytyskaivo, josta on hyvin eroosiosuojattu ylivuoto. Viivytetyt vedet imeytyvät näin hitaasti rinteen maaperään ja puhdistuvat siellä. Ilman viivytystä imeytyminen ei rinteen jyrkkyyden vuoksi onnistu. Hulevesien purku suositellaan toteutettavaksi hajautetusti, jotta purkuvirtaaman kuormitus jakaantuu pienempiin osiin. 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 5.4.1 Geotekniikka Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella osin kalliota, osin kartoittamatonta maaperää. Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuksia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet toimivat tarkoituksen mukaisesti. 5.4.2 Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien maanalaisten johtolinjojen sijainti. Lisäksi on varmistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää johtolinjoja. 5.4.3 Korkeajännitelinja Suunnittelukohteen pohjoispuolella kulkee korkeajännitelinja, joka ei vaikuttane tontin maankäytön muutoksiin, ellei tonttia jatkossa tulla levittämään kanjoniin päin. 5.4.4 Tulvareitit Kiinteistön oma tulvareitti tulee säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Myös kulkureitit ja liikenneväylät voivat palvella tulvareitteinä. Mikäli suunnitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on tulvareitti suunniteltava uudelleen. Suunnittelukohteen tulvareitit johtuvat tontin pohjoispuolelle kanjoniin. Reitit ja niiden toimivuus on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ennen kiinteistön rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi esim. 1 % työmaa-alueen pinta-alasta, koska voimakkaan rankkasateen tapahtumistodennäköisyys työmaan rajallisen keston aikana on melko pieni. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa heti työmaan alussa, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi, käyttää istutusalueina tai täyttää.

10 5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi Kaavamääräykseksi ehdotetaan kaupungin usein käyttämää hule-9 sääntöä (Tampereen kaupungin hulevesiä koskevat määräykset): Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 /100 m 2 ). Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. (Tampereen kaupungin hulevesiä koskevat määräykset) 6. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa hulevesiä koskevat lähtökohdat ja reunaehdot kaavoituksen tueksi sekä esittää hulevesien hallintatoimenpiteitä. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui erityisesti hulevesivirtaamien hallinta, koska vastaanottava uomaverkosto on todettu eroosioherkäksi (Tampereen hulevesiohjelma, 2012). Hulevesien hallinnassa pyritään luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan Suunnittelualueen hulevedet johtuvat tontilta rinteeseen, jonka jyrkkyyden aiheuttaman eroosioriskin ja vastaanottavan vesistön eroosioherkkyyden vuoksi hulevesien hallintamenetelmät keskittyvät erityisesti hulevesien viivyttämiseen. Hulevesiä pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan viivyttämään myös luonnonmukaisesti viherpainanteissa. Pihassa muodostuvia hulevesiä ja osaa kattovesistä voidaan viivyttää maanalaisissa rakenteissa kuten putkisäiliöissä, säiliöissä tai kaseteissa, koska kohteen hulevesien ei arvioida olevan erityisen likaisia ja koska ne johtuvat vesistöön maaston kautta. Raskaan liikenteen pysäköintialueet olisi pyrittävä pitämään erillisinä ja siten, etteivät niiden hulevedet sekoittuisi muualla pihaalueilla syntyviin hulevesiin. Öljynerotuksesta määrää tarvittaessa ympäristöviranomainen. Hulevesien hallinnan kaavamääräykseksi ehdotetaan kaupungilla käytössä olevaa hule-9 määräystä. Määräyksen mukaisesti hallinta-alueilla hallitaan tavanomaisia tai kohtalaisia sademääriä. Mitoitussateet ylittäviä rankkasateita varten kiinteistöllä tulee olla toimivat tulvareitit, joita pitkin rankkasateen synnyttämät hulevedet johtuvat hallitusti yleisten alueiden tulvareiteille eli käytännössä tontin pohjoispuolella sijaitsevaan kanjoniin. Suunnittelualueen läntisen osan tulvareitti johdetaan autokatoksen läpi, minkä vuoksi mahdollisiin katoksen seinärakenteisiin on jätettävä avoin reitti tulvareitille. Itäosassa tulvareitti voidaan toteuttaa tilanahtauden vuoksi maanalaisesti. Tulvareitti on huomioitava myös kohteen pihakaltevuuksia suunnitellessa. Tulvareittien purkupisteet on eroosiosuojattava. Kanjoninkatu 2-4 tontit tullaan jatkossa yhdistämään yhdeksi tontiksi (Salonen, Veijola, Kotilainen, Pulkkinen 10.9.2013), joten kaavamääräystä esitetään toteutettavaksi koko tontilla. Jatkosuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueen maanalaiset johtolinjat ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta erityisesti kiintoainekuorman osalta.

