KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 239 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia koskeva kuuleminen FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia koskeva kuuleminen JOHDANTO Tässä tiedonannossa esitetään periaatteet vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia koskevia komission ehdotuksia varten. Jäsenvaltioita, neuvoa-antavia toimikuntia, sidosryhmiä ja yleisöä kehotetaan pohtimaan tiedonannossa esitettyjä politiikan linjauksia ja esittämään komissiolle suosituksia ja ehdotuksia 1. lokakuuta 2015 mennessä. Vuoden 2016 kalastusmahdollisuudet vahvistetaan uuden yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti, ja erityisen tärkeänä pidetään tavoitetta, joka koskee kalakantoihin kohdistuvan kalastuslaivastojen vaikutuksen saamista mahdollisimman lyhyessä ajassa niin pieneksi, että kalakannat voivat elpyä kestävään enimmäistuottoon tarvittaville biomassatasoille. Tämä edistää ympäristön hyvän tilan saavuttamista Euroopan merillä vuoteen 2020 mennessä 1 sekä vähentää kalastuksesta meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia. Komissio perustaa ehdotuksensa kalastusmahdollisuuksiksi saatavilla oleviin biologisia näkökohtia koskeviin lausuntoihin 2. Jos kyseistä lausuntoa ei ole käytettävissä, komissio noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 Pohjanmerellä sekä Atlanttiin kuuluvilla Euroopan unionin vesillä tulee voimaan pohjakalakantojen kalastusta koskeva purkamisvelvoite, ja tällöin merkittävään osaan Koillis-Atlantilla toimivasta EU:n laivastosta aletaan soveltaa velvoitetta tuoda alukselle, pitää aluksella ja purkaa kaikki saaliit. Purkamisvelvoitteen piiriin kuuluvia kantoja koskevat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava ottaen huomioon pyydetyt eikä niinkään puretut saaliit biologisista näkökohdista annettuihin lausuntoihin perustuen ja ymmärtäen, ettei kestävän enimmäistuoton tavoitteen toteutuminen saa vaarantua eikä kalastuskuolevuus kasvaa. Liikakalastus on yleistä Välimerellä ja Mustallamerellä. Komissio pyrkii aktiivisesti korjaamaan tilannetta lisäämällä tietoa kalavaroista ja hoitotoimenpiteistä niin jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kuin kansainväliselläkin tasolla. Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen 50 artiklan mukaisesti komissio raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle siitä, kuinka kestävän enimmäistuoton saavuttamisessa on edistytty, sekä kalakantojen tilasta. Tässä tiedonannossa kerrotaan tästä edistymisestä. 1 Kuten edellytetään 25. kesäkuuta 2008 annetussa direktiivissä 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi). 2 ICESin ja tapauksen mukaan STECF:n sekä Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) neuvoa-antavan tiedekomitean (SAC) lausunnot. 2

3 KESTÄVÄ ENIMMÄISTUOTTO JA VUOROVAIKUTUS MONIVUOTISTEN SUUNNITELMIEN KANSSA Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen jälkeen perustettiin työryhmä etsimään ulospääsy monivuotisten suunnitelmien toimielinten välisessä käsittelyssä syntyneestä lukkiutuneesta tilanteesta. Työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuussa 2014 ja laati sen päätteeksi kehyksen helpottamaan yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten monivuotisten suunnitelmien laadintaa ja käyttöönottoa. Uuden sukupolven monivuotisiin suunnitelmiin olisi sisällyttävä kestävää enimmäistuottoa koskevat tavoitteet (määräaikoineen) asianomaisia kalastuksia määrittävien kalakantojen osalta. Suunnitelmissa voidaan lisäksi ottaa käyttöön sellaiset hyödyntämistason (kalastuskuolevuuden) vaihteluvälit, joiden katsotaan olevan linjassa kestävän enimmäistuoton tavoitteen kanssa. Työryhmän päätelmien pohjalta komissio on tuonut käsiteltäväksi ehdotuksen Itämeren kalastukset käsittäväksi monivuotiseksi suunnitelmaksi 3, jossa myös esitetään tavoitearvot ja aikarajat kestävän enimmäistuoton saavuttamista varten. Sidosryhmien kanssa käydään parhaillaan