JENSENINKADUN KAAVA-ALUEEN NRO 8550 HULEVESIEN HALLIN- TASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Yksityinen Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Donna ID JENSENINKADUN KAAVA-ALUEEN NRO 8550 HULEVESIEN HALLIN- TASUUNNITELMA

2 JENSENINKADUN KAAVA-ALUEEN NRO 8550 HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Lassi Lahti Päivi Paavilainen Suunnitelmaselostus Viite, Ramboll Kannen kuva: Ramboll. Maastokäynti Jenseninkadulla Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 Sisältö 1. Lähtötiedot Hankkeen taustaa Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila Yleiskuvaus Hydrologia ja veden laatu Maaperä ja luontoarvot Muu kunnallistekniikka Tuleva tilanne 5 3. Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot 6 4. Hulevesien hallinta Louhinnasta aiheutuva kuormitus Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Hulevesien hallinta lopputilanteessa Tulvareitit Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Geotekniikka Maanalaiset johtolinjat Ehdotus kaavamääräykseksi 9 5. Yhteenveto 10 LIITTEET Liite 1: Jenseninkadun jätevesiviemäröinnin järjestäminen Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys N1 Nykytila ja hydrologia Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1: S2 Rakentamisen aikainen hulevesien Yleiskartta 1: hallinta T1 Imeytyspainanteen periaatekuva Tyyppikuva

4 1. LÄHTÖTIEDOT Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa laadittiin hulevesiselvitys sekä hulevesien hallintasuunnitelma Jenseninkadun asemakaavamuutokseen nro 8550 liittyen. Asemakaavamuutoksen osallistus- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä , ja kaupungin hulevesiasiantuntijat edellyttivät lausunnossaan hulevesiselvityksen laatimista kaupungin ohjauksessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta suunnittelualueella uusien kytkettyjen erillis- tai pientalojen rakentamiseksi sekä muodostaa uutta katualuetta. Suunnittelukohteen rakentamisen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä tarkasteltiin alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä sekä määritettiin sinne soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut sekä niiden tilantarve kaavoituksessa. Lähtökohtana työlle olivat Tampereen hulevesiohjelman määrittämät hulevesien hallinnan yleiset periaatteet sekä toimenpidesuositukset Näsijärven lähivaluma-alueella. Asemakaavamuutosaluetta koskevissa toimenpidesuosituksissa korostui Niihamanselän ravinnekuormituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Hankkeen työryhmä: Tilaaja Yksityinen Tampereen kaupunki Vesa Kinttula Kimmo Mäkinen Ekman arkkitehdit Sami Ekman Ramboll Päivi Paavilainen Lassi Lahti Maanomistaja Projektiarkkitehti Hulevesiasiantuntija Arkkitehti Projektipäällikkö Suunnittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK24 / N2000.

5 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Nykytila Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Näsijärven rannalla Olkahistenlahden Vastarannanniemessä, noin 10 km etäisyydellä Tampereen ydinkeskustasta itään/koilliseen. Suunnittelualue rajautuu suurelta osin Näsijärveen: pohjoisesta Katiskalahteen, etelästä ja lännestä Olkahistenlahteen. Alueen länsipuolinen osa Jenseninkadun vartta kuuluu Olkahisten pientalovaltaiseen kaupunginosaan. Kuva 2.1. Suunnittelualueen sijainti ( Karttapalvelu, Tampere.fi 09/2017) Suunnittelualue on nykyisin kaavassa pientalo- ja puistoaluetta. Alueen olemassa olevat rakennukset sijaitsevat niemen eteläreunalla Olkahistenlahden rannassa tonteilla , -16 ja -17. Niemen pohjoisreunalla Katiskalahden rannassa sijaitseva puistoalue käsittää tilan Honkaniemi, vesialueeseen kuuluvia vesijättöjä (lunastettu tilalle Honkaniemi) ja täyttömaita sekä yleistä puistoaluetta. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu pieni osa Jenseninkadun länsipäätä. Kuva 2.2. Suunnittelualueen maankäyttö ja voimassa oleva asemakaava ( Karttapalvelu, Tampere.fi 09/2017).

