Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen Ennakointi- ja varautumistyöpaja VAASA 2.11.2017
Ohjelma 9.00 Tilaisuuden tavoitteet ja esittäytyminen 9.15 Miltä tulevaisuus näyttää alustus ennakointitiedon pohjalta Ikääntyminen, nykytila ja tulevaisuus Ikääntyneiden toimintakyvyn kehityksen ennakointi Ikääntyneiden asumisen tila Tulevaisuudessa ikääntyvien toiveet ja odotukset 9.45 Asumisen trendit, Ravilaakson yhteisöllinen hyvinvointikortteli 10.15 Varautuminen ja pienryhmätyöskentely 11.15 Ryhmätyöskentelyn purku ja yhteinen keskustelu 2
TAVOITE Työpajan tavoitteena on käydä keskustelua siitä, miten kunnassa tulisi varautua väestön ikääntymiseen ja millaisia toimenpidekokonaisuuksia eri toimijoiden tulisi tehdä. Työpajan tulokset jäävät ensi sijassa kunnan käyttöön. Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa kuntien yhteisessä työpajassa. Keskustelussa pyritään laajaan näkemykseen siitä, millaisiin toimiin tulisi ryhtyä, ei yksittäisiin pieniin toimenpiteisiin. 3
Näkökulmat Ennakointia Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Varautumista 4
Aikajänne -2030 2030- mennessä jälkeen 5
Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa ikääntyvillä 6
Ikääntyminen Nykytila ja tulevaisuus 7
Ikääntyvien kokonaismäärä Kaupunki 75-84 vuotiaita 2015 75-84 vuotiaita 2030 Yli 85 vuotiaat 2015 Yli 85 vuotiaat 2030 Vaasa 4042 n. 2 000 6279 1702 n. 1 000 2464 Järvenpää 1794 n. 3000 4643 Oulu 8596 n. 8000 17630 Jyväskylä 6907 n. 2000 12 755 Päijät-Häme 17 016 n. 6000 23 323 6605 8691 8
Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Vaasan alueella 2015 (TK 2015) Suurin osa ikääntyneistä asui 2015 taajamissa (65-74 vuotiaista 97,9 %, 75-84 vuotaiasta 98,4 % ja yli 85 vuotiaista 98,5 %). Yli 65-vuotiaiden taajama-aste ei poikkea koko kaupungin väestön vastaavasta, vaan Vaasan alueella taajamissa asuminen on kaikissa ikäluokissa maan keskiarvoa yleisempää. Koko väestö Kunnan väestö Yli 85-vuotiaat 75-84 - vuotiaat 65-74 - vuotiaat 4 587 729 66 156 1 676 3 971 6 755 809 288 1 122 25 66 148 0% 20% 40% 60% 80% 100% Taajama Hajaasutusalue 9
Ikääntyneiden keskittymät Vaasassa tilastoruuduittain, 65-74 -vuotiaat 10
Ikääntyneiden keskittymät Vaasassa tilastoruuduittain, 75-84 -vuotiaat 11
Ikääntyneet asuinrakennuksen talotyypin mukaan Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto. 65-74 vuotiaista kerrostalossa asuu 53 %, 75-84 vuotiaista 62 % ja yli 85-vuotiaista 68 %. Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta yli 85- vuotiaistakin 26 % asuu erillispientalossa. Yli 85- vuotiaat 75-84 - vuotiaat 65-74 - vuotiaat 308 1 179 2 401 68 222 509 791 2 240 3 293 Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot 0% 20% 40% 60% 80% 100% 12
Ikääntyneet asuinrakennuksen valmistumisvuoden mukaan Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin. Eniten ikääntyneitä asuu 1960-1970- lukujen rakennuksissa. Ikäluokkien välisistä eroista käy ilmi, että ikääntyneet ovat usein jääneet asumaan siihen taloon, johon ovat perheenperustamis -iässä muuttaneet. Koko maan väestö Yli 85-vuotiaat 75-84 - vuotiaat 65-74 - vuotiaat 103 308 471 226 472 674 945 957 424 1846 929 195 197 1347 608 93 153 13 238 292 37 489 536 72 0% 20% 40% 60% 80% 100% -1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- ei tietoa 13
Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa Vaasassa aliedustus on ollut huomattavan selkeä vuoteen 2012 asti Vuonna 2015 valmistuneissa rakennuksissa ikääntyneiden osuus on kuitenkin ollut huomattava 25 20 15 10 5 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 65 vuotta täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista, % 0 2000 2003 2006 2009 2012 2015 14
Vaasan ikääntymiskehitys tulevaisuudessa Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Vaasassa (TK 2015) Ikääntyneiden osuus 2015 sekä väestöennuste Vaasassa ja koko maassa (TK 2015) 8000 7000 6000 14,00% 12,00% 10,00% 65-74 - vuotiaat 75-84 - vuotiaat 5000 65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat 8,00% Yli 85-vuotiaat 4000 3000 2000 1000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Yli 85-vuotiaat 6,00% 4,00% 2,00% 0,00% 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-74 - vuotiaat, koko maa 75-84 - vuotiaat, koko maa Yli 85-vuotiaat, koko maa 15