Vihiojaan Merkintöjen selitykset Suunnittelualueen raja Nykyinen avouoma Nykyinen hulevesiviemäri Hulevesien johtumissuunta Maalaji merkinnät Kallio Moreeni Ei sovellu huleveden imeytykseen Ei sovellu huleveden imeytykseen Saraturve Kartoittamaton Hervannan valtaväylä Maaperäkartan perusteella suunnittelualueella ei ole hyvin vettä läpäiseviä maalajeja. Myös kartoittamattoman suunnittelualueen voidaan pohjakartan perusteella olettaa olevan ainakin pääosin kalliota. Hulevesien keskitetty maahan imeyttäminen tontilla ei onnistu, vaan imeyttämismahdollisuuden rajoittuvat läpäisevien päällysteiden käyttöön. Hervannan valtaväylä Kanjoninkatu Insinöörinkatu k.osa/ kylä Hervanta Rakennust oimen pide Hulevesiselvitys R akennus kohte en nimi ja osoite kor tteli/ tila HH-kiinteistöpalvelut Kanjoninkatu 2-4 Ton tti/ Rn:o Viranom aisen merkint öjä Piirus tuslaji Asemapiirustus Piirust uksen sisältö Mittak aava Nykytila, maaperä ja hydrologia 1:1500 Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) Laura Inha Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn. ala VHT Piirus tusnro Piirt. Työn ro 1510007399 Hyv. Piirus tuksia 1 2 Tiedosto Muutos Pvm LInh 31.10.2013

Hulevesien hallinnan mitoitus: - Viivytys mitoitetaan 10 mm sademäärälle, ts. tontilla viivytetään 1 m³ hulevettä jokaista 100 m² vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Merkintöjen selitykset Suunnittelualueen raja Vedet johtuvat Vihiojaan - Tontilla on vettä läpäisemätöntä pintaa maankäyttöluonnoksen (21.5.2013) mukaan noin 7300 m², josta noin 25 % sijaitsee tontin itäosassa ja 75 % tontin länsiosassa. --> viivytysvelvollisuus on yhteensä noin 73 m³ Nykyinen avouoma Nykyinen hulevesiviemäri Tulvareitin purkupisteen eroosiosuojaus. - Koko tontin viivytyksen tilantarve voidaan jyvittää katto- ja pihavesien osalta seuraavasti: --> kattovesien osuus on yhteensä noin 38 m³ --> pysäköintialueiden vesien osuus on yhteensä noin 35 m³ Hulevesien johtumissuunta, kattovesien osalta suuntaa antava Tulvareitti Viherpainanne Pinta-ala noin 200 m² Tilapäinen vesisyvyys noin 0,1 m Vesitilavuus noin 20 m³ 4 ap Tontin länsiosa itäosa Viherpainanteet Pinta-ala yhteensä noin 150 m² Tilapäinen vesisyvyys noin 0,1 m Vesitilavuus yhteensä noin 15 m³ Tulvareitin purkupisteen eroosiosuojaus. --> Pysäköintialueiden hulevesille ehdotetaan maanalaista viivytystä virtaamapiikkien tasaamiseksi ja siten eroosioriskin pienentämiseksi. Mahdollisen raskaan liikenteen käyttämät alueet olisi rajattava niin, ettei niillä syntyvät, likaisemmat hulevedet sekoitu muualla piha-alueilla syntyviin hulevesiin. Viivytyksestä hulevedet johdetaan maastoon. Kartassa on esitetty esimerkkinä hulevesikasettien vaatima tilantarve, mutta muitakin