6 2.1.2 Hydrologia ja veden laatu 3 Suunnittelualueen hulevesiolosuhteita nykytilanteessa on kuvattu Nykytila ja hydrologia liitekartalla N1. Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa hulevesiviemäröintiä, eikä yhtenäistä ojaverkostoa, johon alueen hulevesiä kootusti ohjattaisiin. Nykytilanteessa hulevedet alueella imeytyvätkin joko suoraan maaperään tai johtuvat hitaana pintakerrosvaluntana kohti vastaanottavaa vesistöä Näsijärveä. Myöskään alueelle johtavan päällystetyn Jenseninkadun varressa ei ole yhtenäisiä reunaojia, joille voitaisiin osoittaa selkeää purkureittiä. Ainoastaan aivan kaava-alueen itäisimmässä osassa Jenseninkadun eteläreunalla on pätkä avouomaa, joka johtaa pieneltä alalta katualuetta pintavesiä kootusti Olkahistenlahteen. Suunnittelualue sijaitsee Näsijärven lähivaluma-alueella, jossa Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) mukaan Niihamanselän lahdilla, mm. Olkahistenlahdella esiintyy ajoittaisia vesistön rehevöitymisongelmia. Tämän vuoksi uusien alueiden rakentamisella ei saa lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Niihamanselälle, vaan ravinteita ja kiintoainesta tulee pyrkiä pidättämään hajautetuilla hallintarakenteilla Maaperä ja luontoarvot Suunnittelualueen maaperää on kuvattu alla kuvassa 2.1. Kuva 2.3. Suunnittelualueen maaperä ( Maankamara, GTK 09/2017). Maaperäkartalla (GTK) suunnittelualue on suurimmalta osin kalliomaata. Tätä karttatietoa tukee myös alueelle tehty maastokäynti, jonka yhteydessä alueella todettiin olevan useampia korkeita ja jyrkkäreunaisia avokalliopaljastumia. Suunnittelualueen kaakkoisosat ovat sitä vastoin maaperäkartalla hiekkamoreenia. Lisäksi suunnittelualueen itäosassa Katiskalahden rannalla on kaistale täyttömaa-aluetta, joka on vanhojen suunnitelmien mukaan tuotu alueelle aikanaan mm. Kumpulan Siwan rakennustyömaalta. Täyttömaat ovat siten ainakin joltakin osin kalliolouhetta. Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella täyttömaa-alue eroaa selvästi muusta alueesta kasvilli-

7 suudeltaan. Muun alueen kasvaessa sekametsää, on täyttömaa-alue kasvillisuudeltaan niittymäistä. 4 Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja Muu kunnallistekniikka Verkostokarttojen ja alueella tehdyn maastokäynnin perusteella kunnallistekniikka (vesijohto + jätevesiviemäri) alueella kulkee Jenseninkadun ja sitä seuraavan ajoyhteyden alla. Vesijohto alueella on 63 M (1991) (Tampereen Vesi, 2015). Tämän lisäksi alueelle tulee pienjännite- ja tietoliikennekaapelia. Kiinteistöt ja liittyvät Tampereen Veden viemäriverkostoon yhteisillä tonttijohdoilla (kts. liitekartta N1). Kiinteistöiltä jätevedet pumpataan tonttiviettoviemärilinjaan, joka ulottuu kiinteistöjen ja tonttirajalle asti (linja ei näy verkostokartalla, tieto on saatu Tampereen Vedeltä). Tonttiviettoviemäri liittyy Jenseninkadun yleisen viemärin tarkastuskaivoon korkeustasossa +97,13. Tonttiviettoviemärin korkeus-, sijainti, -koko ja materiaalitiedot puuttuvat Tampereen Veden verkostokartalta. Tampereen Vesi on 2015 esittänyt, että jätevesiviemäröinti kaava-alueella järjestetään tulevaisuudessa siten, että alueelle rakentuvat uudet kiinteistöt johtavat jätevetensä pumppaamalla yhteiseen tonttiviettoviemäriin. Hankkeen työryhmän toiveesta tässä hankkeessa tarkasteltiin myös vaihtoehtoa, että jätevesiviemäröinti kaava-alueella järjestettäisiin tulevaisuudessa painovoimaisesti. Tarkastelu on kuvattu raportin liitteessä 1. Käytännössä viettoviemäröinti olisi erittäin kallis toteuttaa, koska viettoviemäri vaatisi erittäin syviä ja todennäköisesti louhittavia kaivantoja. Lisäksi viettoratkaisu rajoittaisi todennäköisesti uusien talojen pohjaratkaisuja, koska alempiin kerroksiin ei välttämättä ole mahdollista tehdä viemäröintiä ilman pumppaamoa. Kiinteistökohtaiseen pumppaukseen ja paineviemäriin perustuva ratkaisu on siten huomattavasti edullisempi ja myös maankäytön kannalta joustavampi.