Toimintakyvyn Kehityksen ennakointi 16
Laitoshoidossa ja tehostutussa palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa Kunta Yli 75-vuotiaat Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat Vanhainkotien asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat yhteensä Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus ikäryhmästä Jyväskylä 9 674 2 212 758 972 10,0 % Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 % Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 % Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 % Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 % Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 % Hartola 431 0 0 8 8 1,9 % Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 % Hollola 2 024 2 36 122 160 7,9 % Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 % Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 % Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 % Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 % Sysmä 745 2 44 2 48 6,4 % Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 % 17
Laskelma vuosille 2020-2040 Kunta Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040 Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 6 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 5 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791-179 17325 1040 70 20247 1012 42 Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187 Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279 Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000-81 23586 1415 334 30123 1506 425 Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445-34 8743 525 46 9653 483 4 Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81-16 1720 103 6 1827 91-6 Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24 Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204-7 4210 253 42 4710 236 25 Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60 Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35-26 783 47-14 894 45-16 Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279 Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121-59 2504 150-30 2807 140-40 Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39-13 736 44-8 794 40-12 Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4 Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320 18
Hissittömyys Ikäihmisten asunnoissa 19
Hissittömien määrä 5000 3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat ikääntyneet ikäluokittain. 4000 415 3000 1161 2000 1000 0 221 645 246 236 668 677 168 2559 492 1566 1204 1165 1079 25 95 163 Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää 65 74-vuotiaat 75 84-vuotiaat 85-vuotiaat ja vanhemmat 20
Hissittömien osuus 30% Hissittömässä kerrostalossa asuvien osuus kaikista iäkkäistä asukkaista. 25% 20% 18% 10% 9% 10% 10% 7% 5% 0% Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää Koko maa 21
Asumistoiveet ja tarpeet 22
Nostoja valtakunnallisista tiedoista Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna. Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä. Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 vuotiaiden ikäluokassa. Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20km mittaisia muuttoja. Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä. Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi. Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon, minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti. 23
KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Hankkeessa toteutettiin kysely Vaasassa asuville ikääntyville. Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely oli auki 2.10.2017-16.10.2017 välisen ajan. Vaasasta saatiin vastauksia yhteensä 350 kpl. Vastanneista henkilöistä 256 vastasi suomenkieliseen ja 97 ruotsinkieliseen lomakkeeseen. Kyselyyn vastanneiden taustatietoja: Kyselyyn vastanneista 98 % (N=338) asuu Vaasassa. Enemmistö (73 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes (27 %) oli miehiä. Vastaajista 31 % asui omakotitalossa, 13 % rivi- tai paritalossa ja 57 % kerrostalossa. Enemmistö (86 %) asui omistusasunnossa, 12 % asui vuokra-asunnossa ja noin 3 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa. Asunnossa on asuttu keskimäärin 21 vuotta. (vaihteluväli 0-60 vuotta) 24