keskusteluja ehdotuksista Pohjanmeren pohjakalakantojen sekakalastusta koskevaksi suunnitelmaksi ja läntisten vesien pohjakalakantojen sekakalastusta koskevaksi suunnitelmaksi. Atlantin pelagisia kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma on nyt tarkasteltavana. Suunnitelmaehdotuksia laatiessaan komissio pyysi Kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) ilmoittamaan kestävän enimmäistuoton vaihteluvälit niille kyseeseen tuleville kannoille, joille neuvosto vahvistaa kalastusmahdollisuudet, käytettäväksi suunnitelmiin perustuvissa sekakalastusten hoitotoimissa. ICES on ilmoittanut kyseiset vaihteluvälit monille kannoille. 4 Komissio on erityisen huolestunut Välimeren tilanteesta. Siellä tarvitaan konkreettisia toimia kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi. Komissio aikoo korjata tilanteen ja aloittaa kalakannoista, joita hyödyntävät (lähes) yksinomaan EU:n laivastot. Komission tarkoitus on esittää vuosina 2015 ja 2016 Välimeren osalta seuraavat kestävän enimmäistuoton tavoitteen mukaiset EU:n monivuotiset suunnitelmat, joihin sisältyvät myös tavoitteen saavuttamisen aikarajat: pohjoisen Adrianmeren sardellia ja sardiinia koskeva suunnitelma ja luoteisen Välimeren pohjakalalajeja koskeva suunnitelma. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa on aloitettu keskustelut EU:n muista monivuotisista suunnitelmista (esim. Adrianmeren pohjakalalajit, luoteisen Välimeren pienet pelagiset lajit). Komissio on myös tarkastellut uudelleen kansallisia hoitosuunnitelmia 5 arvioidakseen, onko kestävän enimmäistuoton tavoite otettu niissä huomioon riittävällä tavalla. Noin puolet kansallisista suunnitelmista perustuu (epäsuorasti) kestävän enimmäistuoton tavoitteeseen lähinnä vuosina 2013 ja 2014 hyväksytyt. Suunnitelmat, joihin ei sisälly kestävää enimmäistuottoa vastaavaa parametriä, on hyväksytty etupäässä ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti. Komissio aikoo pyytää tieteellis-teknis-taloudelliselta kalastuskomitealta (STECF) kaikkia tiedossa olevia kalakantoja koskevaa tarkastelua ja ensisijaisen kiireellisenä asiana kestävää enimmäistuottoa koskevat arviot. Sen jälkeen komissio toimii yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että kansalliset hoitosuunnitelmat mukautetaan nopeasti, jos se on tarpeen (sisällytetään niihin kestävän enimmäistuoton tavoite ja määräaika). 3 COM(2014) 614 final, 6. lokakuuta ICES Special Request Advice, 31. maaliskuuta Hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1967/ artiklan nojalla. 3

4 Kolmansien maiden kanssa jaettujen kalakantojen osalta (esim. pohjakalakannat Sisiliansalmessa, pienten pelagisten lajien kannat ja pohjakalakannat Joonianmerellä ja Egeanmerellä) komissio tukee asianmukaisia toimia Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) puitteissa. Mustallamerellä komissio jatkaa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja GFCM:n puitteissa työtä, joka liittyy toimenpiteisiin yleensä ilmoittamattomaan piikkikampelan kalastukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. EHDOTUKSET VUODEN 2016 SUURIMMIKSI SALLITUIKSI SAALIIKSI (TAC) Kestävän enimmäistuoton suhteen arvioidut kannat Vuoden 2016 TAC-ehdotuksissa komissio aikoo käyttää edelleen käytettävissä olevia kestävän enimmäistuoton pistearvoja, ja se viittaa kyseisiin arvoihin, kunnes uusista monivuotisista suunnitelmista on sovittu ja ne ovat voimassa. Neuvosto on edistynyt merkittävästi TACien asettamisessa kestävää enimmäistuottoa vastaavasti (vuonna 2009 niitä oli 5 ja vuonna 2015 luku oli 36), ja tämä on lisännyt kestävän enimmäistuoton tasolla kalastettavien kalakantojen määrää (26 kantaa vuonna 2015). Tärkeä esimerkki on Itämeri, jolla neuvosto on hiljattain alkanut asettaa TACeja kestävän enimmäistuoton mukaisesti. Tämän tuloksena on kestävän enimmäistuoton tasolla kalastettujen kantojen määrä kasvanut viime vuosina nollasta kolmeen (kestävän enimmäistuoton suhteen on arvioitu kuusi