8 2.2 Tuleva tilanne 5 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta suunnittelualueella uusien kytkettyjen erillis- tai pientalojen rakentamiseksi sekä muodostaa uutta katualuetta. Uudet rakennukset sijoittuvat tontille sekä tilalle Tontilla olevat nykyiset rakennukset puretaan uusien 1-3 kerroksisten kytkettyjen erillis- ja pientalojen tieltä. Lisäksi asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa uutta katualuetta Jenseninkadun päähän. Uusi katualue leikkaa tonttien ja -17 pohjoisreunaa korvaten niiden pohjoispuolella nykyisin olevan kiinteistöjen ja -17 ajoyhteyden. Katualueen päähän muodostetaan kadun kääntöpaikka, jonka jatkeena on uusien kiinteistöjen väliin jäävää piha-aluetta. Suunnittelualueen tulevaa maankäyttöä havainnollistava viitesuunnitelmaluonnos on esitetty alla kuvassa 2.4. Kuva 2.4. Suunnittelualueen havainnekuva (Viitesuunnitelmaluonnos, Ekman Arkkitehdit ).

9 6 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOH- DAT JA REUNAEHDOT Kaavaa 8550 koskevalla asemakaavan muutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reunaehtoina ovat: - Tampereen kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittamat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet: o Hulevesien muodostumisen vähentäminen o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista - Maankäyttösuunnitelmien luonnokset (12/2017, ks. kuva 2.4). - Hulevesien laadulliseen hallintaan tähtäävän käsittelytilavuuden määrittämisessä käytetään Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittelemaa 2 mm sadetta, joka vastaa 0,2 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden - Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen tulvareiteille ja niiden toiminnalle. Näsijärven lähivaluma-alueella sijaitsevaa suunnittelualuetta koskevana suosituksena kaupungin hulevesiohjelmassa (2012) on: Uusien alueiden rakentamisella ei saa lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Niihamanselälle, vaan ravinteita ja kiintoainesta tulee pyrkiä pidättämään hajautetuilla hallintarakenteilla. Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Hulevesien hallinnan lähtökohtana kiinteistöillä on Niihamanselän ravinne- ja kiintoaineskuormituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Kiinteistöjen katoilla, terasseilla ja pihojen viheralueilla muodostuvat puhtaat hulevedet voidaan johtaa suoraan Näsijärveen käsittelemättöminä. Sen sijaan uudella katualueella ja kiinteistöjen liikennöidyllä piha-alueella muodostuvat hulevedet on käsiteltävä laadullisesti ennen Näsijärveen johtamista. Käsittelyrakenteiden mitoitusperusteena on käytetty sademäärältään 2 mm sadetapahtumaa Kuntaliiton Hulevesioppaan (2012) suosituksen mukaisesti. Sademäärä vastaa keskimääräistä kesäaikaista vuorokausisadetta Etelä-Suomessa.