Vaasan ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuntoon? 65 vuotta tai nuorempi (N=95) 56,8 41,1 2,1 0,0 Erittäin tyytyväinen 66 70 vuotta (N=93) 62,4 35,5 2,2 0,0 Melko tyytyväinen Melko tyytymätön 71 75 vuotta (N=68) 54,4 44,1 0,0 1,5 Erittäin tyytymätön Yli 75 vuotta (N=78) 56,4 42,3 1,3 0,0 0% 20% 40% 60% 80% 100% 25
Enemmistö haluaisi asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa. Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani 65 vuotta tai nuorempi (N=85) 71,8 9,4 18,8 Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Yli 65 vuotta (N=213) 79,8 10,3 9,9 0% 20% 40% 60% 80% 100% 26
Avovastausten perusteella omassa kodissa viihdytään hyvin. Suuremmat puutteet liittyvät joukkoliikenteeseen. Rauhallinen alue, ei läpikulkuliikennettä. Leikkipuisto vieressä, 1 pieni lapsen lapsi. Meri, ranta metsä vieressä. Oma koti kullan kallis. Inga brister. Viihdymme omakotitalossa, ja toistaiseksi meillä ei ole liikkumisongelmia. Dålig kollektiv trafik och dyr Joukkoliikenteen vähyys ongelmana. Joukkoliikenne/kaupunkiliikennöinti! Jos oman auton käyttö käy mahdottomaksi, eläminen kallistuu ja hankaloituu huommattavasti! Keskeinen sijainti lähellä palveluja. Rauhallinen ja hiljainen taloyhtiö. Asunto keskustassa jossa palvelut lähellä ja luontoonkin pääsee nopeasti sekä siisti viihtyisä ympäristö. Nära till centrum, teater, stadshus och kyrka. Rauhallinen, viihtyisä piha, mukava naapuristo, palvelut lähellä. Oma tupa oma lupa. Rauhallinen alue, haapaniemi. Hissin puute on miinus. Kunto on vielä niin hyvä että pystymme asumaan ja pienet puuhastelut puutarhassa piristävät päivää hyvät ulkoilumahdollisuudet 27
Suurin osa (73 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana. Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana? Nykyinen asunto 65 vuotta tai nuorempi (N=89) 73 9 14,6 3,4 Muu asunto nykyisellä alueella Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa) Yli 65 vuotta (N=223) 73,5 7,6 14,3 4,5 Jokin toinen kaupunki tai kunta 0% 20% 40% 60% 80% 100% 28
Yli 65-vuotiaista vajaa kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön. Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön 65 vuotta tai nuorempi (N=74) 28,4 24,3 47,3 Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Yli 65 vuotta (N=156) 31,4 21,8 46,8 0% 20% 40% 60% 80% 100% 29
Noin 35 % ikääntyneistä olisi kiinnostunut muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Jos muuttaminen olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, kuinka kiinnostunut olet muuttamaan nykyisestä asunnostasi seuraavien 5-10 vuoden sisällä? En lainkaan kiinnostunut 65 vuotta tai nuorempi (N=89) 28,1 37,1 23,6 11,2 Melko vähän kiinnostunut Melko paljon kiinnostunut Yli 65 vuotta (N=225) 36 28,9 23,6 11,6 Erittäin kiinnostunut 0% 20% 40% 60% 80% 100% 30
Keskimäärin neljännes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä. Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä 65 vuotta tai nuorempi (N=76) 25,0 25,0 50,0 Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Yli 65 vuotta (N=160) 21,9 25,0 53,1 0% 20% 40% 60% 80% 100% 31
Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa? Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen: Talossa ei ole hissiä. Joukkoliikenne on huono. Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle. Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja. 32
Vaasan ikäihmisistä lähes puolet (47%) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa. Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita? 65 vuotta tai nuorempi (N=83) 26,5 33,7 39,8 Ei koske minua, asun jo keskustassa Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa Yli 65 vuotta (N=223) 46,6 32,7 20,6 En halua asua keskustassa 0% 20% 40% 60% 80% 100% 33
