Miksi maailman kalastus ei ole kestävää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Lammin biologinen asema 5.5.2017
Vuonna 1868 Thomas Henry Huxley Britannian kuninkaallisesta kalastuskomissiosta sanoi (vapaasti suomennettuna): Se joka laatii tarpeettomia kalastusrajoituksia ansaitsee suuremman rangaistuksen kuin se, joka rikkoo niitä Uskon, että turska-, silli- ja sardellikannat sekä luultavasti kaikki muutkin suuret kalavarat ovat ehtymättömiä, mikä tarkoittaa, että mikään mitä teemme tuskin pienentää vakavasti kalojen määrää
Lähde: FAO 2016. The state of world fisheries and aquaculture
Miten tilanteeseen on ajauduttu? - Kalastuslaivastoja on tietoisesti kasvatettu poliittisin päätöksin, lainoin ja erilaisten tukien avulla - Pyyntiteknologia on kehittynyt nopeasti - Pyyntimatkat ulottuvat yhä kauemmas ja kalastuksen kohteeksi otetaan uusia lajeja Science-lehdessä esitettiin vuonna 2006, että nykymenolla kaikki valtamerikalastus romahtaa ennen vuotta 2048 - Kielteisesti vaikuttavat myös mm. elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmaston muuttuminen ja happamoituminen
Suurten petokalojen yksikkösaaliin (saalis / 100 koukkua) kehittyminen (Myers 2003). Kalatiheydet ovat nykyisin vain noin kymmenesosa 60 vuoden takaisista.
puomitrooli höyrykone, trooli nuotta, verkko pakastusalukset, kurenuotta koukku, harppuuna, merta Biodiversiteetti epätasaisella pohjalla kulkeva trooli, ajoverkko, uistin, pilkki Parantuminen Ennallaan pysyminen Huononeminen Pleistoseeni Kirjoitettu historia Nykyaika Lähitulevaisuus Aika Kaavamainen esitys vesiekosysteemien monimuotoisuuden kehittymisestä esihistorialliselta ajalta lähtien (Pitcher 2001)
Aikaisemmin valtioiden talousvyöhykkeet ulottuivat 5 mpk:n päähän rantaviivasta. Vuonna 1975 päätettiin 200 mpk:n vyöhykkeestä (EEZ), jolla rantavaltiolla on yksinomainen oikeus hyödyntää luonnonvaroja.
Useat kalalajit vaeltavat säännöllisesti monen maan talousvyöhykkeellä, jolloin EEZ ei toimi Ongelmallisiksi ovat nousseet paljon vaeltavat kalat, kuten mm. monet hait, tonnikalat, miekkakalat, makrillit, lohet ym. Sinievätonnikalan säännölliset vaellukset Tyynessämeressä
Tutkimuskaan ei ole aina tuottanut luotettavia tietoja kalavarojen kestävyydestä suhteessa kalastukseen Esimerkkinä Newfoundlandin alueen turska kanta pieneni 1/100 kalastus lopetettiin 1992 yli 40000 työtöntä Tutkijat varoittivat kannan nopeasta hupenemisesta vasta 1988 1994 kannan koko 1,7 milj. kg Tutkimus seurasi vääriä muuttujia ja hallitukset pönkittivät kalastusta lainoin ja erilaisin tuin Kanadan itärannikon turskasaalis miljoonina tonneina (Fishstat database)
Romahtaneen kalakannan elpyminen tapahtuu usein hitaasti, koska Kalastustehon alentaminen kohtaa aina vastustusta. Kalastuslaivastoihin on satsattu paljon rahaa ja kalatalous on merkittävä työllistäjä Liikakalastetun kalalajin paikan merten ekosysteemissä on voinut vallata jokin uusi laji Olosuhteet runsaan vuosiluokan syntymiselle eivät ole suotuisia läheskään joka vuosi Suurikokoisten petokalojen biomassa Pohjois-Atlantissa (Christensen et al. 2003)
Saalis Optimaalinen kalastus Kalastuskustannukset Kutukannan koko 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 kalastuskuolevuus