10 4. HULEVESIEN HALLINTA Louhinnasta aiheutuva kuormitus Tutkimusten mukaan louhoksilla käytettävistä räjähteistä 0,03 1 % päätyy typpikuormituksena alapuolisiin vesistöihin (Forsberg & Åkerlund 1999). Vesistöihin päätyvä typpi on peräisin lähes yksinomaan räjähtämättä jääneistä räjähdysainejäämistä, jotka huuhtoutuvat vesistöihin pintavesien mukana. Räjähdysaineista syntyvä typpikuormitus on voimakkaasti riippuvainen käytetystä räjähdetyypistä: - Tavallisesti käytetyissä liukoisissa räjähdetyypeissä (aniitti, anfo, yms.) käytetystä räjähdemäärästä jää yleensä räjähtämättä 5 10 %. Näissä räjähteissä typpi on liukoisessa muodossa, jolloin se on suoraan myös kasvillisuuden ja levien hyödynnettävissä. - Emulsioräjähteissä räjähtämättä jäävä osuus on n. 5 % käytetystä räjähdemäärästä. Laboratorio-oloissa määritetty liukoisuus emulsioräjähteille on n. 0,01 %, jota käytetään yleisesti arvioitaessa emulsioräjähteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Näin ollen emulsioräjähteiden aiheuttama nopealiukoisen typen kuormitus on jopa 200 kertaa pienempi kuin liukoisilla räjähteillä. Koska liukoisen typen kuormitusta ei juuri pystytä vähentämään perinteisesti työmaaoloissa hulevesien hallinnassa käytettävillä laskeutusaltailla, esitetään että suunnittelualueelle tehtävissä räjäytyksissä on räjähdysaineena käytettävä emulsioräjähteitä. 4.2 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Työmaa-alueelta ympäristöön pääsevien likaisten hulevesien muodostuminen ja määrä riippuvat keskeisesti mm. vuodenajasta ja säästä, työmaa-alueen kuivatuksen järjestämisestä ja siitä, miten vettä läpäisevää aluetta ympäröivä pohjamaa on. Rakentamisen aikaisten hulevesien haittaainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa kiinnitetään ensisijassa huomiota eroosion ehkäisemiseen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen minimoimiseksi. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niiden ympärille ehtii kehittymään kasvillisuutta. Esimerkinomainen hahmotelma rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta ja johtamisesta työmaa-alueella on esitetty liitekartalla S2. Rakentamisen aikaisten imeytys- ja laskeutuspainanteiden tilavaraus on oltava kaikissa tilanteissa vähintään 1,5 % työmaa-alueen auki olevasta pinta-alasta (RT-kortin mitoitusohjeen mukaisesti). Näin ollen rakentamisen aikaisten imeytys- ja laskeutuspainanteiden tilavaraus määritetään RT-kortin tai lopputilanteen mitoituksen mukaan (kts. luku 4.3), riippuen siitä, kumpi antaa suuremman tilavarauksen. Rakentamisen aikaiset painanteet esitetään toteutettavaksi noin 0,5 m paksuisina louhe- /mursketäyttöinä, joihin työmaan aikaiset hulevedet imeytetään (periaatekuva A). Louhe- /mursketäyttöjä ei saa ulottaa rakenteen lopputilanteen mukaiseen pintaan asti, vaan täyttöjen päälle täytyy jäädä vapaata tilaa cm maanpinnan alapuolelle. Työmaan valmistuttua vapaa tila täytetään kerroksittain viimeistelemällä painanteet suodatinkankaalla, siirtymäkerroksella (20 cm), läpäisevällä kasvualustalla (30 cm) ja kasvillisuudella. Näiden kerrosten päälle lopulliseen rakenteeseen tulee jäädä vielä cm syvyydeltä lammikoitumistilaa. Ylivuoto-/purkurakenne painanteista järjestetään suotautumalla rakenteen yhdeltä reunalta pintaan asti ulottuvan louhe- /mursketäytön läpi (kts. periaatekuva A). Hulevesien johtaminen ylivuotorakenteelta voidaan järjestää esimerkiksi muotoiltua nurmipainannetta pitkin Näsijärveen.