kalakantaa). On välttämätöntä jatkaa tällä tiellä vuosina 2016 ja 2017 ja luoda edellytykset kestävän enimmäistuoton saavuttamiselle mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna Sen vuoksi komission tarkoitus on ehdottaa TACeja, joilla kestävä enimmäistuotto saavutettaisiin vuonna Ainoastaan siinä tapauksessa, että tämä tarkoittaisi hyvin voimakasta kalastusmahdollisuuksien vähenemistä, joka heikentäisi merkittävästi asianomaisten laivastojen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, voitaisiin hyväksyä, että kestävän enimmäistuoton tavoite saavutetaan vuoden 2016 jälkeen (mutta viimeistään vuonna 2020) vähentämällä kalastusmahdollisuuksia porrastetummin. Komissio seuraa edelleen kalakantojen tilaa EU:n kaikilla merialueilla kiinnittäen erityistä huomiota kantoihin, joita ei vielä kalasteta kestävää enimmäistuottoa vastaavasti, ja tarkastellen kyseisten kantojen kehitystä sen varmistamiseksi, että kestävä enimmäistuotto saavutetaan määräaikaan mennessä. Tätä saattaisi helpottaa nykyistä valikoivampien kalastusmenetelmien ottaminen käyttöön. Jos olemassa olevat monivuotiset suunnitelmat ovat kestävän enimmäistuoton mukaisia, niitä olisi sovellettava. Tilanteissa, joissa suunnitelmat eivät enää ole yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia (esim. koska suunnitelmaan sisältyy tai on saavutettu muu kuin kestävää enimmäistuottoa koskeva tavoite), komissio aikoo tehdä TAC-ehdotukset kestävän enimmäistuoton perusteella. Niiden kestävän enimmäistuoton suhteen arvioitujen kantojen osalta, jotka jaetaan kolmansien maiden kanssa, komissio pyrkii sopimaan kumppaniensa kanssa samasta toimintatavasta. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kautta hallinnoitavien kantojen osalta komissio aikoo noudattaa neuvoston alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin liittyvissä neuvotteluohjeissa 4

5 vahvistamaa lähestymistapaa, jonka mukaan noudatetaan samoja vaatimuksia ja periaatteita kuin EU:ssa, sekä edistää alueellisten meriyleissopimusten kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä tietopohjan ja tieteellisten lausuntojen parantamiseksi. Muut kannat Niiden kantojen osalta, joista ei ole käytettävissä kestävää enimmäistuottoa koskevia arvioita ja laskelmia, komissio tarkastelee likimääräisesti arvioituja parametrejä. TAC-ehdotukset perustuvat biologisia seikkoja koskeviin lausuntoihin, eikä niillä vaaranneta kantojen säilymistä. Kyseeseen tulevat seuraavassa kuvatut tapaukset. Kalakannat, joista on käytettävissä tiedot kestävän enimmäistuoton arvojen määrittämiseksi Kyseisille analyyttisesti arvioiduille kannoille, joista on olemassa paljon tietoa ja kehityssuuntausta koskevat ennusteet, on yleensä käytettävissä kestävän enimmäistuoton arvo ja määrällinen pyyntisuositus. Komissio tekee vahvistettavia TACeja koskevat ehdotukset samaan tapaan kuin kannoille, jotka on arvioitu kattavasti kestävän enimmäistuoton suhteen. Kalakannat, joiden kehityssuuntaukset on arvioitu kyselyllä tai joista on olemassa saalisaikasarjat kestävän enimmäistuoton arvojen selvittämiseksi Koska kestävää enimmäistuottoa koskeva arvio puuttuu, suositus on määrällinen ja sisältää ehdotetut saalisrajoitukset. Komissio aikoo käyttää kyseisiä kantoja käsittelevää ICESin lausuntoa ja tarkastella tilannetta tapauskohtaisesti ottaen huomioon ennalta varautuvan lähestymistavan. Kalakannat, joita pidetään vakaina Neuvosto ja komissio ovat aikaisempina vuosina sopineet, että TACit säilytetään muuttumattomina 26 kalakannan osalta, jos biologisia seikkoja koskevat lausunnot eivät edellytä niiden muuttamista. Yleisesti kyse on kannoista, joita hyödynnetään pelkästään sivusaaliina, joiden kiintiöitä käytetään vähän, joiden taloudellinen merkitys on pieni ja joiden tilasta on vain vähän tietoa. Komissio aikoo jatkaa tätä käytäntöä ottaen samalla huomioon ICESin mahdolliset huomautukset uudelleentarkastelun tekemisestä. Kalakannat, joista ei ole biologisia seikkoja koskevaa