OPISKELUTERVEYDENHUOLLON RAKENTEISET TIEDOT

Samankaltaiset tiedostot
Opiskeluterveydenhuollon tietosisältö. Opiskeluterveydenhuollon verkosto Katri Makkonen & Kaisa Mölläri

Opiskeluterveydenhuollon tietosisältö. Työpaja Katri Makkonen, Anja Mursu, Riitta Konttinen, Kaisa Mölläri

Opiskeluterveydenhuollon päivät

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Koodistopalvelun tilannekatsaus

Lasten kasvun ja kehityksen seurannan tietosisältö Työpaja Timo Kaskinen

1. luokan terveystarkastus

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Yrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä

Opiskeluterveydenhuolto

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Kehityskeskustelulomake

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Elintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Seurantaindikaattorit

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi

Allergiaruokavaliot. Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

5-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

3. Verenpaine 1. / 2. /

Lapsiperheen arjen voimavarat

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Kehityskeskustelulomake

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Käsittelypäivämäärä. Koodistopal- velun (JORY) määrä. johtoryhmässä (JORY)

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

Opiskeluterveydenhoito

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

5. luokan terveystarkastus

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

TERVETULOA LASTENNEUVOLAAN!

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Kouluterveyskysely 2017

Transkriptio:

LUONNOS kommentointi 30.11. mennessä OPISKELUTERVEYDENHUOLLON RAKENTEISET TIEDOT Katri Makkonen ja Kaisa Mölläri (THL), Anja Mursu (Salivirta Oy) Opiskeluterveydenhuolto on jatkumo neuvola- ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja seurannasta. Uudessa elämänvaiheessa on tärkeää, että opiskelijan terveys ja hyvinvointi ovat sellaisia, että hän pystyy päättämään opintonsa onnistuneesti. Opiskelukykymalli kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän. Siksi tiedot, joita opiskelijoista kerätään ovat rakenteisissa tiedoissa ryhmitelty sen mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jatkuu työterveyshuollossa opiskelijan siirryttyä työelämään. Rakenteisiin tietoihin kuuluvat 1. PERUSTIEDOT Opiskelukykymallin eri ulottuvuudet eli 2. OMAT VOIMAVARAT 3. OPISKELUTAIDOT 4. OPETUSTOIMINTA 5. OPISKELUYMPÄRISTÖ Opiskeluterveydenhuollossa laajimmat tiedot kerätään opiskelijan omista voimavaroista, kolmesta muusta ryhmästä kerätään nimenomaan opiskelukykyyn liittyvät tiedot. Lisäksi tallennetaan opiskelijan 6. JATKOSUUNNITELMA Tietosisältöjä laadittaessa työryhmä on työskennellyt yhdessä THL:n suun terveydenhuollon ja työterveyshuollon rakenteisia tietoja määrittelevien työryhmien kanssa, lisäksi on konsultoitu muita asiantuntijoita, esim. UKK-instituutista. Tilastotietojen tallentamisesta tehdään oma ohje. Seuraavassa tekstissä tiedon hierarkinen taso (excell-taulukon Hierarchy Level) on ilmaistu Taso 1: Isot kirjaimet boldattu, Taso 2: musta pallukka ja boldattu, Taso 3: boldattu teksti, jonka jälkeen Taso 4-7 ei ole jaoteltu erikseen, ellei ole toisin mainittu.

Kuva 1. Opiskelukykymalli 1. PERUSTIEDOT Opiskelijan perustiedot on määritelty sähköisen potilaskertomuksen ydintietomäärittelyissä. Tietoja käytetään opiskelijan identifioimiseen sekä yhteydenpitoon hänen kanssaan. Lisäksi tallennetaan tiedot opiskelijan siviilisäädystä ja parisuhteesta; huollettavien lasten lukumäärästä; toimeentulosta ja työssäkäynnistä opiskelun ohessa; opiskelupakkakunnasta ja opiskelualasta. Opiskeluala luokitellaan sosiaalihuollon luokittelun mukaisesti. Opiskeluala tarkennetaan myös vapaana tekstinä. Tieto ulkomaalaisen opiskelijan asumisesta Suomessa kerätään kysymällä vuotta, jolloin hän on saapunut Suomeen. Yhteyshenkilön yksilöintitiedot on määritelty ydintietomäärittelyissä. Kaikki em. tiedot ovat tasoa 2. 2. OMAT VOIMAVARAT Nämä tiedot jaotellaan terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, terveyteen vaikuttaviin sosiaalisiin suhteisiin ja terveydentilaan. Terveyteen vaikuttavat tekijät