Yli 65 vuotiaista enemmistö (77 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä. Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana? 65 vuotta tai nuorempi (N=87) 39,1 12,6 31,0 11,50,1 Keskusta Kerrostalovaltainen alue Pientalovaltainen alue Maaseutu Muu Yli 65 vuotta (N=222) 62,6 14,0 16,7 5,0 0% 20% 40% 60% 80% 100% 34
Hissi puuttuu noin viidennekseltä kyselyyn vastanneista (yli 65 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä. Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä: Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä 15 % 20 % Yli 65 vuotta (N=244) Taloyhtiössä/asunnossa on liikkum ista haittaavia portaita 27 % 34 % 65 vuotta tai nuorempi (N=97) Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi 19 % 31 % 0 10 20 30 40 35
Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon. Alle 30 neliöiset asunnot ei kiinnosta juuri lainkaan. Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit? 65 vuotta tai nuorempi (N=87) 0% 22% 42% 35% 1% 20-30 neliötä 31-50 neliötä 51-70 neliötä 71-100 neliötä yli 100 Yli 65 vuotta (N=222) 4% 23% 49% 24% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 36
Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta asunnosta. Mikäli muuttaisit seuraavaksi omistusasuntoon: Kuinka paljon olisit valmis maksamaan seuraavasta asunnostasi? Alle 100 000 euroa 65 vuotta tai nuorempi (N=79) 18% 46% 14% 3% 20% 100 000-200 000 euroa 200 000-300 000 euroa 300 000-400 000 euroa Yli 65 vuotta (N=190) 13% 33% 11% 3% 41% En osaa sanoa/ei koske minua 0% 20% 40% 60% 80% 100% 37
Reilu 40 % Vaasan ikäihmisistä on kiinnostunut asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa. Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin? 65 vuotta tai nuorempi (N=88) 9% 35% 27% 28% Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Yli 65 vuotta (N=223) 14% 28% 32% 26% Erittäin vähän 0% 20% 40% 60% 80% 100% 38
Uudenlaiset Asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset 39
Kansallisten tutkimusten huomioita Toiveasumismuoto voi olla eri kun nykyinen asumistilanne 70 % yli 74-vuotiaista asuisi mieluiten kerrostaloissa nykyisessä elämäntilanteessa. Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasumisalueita. (Ks. Valtakunnallinen asukasbarometri 2016) Ikäihmisten asumiseen liittyen keskustelua käydään uudenlaisista palvelu,- hyvinvointi- ja seniorikortteleista. Uudet asumisratkaisut ovat kiinnostavia, mutta kokonaiskysyntä on epäselvä: Palvelukortteliratkaisut Sukupovikorttelit Ylisukupolviset asumisen ratkaisut 40
Valtakunnallisia tietoja asumisen uusien konseptien näkökulmasta (valtakunnallinen Asukasbarometri 2016) 30 % voisi asua autottomalla asuinalueella, jossa ei olisi mahdollisuutta omaan autopaikkaan, mutta jossa olisi hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuus yhteiskäyttöautoon 8 % voisi asua yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa tinkisi asunnon koosta, mutta saisi käyttöön yhteistiloja 19 % saattaisi olla kiinnostunut, mutta 68 % ei voisi asua yhteisöllisesti 26 % voisi asua asuinalueella, jossa vieraskielisten osuus suuri, 33 % voisi ehkä asua. 41
Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (noin 60 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes myös ilman varsinaista tarvetta. Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns. palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa? 65 vuotta tai nuorempi (N=77) 64% 22% 14% Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt) Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä syytä/tarvetta Yli 65 vuotta (N=210) 58% 25% 18% En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42
Perusteluja edelliseen kysymykseen Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista: Näen tärkeänä että olisi ns hyvän tason senioriasuntoja joissa kaikki hyvinvointipalvelut välittömästi saatavissa. Tycker att det skulle vara trevligt med gemenskapsboende - med mera eller mindre service. Tällainen asumisvaihtoehto voisi olla hyvä ratkaisu vanhusten yksinäisyyden poistamiseen Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kunto heikkenee: Hoiva- ja palvelutarpeet kasvavat iän myötä. Jos terveys huononee on palveluiden läheisyys tärkeä. Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua vanhuskortteleissa ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä. Att bara bo med likasinnade är inte alltid det bästa. Haluan elää omassa tutussa ympäristössä eri-ikäisten/erilaisten ihmisten keskellä mahdollisimman kauan. Pelkkä mummoseura ei kiinnosta!! Nuorempi seura aktivoivampaa. 43