lausuntoa Kun biologisia seikkoja koskevaa lausuntoa ei ole, on välttämätöntä noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa järjestelmällisesti, ennalta määritellysti ja avoimesti, yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. ICES jatkaa työkalujen kehittämistä nykyisten puutteiden korjaamiseksi. TACit ja kaikkien saaliiden purkamista koskeva velvoite Vuonna 2016 purkamisvelvoite tulee voimaan määrättyjen pohjakalakantojen kalastusten osalta Pohjanmerellä sekä Luoteis- ja Lounais-Atlantin vesillä. Huomattava määrä kalastajia tulee ensimmäistä kertaa purkamisvelvoitteen alaiseksi. Jäsenvaltiot tekevät nyt alueellisen tason yhteistyötä purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön kehittäen poisheittämissuunnitelmaa varten yhteisiä alueellisia suosituksia (jotka 5

6 sitten voidaan määrätyin edellytyksin saattaa osaksi kaikkiin asianomaisiin aluksiin sovellettavia komission asetuksia). Vuoteen 2015 verrattuna jäsenvaltioilla on nyt enemmän vapautta purkamisvelvoitteen käyttöönotossa (sitä on sovellettava kalastusta määrittäviin lajeihin vuodesta 2016 ja kalastukseen sisältyvät muut lajit on otettava mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä). Kalastusta koskevia TACeja vahvistettaessa on otettava huomioon pyydetyt saaliit purettujen saaliiden sijasta. Käytännössä ICESin lausuntojen olisi perustuttava pyydettyihin saaliisiin (mukaan luettuina saaliit, jotka aiemmin heitettiin pois mutta jotka nyt on purettava) eikä enää purettuihin saaliisiin. TACien mukautukset ovat osa toimenpidepakettia purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön yksilöityjen kalastusten osalta. Erityisesti todettakoon, että sovellettavan poisheittämissuunnitelman määräykset saattavat vaikuttaa TACien mukautusten tarpeeseen ja suuruuteen. Esimerkiksi de minimis -säännöksen käyttöönotto saattaa vähentää TACien mukautusten tarvetta. TACien mukautuksiin saattavat vaikuttaa myös kiintiöiden hallinnoinnin paraneminen kansallisella tasolla (mukaan luettuna kiintiöiden vaihdon mukautetut periaatteet) ja kiintiöiden joustava käyttö lajien välillä. TACien mukautuksia esittäessään komissio ottaa edellä mainitut seikat huomioon tapauskohtaisesti. Poisheittämisiä koskevat tiedot eivät aikaisemmin ole aina olleet täydellisiä, ja ICES ei ehkä aina pysty antamaan suositusta tiettyjen lukujen osalta. Tällaisissa tilanteissa komissio pyytää, että mekaanisten kriteerien käyttämisen sijasta (esim. ylärajan vahvistaminen TACien mukautuksille) ICES arvioisi niin hyvin kuin mahdollista aiemmin poisheitetyt määrät kokonaisuudessaan, ottaisi huomioon hiljattain saataville tulleet (vahvistetut) tiedot ja suorittaisi ekstrapoloinnin, jos se on tarpeen ja metodologiselta kannalta hyväksyttävää. Komissio aikoo esittää TACien mukautuksia kannoille, joita purkamisvelvoite koskee vuonna Silloin kun tietystä kannasta saatuja saaliita on purettava kalastuksessa, johon purkamisvelvoitetta sovelletaan vuonna 2016, mutta muita samasta kannasta saatuja saaliita voidaan yhä heittää pois (pyydetty kalastuksissa, jotka ovat purkamisvelvoitteen alaisia vuosina ), komissio aikoo esittää TACien mukautuksia, jos kannasta saadut saaliit ovat vallitsevasti purkamisvelvoitteen alaisia. TACien mukauttaminen vuonna 2016 ei ole tarpeen niillä kannoilla, joiden osalta purkamisvelvoite tulee voimaan myöhempinä vuosina. Jos TACien mukautuksia suunnitellaan kannoille, joita hallinnoidaan yhdessä kansainvälisten kumppanien (kolmannet maat, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt) kanssa, mukautuksista kuullaan kyseisiä kumppaneita ja niistä neuvotellaan näiden kanssa. ICESiä pyydettiin sisällyttämään kalakanta-arvioihin ja saalisennusteisiin mahdollisimman paljon tietoja, joita poisheitetyistä saaliista on saatavilla. ICES käyttää vahvistettuja tietoja. Tilanteen (jossa TACien mukauttaminen on perusteltua) arviointi voidaan kuitenkin saattaa päätökseen vasta sitten, kun poisheittämissuunnitelmia koskevat yhteiset suositukset on viimeistelty ja toimitettu komissiolle. Yleisesti TACien mukautusten on sovittava yhteen kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen kanssa eivätkä ne saisi lisätä kalastuskuolevuutta. 6