Terveyteen vaikuttaviin tekijöihin liittyvät tiedot kuvaavat nuoren terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä, kuten ravitsemusta, unta, lepoa ja liikuntaa sekä mahdollisia riippuvuuksista kuten päihteiden käyttöä. Ravitsemus Tiedot mahdollisesta erityisruokavaliosta kerätään käyttäen THL:n erityisruokavalion tyyppi luokitusta: Laktoositon ruokavalio (alaluokat laktoositon, vähälaktoosinen); Keliakia (gluteeniton); Kasvisruokavalio (alaluokat lakto-ovo, laktovegetaarinen, vegaani, muu kasvisruokavalio; Allergiaruokavalio (alaluokat vilja-allergia, maitoallergia, muu ruoka-aineallergia); Muu erityisruokavalio. Lisäksi kerätään tieto, välttääkö opiskelija ruoka-aineita ruokavaliossaan tällä hetkellä allergian tai sairauden vuoksi. Uni ja lepo Riittävän unen määrä: tiedustellaan, nukkuuko opiskelija mielestään riittävästi ja merkitään vaihtoehdoista Kyllä/ei/ei tietoa. Lisäksi merkitään, miksi unen määrä tai laatu ei ole riittävä. Laskuri laskee tuntimäärän, jonka opiskelija yleensä vuorokaudessa nukkuu. Tätä varten kerätään tieto siitä, moneltako opiskelija menee yleensä arkisin nukkumaan ja tieto siitä, moneltako opiskelija yleensä arkisin herää. Liikuntatottumukset Hyöty- ja kuntoliikkumisen määrä: paljonko opiskelija liikkuu keskimäärin viikossa (kesto tunteina) ja paljonko kestävyystyyppistä liikkumista reippaasti liikkuen ja kohtalaisesti hengästyen viikossa (kesto tunteina ja monenako päivänä) (UKK-instituutti/Timo Ståhl). 8. luokalla tehtävän MOVE-testin tulos (pistemäärä kokonaislukuna) siirtyy kouluterveydenhuollosta opiskelijan tietoihin. Testi sisältää kahdeksan osiota sisältävä mittaristo, avulla kerätään tietoa oppilaan fyysisen toimintakyvyn tilasta (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus, tasapaino ja motoriset perustaidot). Pisteiden tulkinta: Rokotukset Tieto siitä, ovatko opiskelijan rokotukset ajan tasalla. Riippuvuus Mediariippuvuus: tieto, onko mobiililaitteen, tietokoneen tai TV:n äärellä vietetty aika tai pelaaminen haitannut opiskelijan ihmissuhteita, ajatuksia, yöunta, vuorokausirytmiä tai opiskelua (Kyllä/ei/ei tietoa). Mediariippuvuudesta kerätään tieto myös sanallisena kuvauksena, jos siitä on erityistä huomioitavaa. Nuorten päihdekäyttö: nuorten päihdemittari (ADSUME) (tulos on pistemäärä) ja sen tulkinta kirjataan sanallisesti.