Ruokakauppa, terveyspalveluiden ja luonnon läheisyys koetaan tärkeimmiksi asioiksi. Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palveluhyvinvointikorttelissa? Asunnon lähellä on ruokakauppa (N=316) 78,2 19,9 1,6 0,3 Luonto on lähellä asuntoa (N=310) 54,8 36,1 7,71,3 Erittäin tärkeä Asunnon lähellä on terveyspalveluja (sairaala, terveyskeskus) Asunnon lähellä on saatavilla erilaisia hyvinvointipalveluja (N=312) Asunnon lähellä asuu omia läheisiä ja perheenjäseniä (N=304) Asunnon lähellä asuu eri ikäisiä ihmisiä (myös lapsiperheitä, 27,3 26,2 42,6 64,5 43,1 47,6 45,5 28,8 24 20,4 6,10,6 10,9 1 5,6 5,8 Melko tärkeä Melko vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä Taloyhtiössä on yhteisiä sisäja ulkotiloja (N=301) 21,6 46,8 26,2 5,3 Asunnon lähellä asuu oman ikäisiä ihmisiä (N=312) 17,9 46,5 28,5 7,1 0% 20% 40% 60% 80% 100% 44
Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja kuntosalista. Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palveluhyvinvointikorttelissa? Riittävä yleinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden Sisäpihalla yhteisöllisyyttä luovia tiloja Kuntosali Monikäyttöiset yhteistilat, jotka tarjoavat Keittiö ruokailutiloineen Sauna (esim. päärakennuksen kattohuoneistossa) Olohuone Taukopaikat, lukunurkat yms. päärakennuksessa, Teknisen/tekstiilityön paja (esim. verstas, ompeluhuone) Musiikkihuone 26,6 20,8 34,3 35,1 33,5 42,9 64 60,7 59,2 53,7 31,8 33,9 30,4 34,8 34,2 30,4 22,3 28,9 26,2 31,8 47,4 35,3 39,4 26,8 30,1 32,4 13,8 10,4 14,5 14,5 Pidän tätä tärkeänä/olisin valmis maksamaan tästä En osaa sanoa En pidä tärkeänä / En ole valmis maksamaan tästä Biljardihuone 5,7 24,2 70,1 0% 20% 40% 60% 80% 100% 45
Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle. Minkälaisten asuntojen rakentamista toivoisit kaupungin tai kunnan erityisesti edistävän esim. kaavoituksen ja erilaisten kumppanuuksien avulla? Lisää vanhusten palveluasumista 79,4 13,5 0,46,7 Nykyistä enemmän Uudenlaisia asumiskonsepteja 60,3 9,9 1,6 28,2 Nykytila on ok Uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle (jossa tarjolla erilaisia 59,8 27 2,1 11 Nykyistä vähemmän Uusia kaupungin vuokraasuntoja 39 25,8 4,5 30,7 En osaa sanoa Lisää rantatonttien kaavoitusta 25,3 34,2 10,5 30 Uusia asumisoikeusasuntoja 24 24 3,9 48,1 Uusia omistusasuntoja 17,2 53,4 6,5 22,9 0% 20% 40% 60% 80% 100% 46
Kommentteja ja terveisiä kaupungille (suoria lainauksia) Bra att man frågar äldres åsikt just på detta sätt, så tack för det! Palvelutaloihin ei monen eläkkeet riitä, siinä miettimistä! Hyvistä julkisen liikenteen palveluistahuolehtiminen; kotipalveluiden turvaaminen sekä terveyspalveluiden saatavuus tärkeää. Toivon laadukasta asumista ja asuntoja ikäihmisille, mutta riittävätkö eläkkeet niihin ja niissä asumiseen, se on sitten toinen juttu. Uusia ideoita vanhusten asumiseen juuri niin kuin kyselyssä on tuotu esille ja niitä toteuttamaan. Asumisoikeus tulisi myös kysymykseen. ikäihmisille erilaista virkistystoimintaa, esim. kortteli-kerhot. Tänk på oss äldre i alla sammanhang Vähänkyrön keskustaan uusia pienkerrostaloja tai rivitaloja 50-70 neliön huoneistoja haja-asutusaluel.asuville ikääntyville ihmisille. Mera svenskspåkiga hyres servicebostäder i centrum. Tsemppiä työhön! Hyvää kannattaa tavoitella. Vähemmän keskustapainotteista ajattelua. Eivät kaikki halua asua keskustassa tai asumiskeskuksessa. Merenrantaan uusia omistusasuntoja. Bygg flera hyresbostäder i centrum. Tehkää ratkaisut sellaisiksi, että ne tukevat ikäihmisten omatoimisuutta, jotta me tarvitsemme mahdollisimman vähän yhteiskunnan toimenpiteitä. Selviämme mahdollisimman kauan omin avuin, tuettunakin. Önskar att planeringen skulle ske mera öppet och att det skulle bli friare former av boendet. Kollektiv-tänkandet låter intressant. Kohtuuhintaisia asuntoja. Taloihin hissejä, lisää kaupungin avustusmääräraha näihin. Enemmän seniori asuntoaja Vaasaan, josta löytyisi hyvät palvelut talon sisällä esim.kuntosali ym. 47