Yhteisten menettelytapojen sopiminen kalakantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisen suhteen on ollut vaikeaa NEAFC NAMCCO IPHC PSC PICES NPFAC IATTC CEPFTA NASCO NAFO ICES ICCAT WECAFC COPESCAL CECAF IBSFC EIFAC GFCM CIFA COREP SEAFO RECOFI WIOTO IOTC SWIOFC APFIC PICES NPFAC SPC FFA OAPO CPFS CIMFM MHMC FFA CCAMLR Ongelman laajuus ja laatu vaihtelee valtavasti; valtioiden välisistä kiistoista, jopa sodista (turskasota Islanti-Britannia 1958-1976, pallassota Kanada- Espanja 1994-1996) eri kalastajaryhmien välisiin kiistoihin (esim. muikun troolikalastus) 1901 (3 mpk) 1950 (4 mpk) 1958 (12 mpk) 1972 (50 mpk) 1975 (200 mpk)
Tehokkaan pyynnin ilmeneminen kalakannassa keskikoon ja -iän aleneminen vanhat ja isokokoiset yksilöt käyvät vähälukuisiksi, kanta nuortuu ja sukukypsyyskoko pienenee kutevan kannan pieneneminen lisääntymisalueita jää usein käyttämättä
Suuri ongelma on myös ei-toivottu sivusaalis FAO:n arvioiden mukaan vuonna 1994 heitettiin mereen takaisin 27 miljoonaa tonnia kaloja ja äyriäisiä. Vuonna 2004 vastaava arvio oli 7,3 miljoonaa tonnia. Tavoitteena on, että dumppaaminen lopetetaan täysin vuoteen 2017 mennessä Suuri osa ei-toivotusta saaliista on tuotu maihin kalajauho ja öljy teollisuuden raaka-aineeksi
Miksi kalansaalista dumpataan mereen? väärä laji, koko tai sukupuoli saalis vaurioitunut saalis ei sovi yhteen muun saaliin kanssa myrkyllisiä tai muuten käyttökelvottomia kaloja saalis pilaantuu liian nopeasti aluksessa ei ole tilaa koko saaliille vain arvokkain osa otetaan talteen (esim keisarihummerin pyrstöt, haiden evät jne) saaliskiintiö täynnä saaliissa suojeltuja kaloja kalastettu rauhoitusaikana, kielletyllä pyydyksellä tai alueella
Mitä voidaan tehdä? 1. ei-toivottuja saaliita antavien kalastuspaikkojen tai -menetelmien välttäminen 2. sellaisten kalojen, joita ei haluta pyytää, vapaaksi pääsyn varmistaminen (vähimmäissilmäkoot, valikoivat pyydykset)
Kuvassa sama pohja kuvattuna ennen pohjatroolausta (vasemmalla) ja troolauksen jälkeen (oikealla) (Schiermeier 2002)
Syvänmeren alueestako pelastus? Syvänmeren alueelta (>200 m) pyydetään noin 5 % kalansaaliista. Vielä vuonna 1952 osuus oli 1,2 %. Alue on erittäin vähätuottoinen. Syvänmeren kalat ovat erityisen herkkiä kalastukselle (myöhäinen sukukypsyys, pitkä elinikä, hidas kasvu) FAO 2011, State of the world marine fishery resources Kalastetun vesialan osuus eri syvyysvyöhykkeissä vuosina 1950-2000 ja ennuste tilanteen muuttumisesta vuoteen 2050. Katkoviivat osoittavat tilanteen muuttumista jos 20 % alueista suojellaan (Pauly et al. 2003. The future for fisheries. Science 302:1359-1361.
Entä tulevaisuus? Mm. seuraavia toimenpiteitä tarvitaan: * Pyyntitehon voimakas vähentäminen * Saaliin kokoon ja lajiin kohdistuvan valikoivuuden lisääminen, vähemmän sivusaalista * Sopimukset saaliiden jaosta eri maiden ja kalastajaryhmien välillä kestävän periaatteen mukaisina * Tutkimuksen luotettavuuden parantaminen * Vesien ja valuma-alueiden hyvästä tilasta huolehtiminen * Suojeltujen merialueiden laajentaminen (nykyisin noin 3 % merien pinta-alasta on suojeltu) Roberts, C. 2007. The unnatural history of the sea. 448 pp.
Kiitos mielenkiinnosta!