Tupakointi: tieto opiskelijan tupakoinnista koodilla ilmaistuna (Tupakointistatus: päivittäin, satunnaisesti, passiivinen, ei tupakoi, ei tietoa). Samoin kerätään tieto nuuskan käytöstä ja sähkötupakan käytöstä. Nikotiiniriippuvuus arvioidaan Fagerströmin kahden kysymyksen testillä (tulos on pistemäärä) ja sen tulkinta kirjataan sanallisesti. (0-2 = Vähäinen riippuvuus, 2-6 = Kohtalainen riippuvuus, 7-10 = Voimakas riippuvuus. Tuodaan automaattisesti pisteiden perusteella, voidaan täydentää käsin). Alkoholi: tieto alkoholin käytöstä. Kaikille tehdään kolmen kysymyksen Audit C - testi alkoholin käytöstä (tulos on pistemäärä). Tulkinta opiskelijan alkoholin riskikäytöstä kirjataan sanallisesti. Jos miehellä pisteitä 6 tai enemmän ja naisella pisteitä 5 tai enemmän, tehdään Audit-testi (tulos on pistemäärä). Tulkinta varsinaisen Audit-testin tuloksesta kirjataan sanallisesti (1-9 = Lievä riippuvuus, 10-19 = Kohtalainen riippuvuus, >= 20 = Vahva riippuvuus). Huumeet: tieto huumeiden tai lääkkeiden käytöstä päihtymistarkoituksessa. Käytetty huume ilmaistaan THL -huume-koodistolla (1=opioidi, 2=stimulantti, 3=uni- tai rauhoittavat lääkkeet, 4=hallusinogeenit, 5=liuotinaineet, 6=kannabis, 7=muu). Kohta 7 sanallisena tekstinä. Potilasasiakirjoihin tulee aina kirjata myös se, minkälaisiin toimenpiteisiin tai interventioihin riippuvuuksien vuoksi ryhdyttiin. Terveyteen vaikuttavat sosiaaliset suhteet Tieto, onko opiskelijalla Erityistä huomioitavaa sosiaalisissa suhteissa, kirjataan sanallisesti. Opiskelijan elämässä kokema jokin henkisesti tai fyysisesti raskas kokemus koodilla ilmaistuna (1=Kiusaaminen, 2=Väkivalta,3=Seksuaalinen painostus/väkivalta,4=läheisen kuolema,5=onnettomuus,6=läheisen päihteiden käyttö,7=läheisen vakava sairaus,8=muu). Tieto muusta henkisesti raskaasta kokemuksesta kirjataan sanallisesti. Lähisuhdeväkivalta THL-koodistolla (1=Ei tiedossa, 2=Kyllä sisarusten välillä, 3=kyllä vanhempien välillä, 4=kyllä lapsiin kohdistuva). Tarkempi tieto lähisuhdeväkivallasta kirjataan sanallisesti vapaana tekstinä. Tarvitaanko sekä koodattuna että sanallisesti keskustellaan esim. työpajassa. Kirjataan tieto siitä, onko opiskelijalla läheistä ystävää tai omaista, jonka kanssa voi jutella tärkeistä asioista. Erityisen tuen tarve: onko opiskelijalla kontakti kuraattoriin tai sosiaalityöntekijään. Koodataan THL - Toimenpideluokitus (SPAT-luokitus/O-koodit) mukaan psykologi, kuraattori, monialainen asiantuntijaryhmä. huom. SPAT-luokitus korvautuu jatkossa uudella koodistolla (THL toimenpideluokitus).

Terveydentila Opiskelijan oma arvio terveydentilastaan koodilla ilmaistuna (THL - Henkilön oma arvio: koodi?) Pitkäaikaiset terveysongelmat: tieto opiskelijan pitkäaikaisista terveysongelmista tai vammoista, joiden takia on ollut hoidossa Diagnoosikooste (koodistot ICPC2 ja ICD-10) Muu terveysongelma tai vamma: tieto terveysongelmasta tai vammasta sanallisena kuvauksena. Onko säännöllisesti käytössä lääkevalmiste: tieto onko säännöllisesti käytössä joku lääkevalmiste, mukaan luetaan myös ehkäisyvalmisteet, luontaistuotteet sekä ravintolisät. Koodi 1=ei, 2=kyllä lääkärin sairauteen määräämä säännöllinen lääkitys, 3=kyllä muu lääkevalmiste. Lääketiedot: lääkärin määräämät lääkkeet haetaan lääketiedoista. Muut lääkkeet: tieto muista käytetyistä lääkkeistä. Seurannassa huomioitavat mahdollisesti periytyvät lähisuvun sairaudet kirjataan vapaamuotoisena tekstinä. Oireet, sairaudet, tapaturmat, tutkimukset ja hoidot edellisen terveystarkastuksen/tapaamisen/määräaikaistarkastuksen jälkeen. Tieto onko opiskelijalla jatkuvia tai toistuvia oireita koodilla ilmaistuna (THL - Tautiluokitus ICD-10, Kuntaliitto - ICPC Perusterveydenhuollon luokitus). Kuvaus oireista: tieto jatkuvista ja toistuvista oireista sanallisesti. Sairaudet, tapaturmat, tutkimukset ja hoito kirjataan vapaamuotoisena tekstinä. Lisääntymisterveys Raskauden ehkäisy: raskauden ehkäisyn mahdollisesti käytössä olevat ehkäisymenetelmät (THLehkäisy sisältää 19 vaihtoehtoa, ks. ehdotus ryhmittelyksi s. 10). Tieto, onko opiskelijalla raskauden ehkäisyyn tai seksitauteihin liittyviä oireita tai ongelmia Psyykkinen terveys Opiskelijan mielialaoireet selvitetään kahden kysymyksen avulla, jonka jälkeen tehdään tarvittaessa laajemmat seulat. Huom. seulat eivät ole diagnostisia, vaan osoittavat, että opiskelijan tilannetta tulee selvitellä tarkemmin. 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?

2. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Masennuskysely (BDI 21, Beck s Depression Inventory)) (THL). Tulos on pistemäärä (0-9 = Ei masennusoireita, 10-18 = Lieviä masennusoireita, 19-29 = Kohtalaisia masennusoireita, 30-63 = Vakavia masennusoireita). Tuodaan automaattisesti pisteiden perusteella, voidaan täydentää käsin. Masennuskyselyn tulkinta merkitään sanallisena kuvauksena. Ahdistuneisuus (BAI, Beck s Anxiety Inventory). Tulos on pistemäärä ( 0-7 = Vähäinen, 8-15 = Lievä, 16-25 = Lievä, 26-63 = Vaikea). Tuodaan automaattisesti pisteiden perusteella, voidaan täydentää käsin Ahdistuneisuuskyselyn tulkinta merkitään sanallisena kuvauksena. Scoff-testi (syömishäiriö). Tulos on pistemäärä (0-1 = Ei syömishäiriötä, 2-5 = Mahdollinen syömishäiriö). Tuodaan automaattisesti pisteiden perusteella, voidaan täydentää käsin. Syömishäiriökyselyn tulkinta merkitään sanallisena kuvauksena. Suun terveys Suun terveydenhuollon ryhmän mukaisesti; tarkentuu Milloin opiskelija on viimeksi käynyt hammaslääkärissä. Vuosimääräkin riittää. Hampaiden harjaus: tieto opiskelijan hampaiden harjauksesta koodilla ilmaistuna (STH - STH35 Harjauskertojen määrä) Fluoritahnan käyttö harjauksessa tieto käyttääkö opiskelija fluoritahnaa koodilla ilmaistuna Fysiologiset mittaukset Mittauskoodi ja luokitus: mitataan pituus (cm), paino (kg), vyötärönympärys (cm) Painoindeksi (BMI): laskennallinen painoindeksi pituuden ja painon mukaan (ei kirjata erikseen, vaan tietojärjestelmä laskee sen, BMI = paino/pituuden neliö; kg/m 2 ). Kuulo Lieväkin kuulovika voi vaikuttaa haitallisesti opinnoissa ja työelämässä menestymiseen. Korva: tutkitaan kumpikin korva ja merkitään, kummasta korvasta mittaus on tehty (STH - STH33 Pään ja vartalon puoli) Audiometriseulan äänen voimakkuus desibeleinä (db): oletusarvo 20 db (koodi 1=15,2=20) Kuulonseulonnan äänen taajuus hertseinä (Hz), väli 125 8000.

(koodi 1=125 Hz,2=250Hz,3=500Hz,4=1000Hz,5=2000Hz,6=3000Hz,7=4000Hz,8=6000Hz,9=8000Hz) Siirtyykö OTH-tietoihin: Kuuloseulatutkimus kouluterveydenhuollossa 1. ja 8. luokalla sekä tarvittaessa. Tiedoista voidaan koota graafinen kuva (audiogrammi). Korvien soiminen (vähintään muutaman tunnin kestävä): tieto, onko korvien soimista koodeilla ilmaistuna Erityistä huomioitavaa kuulossa; kirjataan sanallisesti. Näöntarkkuus Mittauksen tyyppi (THL: 1= kaukonäkö, 2= lähinäkö) Näöntarkkuusmittauksen mittalaite (tieto näön tarkkuuden mittaustavasta koodilla ilmaistuna, (Kaukonäkö: E-taulu, numerotaulu, kirjaintaulu, LH-kaukonäkötaulut. Lähinäkö: Lukutaulu, LHlähitaulut) Näöntarkkuus ilman laseja yhteisnäkö visus arvo 0.0 2.0 _ _ oikea silmä _ _ vasen silmä _ _ Lasein korjattu näöntarkkuus yhteisnäkö _ _ oikea silmä _ _ vasen silmä _ _ Näöntarkkuus edelliseen mittaukseen verrattuna: Hoitotyö - Tulosluokitus (SHTuL): koodi? Värinäkö: tieto siirtyy koululaisilta. THL värinäön mittalaite (21= Ishihara 24; 22= Ishihara 38; 33= Lanthony Tritan Album 20; 40=Panel D 15 nappulatesti) Erityistä huomioitavaa näköaistissa kirjataan sanallisesti. Häiriön syvyydestä seulontatesti ei anna kuvaa vaan se on mitattava kvantitatiivisella testillä eli Panel D-15-tyyppisellä testillä. Seulontatestin tuloksen perusteella ei voi esittää mielipiteitä värinäönhäiriön vaikeusasteesta tai tehdä päätöksiä henkilön sopivuudesta ammattiin. Näkökentistä kirjataan tulos normaali/lievästi poikkeava tai epävarma/merkittävästi poikkeava/ei tiedossa. Tutkitaan ajokykyä arvioitaessa.