7 KALAKANTOJEN TILAN KEHITYS Edistyminen kestävän enimmäistuoton saavuttamisessa Tämä tiedonanto on kymmenes vuosittainen selonteko kalastusmahdollisuuksista. Komission ensimmäinen tiedonanto annettiin vuonna 2006, ja silloin komissio myös ilmoitti ensimmäisen kerran aikomuksestaan ottaa TACien vahvistamisen yhteydessä käyttöön kestävän enimmäistuoton käsite. 6 Raportointivelvoitteen (YKP-asetuksen 50 artikla) johdosta komissio on pyytänyt STECF:ää kehittämään uuden menetelmän kestävän enimmäistuoton suhteen saavutetusta edistymisestä raportoimista varten. 7 Edistymistä voidaan mitata kyseisessä menetelmässä aikasarjojen avulla. Sillä saadaan tietoa kestävää enimmäistuottoa vastaavasti kalastettujen kantojen lukumäärästä sekä asiaankuuluvista biomassaparametreistä. Menetelmä kattaa enemmän kalakantoja kuin aikaisemmat aikasarjat. Sekaannuksen välttämiseksi aikaisempia aikasarjoja ei enää päivitetä. 8 Liitteessä I esitetään yleiskatsaus ensimmäistä kertaa uuden menetelmän mukaisesti. Välimeren osalta ei ole vielä saatavilla vertailukelpoisia laskennallisia arvioita. Komissio jatkaa tältä osin työtä STECF:n kanssa ja odottaa lähitulevaisuudessa parannuksia, erityisesti kestävää enimmäistuottoa koskevien arvioiden ottamiseksi käyttöön. Alueellinen arviointi Kaikilla Pohjois-Atlantin, Pohjanmeren ja Itämeren alueilla kalastus on yleisesti ottaen kehittynyt vuodesta 2006 asti lähemmäs kestävää enimmäistuottoa koskevaa tavoitetta (kalastus kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla tai sitä vähäisempää). Kyseisillä vesialueilla joitakin kehityksen keskeisiä piirteitä vuosina ovat seuraavat: kestävän enimmäistuoton tasolla kalastettujen kantojen lukumäärä kasvoi 2:sta 26:een 9 ; turvallisten biologisten rajojen sisällä olevien kantojen lukumäärä kasvoi 11:stä 21:een; määrällisen pyyntisuosituksen saaneiden kantojen lukumäärä kasvoi 59:stä 72:een. Nykyisin monet tärkeät pelagiset kannat sekä Pohjanmeren ja Itämeren kannat ovat keskimääräisesti lähellä kestävän enimmäistuoton tasoa, mutta EU:n läntisten vesien pohjakalakantojen kalastusten osalta on edistytty vähemmän (ks. liite I, taulukko 3 10 ). Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että joillakin merialueilla TACit vahvistetaan jatkuvasti ehdotettua korkeammiksi. Uusi raportointimenetelmä näyttää myös osoittavan, että nopea edistymistahti saattaa olla hidastumassa. 6 KOM(2006) 360 lopullinen. 7 Reporting needs under the new CFP (STECF-14-23), joulukuu Aikaisemmat aikasarjat ovat nähtävissä vuoden 2014 tiedonannossa COM(2014) 388 final. 9 Tiedot vuosilta Yhteisen kalastuspolitiikan tuloksia käsittelevä STECF:n raportti Monitoring the performance of the Common Fisheries Policy (STECF-15-04), JRC scientific and policy reports, in press

8 Välimerellä ja Mustallamerellä kannat ovat laajalti liikakalastettuja ja/tai niiden tila on huono, mikä koskee erityisesti EU:n toimijoiden pääasiassa tai yksinomaisesti hyödyntämiä kantoja. Välimeri ja Mustameri Välimerellä tiettyjä kantoja hyödyntävät lähinnä EU:n kalastusalukset ja muita kantoja hyödynnetään yhteisesti EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kokonaisuudessaan kaikista Välimerellä ja Mustallamerellä arvioiduista kannoista (EU:n kannat ja jaetut kannat yhdessä) ainoastaan 8,6 prosenttia hyödynnetään kestävän enimmäistuoton tasolla (liite II). Viimeaikaisista parannuksista huolimatta on edelleen paljon kantoja, joiden tila on tuntematon. Komissio pyrkii tehostamaan tietojen keruuta kaikista asiaankuuluvista kannoista ja on pyytänyt STECF:ltä lausuntoa uusista kannoista. EU:n kalakannat sijoittuvat pääasiassa Välimeren luoteisosaan (eli Pohjois-Espanjaan, Baleaareille, Lioninlahdelle, Korsikalle ja Sardiniaan, Ligurianmerelle ja Tyrrhenanmerelle) sekä keskiselle Välimerelle (eli pohjoiselle Adrianmerelle). Vuoden 2013 tietojen perusteella 96:ta prosenttia EU:n kalakannoista hyödynnetään kestävän enimmäistuoton ylittävillä tasoilla. 