11 8 4.3 Hulevesien hallinta lopputilanteessa Ehdotus hulevesien hallinnasta asemakaavanmuutosalueella on esitetty liitekartalla S1. Suunnittelualueella esitetään käytettäväksi luonnonmukaisia imeytyspainanteita hulevesien laadulliseen hallintaan. Mahdollisesti imeytymättä jäävät hulevedet puretaan ylivuotona suotaavan rakenteen läpi hallitusti esimerkiksi muotoiltua viherpainannetta pitkin Näsijärveen. Imeytyspainanteet on mitoitettu 2 mm sademäärälle (kts. luku 3), ts. alueella käsitellään 0,2 m 3 hulevettä jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Imeytyspainanteet rakennetaan työmaanaikaisten hulevesien hallintarakenteiden päälle, viimeistelemällä louhe-/mursketäytöt niiden päälle tulevalla suodatinkankaalla, siirtymäkerroksella (20 cm), läpäisevällä kasvualustalla (30 cm) ja kasvillisuudella. (kts. luku 4.2 & periaatekuva A). Imeytyspainanne voi olla yksinkertainen nurmipeitteinen painanne tai hyvinkin näyttävästi maisemoitu kasvillisuusalue. Kuva 1: Hulevesien imeytyspainanne Teiskontien tornitalojen piha-alueella. Kuva Ramboll. Suositellut sijoituspaikat imeytyspainanteille 1 ja 2 on esitetty liitekartalla S1. Kiinteistöjen alueelle sijoittuva imeytyspainanne 1 sijoitettava vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksista siten, että maaston luontainen viettosuunta imeytyspainanteelta on poispäin rakennuksista. Imeytyspainanne 2 on sijoitettu siten, että katualueella muodostuvat hulevedet on mahdollista johtaa rakenteelle suoraan pintoja pitkin hyvällä tasaussuunnittelulla. Vastaavasti imeytyspainanteelle 1 hulevedet on esitetty johdettavaksi kiinteistöjen välistä putkitettuna piha-alueen alataitteeseen ja kadun kääntöpaikalle sijoitettavien ritiläkaivojen kautta. Jos kadun alataite sijoittuu kääntöpaikalle, on suositeltavaa, että kääntöpaikalta johtaa myös muotoiltu viherpainanne rakennusten välistä imeytyspainanteelle, joka toimii rankkasateiden aikaisena tulvareittinä. Imeytyspainanteelle 2 hulevedet ohjataan suoraan kadulta sen reunaojaa/muotoiltua viherpainannetta pitkin. Imeytyspainanteen 1 tilavaraus on 12 m 2, kun laskennassa painanteen keskimääräiseksi lammikoitumissyvyydeksi on oletettu 20 cm. Imeytyspainanteen 2 tilavaraus on 3 m 2, kun laskennassa painanteen keskimääräiseksi lammikoitumissyvyydeksi on vastaavasti oletettu 20 cm. 4.4 Tulvareitit Tulvareittien tarkoituksena on johtaa rankkasateiden aikana muodostuvat hulevedet hallitusti eteenpäin ja näin ehkäistä tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitti voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyen liikenteen väylällä. Kaavamuutosalueen alustavat tulvareitit noudattavat liitekartalla S1 esitettyjä hulevesien johtamissuuntia kiinteistöjen pihoilla ja katualueilla.

