Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia Lausunto 30.06.2017 Asia: VM/711/00.01.00.01/2015 Julkisen hallinnon ICTlinjauksia Linjausten tarkoitus JHKA 2.0 hallintamallissa mainitaan seuraavaa: Ohjausvaikutusten parantamiseksi julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten laatukriteerejä ovat mm: linjauksia tulee tehdä vain asioista, joita tulee noudattaa linjausten tulee olla yksiselitteisiä tehdyt linjaukset täytyy viestiä selkeästi erityisesti niiden kohderyhmille linjauksia saa tehdä vain arkkitehtuurin hallintamallin mukainen ohjausrakenne linjausten noudattamista tulee valvoa Yksittäisissä kommenteissa on sovellettu yllämainittuja laatukriteereitä. Linjauksia saa tehdä vain arkkitehtuurin hallintamallin mukainen ohjausrakenne. Tietohallintolain (634/2011) 4 määrittelee aika selkeästi VM:n ohjausvelvoitteet ja mandaatit. Ohjaus tapahtuu siis lain delegointisäännöksien mukaan asetuksin. VM:llä ei ole toimivaltansa puitteissa mahdollisuutta tuottaa koko julkisen hallinnon ICT:tä velvoittavia ohjaavia linjauksia tällä tasolla. Ne pitäisi tehdä siis asetuksia ja voivat koskea ainoastaan lain 4 mukaisia asioita. Yleistä ohjausta saa toki tehdä toimivallan puitteissa mutta tämä on pelkästään informaatioohjausta, ei siis mitenkään velvoittavaa. Valtiovarainministeriön tukena ja julkisen hallinnon viranomaisten yhteistyöelimenä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Neuvottelukunta on valtion viranomaisten, Lausuntopalvelu.fi 1/5
Kansaneläkelaitoksen ja kunnallisten viranomaisten pysyvä yhteistyö ja neuvotteluelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palveluiden tuotantotapojen uudistamista ja käyttöönottoa tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä sekä antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia suosituksia. Valtiovarainministeriö on asettanut VAHTIn toimimaan julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavien organisaatioiden yhteistyö, valmistelu ja koordinaatioelimenä. Tämä linjaus on ongelmallinen sekä JUHTA että VAHTI toiminnan kanssa sekä mm. suhteessa lainsäädännön asettamiin varautumisvaatimuksiin. Linjausten tavoitteet Kuvauksesta ei käy ilmi mihin tai miten kansallisiin tai EU:n ratkaisuihin linjaus on sovitettu. Keitä nämä linjaukset koskevat Visio 2025 Mittarit on kuvattu niin ylätasolla, ettei niitä voi pitää mittarina. Mitä kohdetta voidaan mitata mittarilla sopeutuminen nopeasti muuttuvaan ympäristöön? Kohdat 2. 3. ovat varsin abstrakteja. Kuka tuotteistaa? Markkinoiden hyödyntämisen toistaminen on myös turhaa. Näinhän näin pitää jo toimia, koska hankintalaki niin säätää. Lisäksi olisi tärkeää tietää milloin käytetään markkinoilta hankittavia palveluja. Kohta 4. kaipaisi konkreettisia näkemyksiä mitä nämä kriittisyystarpeet ovat. Lisäksi ei taida olla mahdollista, että viranomaiset priorisoisivat eiviranomaisten palveluja? Tämä kohta on hämmentävä. Viranomaiset hankkivat markkinoilta mutta ei hankita kriittisiä markkinoilta? Koska siis näin toimitaan ja koska ei? Lausuntopalvelu.fi 2/5
Kuvaus määrittää tietoliikennearkkitehtuurin rakennetta perustelematta sitä mitenkään. On kannatettavaa, että tietoliikennepalvelujen kehittämistä ohjaa hyväksytty arkkitehtuuri, ensiksi tulee olla hallintamallin mukaisesti hyväksytyt arkkitehtuurit. Vaatimus kustannustehokkuudesta on toteamus, jota ei tarkenneta. Lisäksi olisi hyvä määritellä, mihin tilanteisiin sosiaalisen median käyttö soveltuu ja mihin se ei sovellu. Lausuntopalvelu.fi 3/5
1. Hyödynnetään markkinalähtöistä palvelutarjontaa. Varsin hämmentävä linjaus, koska jo hankintalaki pakottaa julkisen puolen tähän ja noin yleensä viranomaistehtävien osalta ulkoistaminen pitää säätää lailla (PerL 124 ). HankL 2 2. mom. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Miksi tehdä linjauksia asioista joita voimassaoleva lainsäädäntö jo säätää? 3. Valvonta ja hallinta voidaan toteuttaa Suomessa tai muualla maailmassa varmistaen palvelun jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Mitä lisää linjaus tuo ylläpitosopimuksiin?. Tärkeämpää olisi linjata jotain varsinaisista ylläpitosopimusten sisällöistä. 4. Kriittiset järjestelmät toteutetaan riittävällä tasolla viranomaisen omilla tai kaupallisten toimijoiden ratkaisuilla. Linjauksissa pitäisi määritellä riittävä taso, ei todeta että sellainen olisi hyvä? Linjata pitäisi myös milloin käytetään omia ja milloin kaupallisten toimijoiden ratkaisuja. 5. Pilvipalveluja voidaan käyttää, kunhan palvelun vaatimukset, elinkaarikustannukset ja tietoturva ja varautuminen otetaan huomioon. 6. Pilvipalvelu voi olla sovelluspalvelua tai alemman tason alustapalvelua, jolloin viranomainen rakentaa itse alustapalvelun päälle tietokanta ja sovellustason. Toteamuksia, ei linjauksia Yleiset kommentit Mistä muista aihealueista linjauksia pitäisi tehtä? Yleisenä kommenttina koskien sisältöä vaivaa toteavuus ja ympäripyöreys. Linjausten tulisi olla yksiselitteisiä, noudatettavissa sekä valvottavissa. Lausuntopalvelu.fi 4/5
Issakainen Arto Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia Lausuntopalvelu.fi 5/5