Skenaario -tyyppistä leikkimielistä yhteenvetoa Vaasan ikäihmisten asumisesta vuonna 2030 (Oletuksena, että porukka ajattelisi silloin samoin kuin sama ikäryhmä ajattelee nyt) Henkilöistä 63 % haluaisi asua keskustassa, 14 % kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 5 % maaseudulla seuraavien vuosien aikana. Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa mainituista esteellisyystekijöistä huolimatta Vaasassa n. 15 000 yli 65 vuotiasta Enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes myös ilman varsinaista tarvetta. Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös jatkossa. Vajaa kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä. Enemmistö on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta omistusasunnosta. 48
Työskentely Ennakointi ja varautuminen 49
Työskentely Työskentely koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä työskennellään pienryhmissä ja toisessa kierretään pienryhmiä (tai vaihdetaan ryhmiä) learning cafe tyyppisesti osallistujamäärästä riippuen. Ryhmillä on käytössään joko A3 työpohjat tai fläppitaulut (tilasta riippuen) Tausta-aineistona printattuna on Toimenpide inventaario. 50
Varautumisen näkökulmat Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Strategiatyön analyysi Kaavoituksen mahdollisuuksien analyysi Korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit) Uudistuotantotarpeen analyysi Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannusanalyysi ja muiden toimijoiden resurssien arviointi Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) 51
Työstö 1: 15 minuuttia VALITSE PIENRYHMÄSSÄ 3-5 HAASTETTA JOHON TULISI TARTTUA 1. Kirjoita haaste post-it lapulle 2. Laita lappu ryhmäsi työpohjaan (Jokaisella ryhmällä on tyhjä A3 tai fläppi,) 52
Työstö 2: 40 minuuttia MITÄ TOIMENPITEITÄ KENENKIN TULISI TEHDÄ? 1. Käykää ryhmässä läpi mahdollisten toimenpiteiden esimerkkejä. 2. Pohtikaa ryhmässä omin sanoin, mitä TOIMENPITEITÄ tulisi tehdä edellä nostamiinne haasteisiin vastaamiseksi? 3. Pohtikaa ryhmässä kenen vastuulle toimenpiteeseen reagointi kuuluu? Vaihdetaan tai kierretään ryhmiä 20 minuutin välein (eli kiertävä ryhmätyö osallistujamäärästä riippuen) 53
TOIMENPITEET A. Tavoitteiden asettelu ja strategia v Toimenpide 1: Tavoitteiden asetanta v Tulosohjaus ja valtionavustusten ehdot v Tilannekartoitus v Vastuuhenkilöt B. Maankäyttö vja Green kaavoitus deal sitoumukset v Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi E. Asumiskonseptien kehittäminen ja oman kannan hyödyntäminen F. Koulutus, viestintä, vaikuttaminen C. Asuinalueiden ja palveluverkon kehittäminen D. Korjaus- ja uudisrakentaminen G. Poikkihallinnollinen yhteistyö H. Tavoitteiden toteutumisen seuranta 54
Toimenpidekategoria Esimerkkejä A. Tavoitteiden asettelu ja strategia 1. Ennakoinnissa ja varautumisessa esiin nousseet asiat on huomioitu kunnan tai tulevaisuudessa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita koskevassa strategiassa. 2. Ovatko nykyiset strategiset linjaukset asuntotuotannosta tai kunnan omien resurssien ja tilojen huomioimisesta riittävät suhteessa ikääntyneiden maä raä n. 3. Kunnan strategioissa on huomioitu ikaä ntymispoliittiset asiat riittävällä tavalla siten, etta ne johtavat myös ennakoinnissa esiin nousseisiin kysymyksiin vastaamiseen. 4. Tukevatko kunnan/maakunnan elinkeino- ja liikennepoliittiset keinot ikääntyneiden asumistarpeiden huomiointia tulevaisuudessa? B. Maankäyttö ja kaavoitus 1. Kunnan keskeinen vaikutusmahdollisuus kaavatyo ssa on monipuolisen ja elävän palvelurakenteen pitäminen kävelyetäisyydellä iäkkäillä asuinalueilla. Laḧipalveluverkoston ja asumisen tarkastelu kaavatyo ssa yhtenä kokonaisuutena edesauttaa tätä asiaa 2. Kaavoitustyön osallistamisen keinojen kehittäminen 3. Kaavoituksen yhteydessä on syntynyt riittävä markkina-analyysi ikääntyneiden asumiskonseptien kysynnän kuvaamiseksi 4. Tonttien varaaminen: vrt. Yhteisöasuminen jne.