11 Kummeliturskan, rusotäplämullon, merikrotin ja mustakitaturskan kaltaisilla kannoilla kalastuskuolevuus on nykyisin yli kuusinkertainen kestävän enimmäistuoton tasoihin verrattuna. Vain 4 prosenttia EU:n kalakannoista hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa lähellä olevilla tasoilla. 12 Kolmansien maiden kanssa jaetut kannat sijoittuvat pääasiassa läntiselle (Alboráninmeri ja Algerian rannikko), keskiselle (Sisiliansalmi, Malta, eteläinen Adrianmeri ja Joonianmeri) ja itäiselle Välimerelle (Egeanmeri, Kreeta ja Kypros sekä Levantinmeri) sekä Mustallemerelle. Vuoden 2013 tietojen perusteella 91 prosenttia kyseisistä kannoista hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa selvästi korkeammilla tasoilla. 13 Vain 9 prosenttia kannoista hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa lähellä olevilla tasoilla. 14 Valmisteilla on sekä EU:n tason että kansainvälisen tason toimia kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttamiseen tähtääviksi konkreettisiksi toimenpiteiksi. Johtuen osittain siitä, että kannat jaetaan kolmansien maiden kanssa, Mustallamerellä esiintyy edelleen hallintaan ja kalavarojen hoitoon liittyviä ongelmia. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja GFCM:n kanssa tilanteen parantamiseksi. 11 Keskimääräinen nykyisen kalastuksen ja kestävää enimmäistuottoa vastaavan kalastuksen välinen suhde Fcurr/Fmsy = 3,32 12 Yksi sardiinikanta (Sisilian eteläpuolella) ja yksi syvänmerenkatkarapukanta (hajaantunut Ligurianmereen ja pohjoiseen Tyrrhenanmereen). 13 Keskimääräinen nykyisen kalastuksen ja kestävää enimmäistuottoa vastaavan kalastuksen välinen suhde Fcurr/Fmsy = 2, Kaksi sardiinikantaa (pohjoinen ja eteläinen Alboráninmeri), yksi kilohailikanta (Mustameri) ja yksi keisarihummerikanta (Etelä-Sisilia ja Malta). 8

9 Itämeri Viime vuosien määrätietoiset toimet kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa ovat parantaneet kantojen tilaa ratkaisevasti. Vuonna 2006 ei kalastettu yhtäkään kantaa kestävän enimmäistuoton tasolla, mutta tänä vuonna silakan (neljä kantaa) sekä kilohailin (yksi kanta) TACit on asetettu kestävän enimmäistuoton tasoille. Läntisen turskakannan kalastusmahdollisuudet on vahvistettu niin, että kestävä enimmäistuotto saavutetaan vuonna 2016 (tasaisesti kahdessa vaiheessa). Muiden kantojen TACit ovat ennalta varautuvan lähestymistavan (punakampela ja itäinen turska, jos biologisia seikkoja koskevaa lausuntoa ei ole käytettävissä) tai ehdotetun hoitosuunnitelman (lohi) mukaisia. Pohjanmeri, Skagerrak ja Kattegat Seidin, punakampelan ja koljan pohjakalakantoja kalastetaan kestävää enimmäistuottoa vastaavilla tasoilla, ja sama pätee keisarihummerin pyyntiin Skagerrakin, Fladen Groundin, Firth of Forthin ja Moray Firthin merialueilla. Pohjanmeren merianturaa kalastetaan tarkalleen kestävän enimmäistuoton tasolla. Kaikkia muita kantoja kalastetaan kestävää enimmäistuottoa korkeammilla tasoilla tai niistä ei ole saatavilla kattavaa arviota. Pohjanmeren turskan kalastuskuolevuus on vähentynyt (mutta on edelleen kestävää enimmäistuottoa suurempi), ja kannan koko on kasvussa mutta on silti vain hieman biomassan viiteraja-arvoa suurempi (ja kaukana varovaisuusperiaatteen mukaisesta tasosta). Poisheitetyn saaliin määrä on vähentynyt, mutta se on edelleen noin 25 prosenttia puretun saaliin määrästä. Kattegatissa ja Skagerrakissa turskan (Kattegat) ja merianturan kannat ovat harventuneet suuresti ja kalastusmahdollisuuksien rajoittamisen lisäksi saatetaan tarvita muita toimenpiteitä. Koillis-Atlantin pelagiset kannat Useimpia sillikantoja (Pohjanmeri, Skotlannin länsipuoliset vedet, Irlanninmeri ja Kelttienmeri) kalastetaan kestävää enimmäistuottoa vastaavasti. Vuoden 2015 TACit on vahvistettu