maanalaisia menetelmiä voidaan käyttää. --> Kattovesiä voidaan pääosin johtaa viherpainanteisiin kallistamalla kattoja kanjoniin päin. Se osa kattovesistä, joita ei voida johtaa viherpainanteisiin, viivytetään maanalaisesti. - Viivytystilavuutta ja hallintarakenteiden tilantarvetta on mahdollista pienentää käyttämällä kohteessa vettä läpäiseviä päällysteitä ja pienentämällä siten läpäisemättömän pinnan alaa. Uusi avouoma Viherpainenne, veden johtaminen hallitusti ja hajautetusti, muoto viitteellinen Nykyinen rakennus Maanalaisten tilojen rajaus (maankäyttöluonnoksen 21.5.2013 mukaan) asiakaspysäköinti 13 katospaikkaa 4 ap 2. krs +145.700 1. krs +142.400 K +139.600 ma 4. krs +153.700 3. krs +150.100 2. krs +146.500 1. krs +142.900 K +139.700 VI Hallintarakenteelle tulee toteuttaa viivytystilavuuden lisäksi myös virtaamaa pienentävä, kuristava purkurakenne sekä hallittu ylivuoto. Viherpainanteessa maakerros toimii virtaamaa hidastavana rakenteena. Säiliöratkaisussa virtaaman kuristus tulee toteuttaa esimerkiksi ahtaaksi mitoitetulla purkuputkella. Viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 3 tuntia, mutta rakenteen tulee tyhjentyä viimeistään 12 tunnin kuluessa sateen päättymisestä. Hallintaraketeiden purkupisteet tulee eroosiosuojata. Periaatekuva: Viherpainanne, ylivuoto kanjoniin 4 ap 13 ap 13 ap asiakaspysäköinti 26 katospaikkaa 13 ap 4 ap 2. krs +145.500 1. krs +142.900 asiakaspysäköinti 12 ap 1,5-2,0 m Tilapäinen lammikoituminen nurmipainanteessa tai sadepuutarhassa Ylivuoto 10...20 cm korkeudella pohjasta Tulvaputki, esim. DN500 Maanalainen hulevesien viivytys Vaadittava vesitilavuus yhteensä noin 46 m³. Sijainti ja jaottelu viitteellisiä. Huom! Tontin itäosassa maanalainen hallinta on toteutettava umpinaisena lähellä sijaitsevien rakennusten ja maanalaisten tilojen vuoksi. Kanjoninkatu Tulvakaivo esim. 800 mm * 800 mm - maanalaisten tilojen ulkopuolella - toimii myös normaalin hulevesikaivona min. 20 cm Kaltevuus noin 2 %. Vedet johdetaan viherpainanteeseen maanpintaa pitkin (esim. kourut, kivetyt painanteet), korkeustasojen salliessa voidaan käyttää myös putkea Ylivuoto Vettä läpäisevä kasvualusta esim. hiekka/multa 1:1 Kanjoniin k.osa/ kylä Hervanta Rakennust oimen pide Hulevesiselvitys R akennus kohte en nimi ja osoite Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) kor tteli/ tila HH-kiinteistöpalvelut Kanjoninkatu 2-4 Asemakaava 8417 Laura Inha Ton tti/ Rn:o Viranom aisen merkint öjä Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Piirus tuslaji Asemapiirustus Piirust uksen sisältö Suunn. ala VHT Piirus tusnro Piirt. Työn ro 1510007399 Hyv. Piirus tuksia 2 2 Pvm Mittak aava Hulevesin hallinta 1:500 Tiedosto Muutos LInh 31.10.2013