3. OPISKELUTAIDOT Opiskelijan opiskelu, oppiminen ja ammatinvalinta Erityistä huomioitavaa oppimisen ja opiskelun edistymisessä vapaamuotoisena tekstinä. Opiskelijan oma arvio opiskelun sujumisesta vapaamuotoisena tekstinä. Opiskelun sujuminen: tieto opiskelijan oppimisesta ja edistymisestä kirjataan koodilla ilmaistuna (1=huomioitavaa,2=ei huomioitavaa) Onko opiskelijalla oppimisvaikeuksia Onko opiskelijalla keskittymisvaikeuksia Onko opiskelijalla poissaoloja koodataan (1=huomioitavaa,2=ei huomioitavaa) 4. OPETUSTOIMINTA Opiskelun tukitoimet Tieto, onko opiskelijalle tehty Erityisopetuspäätös Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOS) Opiskeluhuoltosuunnitelma 5. OPISKELUYMPÄRISTÖ Työterveyshuollon ryhmän kanssa; osio vaatii editointia, jotta on selkeämpi ja helppokäyttöinen Työperäinen terveysvaara (Työperäinen riski): tieto työperäisestä riskistä (Terveys)Vaaran kuvaus: kuvataan vaaran laatu, määrä ja kesto tekstikentässä/vapaana tekstinä. (Terveys)Vaaran koodi ja luokitus : kuvataan TTL Altisteet koodiston avulla: koodit? Selite, työperäisen vaaran huomioiminen potilaan hoidossa (ks alla, tämä taso 3) Työperäisen vaaran arviointi: miten arvioidaan työperäistä vaaraa, työterveyshuollosta Opiskeluhistoria: aikaisemmat opinnot (vapaana tekstinä?)

Työhistoria: aikaisemmat työsuhteet, työnkuvaus Opiskeluolosuhteet: vrt. työperäisen vaaran kuvaus, kuinka pitkä seuranta-aika Työolosuhteet työssä oppimisjaksoilla/työharjoittelussa: vrt. työperäisen vaaran kuvaus, kuinka pitkä seuranta-aika Työolosuhteet muussa työssä: vrt. työperäisen vaaran kuvaus, kuinka pitkä seuranta-aika Selite, milloin ja millä menetelmällä arvioitu: STM:n riskin arviointi (1= oma käsitys työoloista,2=havainnointi,3=kyselyt,4=haastattelu,5=mittaukset,6=tilastot) Lisääntymisterveys: työperäiseen vaaraan liittyvä lisääntymisterveys (riski?) Tapaturmavaara Tapaturmavaara työssä oppiminen ja työharjoittelu 6. JATKOSUUNNITELMA Suunnitelma vapaamuotoisena tekstinä Terveys- ja hoitosuunnitelma/ Laaja-alainen asiakassuunnitelma koodisto olemassa Jatkohoito SPAT koodina

Ehkäisykoodit THL-ehkäisy Ehdotus 1. Yhdistelmätabletit 1. Yhdistelmätabletit 2. Emätinrengas 2. Emätinrengas 3. Laastari 3. Laastari 4. Progestiinitabletit 4. Progestiinitabletit 5. Kapselit 5. Kapselit 6. Progestiini-injektio - 7. Kohdunsisäinen hormoniehkäisin 6. Kohdunsisäinen hormoniehkäisin 8. Muu kohdunsisäinen ehkäisin 7. Muu kohdunsisäinen ehkäisin 9. Kondomi 8. Kondomi 10. Sterilisaatio (naisen) 9. Sterilisaatio (naisen) 11. Sterilisaatio (miehen) 10. Sterilisaatio (miehen) 12. Muu, mikä 11. Muu, mikä 13. Suunniteltu raskaus 12. Ei tarvetta ehkäisyyn 14. Raskaus suunnitteilla 13. Ei ehkäisyä 15. Jälkiehkäisy 14. Ei tietoa 16. Ei tarvetta ehkäisyyn 17. Ei mitään ehkäisyä 18. Ei suunniteltua ehkäisyä 19. Ei tietoa