Toimenpidekategoria Esimerkkejä C. Asuinalueiden ja palveluverkon kehittäminen 1. Asuinalueiden kehitta misessa on huomioitu asuinalueen normaalin esteetto myyden kehitta minen siten, etta asuinalueet palvelevat myo s ikaä ntyneita 2. Asuinalueen ikaÿsta va llisyyden kehitta minen esimerkiksi tietyt kriteerit huomioiden (kuten Kuopiossa) 3. Asuinalueella tapahtuva asumisen kehittämisestä, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erityisesti kotihoidon tuottamisesta seka ikaä ntyneiden edustajista koostuvan ryhmän suorittama asuinalueen havainnointi (esim. turvallisuuskävelyt) 4. Yhteistyö alueen taloyhtiöiden kanssa (tiedustelut, kyselyt tai keskustelu) 5. Alueellisten ryhmien perustaminen ja hyödyntäminen palveluiden, alue- ja kaupunkissuunnittelussa on keino luoda kestävää yhteisöllistä toimintaa alueella D. Korjaus- ja uudisrakentaminen 1. Korjausrakentamisen suunnittelu: Arvio esteettömyystarpeista on mahdollista tehdä jos asuntojen rakentamisvuosi tiedetään + Hissien jälkiasennusavustaminen 2. Korjauksiin kannustaminen ennakoiden seka korjausavustuksista tiedottaminen 3. Uudisrakentamisessa ikäihmisten asumiskonseptien huomioiminen (vrt. Aiemmin esitetty data) 4. Monimuotoisuuden kehittäminen uudistuotannossa 5. Asoasuntojen rakentaminen silloin, jossa tarve on suuri ja väestömäärä riittävä + suunnittelu niin että tukevat monisukupolvisen asumisen logiikkaa
Toimenpidekategoria Esimerkkejä E. Asumiskonseptien kehittäminen ja oman kannan hyödyntäminen 1. Millaisia analyysejä ja selvityksiä tulisi kunnan/maakunnan alueella tehdä asumiskonseptien jatkotestaamiseksi? 2. Uudenlaisten esimerkiksi yhteisöllisten asumiskonseptien tai palvelujen kytkeminen nykyiseen asumiseen 3. Omien tilojen käyttötarkoituksen muutokset ja hyödyntäminen asumisratkaisuina (vrt. Kunta voi tukea tilojen käyttökustannuksissa tai sisällyttää tilojen avaamisen voittoa tuottamattomille toimijoille palvelusopimukseen tai avata toiminnan yrityksille) F. Koulutus, viestintä, vaikuttaminen 1. Ikaïhmisille ja taloyhtioïlle suuntautuva neuvonta ja tiedottaminen palveluista seka korjausvastuista ja korjausavustuksista, toiminta- ja harrastusmahdollisuuksista. OBS: Monimuotoiseen asumiseen liittyvä neuvonta. 2. Asukasneuvontapisteet osaksi muita palveluita; asuminen, ratkaisut, korjausneuvonta yhden luukun periaatteena 3. Kaÿta nno n avustamistyo korjausten suunnittelussa sellaisten ikaïhmisen kanssa, jotka eivaẗ siihen kykene G. Poikkihallinnollinen yhteistyö H. Tavoitteiden toteutumisen seuranta 4. Ikaïhmisten palvelutarpeiden huomiointi kunnan toiminnoissa (vrt. jalkakaÿta vien kunnossapito, esteetto myys kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessa ). 1. Asumisen, kaavoituksen sekä sosiaali- ja terveystoimen (tulevaisuudessa maakunnan) poikkihallinnollisen yhteistyön varmistaminen. 1. Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautumisen tavoitteiden seuranta