12 9 Suunnittelualueelle tarkasteltiin alustavasti katualueen pinnantasausta tulvareittien varmistamiseksi. Kiinteistöjen väliselle suljetulle piha-alueelle jää lopputilanteessa todennäköisesti 2 kohdetta, joissa tulvareitit eivät johda suoraan Näsijärveen. Näistä ensimmäinen sijoittuu alueen pohjoisimpien kytkettyjen erillis-/pientalojen väliin jäävälle piha-alueelle, ja toinen tonttien ja pohjoispuoliselle uudelle katualueelle (vrt. liitekartat 1 & 2). Kiinteistöjen väliin jäävältä piha-alueelta normaaliolojen kuivatus ohjataan ritiläkaivon kautta putkessa kohti imeytyspainannetta 1. Tulvareitti ohjataan talojen välistä. Vastaavasti tonttien ja pohjoispuolisella uudella katualueella tulevaa kaduntasausta on esitetty muokattavaksi siten, että kadun alataite saadaan sijoitettua kadun kääntöpaikalle (kts. liitekartta 2). Kääntöpaikalta tulvareitti saadaan ohjattua uusien kiinteistöjen välistä edelleen kohti imeytyspainannetta 1 ja Katiskalahden rantaa. 4.5 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Geotekniikka Katiskalahden rannan täyttöalueen maaperän ominaisuudet, eikä kallion pinnan syvyys tai ulottuma ole tiedossa suunnittelualueella. Imeytyspainanteita ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa sellaiselle alueelle, jolla maaperä osoittautuu kaivettavuudeltaan hankalaksi tai jolla jouduttaisiin toteuttamaan louhintoja painanteen rakentamista varten. Painanteiden sijoituspaikat tulee tarkentaa tämän vuoksi vasta alueen jatkosuunnittelussa, kun maaperän ominaisuudet ovat tiedossa Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien mahdollisesti käyttöön jäävien maanalaisten johtolinjojen sijainti. Lisäksi on tarkistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää johtolinjoja. 4.6 Ehdotus kaavamääräykseksi Kytkettyjen erillis- ja pientalojen tontti: hule-43(0,2) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tonttirajat esitetään muokattavaksi siten, että hulevesien imeytyspainanne 1 sijaitsee tonttirajan sisäpuolella. Yleinen viheralue (katualueen vedet): hule-35 Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jossa hulevesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein.

13 5. YHTEENVETO 10 Hankkeen tarkoituksena oli laatia hulevesiselvitys sekä hulevesien hallintasuunnitelma Jenseninkadun asemakaavamuutokseen nro 8550 liittyen. Suunnittelualue sijaitsee Näsijärven lähivaluma-alueella, jossa sitä koskee seuraava erillismääräys: - Uusien alueiden rakentamisella ei saa lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Niihamanselälle, vaan ravinteita ja kiintoainesta tulee pyrkiä pidättämään hajautetuilla hallintarakenteilla Nykytilanteessa hulevedet suunnittelualueella imeytyvät joko suoraan maaperään tai johtuvat hitaana pintakerrosvalunta kohti vastaanottavaa vesistöä, Näsijärveä. Myöskään alueelle johtavalla Jenseninkadulla ei ole selkeitä reunaojia, vaan hulevedet johtuvat myös kadun varresta muun alueen tapaan hitaana pintakerrosvaluntana kohti Näsijärveä. Suunnittelualueen uusien kiinteistöjen katoilla, terasseilla ja pihojen viheralueilla muodostuvat puhtaat hulevedet voidaan johtaa suoraan Näsijärveen käsittelemättöminä. Sen sijaan uudella katualueella ja kiinteistöjen liikennöidyllä piha-alueella muodostuvat hulevedet on käsiteltävä laadullisesti ennen Näsijärveen johtamista. Kytkettyjen erillis- ja pientalojen korttelissa hulevesien laadullisessa hallinnassa suositellaan käytettäväksi imeytyspainanteita, jotka mitoitetaan 2 mm sademäärälle, ts. alueella käsitellään 0,2 m 3 hulevettä jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Imeytyspainanteille johdetaan kiinteistöjen läpäisemättömillä piha-alueilla muodostuvia hulevesiä. Uudella Jenseninkadun katualueella esitetään hulevesiä käsiteltävän laadullisesti katualueen pohjoislaitaan sijoitettavalla viher- ja imeytyspainanteella, joka mitoitetaan niin ikään 2 mm sademäärälle. Työmaa-alueella tehtävissä kallion räjäytyksissä tulee käyttää räjähdysaineena emulsioräjähteitä, jotta louhinnan räjähdysainejäämistä aiheutuisi Näsijärveen mahdollisimman vähän liukoisen typen kuormitusta. Rakentamisen aikana muodostuvat hulevedet käsitellään imeytys- /laskeutusaltaissa, jotka työmaan valmistuttua viimeistellään kasvualustalla ja kasvillisuudella hulevesien imeytyspainanteiksi lopputilannetta varten.

