Pira päivät 3.11.2009 Mikko Järvi Kestävä kehitys Kaupunkiseudun rakenne Keskustan kehittäminen
Mikko Järvi 1942 Helsinki, Laajasalo 1963 Alvar Aalto, pienoismalleja 1966 Olli Kivinen 1968 Helsingin seutukaavaliitto 1969 TKY, 1970 SYL 1971 Helsingin yleiskaavaosasto 1973 Vantaa, kuntasuunnittelutoimisto 1982 Saudi Arabia, yleis ja asemakaavoja 1984 Vantaa, yleiskaavapäällikkö 1988 Kaupunkiopisto 1990 Tampere, asemakaava arkkitehti 2004 Tampere, Ratina projekti
Kestävä kehitys ja kaupunkisuunnittelu mitä se on?
Hannoverin apulaiskaupunginjohtaja Hans Mönninghoff 12.12.2007 Helsingissä Four Principles of Urban Planning of Sustainable Development
Planning principle I new building developments only along existing rail routes
Planning principle II minimum out of town shopping centres encouraging car use support for city centre shopping local shopsx
Planning principle III priority for land recycling reutilisation of industrial wasteland instead of greenfield development Hannover has extensive experience with decontamination of polluted sites.
Planning principle IV Socially Responsible Building >1970s high rise blocks > serious social problems serious social problems new homes on Kronsberg terraced houses and four storey apartment houses with max. 8 apartments per house
Suomen kaupungit ovat hajanaisia. Tampereen kaupunkiseudun C02 päästöt: liikenne 26 % lämmitys 20 %
Yhdistetty kaukolämö ja sähköntuotanto = 90 % energiasta hyötykäyttöön Kaukolämmön lisäämistä rajoittaa hajanainen yhdyskuntarakenne. Ydinvoimalan energiasta yli puolet menee lämpönä mereen. Jos ydinvoimalat ovat turvallisia, miksi niitä ei rakenneta suurten kaupunkien lähelle? Mitä järkeä on passiivitalojen eristyksissä, kun tuhannet megawatit ajetaan mereen?
Suomessa elää noin 140 000 liito oravanaarasta. Kaupunkien rakennusmaaksi tarvitaan noin yksi prosentti Suomen maapinta alasta. Ympäristökeskus voi myöntää poikkeuslupia liito oravienkin elinympäristöistä. Suunnittelemmeko kaupunkeja liito oraville, karhuille, perhosille vai ihmisille?
Henkilöauto on loistava väline, kun kulkijoita on vähän ja tilaa on runsaasti Kaupungeissa on niukasti tilaa paljon joukkoja Tarvitaan joukkoliikennettä Sähköauto? poistaa (lähi)päästöt tarvitsee tilaa
Raideliikenne maksaa. Eivät moottoritietkään ole ilmaisia ja ne vievät tilaa... Pitkänniemen eritasoliittymän alue on noin 500 x 500 metriä = 25 keskustakorttelia Moottoriteitä rakentaen ei synny kunnon kaupunkia
Ideapark Kyttälässä
Joukkoliikenneverkon kuormitus, verkko B (klo 15 18, talviarkivuorokausi) katuraitiotie 0 1000000 6000 Passengers Kolme raitiotielinjaa itään, mutta ei lähijunia? Itään on valmis kaksoisraide lähijuna 0 1000000 6000 Passengers linja auto 0 1000000 6000 Passengers Rakennesuunnitelmassa lähijunien asemaväli 3..4 km YTV alueelle vain 1,8 km
Kaupunkiseudun kulkutapajakauma ja tavoite
Muutoksia kulkutapojen työnjaossa Tampereen seudulla (talviarkivrk) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuonna 1969 19 % 59 % 18 % vuonna 1975 28 % 53 % 19 % vuonna 1996 57 % 26 % 14 % vuonna 2005 60 % 27 % 13 % vuonna 2030, seudun perusennuste 65 % 22 % 13 % vuonna 2030, rakennemallisuunnitelma 63 % 21 % 17 % henkilöautolla kävellen tai polkupyörällä joukkoliikenteellä Seudun sisäiset matkat, talviarkivrk, yli 14 vuotiaat
Helsingin seudulla on hyvä joukkoliikenne perustana on 1960-luvun suunnitelmat
Tampereen kaupunkiseudulle ennustetaan vuoteen 2030 mennessä: 90 000 uutta asukasta lisäksi asumisväljyyskasvu edellyttää uusia asuntoja 60 000 ihmiselle. Tarvitaan yhteensä 10 uutta Vuoresta Raideliikenne, uusi rakentaminen systemaattisesti asemien ympärille Tampella ja Finlayson ovat uudistuneet Koska Nekala, Messukylä, Hankkio
Lähijunat, vaihe 1. Nokia Ruutana Aseman säde 800 m
Lähijunat vaihe 2. Ylöjärvi Lempäälä
Raitiotiet, ensimmäinen vai kolmas vaihe? Rv pysäkin säde 500 m
On valittava: lähijunat tai katuraitiotie rahaa ei ole rajattomasti Investoinnista on saatava suurin hyöty: raiteet alueille, joille voidaan rakentaa lisää uusi maankäyttö raiteiden varrelle Maankäytön ja ratojen toteutus ei uusia raiteita ilman tiivistä maankäyttöä tiivis maankäyttö ei synny ilman päätöstä raiteista. maankäyttö ja liikenne pitää päättää yhdessä.
Niihama n. 21 000 asukasta
Kauppi Niihaman ulkoilualue edelleen 7,5 km2 Rakentamiseen vain 3,3 km2