kyseisille kannoille kestävän enimmäistuoton mukaisesti. Myös eteläisen piikkimakrillin tilanne on myönteinen, ja TAC mahdollistaa edelleen kalastuksen harjoittamisen kestävän enimmäistuoton mukaisilla tasoilla vuonna Joidenkin kantojen osalta tilanne on parantunut, esimerkiksi läntisellä piikkimakrillilla (sen kalastus ylitti kestävän enimmäistuoton mutta vuoden 2015 TAC on kestävän enimmäistuoton mukainen). Silliä kalastetaan yli kestävän enimmäistuoton Irlannin luoteisella merialueella, ja on viitteitä siitä, että piikkimakrillia kalastetaan yli kestävän enimmäistuoton Pohjanmerellä ja Englannin kanaalin itäosassa. Makrillin kestävää hoitoa koskevan Färsaarten, Norjan ja EU:n välillä hiljattain tehdyn sopimuksen perusteella EU on puoltanut kestävän enimmäistuoton mukaista TACia vuodelle 2015, mutta Norja ei voinut hyväksyä F PA -arvon (varovaisuusperiaatteen mukaista tasoa vastaava kalastuskuolevuus) alittavaa TACia. Mustakitaturskakantojen osalta rantavaltiot sopivat kestävää enimmäistuottoa pienemmästä TACista, mutta tarkistetusta kiintiöiden jakamisjärjestelystä ei päästy yksimielisyyteen. Sittemmin EU vahvisti vuoden 2015 TACosuutensa käyttäen perustana hypoteettista, kestävää enimmäistuottoa pienempää TAC-arvoa sekä vuoden 2014 määräosaansa kyseisestä kannasta. Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleiset vedet ja Biskajanlahti Eteläinen kummeliturskakanta kasvaa edelleen, mutta sitä kalastetaan yhä yli kestävän enimmäistuoton. Samoin kalastetaan lasikampelakantaa. Eteläisen merikrotin tila on hyvä, ja sitä kalastetaan kestävästi. Keisarihummeri on edelleen ehtynyt Cantabrianmerellä ja 9

10 Pyreneiden niemimaan pohjoisella merialueella, sitä vastoin eteläisellä merialueella kanta on vakaa tai elpymässä. Sardellia kalastetaan Biskajanlahdella kestävästi, ja kanta on viimeaikaista keskiarvoa suurempi ja kauttaaltaan lisääntymiskykyinen. Merianturan kalastuskuolevuus on kasvanut viime aikoina, ja sen johdosta asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa on sovittu täydentävistä valvontatoimista. Yleisesti Biskajanlahdelta ja Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleiselta merialueelta on saatavilla kalakanta-arvioita vain rajoitetusti. Skotlannin länsipuoliset merialueet, Irlanninmeri ja Kelttienmeri Skotlannin läntisten merialueiden ja Irlanninmeren koljakannat näyttävät olevan elpymässä, mutta turska- ja valkoturskakannat ovat edelleen heikot, niiden kalastuskuolevuus on korkea ja poisheitetyn saaliin määrä on suuri. Jäsenvaltioiden ja kalastusalan kanssa kehitetään yhdessä teknisiä toimenpiteitä turskan kuolevuuden vähentämiseksi ja tahattomien saaliiden välttämiseksi (esim. Irlanninmerellä) ja tilannetta tutkitaan parhaillaan vielä lisää. Useista kannoista ei ole saatavilla analyyttisiä arvioita (tietoja vähän tai saaliit pieniä), ja niitä koskevien tietojen tilanteen parantamiseksi tarvitaan lisätoimia. Kelttienmerellä kalastusmahdollisuuksia on vähennetty, koska nuorten kalojen viimeaikaisten voimakkaiden rekrytointien vaikutus on loppumassa. Turskan ja valkoturskan kestävää enimmäistuottoa koskevan suosituksen (ensimmäistä kertaa vuonna 2014) perusteella kalastusmahdollisuuksia on vähennetty tuntuvasti. Koljan rekrytoinnit ovat vähentyneet, ja saaliiden poisheittäminen on määritetty ongelmaksi. Komissio on muuttanut vuoden 2012 täytäntöönpanoasetusta (neliösilmäristikon käytöstä tietyillä Kelttienmerellä valkoturskaa pyytävillä laivastoilla) tarkoituksena lisätä edelleen valikoivuutta ja vähentää poisheittämisiä. Useimmista keisarihummerikannoista laaditaan nyt kestävän enimmäistuoton periaatteeseen perustuva biologisia seikkoja koskeva lausunto. Porcupinematalikon keisarihummeria hallinnoidaan edelleen ala-tacin sekä kausittaisen pyyntikiellon avulla. Useat kannat, kuten meriantura Englannin kanaalin länsiosassa, turska Irlanninmerellä ja keisarihummeri osissa aluetta IX, ovat huolestuttavan pieniä. Atlantin meribassi Atlantin meribassin (eteläinen Pohjanmeri ja Englannin kanaali Kelttienmeren ja Atlantin suuntaan) tila on erittäin huono. Komission tammikuussa 2015 kutualueiden suojelemiseksi toteuttamilla kiireellisillä toimenpiteillä kiellettiin meribassin kalastus pelagisilla trooleilla, ja neuvosto on ottanut käyttöön vapaa-ajan kalastajiin EU:n kaikilla vesialueilla sovellettavia rajoituksia. Komissio on ehdottanut vuonna 2015 lisää hoitotoimenpiteitä (kuukausittaiset saalisrajoitukset meribassiin vaikuttaville eri kalastuksille sekä silmäkoon kasvattaminen). Komissio aikoo esittää toimenpiteitä meribassikannan hoitamiseksi kestävästi läntisten vesialueiden monivuotista suunnitelmaa koskevan ehdotuksen yhteydessä. Syvänmeren lajit Syvänmeren kalakantoja koskevat kalastusmahdollisuudet vahvistetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja ICESiltä odotetaan seuraavaa lausuntoa vuonna 2016 (TACit vuosille 2017 ja 2018). Komissio seuraa jäsenvaltioiden pilkkupagellin hoitotoimenpiteiden osalta tekemiä sitoumuksia ja on helpottanut kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä (ICES-alueella IX). Tämän odotetaan parantavan tietämystä kannan tilasta ja sen hyödyntämismalleista, ja tavoitteena on sopia kolmansien maiden kanssa toimenpiteistä kannan taantumisen pysäyttämiseksi ja sen kestävän hoidon varmistamiseksi. 10

11 Laivastojen taloudellinen suorituskyky ja kestävä enimmäistuotto Kalastus kestävää enimmäistuottoa vastaavilla tasoilla luo odotukset kantojen elpymisestä tasoille, joilla voidaan saada suuri tuotto. Erinomainen esimerkki tuottojen lisäyksestä kalastettaessa kestävää enimmäistuottoa vastaavalla tasolla ovat koljan kalastukset Koillis- Atlantilla, jolla koljakannoista erittäin riippuvaisten laivastojen kannattavuus on parantunut merkittävästi 15 niin, että vuosina niiden nettotulos on kaksinkertaistunut ja bruttoarvonlisäys on kasvanut lähes 20 miljoonaa euroa. Purettujen saaliiden määrä on kasvanut (painon mukaan) ja samaan aikaan keskipalkat ovat nousseet ja työpaikat säilyneet. Myös Pohjanmeren keisarihummerin pyynti on esimerkki taloudellisen suorituskyvyn paranemisesta ( ) 16. Esimerkkejä koskeva graafinen esitys sisältyy liitteeseen III. PÄÄTELMÄT Kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttamisessa edistyttiin merkittävästi, ja nyt 32:ta kantaa kalastetaan (kestävän enimmäistuoton suhteen on arvioitu kaikkiaan 62 kantaa) kestävän enimmäistuoton tasolla tai sen alle Atlanttiin kuuluvilla EU:n vesillä, Pohjanmerellä ja Itämerellä. Suorituskyky on parantunut pelagisissa kalastuksissa Atlantilla ja yleisesti pohjakalakantojen kalastuksissa Pohjanmerellä ja Itämerellä. Osissa läntisiä vesiä tilanne antaa kuitenkin yhä aihetta huoleen. Komissio aikoo seurata kehitystä kaikilla alueilla ja pyrkii esittämään kalastusmahdollisuuksia koskevat ehdotukset siten, että kestävä enimmäistuotto saavutetaan kaikkien kyseessä olevien kantojen osalta nopeasti. Mahdollisimman vakaan tilanteen luomiseksi komissio aikoo esittää pysyviä TACeja tietyille yksilöidyille kannoille, jollei lausunnossa tuoda esille tarvetta uudelleentarkasteluun. Välimeren tilanne on hyvin toisenlainen: edistyminen on erittäin hidasta niin kalavaroja koskevan tietämyksen kuin kantojen kestävän hyödyntämisenkin osalta. Huolestuttava tilanne on hyvin samankaltainen sekä yksinomaan jäsenvaltioiden laivastojen hyödyntämien kantojen että kolmansien maiden kanssa jaettujen kantojen kohdalla. Komissio aikoo tehostaa ponnistelujaan alueilla, joilla edistyminen on ollut hitainta. AIKATAULU Suunniteltu aikataulu on seuraava: Asetus ICESin lausunto Komission ehdotus Neuvosto Itämeri Toukokuun loppu Elokuu Lokakuu Atlantti, Pohjanmeri, muut (EU:n ulkopuoliset) alueet Kesäkuun loppu (ja lokakuu) Lokakuu Joulukuu Mustameri Lokakuun loppu Marraskuu 15 Huolimatta polttoainekustannusten 30 prosentin noususta vuosina Havainnot perustuvat EU:n kalastuslaivastoa koskevaan taloudelliseen vuosiraporttiin 2014 (STECF-14-16). 11

12 12