14 LIITE 1: JENSENINKADUN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN JÄRJESTÄMINEN Tampereen Vesi on vuonna 2015 esittänyt, että Jenseninkadun kaava-alueelle Vastarannanniemeen rakentuvat kiinteistöt johtavat jätevetensä pumppaamalla olemassa olevaan tonttiviettoviemäriin (kiinteistöjen ja yhteinen tonttiviemäri). Tonttiviettoviemärin ylläpito voi siirtyä Tampereen Vedelle, mikäli viemärilinja on hyväksyttävässä kunnossa ja toimiva. Arviointi tehdään kuntokartoittamalla viemäri kuvaamalla edunsaajan kustannuksella. Mikäli viemärin kuntovaatimukset eivät täyty, tulee sen tilalle suunnitella ja rakentaa uusi jätevesiviemäri edunsaajan kustannuksella. Nyt tehty tarkastelu tukee Tampereen veden esitystä siitä, että uusien kiinteistöjen viemäröinti hoidetaan pumppaamalla. Viemäröinnin toteuttaminen viettoviemärillä johtaisi isolla osalla Jenseninkatua erittäin suuriin peitesyvyyksiin (> 4 m), jotka todennäköisesti edellyttäisivät louhintoja (kuvat 1 & 2). Toisaalla kaava-aluetta puolestaan edellytettäisiin n. 2 m täyttöjä. Vaikka viettoviemäri sijoittuu loppupäässään hyvin syvälle, siltikään kaikkien kiinteistöjen alimpia kerroksia ei kuitenkaan pystyttäisi viemäröimään, koska viettoviemärin korot nousevat tarkastellun pituusleikkauksen loppupäässä liian korkealle. Kuva 1. Jenseninkadun viettoviemärin paalutus.

15 Kuva 2 Viettoviemärin pituusleikkaus

16 Merkintöjen selitykset: Kaava-alueen rajaus Tontin/tilan/yleisen alueen raja Hulevesien valumissuunta tarkastelualueella Alue, jolla avokalliossa paljastumia Avouoma Jätevesiviemäri, nyk. Vesijohto, nyk. Hulevedet nykytilanteessa: Tarkastelulla kaava-alueella ei ole olemassa olevaa hulevesiviemäröintiä eikä yhtenäistä ojaverkostoa, johon alueen hulevesiä selkeästi kerättäisiin. Hulevedet alueella joko imeytyvät suoraan maaperään tai johtuvat hitaana pinta- ja pintakerrosvaluntana kohti vastaanottavaa vesistöä Näsijärveä. Alueelle johtava Jenseninkatu ja sitä seuraava ajoyhteys on asfaltoitu rivitalotontille asti. Katualue on kuivatettu sitä reunustaviin hajanaisiin reunaojiin, joilla ei ole yhtä selkeää purkureittiä. Ainoastaan kaava-alueen itäisimmässä osassa Jenseninkatua on avouoma, joka johtaa pieneltä osalta katualuetta hulevesiä kootusti Olkahistenlahteen. Muut verkostot ja kaapelit: Kiinteistöt ja liittyvät Tampereen Veden viemäriverkostoon yhteisillä tonttijohdoilla. Kiinteistöiltä jätevedet pumpataan tonttiviettoviemärilinjaan, joka ulottuu kiinteistöjen ja tonttirajalle asti. Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella kunnallistekniikka (vesijohto + jätevesiviemäri) alueella kulkee Jenseninkadun ja sitä seuraavan ajoyhteyden alla. Lisäksi alueelle tulee pienjännite ja tietoliikennekaapelia. Ortoilmakuva MML (2017) ESIKOPIO k.osa / kylä Vastarannanniemi Rakennust oime npide kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Piiru stusl aji Yleiskartta Raken nusk ohte en nimi ja osoi te Jenseninkadun kaava-alueen (ak 8550) hulevesien hallintasuunnitelma Su unn. (nimi, tutk into, all ekirj. ) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Piiru stukse n sisält ö Nykytila ja hydrologia Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro VHT N1 Hyv. Pvm Mitt akaa va 1:1000 GK-24/N2000 Tied osto Muu tos L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen

17 Kaava-alueen rajaus Tontin/korttelin/kortteliosan raja Hulevesien johtamissuunta ja tulvareitti Kadunreunaoja/ muotoiltu viherpainanne Hulevesien imeytyspainanne (sijainti viitteellinen) +99,0 Nykyinen maanpinnankorkeus +98,7 Esitetty tuleva maanpinnankorkeus Alue, jolla avokalliossa paljastumia Hulevesien hallinnan mitoitus: Hulevesien imeytyspainanteet mitoitetaan 3, ts. painanteissa 2 2 mm hallintaan. ESIKOPIO k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Vastarannanniemi Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Jenseninkadun kaava-alueen (ak 8550) hulevesien hallintasuunnitelma Hulevesien hallinta Mittakaava 1:1000 GK-24/N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT Piirustusnro Muutos S1 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen

18 Kaava-alueen rajaus (esimerkinomainen hahmotelma) Hulevesien pumppaus kaivu-/louhinta-alueelta (esimerkinomainen hahmotelma) viherpainanteeksi) Nykyinen maanpinnankorkeus +99,0 Alue, jolla avokalliossa paljastumia Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta: Rakentamisen aikainen hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin imeytyspainanteiksi tulevaa hulevesien hallintaa varten. ESIKOPIO k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Vastarannanniemi Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Mittakaava Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Jenseninkadun kaava-alueen (ak 8550) hulevesien hallintasuunnitelma Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta 1:1000 GK-24/N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT Piirustusnro Muutos S2 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen

19 Hulevedet johdetaan imeytyspainanteeseen maanpintaa pitkin tai putkella (esim. kourut, kivetyt painanteet, tasaussuunnittelu) Tilapäinen lammikoituminen imeytyspainanteessa (lammikoitumissyvyys n. 20 cm) Periaatekuva A Imeytyspainanne Ei mittakaavassa Lopputilanteen hulevesien hallinta: --> sora-/murskekerroksen päälle tehdään työmaan valmistuttua - Kasvillisuus (nurmetus) - Läpäisevä kasvualusta 30 cm (80 % hiekka, 10 % siltti, 10 % multa) - Siirtymäkerros 20 cm (salaojasora #8-16 mm) - Suodatinkangas - Louhetäyttö Imeytyspainanteen ylivuoto suotautumalla rakenteen yhdeltä reunalta louhetäytön läpi Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta: - rakenteen pohjalla louhe-/mursketäyttö - paksuus n. 0,5 m k.osa / kylä Vastarannanniemi Rakennust oime npi de Muotoiltu Näsijärveen johtava viherpainanne kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Piiru stusl aji Periaatekuva ESIKOPIO Raken nus koht een nimi ja osoi te Jenseninkadun kaava-alueen (ak 8550) hulevesien hallintasuunnitelma Su unn. (nim i, tutk into, all ekirj. ) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Piiru stukse n sisält ö Imeytyspainanne Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro VHT T1 Hyv. Pvm Mitta kaav a - GK-24/N2000 Tied osto Muu tos L. Lahti L. Lahti P. Paavilainen